8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3.

6.8.2014

Sisällysluettelo 1. Lahden alueen kuntien yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 1 2. Yhdistymisen tarkoitus... 1 2.1. Visio... 2 2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta... 2 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset... 4 4. Uuden kunnan perustaminen... 5 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna... 5 4.2. Yhdistymishallitus... 5 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano... 6 4.3. Yhdistymisen eteneminen... 6 5. Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet... 6 6. Hallinnon periaatteet... 7 6.1. Luottamushenkilöhallinto... 8 6.1.1. Valtuusto... 8 6.1.2. Kaupunginhallitus... 8 6.1.3. Lautakunnat... 9 6.2. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen... 9 6.2.1. Aluejohtokunta... 9 6.2.2. Muut toimielimet... 10 6.2.3. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio... 10 6.2.4. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen... 10 6.3. Kunnanjohtajien asema... 10 6.3.1. Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa... 11 7. Henkilöstöhallinto... 11 7.1. Palvelussuhdeturva... 11 7.2. Henkilöstöohjelma ja suunnitelma... 12 7.3. Palkkojen yhdenmukaistaminen... 12 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet... 12 7.5. Henkilöstötyöryhmä... 13 8. Palveluiden periaatteet... 13 8.1. Sote-palvelut... 14 8.2. Lähipalvelut... 14 8.3. Muut palvelut... 15 8.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa... 15

8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3. Osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 16 8.4.4. Pienessä osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 16 9. Uuden kunnan talous... 16 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä... 16 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö... 17 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet... 17 10. Yhdistymisen muut järjestelyt... 18 10.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan... 18 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen... 18 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat... 18 10.4. Yhdistymisen seuranta... 18

Sivu 1 1. Lahden alueen kuntien yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta. 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Lahti ja kuntamuoto kaupunki. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen 29.9.2014 tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen. Uusi Lahti aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017 31.12.2021 välisen ajan. Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. 2. Yhdistymisen tarkoitus Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Näin alueen työpaikkojen määrä lisääntyy ja asukkaiden toimeentulo sekä kuntien verotulopohja paranee. Alueesta kehitetään asumisolosuhteiltaan ja palveluiltaan houkutteleva kunta, jonka asukasluku kääntyy kasvuun. Kasvun myötä alueen asema ja kyky ajaa alueen etuja suomalaisessa yhteiskunnassa paranee. Tulevaisuustyöryhmässä linjatulla tavalla nykyisiä keskustaajamia ja maaseutualuetta kehitetään tasapuolisesti. Tämä mahdollistaa sekä elinkeinojen että asumisen tasapainoisen kehittymisen ja nykyistä voimakkaamman kasvun alueen eri osissa. Nykyisistä kunnista muodostettavat vahvat osakeskukset ovat yhdessä verkosto, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Osakeskusten muodostaman verkoston osien välille järjestetään toimiva julkinen liikenne. Alue selviää nykyistä paremmin julkisten palvelujen tehostamishaasteista, kun se voi ottaa koko alueella käyttöön kuntien tehokkaimmat ja vaikuttavimmat palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat. Samalla voidaan hallintoa keventää sekä panostaa nykyistä järjestelmällisemmin palveluverkon jatkuvaan tehokkuuden ja palvelukyvyn parantamiseen.

