LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITYSSTRATEGIA RAPORTTI 1.6.2004-1 -
LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITYSSTRATEGIA Raportti 1.6.2004 Toimittaja: Ulkoasu ja taitto: Kuvat: Tulostettu Lohjalla: Mikael Jakobsson, elinkeinojohtaja, Lohjan kaupunki Merja Olari Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy Kauppakatu 6, 08100 Lohja Erkki Alhopuro ja Lohjan kaupunki 35 kpl - 2 -
KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.5.2003 ( 234) nimittää haja-asutusalueiden kehitysstrategiatoimikunnan, jonka toimikausi alkoi 1.8.2003. Toimikautta pidennettiin 3.11.2003 kesäkuun 2004 loppuun. Toimikunnan tehtävänä oli laatia Lohjan haja-asutusalueille kokonaisvaltainen kehitysstrategia, jossa linjataan Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden elinkeinopoliittiset, maankäytölliset ja palvelurakennekysymykset. Tarkastelussa ovat mukana myös uuden E18-moottoritien tuomat vaikutukset haja-asutusalueille. Kaupunginhallitus päätti, että toimikuntaan kuuluu seitsemän (7) luottamushenkilöjäsentä sekä kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.5.2003 valita Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategiaa valmistelevan toimikunnan jäseniksi seuraavat henkilöt: Erkki Alhopuro, puheenjohtaja Markku Karppinen, varapuheenjohtaja Kirsi Oksanen Vappu Miinalainen Raija-Liisa Pöllänen Jari Åström Antero Härmä Elina Lehto Toimikunta kutsui pysyviksi asiantuntijoiksi elinkeinojohtaja Mikael Jakobssonin ja kaavoitusjohtaja Heikki Rouvisen sekä sihteeriksi kansliasihteeri Sari Hyvösen. Raportin on toimittanut elinkeinojohtaja Mikael Jakobsson. Ulkoasusta ja taitosta on vastannut Merja Olari. Lisäksi toimikunnan työssä ovat olleet mukana Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Kaisa Hannula ja Satu Virkkula, jotka ovat laatineet Delfoi-tutkimuksen vastauksista yhteenvedot. Toimikunta on kuullut lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita.toimikunta on kokoontunut kymmenen (10) kertaa. Luettelo kuulluista asiantuntijoista on liitetiedostona sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa http://www. kaupunki.lohja.fi/keskushallinto. Selvitykseen liittyvää muuta aineistoa on nähtävillä samassa osoitteessa. Toimikunta on esitellyt työnsä kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunkilaisille. Tiedotustilaisuus kaupunkilaisille järjestettiin valtuustosalissa 29.4.2004. Toimikunnan raportissa on pyritty noudattamaan Lohjan kaupungin visiossa ja strategiassa 2005-3 -
(KV 20.6.2001 88, lisäys KV 24.10.2001 120) sekä Lohjan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa (KV 19.6.2002 56) määriteltyjä kaupungin kehittämisen periaatteita sekä painopistealueita. Lisäksi on huomioitu Lohjan keskustan kehittämisen visiossa määritellyt (KH 20.1.2003 26) painopistealueet. Raportti tukeutuu vahvasti myös Lohjan maakäytön kehityskuva 2025 -raporttiin ja sen tarkasteluvaihtoehtoihin. Tarkastelu on rajattu pääasiassa Lohjan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisiin alueisiin. Lisäksi on pyritty keskittymään suuriin kehityslinjauksiin. Asioiden aihekohtainen syvällisempi tarkastelu tehdään myöhemmin ko. toimielimissä. Toimikunta esittää Lohjan haja-asutusalueiden vision: Lohjan haja-asutusalueet ovat vetovoimainen osa Lohjan kaupunkia sekä Hiiden aluetta. Haja-asutusalueet ovat aktiivisessa ja luontaisessa vuorovaikutuksessa taajama-alueiden kanssa siten, että kumpikin osapuoli hyötyy tästä yhteistyöstä. Haja-asutusalueella asukasluvun kasvu on samaa suuruusluokkaa tai lievästi suurempaa kuin kaavoitetulla alueella. Uusi asutus pyritään ohjaamaan nykyisiin kyläasutuksiin kuitenkaan vaarantamatta haja-asutusalueiden maaseutumaista ilmettä. Mahdollisuus harvaan sijoittuvaan rakentamiseen säilytetään. Haja-asutusalueita kehitetään tasapainoisesti vaalien uusmaalaista kulttuurimaisemaa. Nykyinen julkinen ja yksityinen palveluverkko turvataan. Viljelysmaisemaa Pohjois-Lohjalla 1930-luvulla. Maatilatalouden, maatalouden liitännäiselinkeinojen, matkailun sekä pienimuotoisen yritystoiminnan toimintaedellytykset taataan erilaisilla aktiivisilla toimenpiteillä. Parannetaan etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä Lohjan haja-asutusalueilla. Rohkaistaan haja-asutusalueiden asukkaita alueidensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä mahdollistetaan aktiivinen kylätoiminta. Kaikessa toiminnassa nojaudutaan kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin. Luonto- ja ympäristöarvojen merkitystä korostetaan. - 4 - Viljelysmaisemaa Pohjois-Lohjalla 2000- luvulla. Vasemmalla nykyinen Valtatie 1.
Haja-asutusalueiden visiosta ja Lohjan kaupungin strategisista linjauksista on johdettu neljä keskeistä painopistealuetta, jotka ovat olennaisia haja-asutusalueiden hallitun ja tasapainoisen tulevaisuuden kehityksen kannalta. Nämä ovat: - kyläyhteisöjen kehittäminen - elinkeinotoiminnan kehittäminen - palveluiden turvaaminen ja - maankäytön ohjaus. Näille painopistealueille on ehdotettu yhteensä 17 eri toimenpidettä, joille on myös määritelty tavoitteet ja esitetty keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lohjan haja-asutusalueiden strategiatoimikunta antaa oheisena raporttinsa kaupunginhallitukselle. Lohjalla 1.6.2004-5 -
Lohjan seutukartta - 6 - Kartta: Lohjan kaupunki
KAUPUNGINHALLITUKSELLE... 3 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 8 1.1 Lohjan tilastotarkastelu... 8 1.1.1 Lohjan maa-alue... 8 1.1.2 Lohjan väestö... 9 1.2 Lohjan haja-asutusalueet... 11 1.2.1 Kylärakenne... 13 1.2.2 Ikärakenne... 15 1.2.3 Perheet/ asuminen... 18 1.2.4 Lohjan haja-asutusalueiden osayleiskaavat... 19 1.2.5 Suunnittelutarvealueet... 20 1.3 Elinkeinot... 21 Elinkeinopalvelujen visio 2005 Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopoliittiset päämäärät 2 DELFOI-TUTKIMUS... 24 2.1 Menetelmä... 24 2.2 Kyselyt... 24 2.3 Paneelit... 25 2.4 Delfoin tulokset ja painopistealueet... 25 2.4.1 Väestö... 25 2.4.2 Asuminen ja maankäyttö... 26 2.4.3 Elinkeinot... 26 2.4.4 Palvelut... 26 2.4.5 Muut asiat... 27 3 VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT... 28 3.1 Keskitetty vaihtoehto... 29 3.2 Tasapainotettu vaihtoehto...30 3.3 Liikepainotteinen vaihtoehto... 31 4 LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN STRATEGIA... 32 4.1 Visio... 32 4.2 Strategiset linjaukset... 32 Lohja 2005 -visio Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset 4.3 Kehittämisen painopistealueet... 33 4.3.1 Painopiste 1: Kyläyhteisöjen kehittäminen... 33 4.3.2 Painopiste 2: Elinkeinotoiminnan kehittäminen... 34 4.3.3 Painopiste 3: Palveluiden turvaaminen... 35 4.3.4 Painopiste 4: Maankäytön ohjaus... 35-7 - Uusikin rakennus voidaan rakentaa perinteitä kunnioittaen.
