Sofia Spets 1800237, SOKT18KM MILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN? Tutoriaaliessee Sosiaalialan työ ja tehtävät 2017
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 MILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN... 3 3 VUOROVAIKUTUS... 4 3.1 SOSIAALISUUS JA SOSIAALISET TAIDOT... 4 4 LUOVA PERSOONALLISUUS... 5 5 POHDINTA... 6 LÄHTEET... 7
3 1 JOHDANTO Tutoriaaliryhmässä keskusteltiin sosionomin työstä ja sen monipuolisuudesta. Aihetta sivuttiin niin vuorovaikutuksen kuin ammatillisten arvojen ja työntekijän oman persoonan näkökulmasta. Monipuolisen keskustelun lopuksi päädyimme pohtimaan kysymystä millainen on hyvä sosiaalialan ammattilainen?. Halusimme pitää kysymyksen mahdollisimman avoimena, jotta jokainen voisi tuoda aiheeseen oman näkökulmansa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi toivottiin, että jokainen miettisi tekstissään omia piirteitä, joita kokee vahvuudekseen sosionomin työssä. 2 MILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN Kysymys millainen on hyvä sosiaalialan ammattilainen on erittäin laaja ja siihen löytyy monta vastausta ja näkökulmaa. Sosiaalialan ammattilaisen osaaminen ei rakennu yksin teoreettisen oppimisen kautta, vaan käytännön kokemus on myös hyvin merkittävä tekijä (Helminen 2013, 23). Asian pohtiminen näin alkuvaiheessa opiskelua on haastavaa, sillä teoreettinen pohja ja käytännön kokemus alalta ovat vielä hyvin vähäisiä. Jos kysymyksestä unohtaa hetkeksi ammatillisen puolen ja miettii esimerkiksi millainen on hyvä ystävä tai millainen on hyvä naapuri, tulee mieleen sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Nämä taidot ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle, mutta erityisen tärkeitä ne ovat sosiaalialan ammattilaiselle, joka on jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa. Sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen lisäksi tarvitaan luovuutta. Jokainen tilanne ja ongelma ovat yksilöllisiä, joten niihin täytyy löytyä myös yksilöllinen ratkaisu. Toki on olemassa asioita, joihin voi käyttää rutiiniratkaisuja. Luovia ratkaisuja tarvitaan kuitenkin yhä enemmän, sillä maailman meno muuttuu päivä päivältä hektisemmäksi ja monimuotoisemmaksi.
4 3 VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa jokaista kohtaamista ja kanssakäymistä, mutta ennen kaikkea niiden hallinta on tärkeää sosiaali- ja hoitoalan työssä. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on osa ihmisenä kasvamista. Ne luovat perustan yhteistyölle ja erilaisissa verkostoissa toimimiselle. (Silvennoinen 2004, 15) Vuorovaikutustaitoihin liittyy monia tärkeitä asioita, jotka tekevät sosiaalialan ammattilaisesta hyvän. Mielestäni ihmisten kohtaaminen on yksi tärkeimmistä. Kohtaamiseen liittyy aito läsnäolo ja aktiivinen kuuntelu. Dialogi on jouhevaa, kun on aidosti kiinnostunut toisen asioista. 3.1 SOSIAALISUUS JA SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka tarkoittaa halua ja kiinnostusta olla muiden ihmisten seurassa. Sosiaalinen ihminen tarvitsee ja haluaa olla muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja taitoja selvitä erilaisista sosiaalisista tilanteista, kykyä olla muiden kanssa. (ENO 2012, 10) Ei ole itsestään selvää, että sosiaalisen temperamentin omaavalla ihmisellä olisi hyvät vuorovaikutustaidot. Vaikka ulospäin suuntautunut ihminen olisikin hyvä puhumaan, hän saattaa tarvita harjoitusta toisten kuuntelemisessa. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös empatiakyky, joka on mielestäni erityisen tärkeää muiden auttamisessa. Empatiakyky auttaa ymmärtämään toisen tunteita. Se on halu tehdä jotakin pyyteettömästi toisen olon parantamiseksi.