Sivu 2 2.1. Visio Uuden kunnan visio on Uusi Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki. Avoimuus tarkoittaa avointa tiedonkulkua ja innostavaa, yritystoimintaa tukevaa ratkaisuhakuista toimintatapaa. Paikkakunta kehittyy sekä kasvaa asuinympäristön ja palvelujen kehittymisen kannalta kestävästi. Uusi kunta kehittää edelleen pitkäjänteisesti ympäristökaupunki-profiilia, johon Lahdessa on panostettu vahvasti viimeisten vuosien aikana. Visionsa toteuttajana se on uskottava koko seudun voimavarat kokoavana vahvana kaupunkina ja uudella tavalla toimien. 2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Uuden Lahden strategisena päätavoitteena on saada aikaan kasvun kierre, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja edunvalvonnalla saadaan aikaan nykyistä suurempi työpaikkojen määrän kasvu. Tämä tukee kuntalaisten ja kunnan taloutta sekä luo perustan kunnan palvelujen ja asukkaiden elinympäristön viihtyvyyden turvaamiselle. Päätavoitteen toteuttamisessa uuden Lahden kahdeksan strategista perustavoitetta ovat: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, joka vähentää työttömyyttä ja lisää kunnan verotuloja. Kunta joutuu kilpailemaan metropolialueen kuntien kanssa, joten elinkeinopolitiikkaa on tehostettava oleellisesti. Nykyisiä yrityksiä ja niiden kasvua on tuettava sekä löydettävä uusia kasvualoja. Alueelle on pystyttävä houkuttelemaan uusia yrityksiä. Yrityksiä on tuettava ammattitaitoisen työvoiman saannissa mm. korkeakouluyhteistyöllä ja ammattikoulutuksen keinoin. Lisäksi on uudella tavalla käytettävä kaupungin ja yksityisen sektorin yhteisten tuotantoketjujen kehittämismahdollisuuksia. 2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa mahdollistaa palvelutarpeen ikärakenteen muutoksesta johtuvan kasvun hoitamisen. Edellytyksenä on työpaikkojen määrän kasvu. Asumisen monipuolisuus sekä laatu suhteessa asumiskustannuksiin houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa. Tätä tukevat myös hyvät liikenneyhteydet. 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, jolloin sillä on mahdollisuus palvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tehostuvaan elinkeinopolitiikkaan. Kunnan lisävelkaantuminen on saatava katkeamaan sekä palvelut vastaamaan kunnan taloudellista kantokykyä. Tätä helpottaa kunnassa työllisyyden kasvu, joka lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Samoin tilannetta parantaa työssä käyvien asukkaiden muutto kuntaan. Keskeisintä on kuitenkin palvelujen tehokkuuden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen. Koko nykyinen sopeuttamisvara joudutaan käyttämään, mutta yhdistymisestä saatava merkittävä taloudellinen hyöty

Sivu 3 luo edellytykset palvelujen laadun ylläpidolle ja kehittämiselle. 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, joka luo pohjan yritystoiminnan edellytyksille sekä asukkaiden viihtyisälle asumisympäristölle. Kunnan rakennetta kehitetään perustuen osakeskuksiin ja niiden väliseen julkiseen liikenteeseen ja siten taataan koko kunnan tasapainoinen kehitys ja maaseutualueiden toimintaedellytykset. 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, joka perustuu yhdistyvien kuntien tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönottoon. Uuden kunnan eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus saada samantasoiset palvelut. Suurin osa palveluista tulee saada vähintään kunnan osakeskuksissa. Lähipalvelujen tulee olla kohtuuetäisyydellä vaikka se aiheuttaa kunnalle keskimääräistä korkeampia kustannuksia. 6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen, koska niiden asukkaiden määrä, jotka osallistuvat suoraan kunnalliseen päätöksentekoon vähenee. Muutos edellyttää uusien vaikutuskanavien muodostamista. Osaltaan sitä on aluejohtokuntien muodostaminen, mutta myös suoran vaikuttamisen välineiden lisääminen sekä hallintotapa, jossa asukkaiden kannanotot ja palautteet otetaan aidosti päätöksissä ja linjauksissa huomioon. 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi, joka tukee asuinympäristön ja elinkeinoelämän dynaamista ja kansainvälistä kehittymistä sekä samalla asukasrakenteen kestävyyttä. Tämä vaatii Lahden kiinnostavuuden lisäämistä opiskelupaikkakuntana sekä nuorten näkökulman nykyistä aidompaa kuuntelemista sekä huomioonottamista päätöksenteossa. Tällöin seudulta muuttaneet todennäköisemmin palaavat takaisin antamaan panoksensa kunnan kehittämiseen. 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen, mikä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta ajaa kunnan ja kuntalaisten etua mm. suhteessa valtioon ja metropolihallintoon. Tähän luo mahdollisuuden asukasluvun kasvu. Onnistuminen edellyttää myös sen varmistamista, että kasvava kunta saa varauksettoman tuen edunvalvonnassa maakuntaliitolta ja muilta yhteistoimintaorganisaatioilta. Strategiset perustavoitteet tukevat toisiaan ja muodostavat strategian kokonaisuuden. Yhdistymishallitus käynnistää välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Työhön osallistetaan erityisesti alueen nuoria ja opiskelijoita. Strategian ja strategiatyön on luotava uuden kunnan asukkaille uskottava ja selkeä kuva uuden Lahden uudesta toimintatavasta. Uuden Lahden strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa ja niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta vuosina 2014 2016. Uuden Lahden strategia hyväksytään ja muutetaan konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston toimesta loppuvuodesta 2017.

