PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET

PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET Hallituksen asettamat puolustuspoliittiset tavoitteet Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen syvenevän yhteistyön maailmassa. Turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Hallitus toimii Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) toimintamahdollisuuksien parantamiseksi erityisesti rauhanturvaamisessa. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallinta-yhteistyöhön YK:n, ETYJin, Euroopan unionin (EU) ja Pohjois-Atlantin liiton (NATO) rauhankumppanuusohjelman (Partnership for Peace, PfP) mukaisesti painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Hallitus toimii sen puolesta, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vapautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Samalla parannetaan kansallisia valmiuksia hallita Suomea koskevia kriisejä tai uhkia. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja voidaan kiteyttää seuraaviin perustekijöihin: 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. 2. Pysyttäytyminen vallitsevissa olosuhteissa sotilaallisesti liittoutumattomana. 3. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymän valtioneuvoston antaman Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2001 -selonteon mukaisesti (jäljempänä selonteko). Puolustuskyky mitoitetaan siten, että maan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet kyetään turvaamaan. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja -vapaus. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi ylläpitää ja kehittää turvallisuusympäristössään uskottavaa puolustuskykyä. Valtionhallinnon yleiset kehittämislinjaukset edellyttävät ministeriöiden ohjausotteen tehostamista alaiseen hallintoon. Muutoksissa korostuu etenkin markkinaehtoisuuden lisääntyminen tukitoiminnoissa. Toisaalta tulevaisuus edellyttää puolustusministeriön hallinnonalalta yhä laajempaa yhteistyökykyä muiden toimijoiden suuntaan myös ydintehtävää lähellä olevissa toiminnoissa. Valtion keskushallinnon uudistamisen myötä ministeriöiden roolia virastojen ja laitosten toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä tulosohjauksessa vahvistetaan. Ohjelmajohtamisen käyttöönotto valmistellaan keskeiseksi valtioneuvoston toimintaa ohjaavaksi menettelyksi hallitusohjelman toimeenpanossa ja toteutumisen seurannassa. Keskushallinnon uudistamiseen liittyy toimintojen alueellistamisselvitys. Kiinteistöalalla suunnittelukauden alussa on keskeistä puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen mukaisen uuden toimin-

2 tamallin vakiinnuttaminen ja eri toimijoiden välinen uusi työnjako. Puolustushallinnon kumppanuusohjelma ja siihen sisältyvät kumppanuushankkeet tuovat tulevaisuudessa myös mukanaan hyvinkin pitkäaikaisia sopimuksia. Valtioneuvosto turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekokäytäntö tulee vakiintumaan. Vaalikausittain annettavat selonteot mahdollistavat sekä eduskunnalle että valtioneuvostolle säännönmukaisen riittävän pitkälle ulottuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ohjausmenetelmän. Puolustusministeriön hallinnonalan toimintapolitiikka Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrän ennustetaan pysyvän noin 80 prosentissa. Kertausharjoitukset ovat olennainen osa puolustusjärjestelmän ylläpitoa. Puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella. Puolustuksen rakenneuudistus ja voimavarat Toteutetuilla rakenneuudistuksen toimenpiteillä on luotu perusta toiminnan tehostamiselle valtioneuvoston asettamien vaatimusten mukaisesti. Tärkeimpinä kohteina kehittämisessä ovat olleet koulutus- ja varikko-organisaation rationalisointi. Samalla on käynnistetty puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuuden pienentäminen. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on laajentunut, mikä asettaa myös jatkuvia vaatimuksia resurssien suhteen. Uskottavan puolustuksen ylläpito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteisesti suunniteltua rahoitusta. Puolustuskyvyn ylläpito ei voi merkittävästi vaihdella taloudellisten suhdanteiden mukaan, vaan kehittämistä on tarkasteltava ensisijaisesti turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehityksen ja Suomen turvallisuuspoliittisten tavoitteiden perusteella. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja suunnataan ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisyja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Kehittämisen painopiste on tällä vuosikymmenellä maavoimissa. Suunnittelukaudella käynnistetään 2010-luvun puolustuskyvyn kehittäminen. Materiaalihankinnan toteutusperiaatteet uusitaan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa siten, että tähän tarkoitukseen osoitetut määrärahat saadaan käytettyä nykyistä kustannustehokkaammin palvelemaan puolustusvoimien operatiivisen suorituskyvyn kehittämistä. Vuonna 2001 valtioneuvoston selonteossa edellytetyt puolustusvoimien organisaatiouudistukset toteutetaan viimeistään vuoden 2004 kuluessa. Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa Puolustusministeriön poikkihallinnolliset velvoitteet ovat laajentuneet merkittävästi kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävän myötä. Terrorismin torjuntatoimenpiteet osoittavat viranomaisten yhteistyön välttämättömyyden yhteiskunnan turvallisuuden

3 takaamiseksi. Turvallisuusalan yhteistyö konkretisoituu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian laadinnan myötä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kansainvälinen toimintaympäristö Euroopassa jatkuu demokraattinen uudistus ja vakauskehitys, missä Euroopan unionilla ja NATOn jäsenpiirin laajentumisella on keskeinen merkitys. Globalisaatiokehityksen vaikutukset ovat turvallisuuden suhteen pääosin myönteisiä, joskin kehitykseen liittyy uudenlaisten turvallisuusuhkien ongelmia. Kansainvälisen riippuvuuden lisääntyminen parantaa keinoja turvallisuuden lujittamiseen. Tämä edellyttää laajapohjaisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Globaalin turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Uudet epäsymmetriset uhat, mm. terrorismin luonteen muuttuminen ja tietosodankäynti, aiheuttavat paineita arvioida uhkien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tarvitaan systemaattista tutkimusta, jolla aihepiirin kehittymistä seurataan ja ennakoidaan. Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Helsingin Eurooppaneuvoston linjausten mukaisesti vahvistettu luomalla unionille turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (European Security and Defence Policy, ESDP). EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tähtää EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseen vuoden 2003 loppuun mennessä ja tätä kautta unionin poliittisen näkyvyyden parantamiseen. Euroopan unionilla, jolla on käytettävissään huomattavat poliittiset ja taloudelliset välineet kriisinhallintaan, on kaikki edellytykset kehittyä kriisinhallinnassa uskottavaksi toimijaksi myös sotilaallisesti. Unionin sotilaallisten voimavarojen kehittäminen on edennyt suunnitellusti, joskin voimavaratavoitteessa on vielä tiettyjä laadullisia ja määrällisiä puutteita. Näitä puutteita pyritään korjaamaan mm. keväällä 2002 käynnistyneen voimavarojen kehittämissuunnitelman kautta (ECAP, European Capabilities Action Plan). Suomi on tarjonnut EU:n sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämiseen monipuolisen joukkopoolin, joka mahdollistaa laajan poliittisen harkinnan päätettäessä osallistumisesta eri tyyppisiin ja eri kansainvälisten järjestöjen toimeenpanemiin operaatioihin. EU:lle ilmoitettu joukkopooli on sama, joka on ilmoitettu myös kansainvälisille järjestöille (YK, NATO/EAPC, Euro-Atlantic Partnership Council). Suomen EU:lle tarjoamat joukot kuuluvat myös yhteispohjoismaiseen joukkopooliin (Nordic Co-ordinated Arrangement for Military Peace Support, NORDCAPS) sekä SHIRBRIG -järjestelyyn (Stand-by High Readiness Brigade for UN-operations). Aseidenriisunta- ja asesulkukysymyksillä on tärkeä rooli EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelyssä. EU pyrkii lujittamaan monenvälisiä ja sopimus-varaisia aseidenriisuntajärjestelyjä. Suomi osallistuu monenkeskeisiin aseriisunta- ja asesulkupyrkimyksiin (ydinaseet, kemialliset, biologiset ja tavanomaiset aseet) sekä niiden leviämisen estämiseen liittyvään yhteistyöhön.

