KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen

KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen Tutkimusraportti 1.2.2000 Tampereen teknillinen korkeakoulu Liikenne- ja kuljetustekniikka

7 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...7 TAULUKOT...10 KUVAT...10 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...11 1.1 Johdanto...11 1.2 Logistiikka...11 1.2.1 Logistiikan käsitteitä...11 1.2.1 Logistiikan nykytila...13 1.2.2 Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä...13 1.3 Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky...15 1.4 Tiekuljetukset...15 1.4.1 Liikenne yhteiskunnan osana...15 1.4.1 Kuljetusten rooli logistiikassa...16 1.4.2 Tiekuljetusten rooli logistiikassa...17 1.5 Telematiikka kuorma-autoyrityksissä...19 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET...22 2.1 Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen...23 2.2 Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen...23 2.3 Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen...24 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA, VAIHEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT...26 3.1 Tutkimuksen toteutustapa...26 3.2 Tutkimuksen osapuolet ja organisaatio...28 3.2.1 TETRA-tutkimusohjelma...28 3.2.2 Rahoittajat ja ohjausryhmä...29 3.2.3 Tutkimusryhmä...29 3.2.4 Kuorma-autoyritykset...29 3.2.5 Laite- ja ohjelmistovalmistajat sekä teleoperaattorit...30 3.3 Aikataulu ja vaiheistus...30 3.4 Tarvekartoitus ja mallinnusmenetelmät...31 3.5 Toiminnallinen määrittely...38 3.6 Laadunvalvonta...41 3.7 Raportointi ja viestintä...41 4 KIRJALLISUUSSELVITYS...42

8 5 VAIHERAPORTTI I: KULJETUSYRITYSTEN OMAA TOIMINTAA TUKEVAT SOVELLUKSET... 43 5.1 Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet... 43 5.2 Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet... 44 5.2.1 Kuljetusyrittäjien haastattelut... 44 5.2.2 Kaluston seuranta ja kustannuserät... 45 5.2.3 Investointilaskelmat... 49 5.2.4 Koulutustarpeet... 49 5.2.5 Haastattelujen yhteenveto... 50 5.3 Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen... 50 5.3.1 Yritysten haku-, valinta- ja osallistumismenettely... 50 5.3.2 Osallistuneet yritykset... 51 5.4 Johtopäätökset ja tulokset... 51 5.4.1 Johtopäätökset... 51 5.4.2 Kehitetyt sovellukset... 52 5.5 Nykyisin käytettävissä olevat järjestelmät... 52 6 VAIHERAPORTTI II: TILAUSTEN KÄSITTELY JA LASKUTUS... 55 6.1 Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet... 55 6.2 Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet... 55 6.2.1 Kuljetusyrittäjien haastattelut... 55 6.2.2 Haastattelujen yhteenveto... 59 6.3 Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen... 60 6.4 Johtopäätökset ja tulokset... 60 6.4.1 Hankkeessa kehitetyt sovellukset... 60 6.4.2 Laajat telematiikkasovellukset... 64 6.4.3 Muut kehitysideat... 66 6.5 Nykyisin käytössä olevat järjestelmät... 66 7 VAIHERAPORTTI III: KULJETUSTUOTANTOON LIITTYVÄT SOVELLUKSET... 68 7.1 Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet... 68 7.2 Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet... 69 7.2.1 Kuljetusyrittäjien haastattelut... 69 7.2.2 Haastatteluiden yhteenveto... 74 7.3 Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen... 74 7.4 Johtopäätökset ja tulokset... 75 7.4.1 Johtopäätökset... 75 7.4.2 Kuljetuspörssi... 75 7.4.3 Reittisuunnittelusovellus... 78 7.4.4 Kuljetusten aikainen yhteydenpito... 81 7.4.5 Logistisen ketjun toiminta... 81 7.5 Nykyisin käytössä olevat järjestelmät... 82 7.6 Pienten kuorma-autoyritysten telematiikka Saksassa... 87

9 8 KULJETUSYRITYSTEN VIRANOMAISYHTEYDET...93 8.1 Tavarakuljetuksiin liittyvät viranomaiset...93 8.1.1 Viranomaisten rooli tavarakuljetuksisssa...93 8.1.2 Ajoneuvohallintokeskus...93 8.1.3 Elintarvikevirasto...95 8.1.4 IRU...96 8.1.5 Liikenneministeriö...96 8.1.6 Lääninhallitukset...97 8.1.7 Rajavartiolaitos...98 8.1.8 Tielaitos...98 8.1.9 Tilastokeskus...98 8.1.10 Tulli...99 8.1.11 Työsuojelupiirit...100 8.1.12 Veroviranomaiset...101 8.1.13 Ympäristökeskukset...101 8.1.14 Yhteenveto viranomaisyhteyksistä...101 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...104 9.1 Johtopäätökset... 104 9.2 Suositukset... 105 10 YHTEENVETO...110 LÄHDELUETTELO...115 LIITTEET...120 LIITE 1: Liikenteen telematiikka-asioihin keskittyneitä lehtiä... 121 LIITE 2: Liikenteen telematiikan www-sivustoja... 127 LIITE 3: Liikenteen telematiikan kirjallisuusreferaatteja... 134 LIITE 4: Tiedontuottajaorganisaatiot... 144