1 TAUSTA KEHITYSTRENDIT 2015 Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden strategiatoimikunnan Delfoi-paneeleissa ennustettiin seuraavat kehitystrendit Lohjalla vuoteen 2015: Lohja on selkeästi Länsi-Uudenmaan keskus alueen kunnilla on yhteistä palvelutuotantoa julkisen talouden ahdinko lisääntyy maahanmuuttajien lukumäärä tulevaisuudessa tulee kasvamaan eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Pohjois-Lohjan ja Länsi-Lohjan asukasmäärä kasvaa asuntotuotantotarve kasvaa kakkosasuminen lisääntyy vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen asuminen lisääntyy kulttuurimaiseman säilyminen haja-asutusalueiden kehittämisen haasteena palvelujen merkitys työllistäjänä kasvaa etätyön merkitys kasvaa 1.1 Lohjan tilastotarkastelu 1.1.1 Lohjan maa-alue Lohjan kaupungin pinta-ala on noin 356,4 km 2, josta maapinta-alaa 278,5 km 2 ja vesistöpinta-alaa 78 km 2. Viljeltyä maata Lohjalla on noin 5 500 hehtaaria ja metsää noin 13 000 hehtaaria. Asemakaavoitettua aluetta Lohjalla on 3 316,4 hehtaaria ja ranta-asemakaava on tehty 1 727,3 hehtaarille. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa 497 hehtaarilla ja oikeusvaikutukseton on laadittu 2 045 hehtaarille. Haja-asutusaluetta (maapinta-ala miinus asemakaavoitettu ala) on Lohjalla 245,3 km 2. Asukastiheys hajaasutusalueella on noin 20 henkeä/km 2. Kunnallista vesijohtoverkostoa on Lohjalla 249 km ja viemäriverkostoa 254 km. Kunnalliseen vesijohtoverkostoon on liittynyt 5 187 kiinteistöä ja viemäriverkostoon 5 109 kiinteistöä. Kirkolta Lohjanjärvelle - 8 -
1.1.2 Lohjan väestö Lohjan kaupungin väestön määrä 31.12.2003 oli 36 004 henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli 1 525 (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin 5 500 asukkaalla. Lohjan väestön kasvu on vuosina 1997-2003 ollut keskimäärin 0,8 %. Vuonna 2003 väestön kasvu oli 357 asukasta eli 1,0 %. Vuoden 2003 lopussa Lohjan väestömäärä oli 36 004 henkeä. Väestön kasvu 1990-luvun lopulla on kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Erityisesti Muijalan ja Gunnarlan uusille pientaloalueille suuntautunut muuttoliike on koostunut lähes yksinomaan nuorista perheistä, mikä on aiheuttanut nopeasti kasvaneita palvelutarpeita. Pohjois-Lohjan väestö on kasvanut vuodesta 1997 yli 8 % (+ 630 as). Kasvu on kohdistunut suurelta osin Muijalan alueelle, jonka väestö kasvoi n. 450 henkeä. Länsi- ja Etelä-Lohjan alueiden pysähdyksissä ollut väestön kasvu on kääntynyt pieneen nousuun. Etelä-Lohjan väestön kasvu vuosina 1997-2003 oli 2,7 % ja Länsi-Lohjan 5,5 %. Osa-alueista suurin määrällinen kasvu on kohdistunut kuitenkin Lohjan keskusta-alueelle (+ 897 as.), pääasiassa Nummentaustan asuntoalueille, jossa Gunnarlan asukasmäärä on kasvanut 340:lla ja Vienolan asukasmäärä 240 henkilöllä. Vuosina 1980-2000 valtaosa (61 %) väestön kasvusta on tapahtunut taajama-alueiden sisällä. Kasvusta 27 % on kohdistunut keskustaajaman laajenemisalueille. Lievealueen haja-asutusalueilla kasvu on ollut peräti 12 %. Tämä on yhdessä Porvoon kaupunkiseudun kanssa selkeästi muita kaupunkiseutuja enemmän (Ympäristöministeriö: Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu/julkaisu 2003). Vertailussa oli mukana 29 suurinta kaupunkiseutua. Vuosi 1980 1985 1990 1995 2000 0-6 10,1 9,5 9,3 9,4 8,7 7-14 11,9 11,0 10,9 10,7 11,2 15-24 16,1 15,4 13,6 12,1 11,9 25-64 51,6 53,7 55,1 55,8 55,8 65-74 6,9 6,3 6,5 7,1 7,1 75 + 3,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä 30081 32030 33386 34058 35243 Taulukko: Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla 1980-2000 (Väestötilastot: Lohjan kaupunki ja kunta, Tilastokeskus) Vohloisten rannalla - 9 -
IKÄRYHMÄ 2000 2005 2010 2015 2020 2025 0-6 v. 8,7 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 7-15 v 12,4 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 16-18 v 3,9 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 19-24 v 6,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 25-49 v 35,9 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 50-64 v 19,8 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 65-74 v 7,1 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 75 v 5,3 5,5 5,8 6,4 7,2 8,6 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Taulukko: Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla 1980-2000 (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n. 45 200 asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana (1976-2001) kasvanut 6 270 asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa 67 000 asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa 20-30 vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. VÄESTÖENNUSTE 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Uudenmaan liitto 35243 36882 37312 37960 38447 38798 0,5 % 35243 36132 37045 37980 38939 39923 1 % 35243 37040 38930 40916 43003 45196 1,5% 35243 37966 40900 44061 47466 51134 2 % 35243 38911 42961 47432 52369 57820 Nummenkylän koulu Taulukko: Lohjan väestöennusteita vuodelle 2025. Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n. 38 800 (9.11.2001). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien 1997-1999 väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 270 000 henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n. 50 000 henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin 12 000 henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). Koululaisia Karstun koulun pihamaalla. Kuva: Pekka Korpijaakko - 10 -