4 Suomen jäsenyys Länsi-Euroopan puolustusmateriaalijärjestössä (WEAG) mahdollistaa sen, että Suomi kykenee osallistumaan ja vaikuttamaan eurooppalaisten puolustusmateriaaliyhteistyöhankkeiden kehittämiseen. Euroopan unionin jäsenenä Suomi osallistuu siellä tapahtuvaan materiaaliyhteistyön kehittämiseen ja mm. POLARM-työryhmän työskentelyyn, jossa pyritään selvittämään edellytyksiä mm. entistä tiiviimmälle Euroopan puolustusmateriaalipolitiikalle ja yhteistyölle. Myös Euroopan unionissa tapahtuva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö, erityisesti kriisinhallintaan liittyvä ECAP-prosessi ja sen kehitys heijastuvat myös materiaalialalle. Kansainvälisen materiaalialan yhteistyössä keskeisellä sijalla ovat myös puolustushallinnon solmimat materiaalialan yhteistyöjärjestelyt (Memorandum of Understanding), joita on tehty monenkeskisinä Pohjoismaiden kanssa tai kahdenvälisinä muiden EU-maiden ja eräiden unioniin kuulumattomien maiden kesken. Lisäksi yhteistoimintaa on edelleen kehitetty NATOn PfP-järjestelyn puitteissa. Neljän maan, Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Italian yhteinen materiaalihankintaorganisaatio OCCAR ja kuuden maan, Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Espanjan ja Ruotsin puitesopimus puolustusmateriaalialan keskeisistä kysymyksistä ovat myös yhteistyöfoorumeita, joita seurataan ja tarvittaessa valmistellaan niihin liittyviä kansallisia päätöksiä. NATOn piirissä on käynnissä syvällinen ja liittoutuman tulevaisuuden kannalta tärkeä muutosprosessi. Liittoutuma on muuttamassa uhkakuvaansa, johtamis- ja joukkorakennettaan sekä kehittämässä keinovalikoimaansa vastauksena uusiin haasteisiin. Se jatkaa myös laajentumistaan ja täten laajentaa turvallisuuden ja vakauden aluetta Euroopassa. NATOn laajentuminen Baltiaan lisää myös Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta. NATOn muutos jatkuu myös Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) ja rauhankumppanuustoiminnan (PfP) uudistamisen myötä. EAPC pyrkii vahvistamaan rauhankumppanuuden poliittista ulottuvuutta sekä kehittämään sitä entistä toiminnallisemmaksi. Rauhankumppanuusohjelma on perustunut käytännöllisyyteen ja ottanut joustavasti huomioon kumppanimaiden tarpeet ja toivomukset. Kumppanuusmaat voivat edelleen kehittää yhteensopivuuttaan puolustussuunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kautta. Turvallisuusriskit ja -uhkat Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Alueellisia tai paikallisia konflikteja saattaa puhjeta myös Euroopassa tai sen lähialueilla. Niillä voi olla vaikutusta Suomeen sekä välillisesti maanosan yleistä turvallisuutta heikentäen että suoraan esimerkiksi taloudellisten tai sosiaalisten tekijöiden kautta. Balkanin alue on edelleen monella tapaa kriisialtis, vaikka siellä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Väestöryhmien väliset jännitteet väistyvät hitaasti.

5 Joukkotuhoaseiden leviäminen samoin kuin tavanomaisten aseiden kuten pienaseiden hallitsematon leviäminen ja käyttö muodostavat jatkossakin huolenaiheen kansainväliselle yhteisölle. Viimeaikaiset sodat ja kriisit ovat osoittaneet, että aseellista voimaa tai kehittyneen yhteiskunnan teknologiaa voidaan käyttää paitsi vastustajan asevoiman myös yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisen perusrakenteen lamauttamiseen. Jo ennen aseelliseen voimaan turvautumista käytetään informaatio-operaatioita tiedonhankintaan ja vastustajan toiminnan vaikeuttamiseen. Nykyaikaiset teknistyneet ja verkottuneet yhteiskunnat ovat entistä haavoittuvampia. Ennakkovaroitus sotilaallisen uhan muodostumisesta on vastaisuudessa saatava aikaisemmin. Ajantasaisen sotilaallisen tilannekuvan muodostamisen mahdollisuudet paranevat, mikäli uusien järjestelmien ja niiden tuottamien tietojen käyttöön on olemassa tekninen ja toiminnallinen valmius. Kansainvälinen ja Euroopan turvallisuus edellyttää paitsi yhteistyötä sotien ja aseellisten konfliktien estämiseksi myös kansainvälisten poliittisten, taloudellisten, ekologisten ja informaatiouhkien torjuntaa. Kansainvälisen riippuvuuden ja globaalitalouden kehittymisen myötä yhteiskunnat ovat tulleet yhä haavoittuvammiksi näille kansalliset rajat ylittäville riskeille ja uhkille. Ihmisoikeuksien loukkaukset, yhteiskunnan perusrakenteiden vaurioituminen, informaatiouhkat, suuronnettomuudet, terrorismi, rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus, ympäristön muutokset, epidemiat ja väestöliikkeet kuuluvat sotilaallisten konfliktien ohella nykyajan turvallisuusuhkien kirjoon. Niiden torjunta edellyttää monitahoista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Terrorismi on uhka kansainväliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Kansainvälisellä yhteistyöllä ei ole pystytty estämään sitä, että jotkut valtiot edelleen tukevat terroristijärjestöjä. Joukkotuhoaseiden joutuminen terroristien käsiin muodostaa erityisen vakavan uhkan. Tietoliikenneturvallisuuden takaaminen on nostettu osaksi myös terrorismin vastaista toimintaa. Vaikka Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa ei ole arvioitu merkittäväksi, on sellaiseen varauduttava. Hallitus on vuodesta 1997 alkaen selvittänyt Suomen mahdollisuuksia liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Puolustusvoimien suorittamissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaisia korvaavia järjestelmiä, jotka olisivat sopusoinnussa Ottawan sopimuksen kanssa ja sopisivat sellaisenaan Suomen puolustusjärjestelmään. Työtä jatketaan pyrkimyksenä Suomen liittyminen sopimukseen vuonna 2006 ja jalkaväkimiinojen hävittäminen vuoden 2010 loppuun mennessä uskottavasta puolustuskyvystä tinkimättä. Suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät. Eläkejärjestelmän muutos vanhentaa henkilöstön ikärakennetta. Suuret ikäluokat lähenevät eläkeikää, jolloin työkyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla nämä ikäluokat jäävät eläkkeelle, josta aiheutuu suuri rekrytointitarve. Puolustusvoimien nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan vaihtuvan vuoteen 2012 mennessä noin puolet eli 8 000-9 000 henkilöä. Ase- ja muiden järjestelmien teknistymisen asettavat korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle sodan tehtäviä ajatellen. Toimintaympäristön muutos ja tehdyt puolustuspoliittiset linjaukset Henkilöstön

