Uudenmaan talouden näkymiä 6.2.2018 Markus Syrjänen
Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut Minna Tormilainen 2. Talouden prosessit ja ohjaus Merja Mäkitalo 3. Business controller -toiminto N. N. Neuvottelutoiminta ja rahoitus Hyperion Planning 2.1 Taloussuunnittelu Hyperion HFM 2.2 Konsernilaskenta ERP 1.1 Maakunnan Taheyhtiön valmistelu 1.2 ERP 2.3 Talouden säännöt, ohjeet ja prosessit 3.1 Talousohjelma ja - analyysit Investointien suunnittelu Neuvottelutoiminta Bassware Banking, Apollo 2.4 Maksuvalmius ja rahoitus 3.2 Tilastoinnin kuntayhteistyö Johdon raportointi 1.3 Asiakasmaksutoiminnot (kunta) 2.5 Tuotteistus, hinnoittelu, kustannuslask. 2.6 Sisäinen ja ulkoinen tarkastus 3.3 Konserni-BI ja johdon raportointi Rahoitus ja maksuvalmiussuunnittelu
(taloutta koskevat tavoitteet luonnoksessa maakuntastrategiaksi (M. Pauni) 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Tavoitteet Luodaan vahva rooli ja käytänteet maakuntavaltuuston ja hallituksen strategiselle roolille. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luodaan yhtenäinen konsernin johtamisjärjestelmä, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Synnytetään oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Luodaan sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Varmistetaan palvelujärjestelmän kehittäminen oman palvelutuotannon riittävän vahvan roolin avulla. Luodaan omistajapolitiikka ja markkina-analytiikka, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä: Maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt), jotta talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä (2022-2026). Lyhyellä tähtäyksellä vuosille 2019-2020 palvelutarpeen kasvulle on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien 2020-2024 muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle. Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
Neljä viestiä Taloudelliset mittasuhteet Julkishallinnon suurin fuusio Rahoituksen logiikat Maakuntauudistus muuttaa fundamentaalisesti päätöksenteon Rahoituksen riittävyyden riskit Uudistuksen säästötavoitteet ovat kunnianhimoiset 2020 nopein jarrutus Talousstrategian lähtökohtia Uudellamaalla suuri vastuu sote-toimialan uudistumisesta ja kestävyysvajeen kuromisesta
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 62 % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista
Rahoituksen logiikat Pääpiirteet Täysimääräinen valtion rahoitus, kädestä suuhun Maakunta on käyttötalousyksikkö (verorahoitus, investoinnit) Teoreettiseen tarpeeseen perustuva, joustamaton rahoitus Alkuvuodet Maakunnan rahoitus ja kuntien valtionosuudet nollasummapeli Kunnilla kannustin säästää vuosien 18-19 sote-menoista Maakunnan kovin sopeutusvuosi on 2020 asukaskohtainen rahoitus laskee
6.2.2018 / Unto Häkkinen, THL Somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2015
Palvelutuotanto Sotepolitiikka Päätös palvelutasosta Päätös verotasosta Tuloslaskelma (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos
Palvelutuotanto Sotepolitiikka Päätös palvelutasosta Päätös verotasosta Tuloslaskelma (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos
Rahoituksen / sopeutusten kohdentaminen Tuloslaskelma (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Päätös verotasosta Palvelutuotanto Investointipäätökset Poistot Tilikauden tulos Arviointitoiminta / päätös palvelutasosta
60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti
Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset
Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje
Pitkän aikavälin talousstrategian lähtökohtia Uudenmaan painoarvo Suomen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan kehittymisessä on suuri Uudenmaan painoarvo Suomen julkisen talouden kestävyydessä on suuri Palvelutarpeen kasvun ehkäisy hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tuottavuuden kasvu palveluprosessien johtaminen (järjestäjätoiminto, tuotanto) Markkinoiden hallinta Sote-palvelujen digitalisaatio
Mitä tarvitaan onnistuvaan talouden johtamiseen? Riittävän vahva ja yhtenäinen päätöksentekijöiden näkemys talouden tilanteesta ja talousstrategian päälinjoista Riittävä tiedollinen pohja palvelu- ja kustannustasojen eroista tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdistamiseen Sote-liikelaitoksen tuloksellinen johtaminen: vahva tulosvastuu ja itsenäinen operatiivinen asema
Kunnan ja maakunnan intressien yhteensovitus Omaisuuskysymykset Siirtyvän rahoituksen nollasummapeli Yhteiset intressit & moraalinen pohja: alueellinen oikeudenmukaisuus ja kansantalouden kasvun turvaaminen asukkaiden etu
Analyysi maakunnan rahoituksen riittävyydestä: https://www.uusimaa2019.fi/files/21248/markus_syrjanen_- _Uudenmaan_maakunnan_taloudelliset_riskit.pdf https://www.uusimaa2019.fi/files/21247/markus_syrjanen_- _Rahoituksen_riittavyys.pdf