10 TAULUKOT Taulukko 3.1 Tutkimuksen ohjausryhmä 29 Taulukko 6.1 Sähköisen ajopäiväkirjan tärkeimmät ominaisuudet.63 Taulukko 6.2 Kuljetustapahtuminen seurantajärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet 63 Taulukko 7.1 Saksalaisia telematiikkatuotteiden ja palvelujen toimittajia 88 Taulukko 7.2 Kuorma-autoyritysten koko Saksassa ja Suomessa...89 Taulukko 7.3 EDI:n käyttö erikokoisissa saksalaisissa kuorma-autoyrityksissä 1995 90 Taulukko 7.4 Saksalaisten telematiikkajärjestelmätoimittajien näkemyksiä pienistä kuljetusyrityksistä asiakkaina...92 Taulukko 8.1 Yhteenveto kuljetusyritysten viranomaisyhteyksistä ja niiden toteutustavoista...103 KUVAT Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä..12 Kuva 1.2 Logistiikakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon.13 Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa 1997..18 Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa 1993.18 Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi- Euroopassa 1990-luvun alkupuolella...18 Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä...22 Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä.24 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä..25 Kuva 3.1 Tutkimusprosessi..27 Kuva 3.2 Tutkimuksen vaihekaavio.31 Kuva 3.3 Esimerkki tietovirtakaaviosta...37 Kuva 3.4 Käytetty mallinnusmenetelmä..37 Kuva 3.5 Esimerkki käsitekaaviosta 38 Kuva 3.6 Eräs vaihejakomalli telemaattisten järjestelmien kehittämisestä.. 39 Kuva 6.1 Sähköinen ajopäiväkirja 62 Kuva 6.2 Kuljetustapahtumien seurantajärjestelmä.62

11 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Liikenteen telematiikka (tietojenkäsittely ja tiedonsiirto) on eniten liikenteen toimintaympäristöä muokkaava tekijä lähivuosina. Liikennemäärien kasvaessa ympäristönäkökulmat ja väyläverkoston ruuhkautuneisuus nousevat yhä voimakkaammin esille. Perinteiset liikennetekniset ratkaisut eivät ole siinä määrin mahdollisia, kuin joskus aikaisemmin. Esimerkiksi uusia väyliä ei Suomeen juurikaan enää rakenneta. On siis käytettävä muita keinoja. Liikennetelematiikka antaa uusia keinoja parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta sekä ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Liikennetelematiikka antaa hyötyjä ja mahdollisuuksia paitsi liikenneinfrastruktuurin ylläpitäjälle myös sen käyttäjille, kuten matkustajille ja kuljetusyrityksille. Informaatiotekniikka näkyy muutenkin yhä enemmän kaupallisessa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Kauppa ja teollisuus panostavat erittäin voimakkaasti logistiikkansa kehittämiseen. Informaatiotekniikan käyttäjä on - vihdoinkin nousemassa mukaan keskusteluun ja huomioon otettavaksi tekijäksi. Tekniikan kehittymisen myötä tietotekniikan suomat mahdollisuudet voidaan tuoda kaikkien ihmisten, ei pelkästään asiantuntijoiden ulottuville. Tämä näkökulma vaatii käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa koko tietojärjestelmän suunnitteluun; ajattelutapaan ja menetelmiin. Tässä kappaleessa on käsitelty logistiikkaa yleisesti, sen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä tavarakuljetusten roolia logistiikassa. Erityistä huomiota on kiinnitetty tiekuljetuksiin sekä telematiikan merkitykseen tiekuljetuksissa. 1.2 Logistiikka 1.2.1 Logistiikan käsitteitä Logistiikka voidaan määritellä prosessiksi, jonka avulla hallitaan materiaalivirtaa ja siihen liittyvää palvelua sekä tietovirtaa siten, että toiminnan laatu ja kustannustehokkuus maksimoituvat. Logistiikan tavoite on saada oikea tuote oikeaan paikkaan mahdollisimman pienin kustannuksin halutulla palvelutasolla. Logistinen kokonaisuus käsittää materiaali-, tieto- ja pääomavirrat ja ulottuu materiaalien hankintalähteiltä lopulliselle asiakkaalle asti.