6 ammattitaidon ja suorituskyvyn parantamista sekä lisävoimavarojen kohdentamista tiedusteluun, valvontaan ja johtamiseen, helikopteritoimintaan, valmiusyhtymiin, koulutusjärjestelmään sekä kansainväliseen toimintaan. Linjaukset edellyttävät myös palkatun sotilashenkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamista tärkeimmissä sodan ajan joukoissa ja johtoportaissa. Kehittämisohjelmien ja lähtövaihtuvuuden kasvun myötä henkilöstön osaamisen hallinta korostuu. Ammattitaitoisen ja motivoituneen sekä määrältään ja laadultaan riittävän, sodan ja rauhan ajan tarpeisiin soveltuvan henkilöstön saamiseksi ja pitämiseksi kehitetään puolustusvoimien työnantajakuvaa pitkäjänteisesti siten, että rekrytointi sotilas- ja siviilitehtäviin onnistuu tavoitteiden mukaisesti. SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINTALINJAT Puolustusjärjestelmän kehittämisen yleiset perusteet Puolustuksen painopisteen siirto laajamittaisen hyökkäyksen torjuntakyvyn kehittämisestä strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn vahvistamiseen saatetaan loppuun. Toisena painopistesuuntana on kyky puolustusvalmiuden nostamiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn tukemiseksi Suomea koskevissa kriisitilanteissa. Molemmat painopistealat parantavat samalla Suomen kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka merkitys edelleen kasvaa. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Vanheneva puolustusmateriaali poistetaan nopeutetusti. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän tulee vastata sodan ajan vaatimuksia, mikä on myös rauhan ajan johtamisjärjestelmän kehittämisen perustana. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kaikkien puolustushaarojen suunnittelun sekä johtamis- ja tiedustelujärjestelmien yhdistäminen varmennetuksi kokonaisjärjestelmäksi. Eurooppalainen kriisinhallinta tulee myös asettamaan johtamisjärjestelyille uusia vaatimuksia. Kansallinen strateginen tiedustelu- ja johtamisjärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n kriisinhallintajärjestelmän kanssa. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen toteutetaan strategisen iskun ja alueellisten kriisien vaatimusten mukaisesti. Tietoyhteiskunnan kehittyminen ja verkottuminen sekä tietosodankäynnin uhka edellyttävät puolustusvoimilta kiinteää mukanaoloa valtakunnallisissa tietoverkkoja koskevissa ratkaisuissa. Puolustusvoimissa otetaan käyttöön entistä tehokkaammat menetelmät ja toimintatavat taloudellisten ja materiaalisten resurssien hallitsemiseksi. Resurssien hallintaa tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus otetaan materiaalihallinnon, hankintatoimen ja taloushallinnon kehittämishankkeen tukemana käyttöön koko puolustushallinnossa.

7 Sotilaallisen johtamisjärjestelmän ja tilannekuvan tulee olla tarvittavilta osin myös valtiojohdon käytettävissä eriasteisissa kriisitilanteissa oikea-aikaisten kansallisten tai kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvien päätösten valmistelemiseksi. Maavoimat Maavoimien kehittämisen painopiste on valmiusprikaateissa ja niitä tukevassa kuljetushelikopterijärjestelmässä. Maavoimat saavuttavat strategisen iskun ennalta ehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuoteen 2008 mennessä. Maavoimien suunnitelluista hankkeista toteutetaan nykyisellä rahoitustasolla valmiusyhtymien varustaminen sekä niiden liikkuvuuden ja tulivoiman kehittäminen, helikoptereiden huolto- ja tukeutumisjärjestelmän hankinta. Alueellisen puolustuksen ja pääkaupunkiseudun joukkojen kehittäminen aloitetaan. Merivoimat Merivoimien kehittämisen painopiste on tärkeimmän aluskaluston uusimisessa ja rannikkopuolustuksen liikkuvuuden parantamisessa. Torjuntakykyä kehitetään hankkimalla keveitä, liikkuvia ja iskuvoimaisia yksiköitä. Niiden käytön edellytyksiä parannetaan täydentämällä valvonta- ja johtamisjärjestelmiä. Sodan ajan joukkojen supistamisen myötä poistetaan käytöstä elinkaarensa lopussa oleva vanhin alus- ja rannikkotykistökalusto. Kiinteää rannikkotykistöä vähennetään edelleen suunnittelukaudella. Merivoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän integrointi koko puolustusvoimien vastaavaan järjestelmään aloitetaan suunnittelukaudella ja saatetaan päätökseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Vedenalaisen valvonnan ajantasaistamista jatketaan painopistealueilla osana edellä mainittua integrointityötä. Ilmavoimat Kriisinhallinta Ilmavoimien kehittämisen painopiste on torjuntahävittäjäkaluston toimintaedellytysten parantamisessa ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Torjuntahävittäjäkaluston suorituskyky ylläpidetään ottaen huomioon kaluston käyttöominaisuuksien laajentaminen. Kaluston lähitaistelukyvyn parantamista jatketaan. Suihkuharjoituskonekaluston (Hawk) kaluston operatiivisesta käytöstä luovutaan asteittain. Ilmavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän integrointia jatketaan osana puolustusvoimien vastaavaa järjestelmää. Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan suunnittelujakson aikana perustuu kansallisten valmiuksien kehittämiseen hyödyntämällä rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen (YK, EU, NATO) kriisinhallinnasta saatuja kokemuksia. Eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä tuetaan osallistumalla aktiivisesti EU:n ja NATOn kriisinhallintakonseptien ja sotilaalliseen kriisinhallintakyvyn valmisteluun.