Sivu 4 Yhdistymishallitus huolehtii avoimesta ja aktiivisesta viestinnästä, joka antaa tulevan uuden kunnan asukkaille ajantasaista tietoa päätöksenteosta, toiminnasta ja palveluista. Onnistunut työyhteisöviestintä sitouttaa työntekijät uuden kunnan strategiaan ja uusiin toimintatapoihin. Viestintä rakentaa uuden kunnan identiteettiä ja vahvistaa vision mukaista mielikuvaa uudistuvasta ympäristökaupungista. Strategiatyössä hyödynnetään kuntajakoselvitystä sekä erityisesti kuntajakoselvityksen valmistelutyöryhmien loppuraportteja. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa ehdotuksessaan, että yhdistymissopimuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja kuusi kuntaa muodostaa Iittiä lukuun ottamatta työssäkäyntialueen sekä Iitin osalta sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden, jota kuntarakennelaissa tarkoitetaan. Vaikka Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäyntialueeseen, on sen julkinen palvelutuotanto ja elinkeinoelämä suuntautunut niin kiinteästi ja monipuolisesti Päijät-Hämeen maakuntaan, että sitä voidaan pitää toiminnallisena osana muodostuvaa kokonaisuutta, mikäli Nastola liittyy uuteen kuntaan. Kuntajakoselvittäjät toteavat ehdotuksessaan talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraporttiin sisältyviin laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Sivu 5 4. Uuden kunnan perustaminen Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2017. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja valtion hallintoalueisiin sekä maakuntaan kuin mihin Lahden kaupunki kuuluu vuonna 2014. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus. 4.2. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2014 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta.

Sivu 6 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 17 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Hollolalle kolme paikkaa, Hämeenkoskelle yksi paikka, Iitille kaksi paikkaa, Kärkölälle yksi paikka, Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle kaksi paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kuuden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kansalliselle Kokoomukselle ja Suomen Sosialidemokraattiselle puolueelle tulee viisi paikkaa kummallekin, Perussuomalaisille kolme paikkaa, Suomen Keskustalle kaksi paikkaa ja Vasemmistoliitolle sekä Kristillisdemokraateille yksi paikka kummallekin. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi Kansallisen Kokoomuksen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan ja II varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustaja valitaan tämän sopimuksen kohdassa 7.5. tarkoitetun henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä esittelijänä toimii tulevan Lahden kaupungin kaupunginjohtaja. Asioiden valmistelussa toimivat apuna muut kuntajohtajat siten kuin tässä sopimuksessa jäljempänä todetaan. Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista. 4.3. Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisen ajankohdan väliin jää aikaa yli kaksi vuotta. Uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan välittömästi vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina 2015 2016. Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta 1.1.2017, käytetään yhteisten toimintojen hallinnollisena sijoituspaikkana nykyistä Lahden kaupunkia. 5. Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoima säilyy osana uutta kuntaa.