12 OSTO Raaka-aineet Alkujalostus, osakokoonpano TUOTANNON TUKEMINEN Tuotanto Jakeluvarastot, tukkuliikket JAKELU Lopputuotevarasto Vähittäismyyjät Asiakkaat MATERIAALIVIRTA INFORMAATIOVIRTA PÄÄOMAVIRTA Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä. Logistiseen järjestelmään kuuluvien toimintojen määrittely ei ole täysin yksiselitteistä. Niihin voidaan lukea kuuluviksi kuljetukset varastointi varastonohjaus pakkaaminen, materiaalinkäsittely ja kierrätys ostotoiminta ja hankinnan ohjaus tilausten käsittely, jakelun ohjaus ja informaatiojärjestelmät Operatiivisesti logistiikka on nähtävä toiminnalliset rajat ylittävänä prosessina eikä erillisenä fyysiset toiminnot käsittävänä osana. Siinä missä logistiikkaa on aikaisemmin pidetty eräänä yrityksen menestyksen avaintekijöistä, se on nykyään nähtävä erittäin merkittävänä kilpailuetuna. Tämän takia logistiikkakysymykset on huomioitava jo yrityksen kokonaisstrategiaa laadittaessa. Logistiikka kehittyy yritysten välisen kokonaisuuden hallinnaksi, jossa materiaalivirtaus tapahtuu ketjuun osallistuvien yritysten kannalta optimaalisesti ja päätökset tehdään kokonaisuuden edun kannalta.

13 1.2.1 Logistiikan nykytila Logististen kustannusten arvioidaan olevan noin 16 % maailman bruttokansantuotteesta vuonna 1999 /41/. Suomessa ja tärkeimmissä kilpailijamaissa logistiikkakustannukset jakautuivat vuonna 1995 kuvan 1.2 osoittamalla tavalla. Kuva 1.2 Logistiikkakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon. /2/ Suomessa panostettiin 1990-luvun laman aikana merkittävästi logistiikan parantamiseen. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 logistiikkakustannuksia pystyttiinkin alentamaan vuositasolla noin 15 %. Vuonna 1995 logistiikkakustannukset olivat Suomessa noin 79 mrd. mk. Positiivisesta kehityksestä huolimatta logistiikkakustannukset ovat Suomessa edelleen huomattavasti korkeammat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Vaikka erot ovat osittain selitettävissä maantieteellisillä ja rakenteellisilla syillä, logistiikkaa on edelleen tarpeen kehittää. /2,42/ 1.2.2 Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Logistiikan kehitys riippuu tietysti koko yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehityksestä. Nykyisin havaittavissa olevien piirteiden perusteella voidaan logistiikan tulevaisuudesta

14 nostaa esille eräitä kehityssuuntia, jotka toteutunevat vuoteen 2010 mennessä. Suomessa näitä kehityssuuntia ovat kumppanuuden lisääntyminen sähköinen kauppa perusvirtojen hyödyntäminen tietojärjestelmien hyödyntäminen Informaatiotekniikan kehittyminen ja yleistyminen helpottavat hintavertailujen sekä huuto- ja spot-kauppojen tekemistä. Euroopan taloudellisen yhdentymisen syventyessä ja kilpailun kiristyessä kustannuseroja suuremmat hintaerot eivät ole enää paikallisesti mahdollisia. Näistä hintakilpailua edistävistä tekijöistä huolimatta alihankkijoiden määrän vähentäminen ja toimitusketjujen sisäisen yhteistyön tiivistäminen yleistyvät. Kumppanuuden lisääntymisen myötä saavutetaan yleensä selviä kustannussäästöjä. Yhteenliittymät ja verkostot nousevat yhä merkittävämpään asemaan liike-elämässä. Yritysten väliset rajapinnat hämärtyvät ja muuttuvat yhteistyöpinnoiksi. /42/ Suomen kuljetusjärjestelmät perustuvat edelleen tulevaisuudessa perusvirtoihin. Maantieteen ja vaatimattomien tavaravirtojen takia ei synny kovinkaan monia suoria yhteyksiä markkina-alueille ja hankinta-alueilta. Merikuljetusten asema ulkomaankuljetuksissa pysyy merkittävänä, ja yksiköidyn tavaran osuus lisääntyy selvästi. Tuontikuljetukset ovat edelleen merkittävältä osaltaan bulkkia. Elektroniikkateollisuuden kasvun jatkuessa lentokuljetusten osuus vientikuljetuksista lisääntyy kuitenkin edelleen. /42/ Informaatiotekniikan ja automatiikan lisääntyminen tuotannossa kasvattaa logistiikan kehitysinvestointeja. Tietojärjestelmät mahdollistavat yhä tarkemman tiedon keräämisen kuluttajien käyttäytymisestä ja aikomuksista. Tavaranseuranta kehittyy saattomuistien ja viestinteknologian kehityksen myötä aivan uudelle tasolle. /42/ Mahdollisuus kuljetusten jatkuvaan seurantaan parantaa globaalien logistiikkapalveluiden kapasiteettia ja kilpailukykyä. Yritykset ja organisaatiot ulkoistavat yhä enemmän logistiikkatoimintojaan, mutta kehittävät vastaavasti logistiikkapalvelujen ostamisen osaamistaan. Mallintaminen, simulointi ja optimointi mahdollistavat logistiikan alan päätöksenteon siirtämistä tietokoneille. Logistiikkasuunnittelijoiden työnkuva muuttuu siis yhä enemmän tietotyön suuntaan. /42/ Materiaalivirtojen ohjaus kehittyy edelleen siten, että varastointi vähenee, ja terminaaliluontoinen toiminta lisääntyy. Ympäristötekojen rooli kilpailutekijänä vahvistuu. /42/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/