OSA-ALUE Asunto- Lapsi- 1-hengen Vanhus- Asuntokunnat perheitä asunto- asunto- kunnan % kuntia % kuntia % keskikoko Keskusta 7437 25,9 39,5 24,1 2,1 - ydinkeskusta 2440 12,2 58,5 35,2 1,7 Etelä-Lohja 3347 29,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja 1386 28,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja 3231 38,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja 15404 29,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko: Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain 31.12.2001 (Tilastokeskus). 1.2 Lohjan haja-asutusalueet Lohjan haja-asutusalueilla tarkoitetaan tässä selvityksessä asemakaavan ulkopuolisia alueita. Lohjan haja-asutusalueet muodostavat kaksi selkeästi eri vyöhykettä. Ensimmäisessä vyöhykkeessä sijaitsevat Pohjois-Lohjan sekä Länsi-Lohjan haja-asutusalueet. Nämä alueet sijaitsevat uuden E18-moottoritien vaikutusalueella ja on ennakoitavissa, että näihin alueisiin kohdistuu lähivuosikymmeninä merkittäviä väestö- ja rakentamispaineita. Tällöin Lohjan kaupungin näkökulmasta keskeisiksi menestystekijöiksi muodostuu se, miten hallita ja ohjata tulevaa kasvua niin, että haja-asutusalueiden kulttuurimaisema ja maaseutumaisuus säilyy. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelutarjonta pysyy väestönkasvun mukaisena. Toisessa vyöhykkeessä sijaitsevat Etelä-Lohjan haja-asutusalueet. Nämä sijaitsevat uuden E18-moottoritien vaikutusalueen ulkopuolella ja myös pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen päivittäisen pendelöinnin rajan ulkopuolella. Erityiseksi haasteeksi noussee palveluvarustuksen ylläpito. Keskeiseksi menestystekijäksi nousevat kohdennetut toimenpiteet, joilla saadaan aikaan väestönlisäys, joka turvaa palvelurakennetta. Sadonkorjuuta Lohjalla Haja-asutusalueilla asui Lohjalla vuonna 2000 lopussa 4 448 henkeä. Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Yli sadan asukkaan kyliä olivat vuonna 2000 seuraavat: Immula, Karstu, Lehmijärvi, Lieviö, Lohjansaari, Nummenkylä ja Pulli-Vasarla. Asemakaava-alueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Lohjan maaseutuväestöön on laskettu taajama-alueen ulkopuolinen väestö (tilastoaluejako 1997). Lohjan maaseutu on pysynyt varsin asuttuna, sillä väestömäärä on kasvanut 1997-2003. Vuonna 2003 maaseudulla asui 4 890 asukasta, jossa kasvua vuodesta 1997 on ollut yhteensä 378 eli 8,4 % (keskim. + 63 asukasta/ vuosi). Kuitenkin yleinen taajamoitumiskehitys näkyy siinä, että vuonna 1975 maaseudulla/ haja-alueilla asui 15,5 % Lohjan väestöstä kun vuonna 2002 osuus oli 13,6 %. Kehityksessä on vuodesta 1997 tapahtunut kuitenkin nousua, sillä keskimääräinen kasvu haja-asutusalueilla on ollut 1,4 %, kun se koko kaupungissa on ollut 0,8 %. Lohjalaista maaseutua Pullin kylässä - 11 -
Maaseudun ikärakenteessa on nähtävissä vanhusten määrän lisääntyminen samoin kuin kaupungin väestössä yleensä. Rakenteeltaan osa-alueet poikkeavat siten, että Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla sekä nuorten että vanhusten määrä on suurempi kuin esim. Etelä- ja Länsi-Lohjalla. Länsi-Lohjan haja-asutusalue on kuitenkin hieman ikääntyneempi muin muut osa-alueet, jos tarkastellaan yli 65-vuotiaiden suhteellista osuutta alueen väestöstä. 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 muutos % Haja-alueet Etelä 1081 1094 1112 1145 1193 1184 1197 116 10,7 Länsi 855 869 870 924 928 904 900 45 5,3 Pohjois 2576 2637 2711 2713 2762 2750 2793 217 8,4 Yhteensä 4512 4600 4693 4782 4883 4838 4890 378 8,4 88 93 89 101-45 52 52 Tuntematon 451 489 509 295 327 338 380-71 -15,7 Taajama-alueet Etelä 6598 6566 6532 6653 6611 6647 6693 95 1,4 Länsi 2160 2149 2176 2202 2258 2278 2280 120 5,6 Pohjois 5141 5290 5328 5544 5579 5558 5554 413 8,0 Lohja keskusta 15310 15326 15554 15767 15869 15988 16207 897 5,9 Yhteensä 29209 29331 29590 30166 30317 30471 30734 1525 5,2 122 259 576 151 154 263 263 Koko kaupunki 33999 34172 34420 34792 35243 35527 35647 36004 1832 5,4 173 248 372 451 284 120 357 Taulukko: Lohjan haja-asutusalueiden ja taajama-alueiden väestönkehitys 1997-2003 Lähde: Tilastokeskus - 12 -
Alue 1997 1998 1999 2000 2000 2001 2003 Muutos Kasvu % 1997-2003 LOHJA, yht. 34172 34420 34792 35243 35527 35647 36004 1832 5,4 -taajama-alue 29209 29331 29590 30166 30317 30471 30734 1525 5,2 - haja- 4512 4600 4693 4782 *) 4883 4838 4890 378 8,4 asutusalue Alue tuntematon 451 489 509 295 327 338 380 71 15,7 OSA-ALUEET Etelä-Lohja 7679 7660 7644 7798 7804 7831 7890 211 2,7 - taajama-alue 6598 6566 6532 6653 6611 6647 6693 95 1,4 - haja- 1081 1094 1112 1145 1193 1184 1197 116 10,7 asutusalue Länsi-Lohja 3015 3018 3046 3126 3186 3182 3180 165 5,5 - taajama-alue 2160 2149 2176 2202 2258 2278 2280 120 5,6 - haja- 855 869 870 924 *) 928 904 900 45 5,3 asutusalue Pohjois-Lohja 7717 7927 8039 8257 8341 8308 8347 630 8,2 - taajama-alue 5141 5290 5328 5544 5579 5558 5554 413 8,0 - haja- 2576 2637 2711 2713 2713 2762 2793 217 8,4 asutusalue Lohja keskusta 15310 15326 15554 15767 15896 15988 16207 897 5,9 Alue tuntematon 451 489 509 295 327 380 380 71 15,7 Taulukko: Väestön kehitys osa-alueittain *) Lukuun sisältyy vuosina 2000-2003 mm. Paloniemen alueen laitosten asukkaat, jotka aikaisempina vuosina ovat sisältyneet kohtaan muu alue/alue tuntematon. Raput alas harjulta 1.2.1 Kylärakenne LOHJA Kylän nimi Palvelut Infrastruktuuri Kaavoitustilanne Kylätoiminta Kehittämishankkeet Kylätyyppi Immula kutsutaksi, kunnallinen vesi- ei kaavaa aktiivista olemassa(yleiskaava) taajaman lievealueilla oleva kylä, koontumistilat, johtoverkko olemassa pieni peruskylä Karstu maatilamatkailu, oikeusvaikutukseton aktiivista olemassa pieni peruskylä, Koulu, kokoontumistilat osayleiskaava (osayleiskaava) kehittyvä Lehmijärvi koulu, kunnallinen vesi- oikeusvaikutukseton aktiivista olemassa pieni peruskylä, kokoontumistilat johtoverkko olemassa osayleiskaava (osayleiskaava) uusi kylä, kehittyvä Lieviö kutsutaksi,kokoontumistilat oikeusvaikutukseton osayleisk. aktiivista olemassa (osayleiskaava) pieni peruskylä, kehittyvä Lohjansaari elintarvikekioski,kutsutaksi, oikeusvaikutukseton osayleiskaava olemassa (osayleiskaava) pieni peruskylä, kehittyvä maatilamatkailu, kahvila, viinitila, aktiivista kokoontumistilat, koulu Nummenkylä elintarvikekioski, huoltoasema, ei kaavaa aktiivista suunnitteilla taajaman lievealueilla oleva kylä, kutsutaksi, kahvila, päiväkoti, koulu (osayleiskaava) kehittyvä Pulli-Vasarla koulu oikeusvaikutukseton aktiivista suunnitteilla pieni peruskylä, kehittyvä osayleiskaava luonnosvaiheessa (osayleiskaava) kulttuurihistoriallinen kylä Taulukko: Lohjan haja-asutusalueiden kylärakenne - 13 -