8 Joukkojen yhteensopivuutta kehitetään PARP-prosessin avulla. Kansallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisessä otetaan huomioon EU:n piirissä tapahtuva kehitystyö (ECAP). Hallinnon ja organisaation kehittäminen Huolto ja logistiikka Valtion keskushallintoa uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on edistää poikkihallinnollista yhteistyötä ja uudelleen arvioida keskushallintotason roolia sekä tehtäviä. Tämä edellyttää toimintamallien uudistamista sekä puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tarkistamista osana vuoden 2004 selonteossa määriteltävää puolustusjärjestelmän kokonaiskehittämistä. Keskushallinnon uudistamiseen liittyy toimintojen alueellistamisselvitys. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan etujärjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti tavoitteena siirtyä kokonaan uuteen palkkausjärjestelmään vuoteen 2007 mennessä. Kumppanuusohjelmassa käynnistetyt pilottihankkeet etenevät toteutusvaiheeseen vuoden 2003 kuluessa. Pilottien kokemukset arvioidaan ja niiden perusteella valmistellaan kumppanuusohjelman jatko sekä mahdollinen laajentaminen. Sen toteutus ajoittuu suunnittelukaudelle, mihin liittyen tuotetaan arvio puolustusvoimien ydintoiminnoista. Kumppanuusajatteluun perustuva yhteistyömalli vakiinnutetaan osaksi toiminnan ja resurssien suunnittelujärjestelmää. Tietohallinto uudistetaan suunnittelukaudella hallinnonalan tietohallintostrategian mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on uudelleen kohdentaa resursseja hallinnollisten verkkojen ja järjestelmien ylläpidosta sotilaallisen maanpuolustuksen operatiivisten verkkojen ja järjestelmien kehittämiseen. Suunnittelukauden aikana laaditaan puolustushallinnon verkkopalvelustrategia tietohallinnon rationalisointihankkeen yhteydessä. Asianhallintapohjainen esikuntajärjestelmä (PVAH) otetaan käyttöön koko puolustusvoimissa. Taloudenhoitoa, materiaalihallintoa sekä toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa tukeva, integroitu tietojärjestelmäkokonaisuus (MAHATA-ympäristö) otetaan käyttöön vuoteen 2005 mennessä. Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmän sekä siihen liittyvän sotatalousjärjestelmän kehittämisen painopiste on luoda sellainen logistinen kokonaisuus, joka on kytketty tarpeellisilta osiltaan elinkeinoelämän järjestelmiin. Tämän edellyttämä puolustusvoimien huollon ja materiaalin tietojärjestelmien yhteensovittaminen on käynnistetty. Tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös kriisin aikana. Suomessa toimivan puolustusmateriaaliteollisuuden puolustuksen kannalta keskeisiä osaamisalueita tuetaan materiaalihankinnoin. Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuudella on aloitettu koko puolustusvoimien valmiuksien kehittäminen tavoitteena ottaa käyttöön vuosikymmenen loppupuolella uuteen teknologiaosaamiseen perustuvia kotimaisia järjestelmiä.

9 Toimitilojen hallinnan pitkän tähtäyksen suunnittelua tehostetaan sekä uuden kiinteistöhallintomallin mukaista sidosryhmäyhteistyötä parannetaan. Suunnittelukauden alussa kehitetään toimitila- ja aluejärjestelytoiminnan hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan puolustusministeriön ja pääesikunnan kesken sovittujen vuosisuunnitelmien mukainen toiminta ja toiminnasta aiheutuvien menojen seuranta. Suunnittelukaudella uuden toimintamallin mukaista toimintaa seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään tarpeen mukaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Vuonna 2006 laaditaan kokonaisarvio kiinteistöhallintouudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Arvio toimitetaan Eduskunnalle. Tämän lisäksi puolustusministeriö perustaa neuvottelukunnan, joka seuraa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja johon kutsutaan myös henkilöstön edustus. MÄÄRÄRAHAKEHYKSET Määrärahakehysten perussuunnitelma on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Määrärahakehysten perussuunnitelma Momentti 27.01.19 Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisämenot 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 165 000 169 000 170 000 172 000 172 000 27.01.21 Toimintamenot 9 222 11 109 11 260 11 830 11 830 11 830 11 830 27.01.22 Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot 27.10.16 Puolustusmateriaalihankinnat 27.10.21 Puolustusvoimien toimintamenot 27.30.22 Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot 1 009 800 500 600 600 600 600 573 184 516 696 519 000 592 600 599 500 623 100 623 100 1 026 214 1 131 124 1 203 260 1 213 497 1 229 597 1 231 997 1 234 997 7 317 34 080 51 556 43 454 39 929 39 929 39 929 27.99.50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen 1 598 1 598 1 600 1 600 1 600 1 600 1 600 27.99.95 Kurssivaihtelut - 36 8 10 10 10 10 10 Talousarviosta poistetut momentit 34 706 26 910 Hallinnonala yhteensä 1 653 214 1 722 325 1 952 186 2 032 591 2 053 066 2 081 066 2 084 066

10 PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (27.10.16) Materiaalihankintojen ohjausta sekä toteutusta muutetaan siirtyvien erien pienentämiseksi. Puolustusvoimien varustaminen suunnitellaan ja toteutetaan uutena prosessina, jossa otetaan huomioon valtioneuvoston linjaukset, strateginen suunnittelu, materiaalipolitiikka ja hankintojen tekniset ja hallinnolliset toteutusedellytykset. Puolustusmateriaalihankinta määrärahojen mitoitus ja ajoittuminen on esitetty taulukossa 2. Puolustusmateriaalihankinnat ja tilausvaltuudet TTS-kaudella käynnissä olevat keskeisimmät tilausvaltuudet ovat - Valmiusyhtymien varustaminen (VYV) - Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) - Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) - Merivoimien uudistaminen (MUT) - Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) - Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) - Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) - Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) - Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA). Uusina tilausvaltuuksina on suunniteltu aloitettaviksi viisi uutta tilausvaltuutta. Vuonna 2004 esitetään alkaviksi - Hankevalmistelu- ja prototilausvaltuus (PROTO) vuosille 2004-2006 Vuonna 2005 esitetään alkavaksi - Merivoimien uudistamisen täydentäminen (MUT 2) vuosille 2005-2008. Vuonna 2006 esitetään alkavaksi - Alueellisen puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus (ALPU) vuosille 2006-2009 - Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen (ITTT 2) vuosille 2006-2008 - Tiedustelu, valvonta ja johtaminen (TVJ 2006) vuosille 2006-2008. Vuodelle 2007 on varattu osuus vuodeksi 2004 suunnitellussa selonteossa tehtävien kehittämislinjausten mukaisiin puolustusmateriaalihankintoihin. Hankevalmistelu- ja prototilausvaltuus (PROTO) Tilausvaltuus liittyy valtioneuvoston eduskunnalle antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisten uusien hankintojen ja näistä muodostettavien tilausvaltuuksien valmisteluun. Tilausvaltuuden keskeisenä tavoitteena on parantaa tuleviin tilausvaltuuksiin sisällytettävien hankintojen toimeenpano valmiutta, jotta valtuudet kyetään sitomaan sopimuksin ja tilauksin heti kokonaisuudessaan valtuuden myöntämisen jälkeen.