15 Yritysten toimintojen ohjauksessa siirrytään tarjontaketjun hallinnasta kysyntäketjun hallintaan. Kysyntäketjun painopiste on markkinoiden ohjaamassa toimintatehossa, jolloin markkinoiden kysyntä tehokkaasti ohjaa toimintaa. Kysyntäketjujen yhteyden markkinoille muodostavat tietojärjestelmät, joiden avulla asiakkaan tarpeet saadaan selville jo kysynnän ensivaiheessa. Tieto todellisesta markkinatilanteesta saadaan nopeasti eteenpäin kaikille kumppaneille koko ketjuun. Tiedon jakaminen onkin ensimmäinen askel ketjun osapuolten liiketoimintaprosessien integroinnissa, mikä toisaalta on edellytys joustavien kysyntäketjujen luomiseen. Tietotekniikka mahdollistaa myös yhä tarkemman asiakaspalvelun laadun mittaamisen. 1.3 Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky Kuljetustoiminnan taloudellisen suorituskyvyn takana voidaan ajatella olevan kolme tekijää /1/: Tuottavuus Tehokkuus Teknologinen kehitys Tuottavuudella tarkoitetaan yleisesti tarkasteltavan kohteen tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tuotantopanokset voidaan kuljetusalalla jakaa lähinnä työpanoksiin, pääomapanoksiin, energiapanoksiin ja muihin panoksiin. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä hukkakäytön minimointia. Tämä toteutuu, kun käytetään ihmisiä, koneita ja luonnonvaroja siten, että saadaan käytössä olevalla tehokkaimmalla teknologialla saavutettavissa oleva suurin mahdollinen palveluiden ja tuotteiden arvo. Tehokkuus voidaan ymmärtää myös saavutetun tuottavuuden ja maksimaalisen tuottavuuden suhteeksi. Maksimaalinen tuottavuus on teoreettinen ihannearvo, joka ei sinänsä ole saavutettavissa. Teknologinen kehitys saa aikaan esimerkiksi sen, että tonnikilometriä kohden tarvittava, kuljetustapahtumaan osallistuva henkilöstön määrä on pienempi teknologisesti edistyneellä kuljetuskalustolla. Kuljetusten tuottavuuden kasvu voi olla seurausta myös erilaisista logistisista innovaatioista, sääntelystä tai sääntelyn purkamisesta sekä muutoksista infrastruktuurissa. 1.4 Tiekuljetukset 1.4.1 Liikenne yhteiskunnan osana Tavarankuljetukset, kuten liikenne yleensäkin, on erottamaton osa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Henkilöliikenne kaikissa muodoissaan johtuu yksittäisten ihmisten luonnollisesta liikkumistarpeesta, joka taas perustuu ihmisen toimintaan osana yhteiskunnallista ja sosiaalista verkostoa. Samaan tapaan tavaran kuljettamisen perustana on yksittäisten ihmisten sekä erilaisten organisaatioiden, kuten kaupan ja teollisuuden

