Oikeus päihdepalveluihin Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012
Oikeus sosiaaliturvaan Suomen perustuslaki takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (PL 19 1 mom) käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viimesijainen toimeentulotuki ja kiireellinen hoito ovat subjektiivisia oikeuksia Julkisen vallan on myös turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut siten kuin tarkemmin laissa säädetään (PL 19 3 mom) kunnilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus kunta voi järjestää tehtävät järjestämällä palvelut itse, sopimalla muiden kuntien kanssa, kuntayhtymän kautta, hankkimalla palveluja toiselta kunnalta tai esimerkiksi yksityiseltä palvelun tuottajalta tai palvelusetelillä
Oikeus sosiaaliturvaan Yleislait ovat ensisijaisia: Sosiaalihuoltolaki (uudistetaan, on juuri ollut lausuntokierroksella, tavoitteena asiakkaan aseman parantaminen), terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki Tarvittaessa erityislainsäädäntö kuten päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, lastensuojelulaki (vanhuspalvelulaki valmisteilla) Lait ovat saatavilla osoitteesta www.finlex.fi Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vireillä tavoitteena tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta
Terveydenhuoltolaki Kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö (terveydenhuoltolaki 28 ) 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa Päihdehuollosta säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa
Päihdehuoltolaki Päihdehuollon järjestäminen 3 kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Palvelujen kehittäminen 6 yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut (sosiaali- ja terveyskeskukset) Erityispalvelut (A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoito, huumehoitoklinikat, terveysneuvontapisteet, kuntouttavat asumispalvelut) Kunta voi tuottaa itse palveluja ja hankkia niitä muualta
Päihdehuoltolaki Keskeisiä periaatteita 8 palvelujen piiriin voidaan hakeutua omaaloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan hoito perustuu luottamukseen toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia
Päihdehuoltolaki 7 Oikeus hoitoon määräytyy 7 :n perusteella päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella soveltuvat palvelut aina arvioitava (asiakkaan kuuleminen, vaihtoehtojen esittäminen, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa) Yleiset sosiaalipalvelut ovat kuitenkin ensisijaisia: päihdehuollon palveluja annetaan silloin, kun palvelutarve ei täyty yleisillä sosiaalipalveluilla
Ongelmia hoidon saannissa Tarpeenmukaista hoitoa/ kuntoutusta ei ole ollut saatavilla lainkaan Hoitojaksot ovat olleet liian lyhyitä Asiakas ei ole päässyt aina haluamaansa hoitopaikkaan Avohoitoa on tarjottu laitoshoidon sijaan
Hoitoon hakeutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta Terveysasemien päihdetyöntekijät (tilannearvio, ohjaus erityispalveluihin) Päihdehuollon erityispalvelujen kautta A-klinikoiden tai nuorisoaseman kautta (neuvonta, päivystysajat, ajanvaraus, hoidon tarpeen arvio) Huumeklinikat (Hki Munkkisaari avoyksikkö päivystysaikoina, jos ei A-klinikkakontaktia, hoidon tarpeen arvio ja palveluohjaus; Vantaa H-klinikka) (Selviämishoitoasemat) (Terveysneuvontapisteet)
Oikeus tiettyyn palveluun Päihdehuoltolain tulkinnassa on katsottu, että asiakkaalla on päihdehuoltolain 7 :n nojalla ehdoton ns. subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja Ei kuitenkaan ehdotonta oikeutta saada tiettyä palvelua kuten hoitoa haluamassaan laitoksessa Ehdoton subjektiivinen oikeus voi kuitenkin laajentua, jos asiakas kykenee osoittamaan haluamansa hoitovaihtoehdon hänen tarpeeseensa parhaiten soveltuvaksi (ks. Tuori Kotkas Sosiaalioikeus 2008). Tällöin kunta on voitu velvoittaa vastaamaan vaadituista kustannuksista.
