Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Transkriptio

1 Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

2 Vihti lyhyesti asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista pendelöi pääkaupunkiseudulle asumisen kunta, pystyy tarjoamaan monipuolista ja edullisempaa asumista yrittämistä tukeva, yrittäjäystävällinen kunta

3 Vihti numeroina Pinta-ala 567 km 2 Maapinta-ala 522 km 2 Vesistön pinta-ala 44,9 km 2 Vesistön osuus pinta-alasta 7,92% Järviä ja lampia 104 kpl Rantaviivaa 266 km Valtaosa Nuuksion kansallispuistosta sijaitsee Vihdissä

4 Vihti ja elinkeinoelämä edullinen hintataso, nopeat kulkuyhteydet, logistinen sijainti sekä kaavoitetut liike- ja tuotantotontit houkuttavat yrityksiä Vihtiin panostaa voimakkaasti elinkeinotoiminnan ja työpaikkaomavaraisuuden kehittämiseen verkottunut toimintamalli osa myönteisen yrittäjyysilmapiirin ja tukipalvelujen luomisessa

5 Työpaikat toimialan mukaan Vihdissä työpaikkoja kpl Yhteiskunnalliset palvelut 28,14% (-) Teollisuus 20,01% (-) Kauppa 15,26% (-) Rahoitustoiminta 14,04% (+) Rakennustoiminta 11,9% (+) Liikenne 5,24% (-) Maa- ja metsätalous 3,4% (-) Muu 2,01% (-) Lähteet: Tilastokeskus 2006

6 Vihdin työllinen työvoima toimialan mukaan Työllinen työvoima yhteensä kpl Yhteiskunnalliset palvelut 28,78% (-) Teollisuus 16,88% (-) Kauppa 19,09% (+) Rahoitustoiminta 16,28% (+) Rakennustoiminta 9,71% (-) Liikenne 5,88% (-) Maa- ja metsätalous 2,15% (-) Muu 1,24% (-) Lähteet: Tilastokeskus 2006

7 Työssäkäynti Vihdin työllinen työvoima henkilöä, josta käy töissä Vihdissä Muut työssäkäyvät tulevat Lohjalta 8,3 %, Helsingistä 4%, Karkkilasta 3,5% ja Espoosta 3,4% Vihtiläiset käyvät töissä Helsingissä 20,4%, Espoossa 17,3%, Vantaalla 6,4% ja Lohjalla 5% Työpaikkaomavaraisuus 60,8% Huoltosuhde 1,04 Lähteet: Tilastokeskus 2006

8 Vihdin 10 suurinta yritystä (aakkosjärj.) Citymarket, Nummela Dicro Oy, Nummela Karprint Oy, Huhmari Lankapaja Oy, Nummela Lautex Oy, Nummela Martela Oy, Nummela Muotolevy Oy, Nummela Parma Oy, Nummela Prisma, Nummela ST Microelectronics Oy, Nummela

9 Vihdin teollisuusalueet

10 Vihti Business -konsepti uudenlainen, verkostomallinen yhteistyö uudet tuotantotilat jopa 6 kk Avaimet käteen -palveluna tuotteistettuna pakettina: tontti, teollisuustila, rahoitus, mahdollisuus pitkäaikaiseen vuokrakiinteistöön sekä monet erilaiset tukimuodot helppous, luotettavuus ja nopeus yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa

11 Etelä-Nummelan yritysalue tekeillä vt 1 ja 2 risteysalue Palojärvi ja Huhmari noin 500 hehtaaria käsittävä alue logistisesti hyvältä alueelta yhteensä n. 110 ha yritysryhmittymiä yritystä pienteollisuudesta tilaa vievään kauppaan asti Ideapark-hanke Länsirata-hanke Espoosta Lohjalle

12 Vihdin SWOT VAHVUUDET Sijainti Asumisen edullisuus Asuinympäristö ja elämisen laatu Työvoiman saatavuus Markkinoiden läheisyys Elinkeinopolitiikan näkeminen strategisena työkaluna MAHDOLLISUUDET Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen kaupunkikeskusten kanssa Erikoistuminen ja veturiyrityksen saaminen innovaatioteknologian (nano, media yms), työpaikkojen & asumisen/harrastusten lifestyle -yhdistäminen ja matkailualan kehittäminen Julkisten kulkuyhteyksien kehittäminen Palveluiden kehittäminen Asuinympäristön kehittäminen HEIKKOUDET Riippuvuus kaupunkikeskuksista/pkseudusta Omien resurssien vähäisyys Ei ratayhteyttä pk-seudulle Työmatkakustannukset/ pendelöinnin ruuhkautuminen Teollisen tuotannon supistuminen Identiteettiongelmat (ei urbaania /ei maaseutua) UHAT Länsirata ei ole toteutumassa riittävän nopeasti Yhteistyön vähäisyys pääkaupunkiseudun kanssa näivettyminen Ilmastonmuutos vaikutukset pendelöintiin, tietullit yms Jäädään vain nukkumalähiöksi

13 Verkostoituminen Tuote-ja markkinahallintaa edustavat veturiyritykset verkottumisen lähtökohtina Toimivan yritysverkoston lähtökohta veturiyritysajattelu = Markkinoita hallitseva kokonaistuote + muilta kokonaisuuden osat ja tarpeelliset palvelut

14 5 tärkeintä megatrendiä Toimintojen verkottuminen Tietoteknologinen kehitys Verkkopalvelujen kasvu Väestön ja työvoiman ikääntyminen Ihmisten tarpeiden muuttuminen Lähde: Myllylä, Maaseudun tulevaisuus ja klusterit 10/2005