Sivu 7 - Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua. - Kunnassa on nykyisten Hollolan, Nastolan ja Iitin kuntakeskuksissa vahvistuvat kaupunkimaiset osakeskukset kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen. - Kunnassa on nykyisten Kärkölän ja Hämeenkosken kuntakeskuksissa vahvistuvat osakeskukset riittävine yksityisine ja julkisine lähipalveluineen. - Kunnassa on laajat maaseutualueet, joiden taajamiin järjestetään tarvittavia lähipalveluja ja elinvoimaa kehitetään niiden lähtökohdista. Yhdistymishallitus käynnistää yleiskaavatasoisen selvitystyön uuden kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Uuden kunnan rakennusjärjestyksellä huolehditaan siitä, että rakentaminen myös kaavoitettujen alueiden ulkopuolella on mahdollista. Mallina käytetään nykyisin voimassa olevaa Lahti-Nastola-Kärkölä rakennusjärjestystä. Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien säilyminen ja kehittäminen turvataan erillisellä maaseutupoliittisella ohjelmalla. 6. Hallinnon periaatteet Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä. Siinä hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation. Uusi hallintomalli ei suoraan perustu minkään yhdistyvän kunnan nykyiseen malliin. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sivistystoimiala, tekninen - ja ympäristötoimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Luottamushenkilöiden roolia johtamisessa vahvistetaan siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen ja kahden varapuheenjohtajan sekä sivistyslautakunnan ja tekninen- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajien tehtävät ovat puolipäivätoimisia. Kaupunginhallituksen jakaminen kahteen merkittävää päätösvaltaa käyttävään jaostoon vahvistaa kaupunginhallituksen asemaa. Uuden kunnan tavoitteena on toisen asteen koulutuksen siirtäminen suoraan kunnan ylläpidettäväksi. Mikäli tämä tavoite toteutuu, jaetaan sivistyslautakunta kasvatus- ja koulutuslautakuntaan sekä kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan. Elinkeinotoimi pyritään ottamaan kunnan omaksi toiminnaksi. Ohjaavana toimielimenä toimii kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaosto. Yhdistymishallituksen tehtävänä on hyödyntää kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit niin, että uuden organisaation käynnistysvaiheessa määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Tämän jälkeen vapautuneet resurssit siirretään edunvalvontatehtäviin.

Sivu 8 Virka- ja toimintaorganisaation tarkempi määrittely jää yhdistymishallituksen tehtäväksi. Toimintaorganisaation muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella asiakkaita eli asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämä edellyttää henkilöstön osaamisen hyvää hyödyntämistä sekä eläköitymiseen ja muihin tehtävien vapautumiseen liittyviä joustavia järjestelyjä, joilla varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen ja sisäiset siirrot myös viiden vuoden työsuhdeturvan aikana. 6.1. Luottamushenkilöhallinto 6.1.1. Valtuusto Ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 75 valtuutettua. Tämän jälkeen siirrytään tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston vähimmäiskokoon. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhdistetään nykyisten kuntien valtuustot kokonaisuudessaan 1.1. 31.5.2017 väliseksi ajaksi. Valtuustotyön pääpaino on kunnan strategisessa johtamisessa. Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 6.1.2. Kaupunginhallitus Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja on kokopäivätoiminen luottamushenkilö ja varapuheenjohtajat puolipäivätoimisia luottamushenkilöitä. Osa kaupunginhallituksen työstä organisoidaan kahteen jaostoon, jotka ovat elinvoima- ja työllisyysjaosto sekä konserni- ja tilajaosto. Kummassakin jaostossa on 7 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja toimii elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtajana ja II varapuheenjohtaja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana. Elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa mm. yleiskaavasta, elinkeinopolitiikasta ja koko alueen elinvoimasta erityiskysymyksinään uuden kunnan osakeskukset, maaseutualue ja maaseudun elinkeinot. Konserni- ja tilajaostolla on vastuu konserniohjauksesta ja tila-asioista sekä konsernitasolla että kunnan omien kiinteistöjen tasolla.

Sivu 9 6.1.3. Lautakunnat Kaupunginhallituksen ja jaostojen työnjaosta säädetään tarkemmin hallintosäännöllä ja johtosäännöillä. Uuteen kuntaan perustetaan sivistyslautakunta, tekninen- ja ympäristölautakunta, rakennusja ympäristölupalautakunta sekä tarvittavat lakisääteiset lautakunnat. Joukkoliikennelautakunnan ja jätelautakunnan tehtävät integroidaan tekninen- ja ympäristölautakuntaan ja siihen valitaan tarvittaessa lisäjäseniä muista kunnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten valtuusto valitsee poliittisen koordinaatioryhmän sekä tarvittaessa asiantuntijajohtokuntia kunnan tuottamia palveluita varten. Muiden tarvittavien lautakuntien perustamisesta päätetään yhdistymishallituksessa vuosien 2015 2016 aikana. Sivistyslautakunnassa, tekninen- ja ympäristölautakunnassa, rakennus- ja ympäristölupalautakunnassa sekä sote-asioiden koordinaatioryhmässä on kussakin 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. 6.2. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen 6.2.1. Aluejohtokunta Uuteen kuntaan perustetaan nykyisten Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien alueelle aluejohtokunnat. Aluejohtokunnassa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella. Maantieteellinen toimialueen raja voidaan kahden tai useamman aluejohtokunnan yhteisestä ehdotuksesta määritellä myös nykyisistä kuntarajoista poikkeavasti. Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista. Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kylä- ja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan. Aluejohtokunta järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan. Aluejohtokunnassa asiat ratkaistaan esittelystä.