16 yritysten tarve siirtää fyysisiä tavaroita sinne, missä niitä tarvitaan eli missä niiden arvo maksimoituu. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että oikea tavara väärässä paikassa tai väärään aikaan on haltijalleen arvoton. Liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat perinteisesti olleet suuria ja kiinteisiin verkostoihin ja linjoihin sidottuja. Kuvaavinta viime vuosikymmenten liikenteelle ja viestinnälle on ehkä luopuminen suureellisesta jäykkyydestä ja mukautuminen kysyntään pienin ja kevyin välinein. Monopolit, kartellit ja oligopolit eivät ole enää siinä määrin tarpeellisia kuin teollistumisen aikakaudella. Tärkeimmät nykyajan verkot ovat monimuotoinen tie- ja katuverkko, laaja lentoliikenteen verkosto ja kasvavat tietoverkot. Yhdessä nämä muodostavat yhä mukautuvamman ja vapaamman toimintaympäristön. /44/ Liikenteen osuus maamme työllisestä työvoimasta on 12 13 %, eli yli 300 000 työntekijää. Valtion budjetissa liikennesektorin osuus on noin 12 % sekä tulo että menopuolella. /45/ 1.4.1 Kuljetusten rooli logistiikassa Tavarankuljetus ei ole muusta tuotannosta erillinen täsmällisesti rajattu tuotannon ala. Se on useiden tavaran tuottamiseen ja jakeluun osallistuvien osapuolten yhteistyötä. Vuonna 1990 kuljetusten osuus logistiikkakustannuksista Suomessa oli 44 %. Vuonna 1995 osuus oli 46 %, eli logistiikan muita osa-alueita oli onnistuttu tehostamaan enemmän kuin kuljetuksia. /2/ Kuljetuspalvelun valinta perustuu ostavan yrityksen ja lähetyksen ominaisuuksien lisäksi kuljetuspalvelun ominaisuuksiin, joita arvostetaan eri tavoin olosuhteista ja tilanteesta riippuen. Kuljetusominaisuuksista kustannusten osuus korostuu raaka-ainetoimituksissa, joissa tavaran hinta ja jalostusaste ovat alhaiset. Kuljetuskustannuksilla on eniten merkitystä pitkillä ja usein toistuvilla kuljetusmatkoilla. /46/ Kuljetusten nopeudella on harvoin suuri merkitys kuljetustoiminnoille. Kuljetusaika on yleensä vain pieni osa tuotteen toimitusajasta. Matka-aikoihin on yrityksissä sopeuduttu, ja tuotanto- sekä kuljetusaikataulut on laadittu niiden mukaisesti. Kuljetusnopeus on tärkeä ominaisuus tavaroille, jotka ovat herkästi pilaantuvia tai muista syistä saatava jatkokäsittelyyn tai myyntiin nopeasti. Kaupan ja teollisuuden näkökulmasta tärkein kuljetusominaisuus on kuljetuksen varmuus ja säännöllisyys. Tavaran on oltava paikalla silloin, kun sitä paikalle odotetaan. Erityisen tärkeäksi tämä nähdään varsinkin kemian-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa. /47/ Kuljetusmuotoa valittaessa otetaan huomioon palvelun laatu ja kustannukset. Kullakin kuljetusmuodolla on ominaisuutensa heikkoutensa ja vahvuutensa, ja kuljetusasiakas valitsee tilanteeseensa kulloinkin sopivan kuljetusmuodon tai näiden yhdistelmän. Kuljetusmuodot eivät aina kilpaile keskenään, vaan muodostavat toisiaan täydentäen kuljetusketjuja.

17 1.4.2 Tiekuljetusten rooli logistiikassa Tiekuljetukset ovat suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Sen etuina ovat nopeus, joustavuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille. Se on usein myös hinnaltaan melko edullinen, koska esimerkiksi siirtokuormauksia ei tarvita. Myös kilpailu tiekuljetusalalla toimii tehokkaasti, koska tiekuljetusyritykset ovat yksityisiä ja toimivat markkinatalouden ehdoilla. Ne eivät saa tukia ulkopuolelta, joten niiden on pakko sopeuttaa toimintansa kysynnän ja markkinatilanteen mukaiseksi. Tiekuljetus on lähes ainoa kuljetusmuoto, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, tavaramäärät pieniä ja vaaditaan nopeita toimituksia. Käytettävissä on kattava liikenneverkko ja hyvin erilaisiin kuljetustarpeisiin soveltuvaa kalustoa. Vuonna 1997 tiekuljetusten osuus maamme tavarankuljetussuoritteesta oli 66 % (ks. kuva 1.3). Läntisessä Euroopassa jakautuma on samantyyppinen (kuva 1.4). Tarkasteltaessa jakautumaa kuljetetun tavaran arvon perusteella, mikä on johdettavissa tavarankuljetusten liikevaihdosta (kuva 1.5), tiekuljetusten merkitys elinkeinoelämälle korostuu erittäin vahvasti.

18 Vesi 8 % Lento 0,003 % Rautatie 26 % Maantie 66 % Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa 1997. /10/ Vesi 8 % Lento ~0 % Rautatie 17 % Maantie 75 % Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa 1993. /51/ Rautatie 2 % Vesi 1 % Lento 0,3 % Maantie 97 % Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi-Euroopassa 1990-luvun alkupuolella. /50/

19 Kuljetusmarkkinoilla on nähtävissä joitain suuntauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi maantiekuljetusten toimintaympäristöön. Kaupassa suorat yhteydet lisääntyvät, ja teollisuuden suorien toimitusten määrä asiakkaille kasvaa. Toimintaprosessien kustannuksia lisäävät välivaiheet pyritään ohittamaan ja tällöin tukku- ja jakeluvarastojen määrä vähenee. /43/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/ Tiekuljetuksia tarvitaan lähes kaikissa kuljetusketjuissa. Ne ovatkin joustavuutensa ja saavuttavuutensa takia merkittävin kuljetusmuoto myös tulevaisuudessa. 1.5 Telematiikka kuorma-autoyrityksissä Liikenneministeriön logistiikkaselvityksen 1996-1997 mukaan kaupan ja teollisuuden yritykset, eli kuljetusyritysten asiakkaat näkevät tärkeimmiksi painopistealueiksi tuottavuuden kehittämisessä logistiikan keinoin vuoteen 2001 asti seuraavat alueet /2/: 1. hankintojen tehostaminen 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Logistiikan palveluyritysten (esimerkiksi kuorma-autoyritykset) mielestä kolme tärkeintä tuottavuuden kehittämisen aluetta vuoteen 2001 asti ovat /2/: 1. toimintojen integrointi asiakkaiden kanssa 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Kuorma-autoyritysten asiakkaat kehittävät edelleen logistisia prosessejaan ja integroivat toimintojaan tietojärjestelmiin. Käytettävien yhteistyökumppaneiden, kuten kuljetusyritysten määrää vähennetään ja yhteistyötä syvennetään. Tästä seuraa, että kuorma-autoyrityksiltä vaaditaan kykyä toimia osana logistista ketjua myös tietojärjestelmien osalta. Ne kuorma-autoyritykset, jotka panostavat tietojärjestelmiensä ja valmiuksiensa kehittämiseen, tulevat todennäköisesti hallitsemaan kuljetus- ja huolintamarkkinoita. Muut hoitanevat varsinaista kuljetustoimintaa alihankkijan ominaisuudessa tai poistuvat markkinoilta. /3/ Muutokset eivät välttämättä ole kovin suuria yhden tai kahden auton yritysten kannalta, sillä varsinainen kuljetustehtävä säilyy toiminnan ytimenä. Pieni kuljetusyritys tuntee autonsa, asiakkaansa ja yleensä myös reittinsä. Tietotekniikasta on apua, mutta ei aina välttämättä kovin paljon. Eräillä suoritealoilla, kuten raakapuun kuljetuksissa, telematiikan rooli on tosin merkittävä myös pienyrityksille. /48/ Muutokset alkavat näkyä kuorma-autoyrityksen kannalta, kun yrityskoko kasvaa. Tällöin telematiikasta on korvaamatonta apua esimerkiksi hallintorutiineissa, kaluston korjausten