VÄESTÖ KYLITTÄIN VUOSINA 1970, 1985 JA 1988-1996 JA 2004 (maaliskuu) Kunnan osa-alue Muutos Muutos Muutos Muutos Kylä 1970 1985 1990 1995 1996 2004 2004-1996 2004-1990 2004-1970 ETELÄ-LOHJA Ahtiala 42 10 13 5 5 8 3-5 -34 Askola 29 22 14 15 14 9-5 -5-20 Hermala 69 33 24 21 21 18-3 -6-51 Iso-Teutari 158 146 177 188 189 207 18 30 49 Jalassaari 41 14 17 13 12 13 1-4 -28 Kirkniemi 108 108 94 85 91 115 24 21 7 Kittfall 55 33 50 73 75 92 17 42 37 Kokkila 0 158 158 136 132 115-17 -43 115 Kukkumäki 666 526 547 745 751 760 9 213 94 Kunnarla 31 12 9 9 9 10 1 1-21 Kyrkstad 982 2156 2207 2049 2088 2062-26 -145 1080 Maksjoki 586 727 716 777 792 765-27 49 179 Marttila 14 6 9 18 17 20 3 11 6 Näätälä 60 42 46 46 44 42-2 -4-18 Osuniemi 104 68 82 117 123 169 46 87 65 Paavola 44 39 34 32 31 55 24 21 11 Pietilä 14 15 17 18 17 20 3 3 6 Piispala 32 17 21 18 13 11-2 -10-21 Seppälä 16 8 8 12 13 11-2 3-5 Vallaa 399 473 616 631 624 586-38 -30 187 Vappula 527 668 707 728 740 806 66 99 279 Virkkala 1852 2131 2209 1989 1968 1919-49 -290 67 Vohloinen 139 111 109 107 99 244 145 135 105 Vähä-Teutari 162 108 121 135 145 182 37 61 20 ETELÄ-LOHJA YHT. 6130 7631 8005 7967 8013 8239 226 234 2109 % koko väestöstä 47,6 44,9 44,2 42,4 42,7 40,6 13,1 10,1 27,4 LÄNSI-LOHJA Hiittinen 514 566 578 534 527 695 168 117 181 Jantoniemi 25 40 33 32 32 38 6 5 13 Kaijola 9 7 5 4 4 3-1 -2-6 Karnainen 149 140 157 169 162 132-30 -25-17 Karstu 191 190 190 213 213 222 9 32 31 Lylyinen 32 13 17 22 21 12-9 -5-20 Maikkala 25 14 12 23 24 26 2 14 1 Outamo 87 72 72 73 65 74 9 2-13 Paloniemi 411 233 251 241 237 240 3-11 -171 Routio 416 1620 1621 1754 1739 1702-37 81 1286 Skraatila 19 14 16 25 26 20-6 4 1 Talpela 17 8 6 6 6 9 3 3-8 Torhola 20 19 23 10 10 14 4-9 -6 Varola 21 14 14 14 10 16 6 2-5 LÄNSI-LOHJA YHT. 1936 2950 2995 3120 3076 3203 127 208 1267 % koko väestöstä 15,0 17,3 16,5 16,6 16,4 15,8 7,4 9,0 16,5 POHJOIS-LOHJA Hietainen 31 24 23 21 18 32 14 9 1 Hongisto 43 52 64 78 75 74-1 10 31 Immula 543 1681 1979 1940 1925 1762-163 -217 1219 Koikkala 40 38 43 52 46 51 5 8 11 Koski 71 55 38 37 38 28-10 -10-43 Kouvola 23 15 15 37 35 27-8 12 4 Kutsila 54 34 28 37 36 47 11 19-7 Laakspohja 1762 2517 2798 3020 2975 3136 161 338 1374 Lehmijärvi 82 125 140 140 136 137 1-3 55 Lieviö 310 374 408 466 467 520 53 112 210 Lohja as. 52 0 0 0 0 0 0 0-52 Muijala 371 384 446 642 649 1226 577 780 855 Mynterlä 43 38 36 37 37 28-9 -8-15 Nummenkylä 297 135 140 132 122 120-2 -20-177 Paksalo 118 70 80 87 94 103 9 23-15 Pauni 36 48 81 93 97 116 19 35 80 Pulli 96 106 115 112 105 97-8 -18 1 Röylä 64 76 95 104 100 111 11 16 47 Suittila 54 36 27 19 18 48 30 21-6 Vaanila 141 144 144 200 190 246 56 102 105 Vanhakylä 37 41 44 57 66 78 12 34 41 Vasarla 131 116 129 117 117 161 44 32 30 Veijola 96 74 69 83 88 97 9 28 1 Ventelä 40 26 37 51 51 54 3 17 14 POHJOIS-LOHJA YHT. 4535 6209 6979 7562 7485 8299 814 1320 3764 % koko väestöstä 35,2 36,5 38,5 40,2 39,9 40,9 47,1 56,8 48,9 Tuntematon *) % koko väestöstä 272 2,1 218 1,3 149 0,8 142 0,8 194-14 1,0-559 2,8 560 561 562 KOKO KUNTA YHT. 12873 17008 18128 18791 18768 20300 1727 2323 7702 Omenakarnevaalit 2002 Taulukko: Väestö kylittäin
Yleisesti voidaan todeta, että Lohjan maaseutu on pysynyt varsin asuttuna, sillä väestömäärä on vuosina 1975-2002 kasvanut yhteensä 358 henkilöllä. Etelä-Lohja + 34 Länsi-Lohja - 61 Pohjois-Lohja + 385 Yhteensä + 358 Maaseudun kasvu on vaihdellut eri ajanjaksoina. Vuosina 1975-1985 oli vähennystä 114 henkilöä. Sen jälkeen väestön kasvu on ollut vaihtelevaa sekä 1980- että 1990-luvuilla. Vuosittaista vertailua haittaa se, että vuosien 1980-1995 tilastoaluejaoissa on tehty jonkin verran muutoksia taajama-alueiden ja hajaasutusalueiden välillä. Vuosina 1997-2002 kasvua on ollut +326 eli keskimäärin 65 asukasta/vuosi. Vuonna 2002 haja-asutusalueiden asukasluku pieneni -45 henkeä. Eniten maaseutualueiden väestökadosta on kärsinyt Länsi-Lohja. 1.2.2 Ikärakenne Alue 0-14 15-64 65 + Etelä-Lohja 84-1 37 Länsi-Lohja - 76-132 33 Pohjois-Lohja 31 29 63 Taulukko: Ikäryhmien väestömuutos haja-asutusalueilla 1990-2003 Ikäluokkien alueellinen kehitys ja palvelujen tarve 0-14 -vuotiaat Etelä-Lohjalla 0-14 -vuotiaiden kasvu on kääntynyt laskuun vuosien 2003-2002 vaihteessa, mutta alueen sisällä kasvua on lähinnä Kirkniemen alueella. Myös Maksjoen alueella nuorten ikäluokkien määrä on kääntynyt nousuun, mihin vaikuttanee alueella alkanut sukupolvenvaihdos. Länsi-Lohjan alueella Routiolla päivähoitoikäisten ja koululaisten määrät ovat laskusuunnassa. Alueen uudisrakentamisen ja asuntorakenteen huomioon ottaen (kerrostalovaltainen/vuokra-asuntojen osuus merkittävä) palvelujen kysyntä tullee pysymään nykytasolla. Länsi-Lohjan haja-asutusalueilla 0-6 -vuotiaissa on hieman kasvua, muutoin 0-14 -vuotiaiden ikäluokka on edellisten vuosien tasolla. Pohjois-Lohjalla 0-6 -vuotiaiden määrä on vuosina 1997-2003 vähentynyt, mihin vaikuttaa vuoden 2003 kehitys, sillä vuodesta 2000 0-6 -vuotiaiden määrä on vähentynyt 70 hengellä. Suurin vähennys oli Perttilän alueella (- 56 as.). Myös Muijalan alueella 0-6 -vuotiaiden kasvu näyttää pysähtyneen. Sen sijaan Lohjansaaren koulu on toiminut tässä rakennuksessa jo vuodesta 1899. Kuva: Leif Lindberg - 15 -
kouluikäisten 7-14 -vuotiaiden määrä kasvoi. Vuodesta 1997 kasvu on ollut 165 henkeä, josta vuoden 2003 kasvu oli + 45 lasta, mikä tulee lähivuosina aiheuttamaan painetta yläasteella. Lisäksi Perttilän ja Ventelän alueiden vanhusväestön odotettavissa oleva sukupolven vaihtuminen lisää ko. alueilla nuorten lapsiperheiden määrää nuorten muuttaessa vapautuviin pientaloasuntoihin. Tällöin päivähoito- ja koulupalvelujen määrä kasvaa, mutta muutoksen nopeutta ja ajankohtaa on vaikea ennakoida. Muijalan alueen 0-6 -vuotiaiden määrä (160) on edelleen varsin korkea eli 14,9 % alueen väestöstä, mikä tulee vaikuttamaan päivähoito- ja koulutilojen kysyntään edelleen useana seuraavana vuotena. Koko Pohjois-Lohjan alueella palvelujen kysyntää tasapainottava tekijä lähivuosina on se, että Perttilän alueella nuorten ikäluokkien määrä on edelleen aleneva. Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla nuorissa ikäluokissa 0-6 -vuotiaiden määrä on vuonna 2003 vähentynyt, mutta sen sijaan ikäluokassa 7-14 -vuotiaat on kasvua. Nuorten 0-14 v ikäluokkien määrä on erityisesti Maikkala-Lehmijärven alueilla (213 henk/osuus 24,8 %) korkeampi kuin Pohjois-Lohjalla keskimäärin. Haja-asutusalueiden nuorten ikäluokkien määrän kasvu vaikuttaa myös kuljetuspalvelujen kysyntään. Nummentaustassa Gunnarlan ja Vienolan alueiden asukasmäärä on lisääntynyt vuodesta 2000 noin 580 asukkaalla. Muuttajat ovat nuoria perheitä, joten 0-6 -vuotiaiden sekä 7-14 -vuotiaiden määrä ja osuus on ollut selkeästi kasvanut. Kasvu on vuodesta 2000 lähtien ollut näissä ikäluokissa 150 eli 20-30 %. Nummentaustan alueella 0-6 -vuotiaiden määrä on pelkästään vuosina 2003-2000 kasvanut n. 90 lapsella. Nummentaustan omakotialueilta tapahtuu vanhusväestön muuttoa myös kaupungin keskustaan sekä osittain Metsolan alueelle, ja tilalle muuttavat lapsiperheet, mikä tulee pysäyttämään myös vanhemman asutusalueen koulu- ja päivähoitopalvelujen kysynnän lähellä nykytasoa. Ojamon alueella on varsin laaja väestöpohja (n. 4 500 asukasta). Nuorten ikäluokkien kasvua on myös nähtävissä Lahokallion ja Vohloisten rakentumisen johdosta, mutta esim. 0-14 -vuotiaiden kokonaismäärä on vielä 1990-luvun keskimääräisellä tasolla. Alueen asuntorakenne (mm. vuokra-asunnot, rivitalo- ja kerrostaloasunnot) ylläpitää nykyistä väestörakennetta ja palvelukysyntää. Uusien palveluinvestointien tarve aiheutuu lähinnä uuden rakentamisen nopeudesta ja asuntotuotannon rakenteesta (mm. vuokra- ja asumisoikeusasunnot). Moision alueilla nuorten ikäluokkien osuus ja määrä on ollut laskeva ja yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy (toinen sukupolvenvaihdos). Vanhusväestö (65+) Vanhusväestön kohdalla suurin kasvu kohdistuu Lohjan keskustaan, sillä vuosina 1997-2003 yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 333 hengellä eli 7,1 %. Erityisesti Lohjan ydinkeskustassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja heidän osuutensa alueen väestöstä on jo n. 30 %. Myllylammen alueella kehitys on vanheneva, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 20 %:iin. Keskusta-alueen väestörakenteen monipuolistamiseksi asuntotuotannossa olisi nykyistä selvemmin huomioitava sellaisten ydinkeskustaan tukeutuvien asuntoalueiden toteuttaminen, mitkä mahdollistavat mm. nuorten ja lapsiperheiden asumisen. Ojamon vanhusväestön osuus on kasvava (2003-2000 + 50 henk.). Alueen vanhusväestön muutto kohdistuu suuressa määrin oman alueen asuntokantaan, sillä Ojamon alueella vanhusväestön kannalta liikenneyhteydet ovat hyvät sekä asumisen ja palvelujen tarjonta monipuolista, joten esim. Nummentaustan alueen kaltaista vanhusväestön muuttoa keskustaan ei ole odotettavissa. Ojamon alueella tulleekin lähivuosina Muijalan 1990-luvulla rakennettu koulu ja sen pihamaata - 16 -
esille myös vanhusväestön palvelujen kysyntä ja asumisen tukeminen. Etelä-Lohjalla vanhusväestön osuus on 13,2 % alueen väestöstä. Yli 65- vuotiaiden kasvu on vuosina 1997-2003 ollut 9,5 % (+ 151 henkilöä). Vanhenevin alue on Maksjoki (2003-1997 + 128 henkilöä), jonka kohdalla voidaan odottaa myös väestörakenteessa tapahtuvan sukupolvenvaihdosta lähivuosien aikana. Maaseutualueilla vanhusväestön määrä ja osuus on myös kasvava, mikä tulee lisäämään Virkkalan keskustan vanhusväestöä ja asumispalvelujen tarvetta. Virkkalan keskustan vanhusväestö osuus on jo nyt varsin korkea eli noin 27 % Virkkalan keskusta-alueen väestöstä. Länsi-Lohjan alueella yli 65-vuotiaiden määrän kehityksen arviointia vaikeuttaa vanhusten hoitolaitosten asukkaat, jotka on sisällytetty alueen väestöön vuodesta 2000. Yli 65-vuotiaiden osuus alueen väestöstä on 14,9 %, mihin vaikuttaa mm. Kartanonmäen vanhainkodin asukkaat. Muutoin vanhusväestö keskittyy Roution taajaman keskustaan, sillä yli 65-vuotiaiden määrä on vuosina 1997-2003 kasvanut. (+ 80 henkilöä). Länsi-Lohjan maaseutualueella vanhusväestön määrä on laskemassa, jolloin on odotettavissa, että alueelle muuttaa nuorta ikäluokkaa. Roution asuntorakenteen ja palvelut (kerrostalot, rivitalot, vuokra-asunnot, lähipalvelut) huomioon ottaen vanhusväestön muuttoa alueelta ei tapahdu samassa määrin kuin esim. Nummentaustan ja Pohjois-Lohjan alueilta. Pohjois-Lohjalla vanhusväestön osuus on alhaisempi (9,1 %) kuin kaupungin muilla osa-alueilla. Vanhusväestöä on eniten Ventelän ja Perttilän alueilla, jolloin erityisesti pientaloalueilta tullee seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttoa palvelujen lähelle joko kaupungin keskustaan tai Mäntynummen kerrostaloalueille. Koikkala-Paksalo ja Maikkala-Lehmijärvi alueilla vanhusväestön osuus on suhteellisesti hieman suurempi eli osuus on 12-13 %. Järvipäivät on yksi Lohjan kesän huipputapahtumista. - 17 -
1.2.3 Perheet/asuminen Vuosina 1997-2002 asuntokanta on kasvanut noin 965 asunnolla ja asuntokuntien määrä 1 027 asuntokunnalla. Kasvu vuosina 1997-2002 on ollut 1,1 % vuodessa, kun taas koko kaupungin väestön kasvu vastaavana aikana oli 0,8 % vuodessa. Asuntokunnissa asuvien henkilöiden määrä on kasvanut vain 0,6 %. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden kasvuna, asuntojen pintaalan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 2002 oli 2,26 henkeä (1997 2,32 henkeä) ja pinta-ala 36,8 m5/henkilö (1997 34,8 m5/henkilö) eli kasvu oli 1,07 %. Asumisväljyys on suurinta haja-asutusalueilla, joissa asuntopinta-ala on n. 43 m5/henkilö. Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Vuoden 2002 tilastojen (Tilastokeskus) asuntojen keskikoko on omakotitaloalueilla keskimäärin 2,8 henkeä/asunto, rivitalo-alueilla keskimäärin 2,3 henkeä/asunto ja kerrostaloalueilla 1,8 henkeä/asunto. Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti uuden rakentamisen, rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Aivan uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,4-3,6 henkeä/asunto ja rivitaloasunnossa 2,5-2,9 henkeä/asunto. Vanhemmilla pientaloalueilla asuntokunnan keskikoko on 2,5-2,7 henkeä/omakotitaloasunto ja 2,3-2,5 henkeä/rivitaloasunto. Henkilöluku omistusasunnoissa (v 2000) on keskimäärin 2,5 henkeä/asunto ja vuokra-asunnoissa 2,0 henkeä/asunto. Kerrostaloalueista, joilla on sekä vuokra- ja omistusasuntoja (esim. Routio, Kyrkstad/Lähdehaka, Mäntynummi) asuntokunnan keskikoko on keskimäärin 2,0 henkeä/asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, jossa keskikoko on 1,5-1,6 henkeä/asunto, mikä johtuu näiden alueiden asunto- ja väestörakenteesta (kerrostalot, pienemmät asunnot, vanhusten ja yksin asuvien osuus suuri). Saaren koulun oppilaita ja henkilökuntaa Kuva: Leif Lindberg Se, että työikäisten (15-64 v) määrä on laskenut ja on suhteellisesti pienempi haja-asutusalueilla, johtunee siitä, että nuoriso, nuoret parit sekä perheet, joissa on pieniä lapsia, ovat muuttaneet muualle. Haja-asutusalueilla perheen keskikoko vaihtelee 2,7-3,2 välillä, kun se koko kaupungissa ja taajama-alueilla on keskimäärin 2,3 eli lapsia on keskimäärin enemmän kuin taajama-alueilla. Poikkeuksena taajama-alueella ovat uudet pientaloalueet (esim. Muijala, Gunnarla), joissa perheen keskikoko on suurempi. Haja-asutusalueilla asuntopinta-ala on n. 43 m5/henkilö, kun se koko kaupungissa on n. 36 m5/henkilö. Tiedot ovat vuodelta 2000. Virkkalan lähiseuduilta siirrytään yläluokille Ristin kouluun. - 18 -
