luonnonkuitujen, kuivikkeen ja bioenergian yhteistuotanto liikuteltavalla laitteistolla



Samankaltaiset tiedostot
Kuituhampulla vaihtelua viljelykiertoon. Satafood Huittinen/Aura

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

RaHa-hankeen kokemuksia

KUITUHAMPPU uusiutuva teollisuusraaka-aine. Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Loimaa

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

SANEERAUSKASVIT 2016

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Rehumaissin viljelyohjeet

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kerääjäkasvit suorakylvössä

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Maissin viljelyn perusvaatimukset

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Säilörehun tuotantokustannus

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kerääjäkasvikokemuksia

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS

Kuminan perustaminen suojakasviin

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kylvö suoraan vai suojaan?

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kymmenen askelta huippusatoon

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Uudenmaan pellot vihreiksi

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Sustainable intensification in agriculture

Kerääjäkasveista biokaasua

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

MegaLab tuloksia 2017

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kerääjä- ja aluskasvit

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rikinpuute AK

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Lisälannoitus kasvukaudella

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Karjanlannan hyödyntäminen

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Transkriptio:

luonnonkuitujen, kuivikkeen ja bioenergian yhteistuotanto liikuteltavalla laitteistolla

suomalainen yksityinen osakeyhtiö viljelyttää ja jalostaa kuituhamppua kuiduksi ja päistäreeksi hyödyntää talviliotusta (kevätkorjuu) liikuteltava kuidutuslaitteisto rakentaa viljelykeskittymiä, joissa kuidutus tapahtuu haetaan yhteistyökumppaneita viljely- ja korjuuketjuun sekä tuotantoon ja jatkojalostukseen

Viljelty Suomessa jo n. 4000 vuotta eaa Kuituhampusta yleisesti Euroopassa n. 15 000 ha, suurin tuottajamaa Ranska Pohjois-Amerikassa n. 20 000 ha (100 000 ha) Poikkeuksellisen monipuolinen kasvi Varren pinnalla kuitua (maailman vahvimpia luonnonkuituja) Varren puumainen sisus eli päistäre mm. kuivikkeeksi Luonnonkuitujen käyttö tulee lisääntymään, kasvua yli 10 % vuodessa

Kasvuvaihe Kuvassa 6.6.2012 kylvetyn hampun noin 2,5-metristä kasvustoa 15.8.2012 Nauvossa. Suomessa hampun tuottama biomassa lisääntyy voimakkaasti lokakuun alkuun asti hampun kasvun voi melkein nähdä silmissä; se kasvaa vuorokaudessa 3-7 senttiä pituutta

Hyvä vuoroviljely- ja maanparannuskasvi. Kuituhampun viljelyn hyödyt Juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata nostaen ravinteita seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Isot lehdet tippuvat syksyn ja talven aikana maahan lisäten eloperäisen humuksen ja pieneliöiden määrää. Viljan on todettu tuottavan 10 20 % paremman sadon kuituhampun jälkeen (Bosca & Karus, 1998) Processing of Wet Preserved Hemp to Fibre Boards in a Pilot Plan -tutkimuksessa viitataan aiempaan saksalaiseen tutkimukseen (Wissenschaftliche Untersuchung zum Thema Anbau, Ernte und Aufbereitung sowie Verwendung von Hanf"), jonka mukaan sadon lisäys jopa 30 %

Kuituhampun viljelyn hyödyt Torjunta-aineita ei tarvitse käyttää. Kuituhampulla ei ole todettuja tuhohyönteisiä tai kasvitauteja. Nopeasti kasvavana (kasvin pituus 3 4 m) ja isolehtisenä kasvina se tukahduttaa rikkakasvit alleen antaen puhtaan kylvöalustan seuraavalle kasvukaudelle. Säästää aikaa ja rahaa Pystyy hyödyntämään orgaanisenkin lannoitteen tehokkaasti. Soveltuu hyvin myös luomuviljelyyn. Kevätkorjuu. Pitkä korjuukausi keväällä tasaa työruuhkia eikä venytä korjuuta sateiseen syksyyn.

Kuituhampun viljelyn hyödyt Ei sadon kuivauskustannuksia. Kevätkorjattu kuituhamppu on kuivaa ja sellaisenaan valmista varastoitavaksi. Säästää aikaa ja rahaa. Satotaso samaa luokkaa kuin esim. Keski-Euroopassa. Kuituhamppu pystyy hyödyntämään Suomen pitkät valoisat kesäpäivät ja -yöt. Satotasolla pystytään kilpailemaan hyvin muiden tuottajamaiden kanssa. Ei vaadi uusia laiteinvestointeja Sadonkorjuussa kasvusto kaadetaan maahan, karhotetaan ja paalataan suurkantti- tai pyöröpaalaimilla. Samat viljelijätuet kuin viljoilla.

Kuituhampun viljelyn hyödyt Tarjoaa uusia mahdollisuuksia maaseutualueille. Kuituhampun viljely ja sadonkorjuu-urakointi tarjoavat mahdollisuuden lisäansioihin viljelijöille ja urakoitsijoille ilman lisäinvestointeja. Tulevaisuuden kasvi. Kuituhampun avulla pystytään vähentämään mm. riippuvuutta tuontiöljystä ja -energiasta, koska hamppukuidulla voidaan korvata muun muassa öljyperäisiä muoveja. Sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Kuituhamppu sitoo 2 3 kertaa enemmän hiilidioksidia muihin kasveihin verrattuna ja on näin erinomainen ilmaston lämpenemisen hillitsijä.