Sivu 10 Aluejohtokunnan käytettävissä oleva määräraha päätetään vuosittain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä. 6.2.2. Muut toimielimet Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus. Uuteen kuntaan perustetaan kuitenkin nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto taikka erilliset neuvostot yhdistymishallituksen harkinnan mukaan. Nuorisovaltuustossa on 11 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ja siihen tulee valita vähintään yksi jäsen sekä kaupunkikeskuksen että kunkin aluejohtokunnan alueelta. Nuorisovaltuuston tehtävät määritellään uudessa kuntalaissa. 6.2.3. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoston määräämä viranhaltija toimii aluejohtokunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä. 6.2.4. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen kuntaan laaditaan erillinen osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana ovat nykyisten kuntien parhaat käytännöt ja toimintatavat. Osallistuminen ja vaikuttaminen järjestetään yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toteutuu sekä tiiviisti asutuissa osakeskuksissa että maaseutualueella. Kunnissa käytössä olevat kuntalaiskuulemisen ja vaikuttamisen keinot otetaan käyttöön koko uuden kunnan alueella. 6.3. Kunnanjohtajien asema Uuden Lahden kaupunginjohtajaksi valitaan nykyinen Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Elinkeino- ja kehitysjohtajaksi, joka toimii kaupunginjohtajan varahenkilönä, valitaan Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen. Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén määrätään kaupunginjohtajan suorassa alaisuudessa hoitamaan uuden organisaation käynnistämiseen liittyviä tehtäviä. Hämeenkosken kunnanjohtaja Anja Brofeldt määrätään kaupungin hallintoon liittyviin vaativiin johto- ja esimiestehtäviin. Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm määrätään kaupungin konsernihallinnon vaativiin johtoja esimiestehtäviin. Nastolan kunnanjohtaja Pauli Syyrakki on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ennen yhdistymisen tapahtumista, joten hänelle ei määrätä uutta tehtävää.

Sivu 11 Huldénin, Brofeldtin ja Rönnholmin virkanimikkeistä päättää yhdistymishallitus. Kaikkien johtajien tarkoista tehtäväkuvista päättää yhdistymishallitus. Nastolan kunta ei palkkaa Syyrakin tilalle uutta kunnanjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. 6.3.1. Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa Myllyvirta toimii yhdistymishallituksen ainoana esittelijänä ja hoitaa virkaa päätoimisesti yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyksi valtuustoissa. Lahden kaupunki myöntää Myllyvirralle virkavapautta tehtävän hoitamiseksi. Rahkonen valmistelee uuden kunnan elinkeino- ja kehitystoimen tavoitteet, toimintaperiaatteet ja organisaation. Huldén valmistelee uuden kunnan organisaatiorakenteen, johtosäännöt ja muut toimintaa ohjaavat periaatteet. Brofeldt valmistelee uuden kunnan palvelujärjestelmän periaatteet, palvelujen laatu- ja kustannustavoitteet sekä organisaatiorakenteen. Rönnholm valmistelee uuden kunnan konsernin yksiköiden uudelleenjärjestelyt, konsernin ohjauksen periaatteet sekä konsernin palvelujen laatu- ja kustannustavoitteet. Muiden kuin Myllyvirran tehtävien yksityiskohdista ja suorittamisen tavasta sovitaan erikseen yhdistymishallituksen ja kuntien kesken. 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Palvelussuhdeturva Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.