11 Tilausvaltuus täydentää vuonna 2002 myönnettyä Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuutta. Käynnistetyn tutkimus- ja kehitystyön perusteella voidaan valmistella uusiin tilausvaltuuksiin suunniteltuja keskeisiä hankkeita hankintavalmiiksi. Hankintavalmius luodaan PROTO-tilausvaltuudella toteutettavalla kehittämis-, testaus- ja kokeilutoiminnalla, jota ovat mm - uusien järjestelmien prototyyppien kehittäminen ja hankkiminen - järjestelmien ja laitteiden hankkiminen kokeilukäyttöön tai vuokraus - järjestelmien ja laitteiden kehittämis-, testaus- ja kokeilupalvelujen hankkiminen - järjestelmien ja laitteiden kenttäkokeet. Tilausvaltuudella valmistellaan suunnittelukauden loppupuolella ja sen jälkeen alkavaksi suunniteltuja tilausvaltuuksia sekä vuoden 2001 selonteossa edellytettyjen tutkimusten tuottamia ja vuodeksi 2004 suunnitellussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa linjauksessa määriteltäviä hankkeita. Tilausvaltuudella rahoitettavat hankkeet ovat alustavia ja vuoden 2004 selonteon ja sen valmistelujen yhteydessä. Tilausvaltuus sisältyy materiaalihankintaprosessin uudistamiseen ja vastaavaa tilausvaltuutta esitetään saatujen kokemusten perusteella myös vuonna 2007. Tilausvaltuuden toteuttamisesta vastaa Pääesikunnan Operaatioesikunta. Merivoimien uudistamisen täydentäminen (MUT 2) Merivoimien uudistamisen täydentäminen (MUT 2) tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2005-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä noin 160 milj.euroa. Merivoimien kehittämisohjelma vuosille 2000-2012 perustuu valtioneuvoston Eduskunnalle antamiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin. Merivoimien kehittämisohjelma on jaettu Puolustusvoimien pitkän tähtäimen suunnittelussa (PTS 2001-2012) kahteen osaan. Vuonna 2001 alkaneella tilausvaltuudella käynnistettiin merivoimien laivastoyksiköiden ja rannikkojoukkojen uudistaminen. Kehittämisen painopiste on tärkeimmän aluskaluston uusimisessa ja rannikkojoukkojen liikkuvuuden parantamisessa. Merivoimien uudistamisen jatkamisen tilausvaltuudessa painopiste on jo käynnistyneiden hankkeiden täydentämisessä ja loppuun saattamisessa. Merivoimien uudistamisen jatkamisen tilausvaltuudella (MUT 2): - Toteutetaan Laivue 2000:n pintatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta ja täydennetään meneillään olevia järjestelmähankintoja ilmatorjuntaohjusten, ampumatarvikkeiden ja huoltojärjestelmän osalta. - Jatketaan kiinteää rannikkopuolustusta korvaavien liikkuvien rannikkojoukkojen varustamista hankkimalla rannikkojääkäreiden erikoisvälineistöä toiselle pataljoonalle sekä kaksi uutta rannikko-ohjusyksikköä. - Jatketaan Helsinki-luokan ohjusveneiden elinjaksoon kuuluvaa peruskorjausta kahdella aluksella - Toteutetaan miinantorjunta-aluksen prototyypin järjestelmähankinnat.

12 Kehittämisohjelmaan liittyvien hankintojen kotimaisuusasteen arvioidaan olevan noin 40 %, joka muodostuu lähinnä alusten rakentamisesta ja peruskorjauksista, järjestelmäintegraatiosta sekä taistelijoiden varustuksesta. Hankkeista vastaa Merivoimien Esikunta. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen (ITTT2) Ilmavoimien tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkamisen tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 185 milj. euroa. Puolustusvoimien PTS 2001-2012 jakaantuu ilmapuolustuksen kehittämisen kannalta kolmeen osaan, joista nyt esitettävän tilausvaltuuden (ITTT2) mahdollistama kehittämisohjelma vuosille 2005-2008 muodostaa toisen osan. Ensimmäinen osa toteutetaan ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintaedellytysten turvaamisen tilausvaltuudella (ITTT) vuosina 2000-2005. Tilausvaltuudella ITTT2 rahoitetaan hankkeita, joilla uudistetaan tai kehitetään koko ilmapuolustuksen taistelu- ja tukeutumisjärjestelmää toteuttama Tilausvaltuudella ITTT2 kehitetään: - hävittäjätorjunnan lähitaistelukykyä, näkemäalueen ulkopuolelle tapahtuvan torjunnan kykyä ja maalien tunnistuskykyä - torjuntahävittäjäkaluston kotimaista järjestelmähallintakykyä - lentoteknillisen huollon tietojärjestelmiä - kansainvälisen toiminnan valmiuksien edellyttämää järjestelmäyhteensopivuutta - ilmavoimien lentokaluston ja lentokaluston huoltojärjestelmän valmiuksia toimia ydinaseiden, biologisten aseiden ja kemiallisten aseiden uhan vaikutuspiirissä - parannetaan ja ylläpidetään ilmavoimien viestijoukkojen sotavarustusta. Tilausvaltuudella ITTT2 hankittavan ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän hankkeiden arvosta noin 30% voidaan antaa kotimaisen teollisuuden tehtäväksi. Tämä osa muodostuu pääasiassa järjestelmä- ja tietojärjestelmäkehityksestä ja lentokoneasennuksista. Indeksija valuuttakurssimuutokset vaikuttavat taistelujärjestelmään kohdistuviin hankkeisiin, joissa kaupankäyntivaluutta on pääosin Yhdysvaltain dollari. Tilausvaltuuden toteuttamisesta vastaa Ilmavoimien Esikunta. Alueellisen puolustuksen kehittäminen (ALPU) Alueellisen puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2009. Käynnistettävillä hankkeilla on maavoimien tehtävien kannalta keskeinen merkitys strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan edellyttämän suorituskyvyn saavuttamisessa sekä alueellisen puolustusjärjestelmän tärkeimpien joukkojen kehittämisessä. Hankkeet kohdistuvat koko valtakunnan alueen puolustamiseen luovat osaltaan edellytyksiä alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämiselle vuoden 2009 jälkeen.

13 Alueellisen puolustuksen kehittämisen tilausvaltuudella - kehitetään johtamis- ja huoltojärjestelmiä suoritusvaatimusten mukaiseksi että eräiden alueellisen puolustusjärjestelmän joukkojen ja järjestelmien huoltokykyä - kehitetään kykyä valtakunnallisten kohteiden suojaamiseksi hyökkääjän erikoisjoukkojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi koko valtakunnan alueella Tilausvaltuuden sisältö tarkennetaan vuoden 2004 selonteon asettamien vaatimusten mukaisesti. Tilausvaltuuden toteuttamisesta vastaa Pääesikunnan Maavoimaesikunta. Tiedustelu, valvonta ja johtaminen (TVJ 2006) Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuus (TVJ 2006) esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 169,1 milj. euroa. Puolustusvoimille luodaan uusi, ensi vuosikymmenen vaatimukset täyttävä, yhteinen johtamisjärjestelmäarkkitehtuuri, jonka osina ovat kaikkien puolustushaarojen ja aselajien johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Nykyisistä toimialakohtaisista järjestelmistä ja niiden yhteensovittamisesta luovutaan asteittain teknisen vanhenemisen myötä. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä liitetään valtion johtamisjärjestelmään siten, että valtioneuvostolla on mahdollisuus saada käyttöönsä valtion johtamiselle tarvittava sotilaallinen tilannekuva. Kansainvälistymisen vaatimukset otetaan huomioon uutta johtamisjärjestelmäarkkitehtuuria luotaessa. Hankkeiden rahallisesta arvosta noin 50 % kohdistuu kotimaiselle teollisuudelle. Tämä osa muodostuu ajoneuvoista, tiedonsiirtojärjestelmistä, johtamisjärjestelmien osista ja järjestelmäintegraatiotehtävistä sekä eräistä tiedustelu- ja valvontajärjestelmäkokonaisuuksista. Tilausvaltuuden toteuttamisesta vastaa Pääesikunnan Operaatioesikunta.