1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 37 29 36 31 36 43 31 52 85 74 54 28 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 30 8 8 17 45 48 42 32 47 40 49 Taulukko: Lohjan haja-asutusalueille myönnetyt asuinrakennusten luvat 1981-2003 (Lohjan kunta 1980-1996, Lohjan kaupunki 1997-). 1.2.4 Lohjan haja-asutusalueiden osayleiskaavat Lohjan kunnanvaltuusto hyväksyi 1990-luvun aikana haja-asutusalueelle neljä osayleiskaavaa. Vasarla-Pulli-Kouvola -osayleiskaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä ja työ jatkuu. Vuonna 2002 valmistuneella Nummenkylän-Myllylammen -osayleiskaavaluonnoksella varaudutaan VT1:n Muijalan liittymän rakentamiseen ja alueen kehittämiseen teollisuus- ja liiketoimintojen alueena Lohjan ja Vihdin taajamien reuna-alueilla. Osayleiskaavaluonnos on valmistunut kuntien välisenä yhteistyönä. OSAYLEISKAAVA Pinta-ala/ AP-rakennus- Kaavassa Rakenta- PY rakennuspaikat* hehtaaria paikat*/kpl osoitetut mattomat /hehtaaria Yhteensä uudet AP- AP-rakennusrakennus paikat / kpl paikat/ kpl v. 2002 lopulla Lohjansaari 1990 340 95 49 37 2,5 Karstu 1990 340 110 57 56 1,6 Lehmijärvi 1993 670 135 34 23 1,3 Lieviö 1993 680 159 88 68 0,4 Vasarla-Pulli- 735 170 59 50 2,2 Kouvola luonnos 2002 * AP-rakennuspaikat = omakotitalotontteja * YP-rakennuspaikat = julkisten rakennusten (koulut, terveyskeskukset, ym.) rakennuspaikat Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemassa Lohjan Lukiossa laaja opetustarjonta takaa motivoivan opiskeluympäristön yhtenä Suomen suurimmista lukioista. - 19 -
1.2.5 Suunnittelutarvealueet Suunnittelutarvealue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 16): Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaaalueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueilla on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 72 :ssä. Lohjan kaupungin rakennusjärjestyksessä on osoitettu 15 erityssuunnittelutarvealuetta perusteluineen. SUUNNITTELUTARVEALUE PERUSTELUT 1. Nummenkylä - E18-tien melualuetta ja VT1:n melualuetta - rautatien melualuetta 2. Veijola-Immula-Muijala - taajama-alueen laajenemisaluetta 3. Lohjanharju-Laakspohja - E18-tien melualuetta - pohjavesialuetta - taajama-alueen laajenemisaluetta - kulttuurimaisema-aluetta 4. Paloniemi-Karnainen - taajama-alueen laajenemisaluetta - E18-tien melualuetta - kulttuurimaisema-aluetta 5. Kunnarla-Vallaa - taajama-alueen laajenemisaluetta - VT25:n ja rautatien melualuetta 6. Vappula-Vohloinen - taajama-alueen laajenemisaluetta 7. Osuniemi-Kirkniemi-Kittilä - taajama-alueen laajenemisaluetta - VT25:n ja rautatien melualuetta - kulttuurimaisema-aluetta - suurteollisuuden läheisyys 8. Lohjansaari - Lohjansaaren osayleiskaava-alue 9. Karstu - Karstun osayleiskaava-aluetta 10. Talpela - E18-tien melualuetta 11. Vasarla-Pulli - Vasarla-Pullin osayleiskaava-aluetta 12. Lehmijärvi - Lehmijärven osayleiskaava-aluetta 13. VT1 - VT1:n melualue 14. Lieviö - Lieviön osayleiskaava-aluetta 15. Uusi rautatie - Lohja-Helsinki rautatien lähialue - 20 - Pohjois-Lohjaa Hiidenveden ja Valtatie 1:n väliltä
1.3 Elinkeinot Elinkeinopalvelujen visio 2005 Elinkeinopalvelut - tarjoaa laadukkaat maksuttomat ensineuvontapistepalvelut yrittäjille ja matkailijoille - parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä tarkoin ennalta määritellyin, tarvelähtöisten kehittämishankkeiden kautta - tarjoaa asiantuntijapalveluja kaupunkikonsernin muille yksiköille - markkinoi Lohjaa yrityksille, asukkaille ja matkailijoille - kehittää maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja - tarjoaa maaseutuhallinnon viranomaispalveluja Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalvelut parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä ja toimeentuloedellytyksiä, auttaa asiakkaitaan tarjoamaan matkailullisia elämyksiä ja osallistuu omalta osaltaan Lohjan kaupungin ja seudun markkinointiin. Lohjan elinkeinopolitiikka tukeutuu seuraaviin kulmakiviin: - yritysympäristö (maankäyttö ja kaavoitus, kunnallistekniikka, vapaita teollisuus- ja asuintontteja jne.) - hyvät maantieteelliset ja tietotekniset yhteydet - osaaminen (monipuolinen koulutus, ensineuvontapisteet) - perinteisiin nojautuva monipuolinen teollisuus (rakennusaine-, puu- ja paperinjalostus-, muovi- ja elektroniikkateollisuus) Elinkeinopoliittiset päämäärät - työttömyyden vähentäminen alle 6 %:n - kaupungin hallintokuntien toimenpiteet elinkeinotoiminnan edistämisessä - Lohjan kaupungin kansainvälistymispalvelut elinkeinotoiminnan näkökulmasta - seutuyhteistyön toiminnallinen kehittäminen - kaupallisten palvelujen kehittäminen ja turvaaminen - Lohjan koulutustason nostaminen - laadukkaiden yrityspalvelujen tuottaminen - Lohjan matkailustrategian luominen - ympäristöteknologisen yritystoiminnan edistäminen Lohjalla Lohjan tori kesäisenä aamuna - 21 -
Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli 1 050. Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4-hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupunki on yksi Suomessa harvoista paikkakunnista, joissa teollisuus on laman jälkeen merkittävästi lisännyt työpaikkojen lukumäärää. Huolimatta 1990-luvun alussa tapahtuneesta Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden romahtamisesta yhä noin kolmannes alueen työpaikoista kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes pääsääntöisesti elektroniikkateollisuuden kasvuun. Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Toimiala 1993 1997 2000 Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2,3 220 1,7 300 2,0 Teollisuus 3 748 32,9 4246 32,2 4 878 32,4 Rakennustoiminta 671 5,9 948 7,2 1 185 7,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta 1 853 16,2 2115 16,1 2 357 15,6 Liikenne 518 4,5 717 5,4 845 5,6 Palvelut 4 092 35,9 4731 35,9 5 315 35,3 Tuntematon 269 2,4 192 1,5 186 1,2 Yhteensä 11 409 100 13169 100 15 066 100 Taulukko: Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokeskus) Lohjalaisten työssäkäynti 1993 1997 2000 Työpaikkoja yhteensä 11 409 13169 15 066 Työvoima 16 892 16 899 18 448 Työvoiman ulkopuolella 17 032 17 273 16 795 Työllinen työvoima 13 089 14 855 17 030 Työttömät 3 803 2 044 1 404 Työpaikka asuinkunnassa 9 781 10 610 11 893 Työpaikka Lohjan ulkopuolella 3 308 4 245 5 137 Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Hiidenveden rannat ovat suosittuja vapaa-ajan asuntojen rakentamispaikkoja. Taulukko: Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja 2000 Maisema Hiljaisuudenniemestä - 22 -