Sivu 12 Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalilla tavalla. Jos irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö siirtyy uuden kunnan omistaman osakeyhtiön palvelukseen, uusi kunta sitoutuu palkkaamaan hänet uudestaan vuoden 2021 loppuun saakka, jos hänen työsuhteensa yhtiössä päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Kuntien yhdistymisen seurauksena kunnallisten yhtiöiden palvelukseen siirtyvän henkilökunnan eläketurva järjestetään kunnallisen eläkelainsäädännön tasoisena ennen vuoden 2021 loppua tapahtuvissa eläköitymisissä. 7.2. Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla, joka laaditaan vuonna 2016 osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Vuosille 2017 2021 laaditaan henkilöstösuunnitelma vuonna 2016. Henkilöstöohjelma ja -suunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kuusi kuntaa. 7.3. Palkkojen yhdenmukaistaminen Henkilöstön palkkojen yhdenmukaistamisen lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kunnassa. Yhdenmukaistaminen tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä tehtäväkohtaisissa palkoissa kunkin tehtävän mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat yleisen palkkakehityksen myötä. 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Osaamiskartoituksia hyödynnetään henkilöstön kehittämisen pohjana. Yhdistyvät kunnat eivät perusta taikka täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämismenettelystä päättää yhdistymishallitus. Sijaisuuksien täyttämiseen on saatava kyseisen kunnan henkilöstövastaavan taikka hänen määräämänsä esimiehen lupa. Henkilöstö palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista.

Sivu 13 Työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden lisäämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana. 7.5. Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä, joka on nimetty selvityksen aikana, kokoontuu kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstötyöryhmän työ päättyy kun uuden kunnan yhteistoimintaryhmä aloittaa työnsä. 8. Palveluiden periaatteet Uuden Lahden palveluiden periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Palvelut sijaitsevat asukkaiden päivittäisten asiointireittien varrella. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan 8-10 % nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta. Palveluverkon yhdistämisen edellytyksenä on uuden kunnan tietoverkon yhdistäminen yhdeksi verkoksi sekä kunnan koko ICT-tuotannon yhdistäminen yhdelle toimijalle. Taloudellinen ja toimiva toteuttaminen edellyttää käytännössä uuden kunnan ICT-palvelutuotannon ulkoistamista. Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön liittyvät selvitykset. Niiden pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015 2017. Näiden selvitysten yhteydessä myös arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin. Selvityksissä käytetään apuna valmistelutyöryhmien loppuraportteja.

Sivu 14 8.1. Sote-palvelut 8.2. Lähipalvelut Valtakunnallisen sote-ratkaisun perusteella kunnilta on poistumassa sote-palveluiden järjestämisvastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi ja tuottajana toimimiseksi muiden tuottajien joukossa. Tässä sopimuksessa on sote-palveluiden osalta kysymys tavoitteista eikä kuntien välisestä sopimuksesta siitä, miten palvelut järjestetään. Uusi kunta pyrkii siihen, että se on merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja muodostettavalla sote-alueella. Tavoitteena on mahdollisimman vahva vaikuttaminen sotealueen päätöksentekoon. Tehtävää varten asetetaan poliittinen koordinaatioryhmä sekä tarvittaessa asiantuntijapohjaisia tuotantojohtokuntia. Sote-alueet tekevät joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta. Yhdistymishallitus tekee esityksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispäätöksessä tulisi päättää palvelujen järjestämisestä nykyisen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2017 2020. Uuden kunnan esitysten toteutuminen järjestämispäätöksessä riippuu uuden kunnan edunvalvontakyvystä. Mikäli sote-palvelut eivät toteudu tässä sopimuksessa tavoitellulla tavalla on se kuntarakennelain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu mahdottomuus, joka estää yhdistymissopimuksen toteuttamisen siltä osin, mutta ei vaikuta muihin sopimusmääräyksiin. Lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan osakeskuksissa, sähköisinä palveluina taikka ne viedään asukkaan kotiin. Lähipalvelut ovat palveluita, joita tarvitsee usea henkilö päivittäin taikka jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, neuvolatoiminta, perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratorion näytteenotto, perustason fysioterapia, kotihoidon palvelut, lähiliikuntapaikat, kirjasto- tai kirjastoautopalvelu, nuorisopalvelut sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Palvelujen tuotantotavassa ja -paikassa voi olla ajoittain eroja lomakausista yms. syistä johtuen. Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä. Yhdistymishallitus päättää määritelläänkö lähipalveluiksi muita kuin tässä sopimuksessa lueteltuja palveluita.