14 Taulukko 2: Puolustusmateriaalihankinnat vuosina 2004-2007 Puolustusmateriaalihankinta kohde tai tilausvaltuus () Myönnetty aikaisemmin 2004 2005 2006 2007 2004-2007 Puolustusmateriaalihankinnat 592 600 599 500 623 100 623 100 2 438 300 Indeksi- ja valuuttakurssimaksut 19 200 14 900 17 700 10 600 62 400 Muut puolustusmateriaalihankinnat 29 800 39 000 39 000 50 000 157 800 Valmiusyhtymien varustaminen 650 600 157 100 92 700 61 300 32 800 343 900 Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien 267 800 102 900 77 500 180 400 hankkiminen Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien 105 600 42 600 45 400 88 000 turvaaminen Merivoimien uudistaminen 195 900 64 00 30 300 42 900 138 000 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien 28 700 42 700 47 100 29 300 20 500 139 600 kehittäminen Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 62 100 35 500 32 600 69 900 18 500 156 500 Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys 42 000 25 200 26 900 28 700 28 500 109 300 Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen 33 600 33 600 33 600 33 600 33 600 134 400 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen 39 400 35 200 124 400 109 000 161 500 430 100 Hankevalmistelun ja prototilausvaltuus 1) 4 000 15 100 15 300 34 400 Merivoimien uudistamisen täydentäminen 1) 10 000 41 000 50 800 101 800 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien 64 800 43 600 108 400 turvaamisen jatkaminen 1) Alueellisen puolustuksen kehittäminen 1) 49 800 65 000 114 800 Tiedustelu, valvonta ja johtaminen 2006 1) 20 800 62 400 83 200 Venäjän kaupan velkakonversiosopimus 10 000 10 000 Vuoden 2004 selonteon mukaisiin puolustusmateriaalihankintoihin 45 300 45 300 2) Yhteensä 592 600 599 500 623 100 623 100 2 375 900 Huom. 1) Esitettävä uusi tilausvaltuus. 2) Puolustusjärjestelmän kehittämissuunnitelmiin liittyen selvitetään toimintamenojen menopainelaskelmat ja tarkistetaan mahdollisesti puolustusmateriaali- ja toimintamenorahoituksen keskinäistä jakoa. Indeksi- ja valuuttakurssimaksut Hankintasopimusten indeksiehdoista aiheutuvat menot maksetaan indeksi- ja valuuttakurssimaksuihin varatusta puolustusmateriaalihankintamäärärahasta. Määrärahatarpeet aiheutuvat lähinnä valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden hankinnoista. Suurimmat menoja aiheuttavat hankkeet ovat taisteluajoneuvojen hankinta 95 milj. euroa, kohdeilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta 92 milj. euroa ja kuljetushelikopterien hankinta 100 milj. euroa. Indeksiosuudet on arvioitu seuraavin perustein siten, että aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien hankintojen vuosiosuudet on muunnettu vuoden 2003 hintatasoon ja vuosittainen hintojen nousu on arvioitu olevan 1,5%.

15 Muut puolustusmateriaalihankinnat Suunnittelukaudella toteutettavat muut puolustusmateriaalihankinnat (ns kertahankinnat). Taulukko 3. Muut puolustusmateriaalihankinnat HANKINTA () 2004 2005 2006 2007 Vuodet 04-07 Taistelijan vaatetus 4 200 4 200 4 200 4 200 16 800 Maanpuolustusalueiden, meri- ja ilmavoimien 10 800 20 000 20 000 24 000 74 800 varuskunta- ja sotavarusteajoneuvot 1) Operatiivisen alan hankinnat 800 800 800 800 2 400 -johtamisjärjestelmän, turvallisuusalan ja tutkinta-alan hankintoja Maavoimien hankinnat 6 000 6 000 6 000 9 000 24 000 Merivoimien hankinnat 5 000 5 000 5 000 6 000 20 000 Ilmavoimien hankinnat 3 000 3 000 3 000 6 000 12 000 Muut puolustusmateriaalihankinnat yhteensä 29 800 39 000 39 000 50 000 128 000 Huomautus 1) Ajoneuvohankintojen vaihtoehtona selvitetään leasing menettely. Taulukko 4. Esitys aloitettavista uusista puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksista Tilausvaltuus 2004 2005 2006 2007 Myöhempi tarve Yhteensä Hankevalmistelun ja prototilausvaltuus 4 000 15 100 15 300 34 400 Merivoimien uudistamisen täydentäminen 10 000 41 000 50 800 58 000 159 800 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen 64 800 43 600 76 600 185 000 Alueellisen puolustuksen kehittäminen 49 800 65 000 103 800 218 600 Tiedustelu, valvonta ja johtaminen 2006 20 800 62 400 85 900 169 100 Vuoden 2004 selonteon mukaisten puolustusmateriaalihankintojen rahoittaminen 45 300 45 300 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAMENOT (27.10.21) Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin sisältyy esitys tilausvaltuudesta, jolla saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia. Toimintamenojen tilausvaltuuksien vuosiosuuksista suurimman osan muodostavat lentotekniset huollot ja varaosat, jalkaväki- ja ilmatorjuntaaseiden perushuollot, varaosat ja varusteet, tutkien magnetronit, alusten varaosat, huollot ja peruskorjaukset.