5 4 LUOVA PERSOONALLISUUS Rutiinilla ja luovuudella on ero. Rutiini on tehokas ja luotettava työskentelytapa, joka on tullut tutuksi useiden toistojen ja kokemuksen jälkeen. Pelkkä rutiini ei kuitenkaan riitä, jos eteen tulee ongelma jota ei osaakaan ratkaista. Silloin tarvitaan luovuutta. On mietittävä uusia keinoja ongelman ratkaisemiseksi, koska vanhat rutiinikeinot eivät enää riitä. Jokaisesta ihmisestä löytyy luovaa potentiaalia, jonka hän voi etsiä, käyttää sitä hyväksi ja kehittää. Matthias Nöllken kirjassa Luovan työn tekniikat (2004, 19) luetellaan seitsemän luovan persoonan tyypillistä ominaisuutta, joita tulisi edistää: 1. Herkkyys ongelmille. Erityisvalmiudet: Tunnistaa ongelmat, kyseenalaistaa tavanomaisen, tutkii uusia mahdollisuuksia. 2. Joustava ajattelu. Erityisvalmiudet: Käyttää monia ajattelutyylejä, pystyy luomaan yleiskuvan erilaisista alueista, hyvä yleissivistys, harkitsee erilaisia mahdollisuuksia. 3. Omaperäisyys: Erityisvalmiudet: Havaitsee myös epätavalliset ulottuvuudet, ajattelee divergentisti, yhdistelee erilaisia ajatuksia. 4. Työn tuottama tyydytys. Erityisvalmiudet: Itsensä motivointi. 5. Suuri määrä taitotietoa. Erityisvalmiudet: Pätevyys, asiantuntemus. 6. Kestävyys. Erityisvalmiudet: Itsepintaisuus, turhautumisen sietokyky, keskimääräistä energisempi, ei tyydy ensimmäiseen ratkaisuun. 7. Arvostelukykyisyys. Erityisvalmiudet: Suodattaa lupaavat ratkaisumallit, tunnistaa tuottavat ratkaisut, havaitsee puutteet armottomasti. Mielestäni nämä kyseiset ominaisuudet ovat kaikki tärkeitä sosiaalialan työssä. Kuitenkaan edes hyvin luovilla ihmisillä ei ole näitä kaikkia edellä mainittuja ominaisuuksia. Asian tiedostamalla on kuitenkin mahdollista näitä ominaisuuksia kehittää. Sosionomin ominaisuuksissa korostaisin herkkyyttä ongelmille, sekä joustavaa ajattelua. Mielestäni jo näiden kahden ominaisuuden kehittämisellä pääsee pitkälle.
6 5 POHDINTA Koen itse omaavani sosiaalisen temperamentin. Vahvuuteni on mielestäni juuri kuuntelutaito ja kyky asettua toisen asemaan. Olen aidosti kiinnostunut ihmisistä. Välillä mietin ehkä liikaa miksi joku käyttäytyy töykeästi minua kohtaan, vaikka käytös ei välttämättä johdu lainkaan minusta. Tällaisella henkilöllä saattaa olla muita huolia ja murheita, jolloin hän käyttäytyy töykeästi tai ei vaikuta kiinnostuneelta. Toisaalta itsellekin saattaa joskus käydä niin, että ajatukset lähtevät harhailemaan ja keskittyminen herpaantuu syystä tai toisesta. Aikaisemmalta koulutukseltani olen muotoilija. Päädyin aikanaan kulttuurialan opintoihin, koska koin olevani luova persoona. Olen kuitenkin oppinut huomaamaan, että luovuutta on hyvin monenlaista. Luovuus ei aina tarkoita pelkästään taitoa maalata kauniisti tai innovoida uusia keksintöjä. Luovuutta tarvitaan joka päiväisessä elämässä ja erityisesti erilaisten ihmisten kanssa toimiessa. Kun yhdistetään sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot luovaan persoonaan, tulee mielestäni hyvä yhdistelmä, jolla pääsee jo hyvin alkuun. Jos jotain asiaa ei tiedä tai osaa ratkaista, luovien työkalujen avulla se saattaa onnistua. Pelkkä luovuuskaan ei kuitenkaan riitä, jos ei muista harjoitella myös sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja.
7 LÄHTEET ENO. 2012. Ennakoiva ohjaus työelämässä. Työelämän sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Osa valtakunnallista Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä - verkostohanketta. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/eno_kasikirja_010212.pdf [viitattu 1.2.2018] Helminen, J., 2016. Päämääränä sosiaalialan ammattilaisuus. Sosiaaliohjaajien näkemyksiä ammattialasta ja alan tulevaisuuskuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Väitöskirja. Nöllke, M., 2004. Luovan työn tekniikat. Helsinki: Oy Rastor Ab. Silvennoinen, M., 2004. Vuorovaikutuksen avaimet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.