Kuituhamppu viljelykasvina HempRefine Oy tekee viljelysopimuksen ja toimittaa siemenet Kylvömäärä 20-30 kg/ha, siemenen hinta n. 5-6 EUR/kg Kuituhampulle typpeä 90-180 kg/ha, kaliumia 60-100 kg/ha, fosforia 20-30 kg/ha Raskaille saville ja tiivistyneille maille kuituhamppu ei sovellu, ei myöskään juuri turvetuotannosta poistetuille maille. Pellon ph vähintään 5,6. Kuiva-ainesato 6-10 t/ha, paalatusta kuituhampusta maksettava hinta 100-150 EUR/t.

Kuituhamppu on mahdollista kylvää poikkeuksellisen myöhään, jopa kesäkuun viimeisinä päivinä. Sitä voidaankin viljellä varhaisperunapelloilla, jolloin viljelijä saa samalta pellolta kaksi satoa vuodessa. Kuvassa kesäkuun puolivälissä kylvettyä hamppua syyskuun alussa.

Hampun ympäristövaikutukset Euroopan ympäristökeskuksen arviossa Lähde: European Environment Agency 2007: Estimating the environmentally compatible bioenergy potential from agriculture, Technical Report No. 12/2007.

Kevätkorjuumenetelmä kevätkorjuu tekee hampusta erittäin mielenkiintoisen kasvin kuivikkeen ja kuitujen tuotannossa: talven aikana hamppu kuivuu ja sen lehdet putoavat pois ja kuidut irtoavat varresta kevätkorjuu on merkittävä kilpailuetu: hamppubiomassaa ei tarvitse erikseen kuivata, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa hamppu voidaan korjata alkukeväästä samantapaisella tekniikalla kuin ruokohelpi, jolloin kasvusto kaadetaan, karhotetaan ja paalataan

Kuituhamppu eläinkuivikkeena Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan kysyttyä ja laadukasta kuivikepellettiä, jota voidaan käyttää paitsi hevos- ja karjatiloilla, myös pieneläinten kuivikkeena. Vuoden 2012 kostea kesä haittasi monen muun asian ohella merkittävästi myös kuivikkeena ja bioenergiana käytettävän turpeen tuotantoa. Pahimmillaan pula kuivikkeesta on johtanut eläinten vähentämiseen. Hamppukuivikkeen etuja ovat mm. optimaalinen imuteho pölyämättömyys pehmeys ph-neutraalius - sopii allergikoille riittoisuus - ohut kerros riittää käsittelyn helppous pitkäikäisyys vähemmän työtä

Luonnonkuitukomposiitit Hamppukuidusta valmistetaan luonnonkuitukomposiitteja, eli biokomposiitteja, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti öljyn hinnan noustessa. Hamppukomposiitteja käytetään mm. huonekaluteollisuudessa. Tällä hetkellä kuitujen tuottajia ei ole riittävästi, eikä kuitua tarpeeksi saatavilla.

Erilaisten biomateriaalien käyttö on kasvussa ja useiden arvioiden mukaan niiden kysyntä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Nova-instituutin arvion mukaan luonnonkuitujen, kuten hampun ja pellavan, kysyntä kasvaa suotuisissa olosuhteissa Euroopan unionin alueella vuoden 2010 45 000 tonnista 220 000 tonniin vuoteen 2020 mennessä. HempRefine Oy tuottaa sekä pitkää muottivalutekniikkaan soveltuvaa kuitua, että lyhyempää kuitua uusien kompaundien raaka-aineeksi, joita voidaan käyttää ruiskuvalussa erilaisten kulutustuotteiden valmistamiseen.

Myös useat autovalmistajat käyttävät hamppukuitua kevyiden ja kestävien materiaalien raaka-aineena biokomposiitit ovat kevyitä, kestäviä ja ekologisia ja niillä korvataan öljystä jalostettuja muoveja hamppukomposiitit ovat usein täysin biohajoavia ja kierrätettäviä ne ovat kestävämpiä kuin puukuiduista valmistetut komposiitit ne ovat myös kolaritilanteessa turvallisempia, koska niiden murtuessa ei synny teräviä reunoja Kuvassa Lotus Eco Elise, Sunbeam Tiger ja Kestrel.

BMW i3: ovet kokonaan hamppukuidusta, lisäksi kuitua myös sisustuksessa E-sarjan Mercedes Benz:ssä on 50 luonnonkuiduista tehtyä osaa. kuva: Daimler AG

Yhteenveto kuituhampusta erinomainen vuoroviljely- ja maanparannuskasvi parantaa maan rakennetta vähentää tauti- ja rikkakasvipainetta parantaa tutkitusti seuraavan vuoden satotasoa sopii hyvin luomutuotantoon avaa uusia ansaintamahdollisuuksia maaseudulla suuri satopotentiaali ja kilpailukykyinen hinta vähemmän työtä + vähemmän käytettyä aikaa säästyy aikaa ja rahaa

Kiitos! Kysymyksiä/kommentteja? www.hemprefine.fi henri.mattila@hemprefine.fi