16 Puolustusvoimien toimintamenomääräahoihin sisältyy asevelvollisten sosiaalistaloudellisten etujen parantaminen lisäämällä jokaiselle 6 kuukautta palvelevalle varusmiehelle yksi maksuton lomamatka. YMPÄRISTÖVAHINKOJEN KORVAAMISESTA AIHEUTUVAT MENOT (27.01.22) Toiminnassa tavoitteena on vastata ympäristön puhdistamisvelvoitteista, turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ennaltaehkäistä ja minimoida toiminnasta ympäristölle aiheutuvat haittavaikutukset. Määrärahojen lisäyksessä on otettu huomioon kansallisen jätesuunnitelman mukaiset lisämenot 100 000 euroa vuodessa vuodesta 2004 lukien. Pääosa valtakunnallisen jätesuunnitelman menoista on kohdennettu puolustusvoimien toimintamenoihin (momentti 27.10.22) 750 000 euroa vuodessa. KRIISINHALLINTA JA RAUHANTURVAAMISTOIMINTA (27.30.22) Puolustusministeriö on laatinut omaa toimintaansa varten toimintasuunnitelman vuosille 2004-2007. Sen mukaisesti suunnitellaan kapasiteetin varaukset, joukkojen varustaminen sekä koulutus. Jokaiselle operaatiolle tullaan laatimaan elinkaarisuunnitelma. Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan määrärahoissa on otettu huomioon suomalaisten joukkojen osallistuminen operaatioihin seuraavasti: KFOR-operaation osalta valmistaudutaan osallistumisen supistamiseen hallitusti NATOn operaatiota koskevien linjausten mukaisesti, ottaen lisäksi huomioon tilanteen kehittyminen Balkanin alueella. UNMEE-operaatioon kesäkuussa 2003 noin vuoden määräajaksi asetettu esikuntakomppania kotiutetaan kesällä 2004. Osallistumisen jatkamista tarkkailijoilla ja esikuntaupseereilla harkitaan erikseen operaation tilanteen kehittymisen pohjalta. ISAF-operaatioon osallistumista jatketaan vuoden 2003 järjestelyjen mukaisella tasolla. Selvitetään mahdollisuudet uusien tehtävien hoitamiseen ensisijaisesti monikansallisissa yksiköissä. Samalla selvitetään myös mahdollisuudet siirtää CIMIC-tehtävät YK:n siviiliorganisaatioille viimeistään vuoden 2004 alkupuolella. Kyproksen tilanteen kehittymisen mukaisesti valmistaudutaan Suomen osallistumisen lopettamiseen UNFICYPoperaatiossa suunnittelujakson kuluessa. Kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi varaudutaan asettamaan tarkkailijoita uusiin operaatioihin ja selvitetään mahdollisuudet vetäytymiseen niistä tarkkailijaoperaatioista, joihin Suomen osallistumista ei katsota enää tarkoituksenmukaiseksi. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä tarvitaan materiaalia, joka ei ole kotimaan puolustukseen tarkoitettua sotavarustusta. Kansainväliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen kehittämisohjelma on suunniteltu rahoitettavaksi momentin 27.30.22 määrärahoilla. Kehittämisohjelma on yhteensä 67,364 milj. euroa; 3,364 milj. euroa vuonna 2002; 16,0 milj. euroa vuonna 2003; 16,0 milj. euroa vuonna 2004; 16,0 milj. euroa vuonna 2005 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2006.

17 Rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja päivärahamenoihin käytetään lisäksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan momenttia 24.99.22 Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot. MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN TUKEMINEN (27.99.50) Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä on vakiintumassa osaksi yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin. Maanpuolustusjärjestöjen toiminta on saatettu puolustusministeriön ohjaukseen ja parlamentaariseen valvontaan. Valmiuskoulutuksen tuki on tarkoituksenmukaista ohjata keskitetysti puolustusministeriön kautta. Ministeriön hallinnonalan kautta ohjattu tuki järjestelmälle on tarkoituksenmukaisemmin ohjattavissa kuin hajautetut tukimuodot. Kokonaisuudessaan maanpuolustusjärjestöjen toiminta tukee kansalaisten valmiuksia toimia erilaisissa poikkeusoloissa. Lisääntyvä kiinnostus vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän toimintaan on koko yhteiskunnan edun mukaista. Hallinnonalan tukema vapaaehtoinen järjestelmä nivotaan tiiviimmin palvelemaan sodan ajan joukkojen toimintavalmiuden ylläpitoa. Järjestelmän avulla lisätään ensisijaisesti puolustusvoimien paikallispuolustuksen toimintavalmiutta. Toiminnan kehittämisestä laaditaan esitys vuoden 2004 selontekoon liittyen. HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina. Momentti 2002 2003 2004 2005 2006 2007 27.01.21 Toimintamenot (PLM) 130 122 127 127 127 127 27.10.21 Puolustusvoimien toimintamenot 16 550 16 570 16 716 16 903 17 000 17 000 27.92 Puolustushallinnon rakennuslaitos 1 402 1 370 1 270 1 150 1 000 1 000 Hallinnonala yhteensä 18 082 18 062 18 113 18 180 18 127 18 127 Päällystön uuden koulutusjärjestelmän käyttöönotto ja vanhan opistotasoisen opistoupseerikoulutuksen lakkaaminen, tulee vähentämään opistoupseerien ja lisäämään upseerien virkojen määrää. Puolustusjärjestelmän kehittäminen asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle sekä henkilöstörakenteen kehittymiselle. Tämä tulee jonkin verran lisäämään erikoisupseerien ja sotilasammattihenkilöstön määrää nykytasoon verrattuna. Vuonna 2008 puolustusvoimissa tarvitaan noin 17 000 henkilötyövuotta. Puolustusvoimien kokonaishenkilöstötyövuosimäärä pitää sisällään myös sopimussotilaat. Henkilöstön määrää säädellään joustavasti toimintatarpeiden mukaan. Henkilöstörakenteen korjaaminen pyritään toteuttamaan luonnollista poistumaa ja kumppanuushankkeita hyväksikäyttäen. Irtisanomisiin voidaan ryhtyä niissä tapauksissa, joissa joukko-osaston tai sen osan toiminta lopetetaan. Työnantajavelvoitteiden mukaiset henkilöstöön liittyvät tukitoimet suunnataan näille paikkakunnille. Henkilöstöjärjestelmää ja varsinkin palvelussuhteen eh-

18 toja kehittämällä turvataan korkeatasoisen henkilöstön rekrytointi kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kansainvälisten tehtävien lisääntyminen tulee aiheuttamaan tarvetta tarkistaa tehtyjä suunnitelmia esitettyjen kehysten puitteissa. Henkilöstöjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tasapainottaa henkilöstövoimavarat puolustushallinnon tehtävien, kehitettävien osaamisalueiden ja organisaatiomuutosten edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän perustana on sodan ajan henkilöstötarve. Uudessa koulutusjärjestelmässä upseerit koulutetaan yhtenäisessä upseerin akateemisessa koulutusohjelmassa. Upseerit jakautuvat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin vakinaisiin upseereihin ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneisiin määräaikaisiin upseereihin. Lisäksi päällystöön kuuluvat reserviupseerin jatkotutkinnon suorittaneet määräaikaiset kouluttajat. Vanhan koulutusjärjestelmän käyneiden liittäminen uuteen järjestelmään suunnitellaan osana henkilöstöjärjestelmän kokonaiskehittämistä. Puolustusvoimissa laajennetaan määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä upseerikoulutuksen uudistukseen liittyen. HALLINNONALAN TULOT Laskelma puolustusministeriön hallinnonalan tuloista on esitetty taulukossa 6. Tulot muodostuvat irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä rojaltimaksuista sekä muista tuloista. Taulukko 6. Laskelma puolustushallinnon tuloista. Tulomomentti TP 2001 1000 e 12.27.20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista 12.27.22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 12.27.99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot YHTEENSÄ TA 2002 1000 e TA 2003 1000 e 2004 1000 e 2005 1000 e 2006 1000 e 2007 1000 e 17 17 17 17 17 17 17 12 8 8 8 8 8 8 390 0 1 225 1 093 301 301 301 419 25 1 250 1 118 326 326 326