Taulukko: Lohjan maaseutumaisten alueiden väestökehitys 1540-2002. Vihreät pylväät Virkkalan ja Lohjannummen väestöä. (Lohjan historia 1 ja 2) Taulukko: Lohjan maatilojen määrän kehitys 1540-2002 (Lohjan kaupungin maataloustoimi) Kivi navetoiden rakennusaineena alkoi vähitellen yleistyä 1800 - luvulla. Taulukko: Pellon käyttö Lohjalla v 2002 kokonaisalasta (Lohjan kaupungin maataloustoimi) Syyskyntöä nykyaikaisella paluuauralla - 23 -
2 DELFOI-TUTKIMUS 2.1 Menetelmä Delfoi-tekniikka on eniten käytettyjä tulevaisuudentutkimuksen asiantuntijamenetelmiä. Sitä voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että siinä ei esimerkiksi vaikean rajattavuutensa vuoksi voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Tästä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja pidetään hyödyllisinä. Delfoi-menetelmää käytettäessä voidaan soveltaa useita erilaisia asiantuntijamenetelmiä, kuten ristivaikutusanalyysiä ja skenaariotekniikkaa. Asiantuntijamenetelmänä Delfoi-menetelmä on hyödyllinen arvioitaessa 1) pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä 2) julkisen instituution toimintaympäristössä 3) normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilussa, 4) potentiaalisten toimenpiteiden löytämisessä tai keksimisessä jonkin tietyn toimintaohjelman löytämiseksi 5) vertailtaessa vaihtoehtoisia toimintaohjelmia sekä 6) päätöksenteon tukena johdon tasolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 2.2 Kyselyt Haja-asutustoimikunta laati kaksi erillistä Delfoi-kyselyä. Ensimmäisessä kyselyssä oli 45 eri väittämää, joihin pyydettiin ottamaan kantaa sekä väitteiden toteutumisen todennäköisyyden että väitteiden toivottavuuden suhteen. Lisäksi oli mahdollisuus antaa vapaamuotoisia kommentteja. Toisessa kyselyssä oli 12 väitettä, joihin osallistujat ottivat kantaa Lohjan virkamiespaneelin, luottamusmiespaneelin ja yhdistyspaneelin yhteydessä (ks. 3.3 Paneelit). Lohjan virkamies- ja luottamiespaneelin sekä Helsingin aluehallintoviranomaispaneelin osalta kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä hyväksikäyttäen Webropol-nimistä sovellusta. Lohjan yhdistyskysely sekä Delfoi 2-kyselyt suoritettiin paperilomakepohjaisina. Kyselylomakkeet sekä kyselyjen tulokset ovat liitetiedostoissa sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa http://www.kaupunki.lohja.fi/keskushallinto/ linkin kaupungin strategiat alla. - 24 -
2.3 Paneelit Paneeleja oli neljä. Ensimmäinen paneeli koostui lohjalaisista virkamiehistä, Lohjan kaupungin johtoryhmän jäsenistä sekä kutsutuista oppilaitosten johtavista virkamiesedustajista. Paneeli kokoontui 1.3.2004. Toinen paneeli koostui lohjalaisista luottamushenkilöistä. Kutsuttuina olivat kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien puheenjohtajisto sekä haja-asutusalueiden strategiatoimikunnan jäsenet. Paneeli kokoontui 4.3.2004. Kolmas paneeli muodostui lohjalaisista haja-asutusalueilla toimivista yhdistysvaikuttajista. Kutsu lähetettiin yhdistysten puheenjohtajille, joita pyydettiin osallistumaan paneeliin tai nimeämään yhdistyksen edustaja siihen. Paneeli kokoontui 10.3.2004. Neljäs paneeli muodostui aluehallintoviranomaisten edustajista. Kutsuttuina oli Uudenmaan liiton, Uudenmaan TE-keskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajia. Paneeli kokoontui 25.3.2004. Tavoitteena pidettiin sitä, että Delfoi-kysymyksiin vastaajat ja paneeleihin osallistujat olisivat samoja henkilöitä. Huvilarakennus 1930 -luvulta on edelleen käytössä. Paneelien muistiot ovat liitetiedostoina sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa http://www.kaupunki.lohja.fi/keskushallinto/ linkin kaupungin strategiat alla. 2.4 Delfoin tulokset ja painopistealueet 2.4.1 Väestö Panelisteista suuri enemmistö oli sitä mieltä, että merkittävä väestönlisäys on Lohjalla sekä todennäköistä että toivottavaa. Kuitenkin pidettiin tärkeänä, että kasvu ei ole hallitsematonta ja että palvelurakenne pysyy väestönkasvun mukaisena. Loma-asunnon laajennustyö käynnissä Mynterlässä. Lohjan väestönlisäys koostuu jatkossa erityisesti lapsiperheistä. Toiseksi tärkeimmäksi väestönlisäyksen ryhmäksi nähtiin yksineläjät. Lisäksi nähtiin, että maahanmuuttajien lukumäärä tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Nähtiin, että vanhempaa väestöä siirtynee taajamiin ja niiden tilalle tulee haja-asutusalueille lapsiperheitä. Haja-asutusalueiden väestön lisäykseen uskoivat miltei kaikki vastaajat. Väestön siirtymistä haja-asutusalueilta taajamiin pidettiin epätodennäköisenä. Sen sijaan ennustettiin Lohjalla tapahtuvan sisäistä muuttoliikettä. Haja-asutusalueitten vanhusväestö siirtynee jossain määrin taajamiin, jolloin haja- Vapaa-ajan asuntoja käytetään yhä enemmän ympäri vuoden. - 25 -