Oikeus tiettyyn palveluun Hoidon tarve on kuitenkin aina arvioitava kunnan järjestämissä palveluissa (tai kunnan käyttämissä ostopalveluissa) ennen hoitoon hakeutumista maksusitoumuksen saamiseksi (Korkein hallinto-oikeus 2000)
Hoidon saanti Kunta jätti antamatta maksusitoumuksen päihdehuoltoa antavaan, asiakkaan esittämään laitokseen, koska kunnan sosiaalitoimen talousarviossa ei ollut varattuna määrärahoja kyseisessä laitoksessa annettavaan hoitoon (alibudjetointi) Selvitettävä asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarve Kun asiakkaan esittämä laitos soveltui hänen päihdeongelmansa hoitoon, kunta vastasi kustannuksista (Hämeen lääninoikeus 1998)
Hoidon saanti Kunnan päihdekuntoutukseen varatut määrärahat oli kohdistettu ensisijaisesti työelämässä mukana oleville ja/tai lapsiperheiden huoltajille Määrärahoja ei voi varata jollekin tietylle ryhmälle, koska lähtökohtana on yhdenvertainen kuntalaisten kohtelu Selvitettävä hakijan päihdekuntoutuksen tarve (Keski-Suomen lääninoikeus 1997)
Hoidon saanti Pitkäaikaisesta vaikeasta päihderiippuvuudesta kärsinyt hakija oli useita kertoja hakenut apua avohoidon palveluista onnistumatta kuitenkaan pääsemään niiden avulla irti päihteistä Hakija oli tyytymätön avohoitopäätökseen ja halusi laitoshoitoon Kunta velvoitettiin järjestämään laitoskuntoutus (Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2004)
Hoidon saanti Asiakas oli ollut jo aikaisemmin useasti eri hoitopaikoissa ja asiakkaalle oli määrätty ns. karenssi Päihdehuoltolaki ei tunne karenssia; tässäkin avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee
Laitoshoidon jatkon saaminen Hoitopaikasta on syytä ottaa ajoissa yhteyttä maksusitoumuksen hyväksyjään ja hakea jatkoaikaa kirjallisesti Kirjallinen päätös Hakemukseen kannattaa liittää todistus jatkohoidon tarpeesta tai ottaa se ajoissa esiin verkostopalaverissa.
Saako asunnoton päihdepalveluja? Asunnottomuus tai poste restante -osoite ei saa olla esteenä päihdepalvelujen saannille Hoidon tarve on se kriteeri, minkä perusteella hoito tulee järjestää Mikäli kotikunnasta on epäselvyyttä, sekään ei saa olla esteenä hoitoon pääsyyn. Kotikunnan voi selvittää maistraatista.
Läheisen hoidon saanti Päihdehuoltolain perusteella myös läheisellä on oikeus saada palveluja avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella Jos kotikunnassa ei ole tarjota omia palveluja päihdeongelmaisen läheiselle, kannattaa tiedustella maksusitoumusta esimerkiksi erilaisille läheiskursseille.
Asiakkaan kohtelu Potilaalla ja asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun (potilaslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki www.finlex.fi ) päihdehuollon asiakas samanaikaisesti tai vuorotellen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon piirissä asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, häntä on kuultava ja otettava huomioon hänen mielipiteensä
Asiakkaan kohtelu Terveydenhuolto: suostumus, yhteisymmärryksessä potilaan kanssa; tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma Sosiaalihuolto: asiakkaan omat toivomukset ja mielipide; oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista; perustuu päätökseen tai sopimukseen; yhteisymmärryksessä tulee laatia palvelu-, kuntoutus- ja hoitosuunnitelma Ohjaus ja neuvontavelvoite potilasasiamiehellä ja sosiaaliasiamiehellä
Kohteluun liittyviä ongelmia Hoidosta uloskirjaamiset (laitoshoidossa päihteiden käyttö tai väkivaltainen käytös oikeuttaa uloskirjoittamisen) Asiakasta ei kuulla /palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa puutteita Lääkitykseen liittyviä ongelmia (STM asetus 33/2008 opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä) www.finlex.fi
Kohteluun liittyviä ongelmia Asiakas/potilas ei saa aina itseään koskevia henkilötietoja (Tietosuojavaltuutetun sivuilta on saatavissa rekisteritietojen tarkistuspyyntölomake, jolla voi pyytää itseään koskevia asiakirjoja. Viranomaisen annettava kirjallinen kieltäytymistodistus, jos tietoja ei anneta www.tietosuoja.fi) Asiakkaalle ei kerrota oikeusturvakeinoista muutoksenhaku ja valitus etuusasioissa muistutus kohteluun liittyen, tarvittaessa kantelu Oikeusturvakeinojen käyttö ei saa vaikuttaa hoitoon
Tahdonvastainen hoito Tahdonvastaiseen hoitoon voidaan määrätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai väkivaltaisuuden perusteella Päihdehuoltolain kriteerit terveysperusteisille toimenpiteille niin tiukat, että sovellettu hyvin vähän (vrt. mielenterveyslain perusteella tahdonvastaista hoitoa on toteutettu paljon)
Päihdehuoltolakia tukevia suosituksia Päihdepalvelujen laatusuositukset (www.stm.fi Oppaita 2002:3) ohjaa ja tukee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällä tehtävää päihdetyötä Alkoholi- (2005) ja huumeongelmaisen käypä hoito suositukset (2006 www.kaypahoito.fi ) tavoitteena parantaa ja selkeyttää alkoholi- ja huumeongelmien hoitoa ja lisätä tietoa Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla (2006) ohjaa päihdeongelmien hoitamista työpaikoilla http://www.ttk.fi/tyosuojelu/paihteet_tyoelamassa/ Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 korostaa matalakynnyksisiä peruspalveluita, yhden luukun periaatetta, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistymistä
KIITOS MIELENKIINNOSTA!