19 HALLINNONALAN ENSISIJAISET KEHITTÄMISSUUNNITELMAT Puolustusministeriössä on perustettu kumppanuusohjelma toteuttamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallia, jossa pyritään uudelleen kohdentamaan vapautuvia resursseja puolustusjärjestelmän ydintoimintoihin. Puolustusvoimien tukitoimintojen piirissä on käynnistetty seitsemällä kehittämisalueella pilottihankkeita, joiden perusteella arvioidaan toiminnan kehittämistä suunnittelukaudella. Kehittämisalueina ovat terveydenhuolto, tietohallinto, korjaamotoiminta, kuljetustoiminta, ruokahuolto, vaatetushuolto ja taloushallinto. Kumppanuusmallin käyttöönotosta päätetään kunkin pilottihankkeen osalta selvitysvaiheen jälkeen. Henkilöstöjärjestöt ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Ennen kumppanuusmallin käyttöönottoa neuvotellaan toimintamallin perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista henkilöstön kanssa. Kumppanuusohjelman pilottihankkeet arvioidaan yhteisten kriteerien perusteella. Arviointi- ja laskentamallit määritetään siten, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelun laatu ja toiminnan tehokkuus kyetään arvioimaan. Puolustusministeri asetti puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista suunnittelevan työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida kokonaisvaltaisesti hankintojen suunnittelujärjestelmään, budjetointiin, hankintamenettelyihin ja organisaatioon liittyviä ongelmakohtia. Työryhmä antaa toimenpidesuosituksensa 30.4.2003 mennessä. Työryhmän suositukset vaikuttavat materiaalihankintojen budjetointiin ja suunnitteluun sekä tilausvaltuuksien muodostamiseen. Toteutettavat muutokset vaikuttavat jo vuoden 2004 talousarvioon. Turvallisuuskehityksen seuraamisen ja arvioinnin sekä puolustussuunnittelun kehittämiseksi lisätään puolustustutkimusta, tarkistetaan puolustusvoimien suunnittelujärjestelmää sekä kehitetään ohjelmaperusteisen johtamisen ja hankesuunnittelun toimintatapoja. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan lakkauttamalla sodanajan joukkoja siten, että enimmäisvahvuus pienenee 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalista valmiutta ja koulutusta kehittämällä parannetaan puolustuksen ennaltaehkäisykykyä ja reagointivalmiutta. Vuosina 2002-2004 tehdään selvitystyö 2010-luvun puolustusjärjestelmää varten pitäen lähtökohtana yleistä asevelvollisuutta ja alueellista puolustusjärjestelmää. Tässä yhteydessä tullaan myös tarkastelemaan koulutetun reservin määrää ja koulutettavan ikäluokan laajuutta. Uudistetun alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämisperiaatteet esitetään vuonna 2004 annettavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Puolustuksen kehittämisen keskeisimpiä suuntaviivoja ovat: - turvallisuuspoliittisen ympäristön sekä kriisi- ja uhkamallien muutosten edellyttämät tarkistukset alueelliseen puolustusjärjestelmään - johtoportaiden ja operatiivisten yhtymien määrän vähentäminen - operatiivisten joukkojen tulivoiman ja liikuntakyvyn kehittäminen - alueellisten yhtymien lukumäärän vähentäminen sekä pienempien ja toimintakykyisempien kohde- sekä paikallispuolustuksen yksiköiden muodostaminen alueellisten yhtymien osista - rauhan ja sodan ajan organisaation tarkistaminen keskushallintouudistuksen mukaisesti.

20 HALLINNONALAN MUUTOSEHDOTUS Palkkausjärjestelmän kehittäminen Taajuuslupamaksut Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on aikaansaada tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva kannustava palkkausjärjestelmä, joka parantaa tehtävien ja niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista sekä parantaa puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana. Palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta (VAATI-osa) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (HENKI-osa). Organisaation, yksikön tai ryhmän tuloksellisuuden perusteella voidaan lisäksi maksaa henkilöstölle tulospalkkiota (TUPA-osa). Kannustavan sekä Puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana edistävän uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto pyritään aloittamaan vuonna 2003 sopimustilanteen niin mahdollistaessa. Puolustusvoimat pyrkii rahoittamaan puolet kehyksen sisältä ja toinen puoli tarvitaan lisäyksenä kehykseen, kuten sopimusneuvottelujen yhteydessä käydyissä alustavissa keskusteluissa Valtiovarainministeriön kanssa on todettu. Eri vaativuudenarviointijärjestelmiin kohdennettava rahoitusosuus tarkentuu tehtäessä työnantajavalmisteluna palkka-analyysejä ja arvioitaessa eri järjestelmien välisiä palkkasuhteita. Muualla valtionhallinnossa on kustannusvaikutus ollut noin 5-8 % viraston palkkasummasta. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen viestintävirasto on tähän asti antanut veloituksetta Puolustusvoimien tarvitsemat taajuuspalvelut. Toiminta muuttuu maksulliseksi vuoden 2003 aikana. Koska kyseessä on saman palvelun tuottamisesta, johon viestintävirastolla on jo aiemmin osoitettu resurssit, esitetään Puolustusvoimille lisärahoitusta kattamaan palvelun muuttuminen maksulliseksi. Taajuuslupamaksu on vuositasolla 300 000 euroa. Kansainvälisen toiminnan muutokset Open Skies toimintaan esitetään lisäystä vuosittain 250 000 euroa. Open Skies -toiminnan kustannukset lisääntyvät kansainvälisen sopimuksen tultua hyväksytyksi ja ratifioiduksi. Suomen kiintiö vastaanotettavista lennoista tullee olemaan pinta-alan mukaan määräytyen 4-6 lentoa vuodessa, kun nykyisellään lentoja on ollut 2 vuodessa. Suomi voi lentää vastaavan määrän tarkastuslentoja, kuin se ottaa vastaan. Sopimuksen mukaisesti Suomi joutuu ottamaan lennot vastaan ennalta määräämättömänä ajankohtana, joka tulee lisäämään kustannuksia ainakin majoitusten, henkilöstön käytön sekä kuljetusten osalta. Lisätarpeena tullee olemaan lisäksi testikenttien rakentamisen aiheuttama 100 000 euron kustannus Open Skies II-vaiheen alkaessa. Open Skies II-vaiheen alkamisaikaa ei ole vielä sovittu. Taulukko 7. Puolustusministeriön hallinnonalan muutosehdotus. Muutosehdotuksen kohde (mom. 27.10.21) 2004 2005 2006 2007 Kansainvälisen toiminnan muutokset 250 250 250 250 Taajuuslupamaksut 300 300 300 300 Yhteensä 550 550 550 550