20 ja huollon järjestelyissä, kaluston käytön hallinnassa ja optimoinnissa sekä reittisuunnittelussa. Hyöty on sitä merkittävämpi, mitä suuremmasta kalustomäärästä on kysymys, ja mitä suuremman asiakasmäärän kanssa yritys toimii. /48/ Telemaattiset palvelut tehostavatkin monin tavoin kuljetus- ja huolintayritysten toimintoja. Rahdin ja kaluston hallintaa langaton tiedonsiirto tehostaa tuomalla nopeat yhteydet tavaran lähettäjien ja vastaanottajien sekä eri kulkumuotoja edustavien kuljetusyritysten välille. /48/ Tietotekniikka-avusteiset ajoneuvo- ja kuormatietojen selvitykset rajanylityspaikoilla tai muilla tarkistuspaikoilla helpottavat rajanylityksiä ja mahdollisia tarkistuksia muuallakin. /48/ Ajoneuvoihin sijoitetut turvaseurantajärjestelmät tarkkailevat ja ilmoittavat ajoneuvon, kuorman ja kuljettajan turvallisuustilan. Vaarallisten aineiden kuljetusten turvajärjestelmät mahdollistavat nopean reagoinnin onnettomuus- ja häiriötilanteissa. /48/ Eri kuljetusmuotoja käyttävien kuljetusten ja terminaalien hallinta mahdollistaa tiedonsiirron eri liikenneväyläoperaattoreiden kesken ja eri kuljetusmuotojen välisissä saumakohdissa. /48/ Kaupan ja teollisuuden logistiikan sekä kuljetusten ohjausjärjestelmien kehityksestä seuraa, että tavaran ja kuljetuskaluston seuranta lähtöpisteestä määränpäähän mahdollistuu, ja kuljetusalan toiminnot tehostuvat ja nopeutuvat. /3/ Pienten kuljetusyritysten toimintaa voidaan tehostaa ensi vaiheessa lisäämällä tietotekniikan käyttöä taloushallinnon toiminnoissa. Suuremmat yritykset voivat tehostaa toimintaansa ottamalla tietotekniikan laajemmalti avuksi kuljetusten suunnittelussa ja seurannassa samoin kuin ajokaluston seurannassa. Internetiä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin kuljetusyrityksissä. Tärkeimmiksi syiksi telematiikan kehittämiseksi kaikissa yritysten kokoluokissa nähtiin kaluston käyttöasteen parantaminen ja ajojärjestelyjen tehostaminen /3/. Tietotekniikan taitojen ja sopivan koulutuksen puute ovat suurimmat ongelmat kuormaautoyrityksille tietotekniikka-asioissa. Yrittäjien ja henkilökunnan koulutus tietotekniikkaasioissa on ensiarvoisen tärkeää koko toimialalle /3/. Kehittyneiden telemaattisten järjestelmien käyttöönottamisen kustannustaso on kuljetusyritysten näkemysten mukaan korkea. Investointihalukkuus tietotekniikkaan on varsinkin pienissä kuljetusyrityksissä vähäistä. Jotta alan kehitys menisi tältä osin eteenpäin, olisi kuljetusyrittäjille tarjottava yhä enemmän tietoa telematiikan järjestelmillä saavutettavista eduista /3/. Pienillä kuorma-autoyrityksillä ei ole nykyisin yksin mahdollisuuksia telemaattisten järjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Näistä syistä käynnistettiin tämä KANTELE-tutkimushanke. Hanke kuuluu Liikenneministeriön TETRA-

21 tutkimusohjelmaan (Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000).

22 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tässä tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita pienillä ja keskisuurilla kuormaautoyrityksillä on toimintansa ja toimintaympäristönsä kehittämisen suhteen. Nämä tarpeet eivät välttämättä ole samanlaisia kuin suurilla yrityksillä. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tarpeisiin, jotka saattaisivat olla tyydytettävissä sopivia tietoteknisiä työkaluja käyttöön ottamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset telemaattiset työkalut edistävät pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten toiminnan kehittymistä ja ovat käyttöön otettavissa tai toteutettavissa siten, että ne ovat myös pienten yritysten ulottuvilla. Ajoneuvosovelluksien yhteydessä otetaan huomioon myös liikenneturvallisuutta koskevat vaatimukset. Perustana ovat pk-kuorma-autoyritysten lisäksi eri sidosryhmien tarpeet ja erilaiset reunaehdot. Sopivat järjestelmät ja sovellukset kuvaillaan tarvittavalla tarkkuudella esimerkiksi toiminnallisen määrittelyn dokumentointitapaa koskevien standardien ja käytäntöjen mukaisesti. Telemaattisten järjestelmien käyttöön ottamisen myötä tavoitteina ovat yleisesti kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Sopivien telemaattisten järjestelmien käyttöönottaminen ja toimintatapojen kehittäminen Kuljetusyritysten ja viranomaisten välisen tiedonkulun tehostuminen Kuljetusyrityksen toiminnan tehostuminen Liikennesuoritteen kasvun hidastuminen Viranomaisten toiminnan tehostuminen Logistisen ketjun toiminnan tehostuminen Ympäristöhaittojen pieneneminen Hyödyt yhteiskunnalle Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä.

23 2.1 Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Perinteisten keinojen lisäksi myös nykyaikainen informaatiotekniikka antaa usein erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palvelun laatua ja taloudellista suorituskykyä. Kuljetusyrityksen taloudellisen suorituskyvyn ja kuljetuspalvelun laadun maksimoimiseksi yritysjohdolla täytyy olla käytettävissään oikeata tietoa yrityksen toiminnasta sekä taloudellisista tekijöistä. Esimerkiksi oikeaan hinnoitteluun päästäkseen yrityksen täytyy tuntea kustannusrakenteensa eikä se aina ole niin yksinkertaista, kuin saattaisi olettaa. Mitä suurempi yritys, sen hankalampaa on pitää toiminta ja resurssien käyttö optimaalisena pelkällä käsituntumalla. Tietotekniikan avulla toiminnan ja kustannusten seurantaa voidaan usein helpottaa huomattavasti. Tärkein palvelun laatua kuvaava sana kuljetusalalla on täsmällisyys. Häiriötilanteiden hallinnassa avaintekijöitä ovat luotettava kalusto, ammattitaitoinen henkilökunta sekä hiottujen toimintamallien lisäksi yhä useammin kuljetustuotannon tukena käytettävät tietojärjestelmät. Tiedon tehokas välittäminen on yritystoiminnan kulmakiviä toimialasta riippumatta. Kun logistinen ketju toimii tehokkaasti, se menestyy kilpailussa ja kaikki ketjun osapuolet hyötyvät. Eräs tehokkaan logistisen ketjun tärkeimmistä ominaisuuksista eli kilpailuvalteista on toimiva tiedon välitys ketjun osapuolten välillä ja osapuolten sisäisessäkin toiminnassa. Kuljetustehtävän aikana välitettävä tieto voi koskea esimerkiksi tavaraa, henkilökuntaa, kalustoa, lähetyksen tilaa, asiakkaan tietoja, uusia tilauksia ja toimintaohjeita. On usein erittäin tärkeätä saada tieto mahdollisimman nopeasti osapuolelta (toimisto, kuljettaja, asiakas jne.) toiselle. Tällöin kuljetustehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti, täsmällisesti ja vähin kilometrein. Tiedon kulkua voidaan usein parantaa toimintamallien muutosten lisäksi informaatiotekniikan avulla. 2.2 Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Viranomaiset jakavat tietoa toimialaansa liittyvistä uutisista, ohjeista, säännöksistä yms. On kaikkien edun mukaista, että viranomaisten jakama tieto saavuttaa kohderyhmänsä nopeasti, kattavasti ja asiasisällöltään oikeana. Viranomaiset keräävät tietoa mm. liikenteestä, yritysten toiminnasta ja tavarankuljetuksista. Tavoitteena tulee olla tiedonkeruun vaivattomuus sekä päällekkäisen tiedonkeruun poistaminen. Tietojen antamisen vaivattomuus ja järkiperäisyys edistävät yritysten positiivista suhtautumista asiaan. Tämän taas voidaan ajatella tuottavan luotettavampaa tietoa viranomaisten käyttöön.

24 Kuorma-autoyritykset tarvitsevat toiminnassaan erilaisia lupia ja joutuvat maksamaan erilaisia maksuja. Lupa- ja maksumenettelyjen vaivattomuus ja tehokkuus on sekä yritysten että viranomaisten etujen mukaista. 2.3 Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Kuljetustoiminnan tehostuminen konkretisoituu myös sillä tavalla, että kuljetuskaluston liikennesuorite suhteessa kuljetettuun tavaramäärään pienenee tai sen kasvu hidastuu. Liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien väheneminen tai kasvun hidastuminen on myös ympäristövaikutusten kannalta edullista. Tieliikenteen osuus typen oksidien kokonaispäästöistä ilmaan on noin puolet. Katalysaattoritekniikan käyttöönotto bensiinimoottoreissa on vähentänyt ja vähentää edelleen typen oksidien päästöjä. Raskaan liikenteen typen oksidien päästöjen määrään ei tällä tietoa ole odotettavissa juurikaan vähennystä, ja niiden suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti (kuva 2.2). Tieliikenteen osuus ilmaan pääsevistä hiukkasista on 17 %. Dieselmoottoriset autot tuottavat hiukkasmassan mukaan mitattuna jopa kymmenen kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset. Hiukkaskoon mukaan vertailtuna lukemat ovat tasavertaisemmat. Polttoaineiden kehityksen myötä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Kuorma-autojen osuus hiukkaspäästöistä on yli 40 %, eikä osuuden pienenemistä ole näkyvissä. (kuva 2.3). Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/

25 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/ Raskas dieselkäyttöinen liikenne (kuorma- paketti- ja linja-autoliikenne) kuluttaa nykyisin noin 40 % koko tieliikenteen energiankulutuksesta. Kuorma-autojen liikennesuoritteesta 29 % ajetaan kuormatila täysin tyhjänä. /10/ Raskaan liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen merkittävä väheneminen ajoneuvoteknisin keinoin ei näytä todennäköiseltä, eikä liikennesuoritteen rajoittaminen pakkokeinoin ole tarkoituksenmukaista. Keinoiksi jäävät kuljetustuotannon tehostaminen ja rationalisoiminen esimerkiksi telematiikan avulla.