asutusalueille tulevat vanhusväestön tilalle lapsiperheet. Lohjan koulutustason uskottiin nousevan siten, että vuonna 2015 Lohjan keskimääräinen koulutustaso on korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo. Vastaajat uskoivat, että vuonna 2015 Lohjalla on yliopistotasoista koulutustarjontaa. 2.4.2 Asuminen ja maankäyttö Vastaajat uskoivat, että haja-asutusalueilla rakentaminen tulee lisääntymään. Toisaalta uskottiin, että Lohjan haja-asutusalueilla yhä useampi kesäasunto muutetaan ympärivuotiseen käyttöön. Delfoi-panelistit näkivät vallitsevan kehitystrendin sekä toivottavana että suurena mahdollisuutena Lohjalle yleensä ja hajaasutusalueille erityisesti. Varauksena esitettiin, että rakentaminen ei saa vaarantaa kulttituurimaisemaa eikä maaseutumaista rakennetta. Rakentaminen haja-asutusalueille lisääntynee. Lisääntynyt vapaa-ajan asuminen nähdään palvelujen kannalta selkeästi suurena mahdollisuutena. Asutusta tulisi keskittää nykyisen kylärakenteen puitteisiin. Nähtiin perusteltuna, että kaupunki noudattaisi kylissä aktiivista maanhankintapolitiikkaa. Rakennuslupien myöntämisessä ja kaavoituksessa pitäisi välttää asutuskasautumisten syntymistä. 2.4.3 Elinkeinot Teollisuuden työllistävä merkitys pienenee nykyisestä. Toisaalta paneeli oli pääpiirteittäin optimistinen. Uskottiin, että Lohjalle kehittyy uusia merkittäviä toimialoja. Teollisuuden merkitys sekä bruttokansantuotteesta että työvoimasta tulee vähentymään tulevina vuosina. Lohjan vahvan teollisen perustan nähtiin kuitenkin säilyvän. Uusia toimialoja uskottiin syntyvän Lohjalle uusien teknologioiden ympärille. Uskottiin maatilojen lukumäärän lievään supistukseen. Maatilatalouden rakennemuutos lisännee tilojen keskikokoa ja pakottaa tiloja erikoistumaan yhä vahvemmin. Erikoistumista tapahtuu sekä erityisviljelylajikkeiden että liitännäiselinkeinojen suuntaan. Matkailu nähtiin potentiaalisena tulevaisuuden työllistävänä toimialana. 2.4.4 Palvelut Julkisen talouden kiristyminen nähtiin tulevaisuudessa hyvin todennäköisenä. Lisäksi uskottiin, että kuntien lukumäärä supistuu alueella, ja että alueellinen yhteistyö voimistuu merkittävästi. Lisääntynyt vapaa-ajan asuminen nähdään palvelujen kannalta selkeästi suurena mahdollisuutena. Vanhan pappilan puutarha - 26 -
Kolmannen sektorin merkitys palvelujen tuottajana haja-asutusalueilla tulee kasvamaan. 2.4.5 Muut asiat Yksityistieavustukset tulisi säilyttää ylläpidettävää kilometriä kohti reaaliarvoltaan nykytasolla. Pääosa nykyisestä vesihuollosta on vuonna 2015 Lohjan haja-asutusalueilla kunnallisen tai osuuskuntapohjaisen vesihuollon piirissä. Myös nykyajan tekniikalla voidaan rakentaa ympäristöön hyvin soveltuvia rakennuksia. - 27 -
3 VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT Vaihtoehtoisten kehityskuvien rakentamisessa on hyödynnetty Lohjan maankäytön kehityskuva 2025 -selvityksessä esitetyt vaihtoehdot. Haja-asutustoimikunnan raportissa on paneuduttu erityisesti siihen, miten kolme eri vaihtoehtoa vaikuttaa maaseudun väestömäärään ja palvelurakenteeseen. Maankäytön kehittämisen painopistealueiden määrittämiseksi on muodostettu kolme erilaista päävaihtoehtoa erilaisten väestönkasvuennusteiden sekä asumisväljyyden kasvun toteutumisen pohjalta. Väestönkasvun alueellisen jakautumisen perusteella on vaihtoehdoittain selvitetty uuden rakennettavan kerrosalan tarvetta haja-asutusalueilla. Maankäytön kehityskuvan vaihtoehdoiksi on esitetty: - keskitetty vaihtoehto (KEVA) - tasapainotettu vaihtoehto (TAVA) - liikennepainotteinen vaihtoehto (LIVA). Keskitetyssä vaihtoehdossa väestönkasvuennuste on + 0,5 %, tasapainotetussa vaihtoehdossa on + 1 % ja liikennepainotteisessa vaihtoehdossa + 1,5 %. Vaihtoehdoissa väestönkasvuosuudet eroavat toisistaan keskustan, Etelä-Lohjan, Länsi-Lohjan ja Pohjois- Lohjan välillä. Väestönkasvusta on oletettu, että nykyinen taajama-aste (89,5 %) säilyy, ts. 10,5 % väestönkasvusta kohdentuu haja-asutusalueille. Vaihtoehtojen toteutumisen vaikutukset Lohjan haja-asutusalueille on toteutettu SWOT-analyysien avulla (strenghts - weaknesses - opportunities - threaths). Toimikunnan oman arvion lisäksi SWOT:it on arvioitu kaikille Lohjan kaupungin asukkaille avoimessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus pidettiin 29.4.2004. Lohjan korkein paikka Äijäsmäki sijaitsee Kosken kylässä. - 28 -
3.1 Keskitetty vaihtoehto Etelän suuntaan painottunut kehitys, (KEVA) Väestönkasvuennuste + 0,5 %/vuosi VÄESTÖNKASVUENNUSTE + 0,5 %/vuosi ALUE Osuus väestön- Asukkaita Haja-asutus- Asukkaita Haja- Asukas- Haja-asutus- Uusi kasvusta 2001 alueen 2015 asutusalueen lisäys alueiden kerrosalatarve (0,5%/v) asukkaita asukkaita 2015 2001-2015 asukaslisäys haja-asutusalueella 2001 2001-2015 k-m 2 Keskusta 30 % 15869 0 16640 0 771 0 0 Etelä-Lohja 20 % 7804 1193 8318 1294 514 101 10 658 Länsi-Lohja 20 % 3186 928 3700 1029 514 101 9 545 Pohjois-Lohja 30 % 8341 2762 9112 2912 771 150 19 993 Yhteensä 100 % 35527 4883 38096 5234 2 569 352 40 197 *327 asuntoalue tuntematon (kokonaisväestö 2001 ja 2015) Keskitetty vaihtoehto haja-asutusalueiden näkökulmasta Vahvuudet - kulttuurimaisema ei uhattuna kasvun takia - tasainen väestönkehitys koko Lohjan alueella Mahdollisuudet - mahdollisuus tasapainoiseen proaktiiviseen kehittämiseen - kulttuuriympäristön turvaamismahdollisuudet hyvät Heikkoudet Uhat - palveluverkon ylläpito vaikeaa haja-asutusalueilla- palvelujen vähentyminen - toteutuksen realismi heikko - varsinkin Etelälohjalaisten alueiden syöksykierre - ikärakenne vääristyy - 29 -
3.2 Tasapainotettu vaihtoehto Tasaisesti nykyistä kaupunkirakennetta alakeskuksineen painottava kehitys (TAVA) Väestönkasvuennuste +1 %/vuosi VÄESTÖNKASVUENNUSTE + 1,0 % ALUE Osuus väestön- Asukkaita Haja-asutus- Asukkaita Haja- Asukas- Haja-asutus- Uusi kasvusta 2001 alueen 2015 asutusalueen lisäys alueiden kerrosalatarve (0,5 %/v) asukkaita asukkaita 2015 2001-2015 asukaslisäys haja-asutusalueella 2001 2001-2015 k-m 2 Keskusta 30 % 15869 0 17462 0 1 593 0 0 Etelä-Lohja 20 % 7804 1193 8866 1401 1 062 208 16 683 Länsi-Lohja 20 % 3186 928 4248 1136 1 062 208 15 554 Pohjois-Lohja 30 % 8341 2762 9934 3073 1 593 311 29 028 Yhteensä 100 % 35527 4883 40837 5611 5 310 728 61 265 *327 asuntoalue tuntematon (kokonaisväestö 2001ja 2015) Tasapainotettu vaihtoehto haja-asutusalueiden näkökulmasta Vahvuudet - Lohjan keskustan ja nykyisten alakeskusten palveluiden hyödyntäminen: jokaisen keskuksen ympäristössä rakentamattomia vaihtoehtoisia alueita - alakeskukset ympäröivät keskustaa tasaisesti keskusta kaupungin keskipisteessä - hallittu haja-asutusalueiden kasvu - ikärakenne pysyy kunnossa Heikkoudet - palvelujen näivettyminen Etelä-Lohjalla Mahdollisuudet - Lohjan houkuttelevuuden lisääntyminen pääkaupunkiseudun näkökulmasta: monipuoliset yritystoiminnan ja asumisen alueet - alueiden käyttöönottojärjestyksellä mahdollista vaikuttaa alueiden väestörakenteen ja palvelutarpeiden tasapainoiseen kehitykseen Uhat - kulttuurimaiseman paikoittaisesti uhattuna - palvelujen näivettyminen Etelä-Lohjalla - 30 -