Sivu 15 8.3. Muut palvelut Muut palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueellisina palveluina. Asiakasvastaanottoja järjestetään osakeskuksissa sellaisissa palveluissa, joissa henkilökohtainen kontakti on tarpeellinen. Ulkopuolisten palvelujen hankinta suoritetaan siten, että myös pienillä paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. 8.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa Uudessa kunnassa tulee olemaan erikokoisia osakeskuksia. Nykyinen Lahden kaupunki muodostaa kaupunkikeskuksen, Hollolan Salpakangas, Nastolan kuntakeskus ja Iitin Kausala kaupunkimaisen osakeskuksen, Kärkölän Järvelä yhdessä Kärkölän kirkonkylän kanssa osakeskuksen ja Hämeenkosken kirkonkylä pienen osakeskuksen. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti osakeskuksissa. Palveluita tuotetaan myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin niin kauan kun se on käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto yms. taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista. 8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut Kaupunkikeskuksessa tulee olla saatavilla kaikki uuden kunnan tarjoamat palvelut. Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, mikäli opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Sivu 16 8.4.3. Osakeskuksessa tuotettavat palvelut Osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, mikäli opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto sekä neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Osakeskuksessa tuotetaan nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. 8.4.4. Pienessä osakeskuksessa tuotettavat palvelut Pienessä osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta oppilaiden lukumäärän edellyttämille vuosiluokille. Pienessä osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita ja vähintään kerran viikossa hoitajan ja lääkärin vastaanotto. Hammashoitajan ja hammaslääkärin palveluita tuotetaan vähintään kerran viikossa edellyttäen, ettei se edellytä uusien tila- tai laiteinvestointien tekemistä. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Pienessä osakeskuksessa tuotetaan nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä lähiliikuntapalveluita. 9. Uuden kunnan talous Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla. 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuosina 2014 2016 talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa edellytetyllä ja johtoryhmän linjaamalla tavalla. Yhdistymishallitus voi päättää poikkeuksista perustellusta syystä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Kun tiedetään valtion päätökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisuudistuksesta ja kuntien tehtävien vähentämisestä sekä niiden taloudellisista vaikutuksista voi yhdistymishallitus tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina 2014 2016 sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintamenot vuonna 2016 ovat Lahdessa 35.0 M, Hollolassa

Sivu 17 7.4 M, Nastolassa 5.0 M, Iitissä 2.0 M, Kärkölässä 1.3 M ja Hämeenkoskella 0.5 M pienemmät kuin vuonna 2013. Lisäksi kuntien veroprosentin on oltava riittävä, jotta vuoden 2016 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on korkeintaan 25 % pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kärkölän kunnan vuonna 2016 kertyvä alijäämä saa olla enintään puolet vuonna 2013 kertyneestä alijäämästä. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen valtuustot samalla sitoutuvat siihen, että kunnan vuosien 2015-2016 talousarviot laaditaan ja hyväksytään sellaisina, että tässä sopimuskohdassa tarkoitetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta taikka käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen. Yhdistyvät kunnat eivät käynnistä vuosien 2014 2016 välisenä aikana taloussuunnitelman ulkopuolisia investointeja taikka muita pitkävaikutteisia hankkeita ilman yhdistymishallituksen lupaa. 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 8 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %. Yhdistymisavustuksesta käytetään 2 M elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, 5 M yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen kuten palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen ja 1 M muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin. Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2014 2016 kirjataan erikseen Lahden kaupungin kirjanpitoon. 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tavoite vuoden 2017 kunnallisveroprosentiksi on 20.25. Asukaskohtaisen lainamäärän ensimmäisen täyden valtuustokauden lopussa ilman välitettyjä konsernilainoja tulee olla alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon. Yhdistymishallitus valmistelee kuitenkin maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista. Veroja kerätään uuden kunnan ensimmäisenä toimintavuotena vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä vuonna 2016.

Sivu 18 Uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja suunnitelman valmistelee yhdistymishallitus ja siitä päättää uuden kunnan valtuusto. Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan lisäksi niitä periaatteita, jotka on linjattu talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa ja sen liitteissä. 10. Yhdistymisen muut järjestelyt 10.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kuuden kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen toisin sovita. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Lahti, Kärkölä ja Nastola ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kuntajakoa vastaavaksi 1.1.2017 alkaen kohdassa 9.3. linjatulla tavalla. 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kuuden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n edellyttämällä tavalla. 10.4. Yhdistymisen seuranta Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahden vuoden välein kaudella 2015 2020. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia.