Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli 1
(Vas.) Lehtori ja kuvataiteilija Maria Huhmarniemi luennoimassa Magenta-hankkeen avajaisseminaarissa Rovaniemi Design Weekillä helmikuussa 2012. Avajaisseminaarin osallistujat pääsivät myös juhlimaan Taidebileitä (Oik.), joka on kuvataiteilijoiden Riikka Jokiaho ja Henri Hagmanin kehittämä aikuisten elämyksellinen työpaja. Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli Merja Briñón & Tiina-Kaisa Niva Julkaisija Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut PL 122/Hallituskatu 20 B, 3. Krs 96101 Rovaniemi Puh. 0400 192 135, vaihde 016 341 341 www.ulapland.fi/koke Kustantaja Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut / Magenta-hanke (ESR) Kuvaajat Merja Briñón, Henri Hagman, Maria Huhmarniemi, Michael Jacobs, Suvi Kiukas, Sampo Linkoneva ja Tiina-Kaisa Niva Kannen kuva: Taidebileet Kulttuuritalo Korundissa 2011.
3
Tunnelmia Lapin taiteilijaseuran kesänäyttelyn avajaisissa Ivalon Kuulaassa. Kuvataiteilja Ilona Kivijärven performanssi sai avajaisvieraat tanssimaan. 1. Johdanto Vuosina 2011 13 toteutetun Magenta-hankkeen tavoitteena oli lappilaisten taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja manageriosaamisen kehittämisen avulla. Magentahanke työllisti Lapin alueen taiteilijoita yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa tapahtuviin eri sisältöisiin palvelujen ja toimintakonseptien kehitysprojekteihin, joiden lähtökohtana olivat yritysten ja kuntien tarpeet sekä ammattimaisen kuvataiteen kentän kehittäminen. Aktiivisella manageritoiminnalla lisätään luovan talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan visuaalisten taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Manageritoiminnan kehittämisessä lähtökohtana oli viisi perusperiaatetta tai toimintalinjaa. Niitä olivat palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana, vahva painotus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä kuvataiteen palvelujen sisällöissä, hankkeen vaikuttavuuden ja kuvataiteilijoiden suunnitelmallisen toiminnan kuvaaminen hanketaiteilijoiden avulla, taidelainaamotoiminnan kehittäminen sekä kansainvälisten verkostojen ja toimintamallin kehittäminen. Manageri nähtiin hankkeessa kehittäjänä, välittäjänä ja tuottajana. Manageritoiminnan kehittämisen käytännön toimina Magenta-hankkeessa tuotteistettiin uusia visuaalisen taiteen palveluja ja toimintakonsepteja, jotka pilotoitiin hankkeen yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa. Pilottiprojekteihin työllistyi yhteensä viisitoista alueen taiteilijaa kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi. Hankkeeseen valittiin myös viisi uran eri vaiheessa olevaa hanketaiteilijaa, joiden urakehitystä tuettiin hankkeen aikana suunnitelmallisesti muiden muassa toiminnan suunnittelun sekä managerin mentoroinnin ja konsultoinnin avulla. Lisäksi kehitettiin aktiivisesti taidelainaamotoimintaa. Lappiin perustettiin kaksi uutta taidelainaamoa ja pop-up -taidelainaamo vietiin useaan otteeseen ihmisten keskuuteen: Kauppakeskus Revontuleen, Rovaniemi Design Weekille ja Sodankylän filmifestivaaleille. Kansainvälisistä toiminnoista koottiin oma malli, joka kokoaa yhteen pilottiprojekteissa hyväksi havaitut käytännöt. Taiteilijat työskentelevät usein itsenäisesti, joten mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat rajalliset. Taiteen ja taiteilijuuden muuttuva kent- 4
Kuvataiteilija Riikka Jokiaho ohjasi Taiteen paikka -seminaarin Hehku-taidetyöpajaa. tä vaatii kuitenkin osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Tutkinnon jälkeisellä täydennyskoulutuksella lisätään ja laajennetaan taiteilijan toimintaedellytyksiä taiteen muuttuvassa kentässä ja vastataan taiteilijan laajenevan työkuvan vaatimiin osaamistarpeisiin. Samalla vahvistetaan elinikäisen oppimisen merkitystä myös taiteen aloilla. Magenta-hankkeessa taiteen täydennyskoulutuksen tavoitteeksi asetettiin tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen lisäkoulutus. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta kehitettiin Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden korkeakoulutettujen koulutus- ja kehittämisprosessin mukaisesti. Koulutuksen kohderyhmänä olivat jo ammatissa toimineet taiteen alan ammattilaiset. Koulutus keskittyi taiteilijan työtä tukevien koulutusten kehittämiseen. Magenta-hanke tarjosi kaksikymmentäkolme maksutonta taiteen täydennyskoulutustilaisuutta. Taiteilijan ulottuville tuotiin lisäkoulutusta, verkostoja ja asiakkaita. Koulutuksien ja seminaarien kolme painopisteitä olivat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja taiteilijan työhyvinvointi. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimisprosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisällöt yhdistyivät. Visualisen taiteen täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 400 osallistujaa. Magenta-hanke oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taiteiden tiedekunnan sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen yhteistyöhanke, joka sai rahoituksen Euroopan Sosiaalirahastolta ja ELY-keskukselta. Hankkeen omarahoitusosuuden rahoittajia olivat lisäksi yhteistyökunnat ja alueen yritykset. Magentahankkeen toiminta-alueena oli koko Lapin maakunta. Pilottipaikkakuntia olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä sekä Inari ja pilottiyrityksiä elämyspuisto Santa Park, Santa s Hotel Santa Claus sekä Tahkokallio Design+. Näissä pilottikunnissa ja -yrityksissä toteutettiin erisisältöisiä kuvataidelähtöisiä kehitysprojekteja, joita esitellään tässä julkaisussa. Magenta-hankkeen hallinnoija toimi Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Hanke työllisti manageri Merja Briñónin Lapin taiteilijaseuraan ja projektipäällikkö Tiina-Kaisa Nivan Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluihin. 5
2. Lähtökohdat Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 toimintalinjan 3 kehittämisohjelman Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen mukaisesti Magenta-hankkeella pyrittiin vahvistamaan työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa innovaatiotoimintaa muiden muassa kehittämällä visuaalisen taiteen alan täydennyskoulutusta, kehittämällä uusia palveluinnovaatioita, rakenteita ja toimintamalleja sekä muodostamalla visuaalisen taiteen kentän verkostoja ja antamalla visuaalisen taiteen alan ammattilaisille työkaluja kehittyä ammatissaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luovia aloja ja niiden kehittämistä merkityksellisenä tämän hetken ja tulevaisuuden kannalta. Taiteen ja kulttuurin laaja-alainen merkitys ihmisen itseisarvoisena perustarpeena on tullut yhä tärkeämmäksi ja se vahvistuu edelleen tulevaisuudessa. Taide- ja kulttuuritoiminta kuuluu läpäisevästi mukaan suuriin hallinnonaloja yhdistäviin politiikkoihin, kuten sivistys-, innovaatio-, ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkaan. Luova pääoma on osa kansakunnan sosiaalista pääomaa sekä henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja innovoinnin ydin, joka synnyttää uutta ja vaikuttaa läpäisevästi kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Luovan pääoman syntymisen edellytyksiä ovat tiedot ja taidot, itseilmaisun mahdollisuudet, luomisen rauha ja tila, kulttuuripalvelujen saatavuus sekä sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Luova pääoma tuottaa sosiaalista ja taloudellista vuorovaikutusta, kulttuurituotantoja, -palveluja, viestintää ja vaihdantaa. (Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010, 3-4). Kulttuuri- ja taidesektoria pidetään Suomessa kasvavana ja koko ajan tärkeämpänä alana, jota kehitetään aktiivisesti. Luovan talouden ja kulttuurin katsotaan olevan kansallisen innovaatiopolitiikan ytimessä. Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys Suomen kansantaloudessa oli vuonna 2006 noin 4,6 miljardia euroa (3,2 %) ja se oli suurempi kuin matkailun, alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. Tavaratuotannon siirryttyä halpatuotantomaihin kehittyneiden maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on panostettava osaamis- ja innovaatiotoimintaan sekä palvelutuotantoon. Kulttuuri- ja elämysteollisuutta vahvistaa länsimaisen arvomaailman muutos aineettoman kulutuksen suuntaan. Kulttuuri nähdäänkin entistä enemmän alueiden tulevaisuuden keskeisenä kehitystekijänä. (Opetusministeriö 2009, 41 ja Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010, 14, 17-18). Luovien alojen kehittämistyön seurauksena voidaan maahamme luoda uusia työpaikkoja. Toukokuun 2013 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli koko maassa 10,8 % (Tilastokeskus 2013) ja Lapissa 14,8% (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013, 2). Työttömyyden kannalta haasteellisilla alueilla kuten Lapissa tulisi erityisesti kohdentaa resursseja luovien alojen kehittämistyöhön ja luoda tällä tavoin uusia työpaikkoja taide- ja kulttuurialoille. Maassamme luovien alojen kehittämistyössä keskitytään muiden muassa mainostoimistoihin, elokuvateollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Luovien alojen kehittämisen tulisi kuitenkin olla monitahoista. Luovan talouden ytimelle, eli taiteilijoille, tulisi rakentaa mahdollisuuksia osallistua luovien alojen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2010 julkaisemassa Luovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet 2010-2020 -julkaisussa pidetään uhkana luovien alojen kehittämiselle sitä, että taiteen ja kulttuurin itseisarvoa luovan talouden ytimenä ei tunnisteta, eikä sille suunnata riittävästi tukea. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009a, 40). Magenta-hankkeen keskiössä oli Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutus sekä manageriosaamisen ja kansainvälisten toimintojen kehittäminen. 6
Lapin maakuntaohjelma määritteli vuosien 2011-2014 tavoitteeksi taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden toimintaedellytysten ja merkityksen vahvistamisen osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä, infrastruktuurin uudistamisen ja taiteentekijöiden työskentelyolosuhteiden parantamisen, ammattitaiteilijana ja harrastajana toimimisen edistämisen, kulttuuripalveluiden laadusta ja saatavuudesta huolehtimisen sekä saamelaiskulttuurin vahvistamisen. Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan vastaamaan näihin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (2009, 2010) määrittämiin tavoitteisiin ja haasteisiin. Maassamme on noin 3000 ammattimaisesti toimivaa kuvataiteilijaa. Lapin taiteilijaseurassa on tällä hetkellä jäsenenä yli 100 ammattitaiteilijaa. Seura on Lapin ainoa kuvataiteen alan ammattilaisseura. Kuvataiteilijan toimeentulo muodostuu usein monista eri lähteistä. Kuvataiteilijan taiteelliseen työn tuloihin lasketaan kuuluvaksi teosmyynti, apurahat, näyttelykorvaukset, tekijänoikeuskorvaukset, näyttelyn valmistamis- ja ripustuspalkkiot, tilaustyöt ja sponsoritulot. Kuitenkin harvat kuvataiteilijat elävät maassamme teosmyynnillä; kolmanneksen myyntitulot jäävät alle tuhanteen euroon vuodessa. Taiteen tekeminen rahoitetaankin usein opetustyöllä tai muulla esimerkiksi kuvataiteilijan asiantuntijuuteen perustuvalla palkkatyöllä. Täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja ammattimaisen manageritoiminnan kehittäminen pyrkivät lisäämään kuvataiteilijan ansainta- ja toimintamahdollisuuksia. (Havu 2011, 121-122, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009b, 17-18, ks. Herranen & Karttunen 2012) Taiteen manageritoiminnan kehittäminen on vielä lapsen kengissä visuaalisen taiteen kentällä Suomessa. ART360-hanke oli yksi ensimmäisiä edelläkävijöitä kuvataiteen alan manageritoiminnan kehittämisessä. Valtakunnallisen vuosina 2008 2011 toimineen ART360-kuvataidehankkeen tavoitteena oli lisätä kuvataiteen toimijoiden käytännönläheistä managerointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen toimijat muodostivat valtakunnallisen yhteistyöverkoston kuvataidealalle luomaan liiketoimintamalleja, joilla edistettiin kuvataiteen roolia yhteiskunnan eri alojen kehittäjänä. Alueelliset toimijat suunnittelivat uusia liiketoimintamalleja ja siirsivät osaamisen ja hyvät käytänteet kuvataidealan käyttöön. (ART360 2011, 3) ART360-hankkeen aikana alueelliset taiteilijaseurat, kuten Tampereen ja Oulun taiteilijaseura, huomasivat manageritoiminnan edut ja sen tuottaman kaupallisen potentiaalin. Positiivisista kokemuksista huolimatta kummassakaan taiteilijaseurassa ei tällä hetkellä toimi visuaalisen taiteen manageria. Magenta-hankkeen toimintakaavio esittelee kaksi hankkeen päätoiminta-aluetta; visuaalisen alan täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen kehittämisen Lapissa. Täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen osa-alueita suunniteltiin ja toteutettiin osittain itsenäisinä, mutta sisällöt kävivät tiivistä vuoropuhelua toteutettujen kehittämisprojektien kautta. Kehittämisprojekteissa tarvittavaa osaamista ja sitä vastaavaa täydennyskoulutusta pyrittiin sitomaan mahdollisimman paljon yhteen ja tarjoamaan sitä hankkeeseen työllistyneille taiteilijoille. Visuaalisen alan taiteilijalla on harvoin työnantajaa. Tästä johtuen mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointia tukevaan toimintaan puuttuu. Varsinkin työelämään kytketty taiteen täydennyskoulutus ja liiketoimintaosaamista edistävä lisäkoulutus puuttuvat lähes täysin. Taiteilijoiden vähäisestä tulotasosta johtuen omatoiminen osallistuminen oman ammattitaidon ylläpitämistä tukeviin koulutuksiin on myös haasteellista. Visuaalisen alan taiteilijan toimi on yksinäistä työtä, eikä vertaistukea antavaa työyhteisöä useinkaan ole. Edellä mainittu ART360-hanke ja Sibelius-akatemian hallinnoima Taiteen erityispätevyyspaletti -hanke ovat esimerkkejä viimeisimmistä valtakunnallisista taiteen täydennyskoulutusta kehittävistä ja edistävistä toimista. ART360-hankkeen loppuraportissa todetaan, että kiinnostusta järjestettyjä monialaisia koulutuksia kohtaan oli, vaikka halukkuutta yrittäjyyteen ja oman toiminnan mieltämiseen yritystoimintana oli 7
Kaavio 1. Magenta-hankkeen toimintakaavio. vähän. Kiinnostus kouluttautumiseen osoittaa, että moni taiteilijoista on valmis yhteistyöhön ja monialaiseen toimintaan. Järjestötasolla liiketoiminnallisuus ja markkinointi nähdäänkin jo hyväksyttävinä, mutta ne edelleen epäilyttävät useita taiteilijoita. ART360- hankkeen myötä voidaan todeta, että taidekentältä löytyy jo joukko edelläkävijöitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia taiteilijan ammatissa toimimiseen. Tätä joukkoa yhdistää halu työskennellä taiteen ammattilaisena osana yhteiskuntaa eli tehdä mielekästä ja laadukasta työtä saaden siitä myös asianmukaisen palkan. (ART360 2011, 22). Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Taidealojen erityispätevyyspaletti- hanke oli nykyisen Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja Lapin yliopiston täydennyskoulutuksesta vastaavien toimijoiden yhteistyöhanke. Hankkeessa selvitettiin taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita ja hahmotettiin niiden pohjalta suuntaviivoja taidealojen rajat ylittävälle yliopistollisen täydennyskoulutuksen yhteiselle kehittämiselle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa kehitteillä olevaan uuden korkeakoulututkinnon jälkeisen ja työelämälähtöisen koulutusmuodon kehittämiseen taidealoilla. Hankkeessa pilotoitiin Yleisötyön johtaminen -koulutus, joka järjestettiin monimuotoisena koulutuksena. Koulutukseen osallistujilta vaadittiin sekä soveltuvaa korkeakoulututkintoa että työsuhdetta. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). Hankkeessa tuli selkeästi esille, että luovan työn tekijän omaa yksilöllistä luovuutta edistävällä osaamisella on suurin kysyntä. Hanke nähtiin hyvänä alkuna Taideyliopiston tulevalle toiminnalle, tervetulleeksi keskustelun avaukseksi taidealojen täydennyskoulutuksen kehittämiselle ja taideyliopistojen uudenlaiselle yhteistoiminnalle. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan kehittämään Lapin visuaalisen taiteen kenttää. Lapin erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, toimijoiden hajanaisuus, taiteen kaupallisten markkinoiden pienuus ja toisaalta ainutlaatuinen sijainti Barentsin alueella, vaativat 8
alueen erityispiirteet huomioivan manageritoiminnan, kansainvälisten toimintojen ja täydennyskoulutuksen mallien kehittämistyötä. Manageri Merja Miettinen (nyk. Briñón) aloitti työnsä Lapin taiteilijaseurassa heinäkuussa 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshankkeessa, jota rahoittivat Lapin liitto, Lapin taidetoimikunta, Rovaniemen kaupunki ja Lapin taiteilijaseura. Esiselvityshankkeessa kehitettiin Lapin taiteilijaseuran perustoimintoja sekä verkostoiduttiin etsimällä uusia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta, kolmannelta sektorilta ja muista alueen organisaatiosta. Myös uusien kuvataiteen palveluiden kehitystyö ja taiteilijoiden täydennyskoulutuspäivien järjestäminen aloitettiin. Esiselvityshankkeen aikana Lapin taiteilijaseuran verkostot kehittyivät sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Merja Briñón jatkoi työtään visuaalisen taiteen managerina Magentahankkeessa, jonka lähtökohtana oli visuaalisen alan ammattilaisten toimintaedellytysten parantaminen paikallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi Magenta-hankkeessa taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja manageritoiminnan kehittäminen tähtäsivät taiteilijoiden ja yritysten lisääntyvään yhteistyöhön ja sen tuomaan lisäarvoon taitelijoille ja elinkeinoelämälle. Magenta-hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva vastaamaan taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Merja Miettisen (nyk. Briñón) ja Katariina Imporannan selvityksessä on selvitetty Lapissa asuvien taiteilijoiden asemaa. Suurimpana haasteena Lapissa taiteilijat pitävät pitkiä välimatkoja Etelä- Suomeen ja Eurooppaan. Aktiivisen taide-elämän koetaan painottuvan Etelä-Suomeen, jossa taiteilijoiden tulisi olla paikan päällä verkostoitumassa ja lisäämässä omaa tunnettuuttaan. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi taiteilijat kokevat selvityksen mukaan puutteen ostavasta yleisöstä ja yhteistyötahoista: Lapissa ei ole kuvataiteen hankkimisen kulttuuria. Selvityksessä nousi esiin myös lappilaisuuden etuja - Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Magenta-hankkeessa kansainvälisten toimintojen kehittäminen nousikin yhdeksi suureksi osakokonaisuudeksi. (Miettinen & Imporanta 2010, 15-16) Miettisen ja Imporannan selvityksen mukaan usealla taiteilijalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennyskoulutukseksi. Haastateltavat olivat täydennyskouluttaneet itseään monilla eri aloilla. Täydennyskoulutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. Käytännön työn nähtiin olevan paras koulu oppimiseen. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATKtaitoihin. Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. (Miettinen & Imporanta 2010, 5-7) 9
3. Magenta-hankkeen toteuttajatahot Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyisten painotusten mukaisesti aluetoimijoiden keskinäistä yhteistyötä tulisi vahvistaa ja aluetoimijoiden välisiä uusia yhteistoimintamuotoja kehittää. Olemassa olevien verkostojen ja käynnissä olevien hankkeiden hyödyntäminen on tärkeää. Magenta-hankkeessa kehitettiin yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen, Lapin yliopiston ja Lapin taiteilijaseuran välillä. Magenta-hanke oli yksi alueen luovien alojen kehittämisen edelläkävijä. Osatoteuttajat, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin taiteilijaseura, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, ovat yhdistäneet osaamisensa laajaksi toimintakokonaisuudeksi. Yhdessä tekemisen ja oppimisen prosessien kautta Magenta-hankkeessa on saavutettu tuloksia, jotka jäävät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3.1 Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut Magenta-hankkeen hallinnoija oli Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Lapin yliopisto on vahva alueellinen toimija taiteen alalla koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintansa kautta. Koulutus- ja kehittämispalvelut on Lapin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö. Sen toiminnan taustalla vaikuttavat pohjoisen yliopiston tietotaito ja innovaatiot. Koulutus- ja kehittämispalvelut on ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistaja sekä työyhteisöjen ja yritysten kehittäjä. Koulutus- ja kehittämispalvelut ennakoi myös tulevaisuuden tarpeita koulutus- ja hankesuunnittelussa, jalkautuu kentälle ja reagoi nopeasti asiakkaan tarpeisiin. Sen järjestämä ammatillinen täydennyskoulutus keskittyy aikaisempaa selkeämmin työelämän kehittämistarpeita palvelevaan toimintaan. Etenkin pitkäkestoiset koulutukset rakentuvat laajojen kehittämisprojektien ympärille, jolloin tutkimustietoon pohjautuva koulutus kytkeytyy työyhteisöjen käytännön kehittämistyöhön. Koulutus- ja kehittämispalvelut vastasi Magentahankkeessa projektin hallinnoinnista, visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja organisoinnista yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran kanssa sekä taiteilijoiden rekrytoimiseen ja palkkaamiseen liittyvistä työnantajan tehtävistä. 3.2 Lapin taiteilijaseura Lapin taiteilijaseura toimii Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestönä. Sen tarkoituksena on edistää lappilaisen kuvataiteen toimintaedellytyksiä, valvoa kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja, työllistää lappilaisia kuvataiteilijoita sekä nostaa kuvataiteen arvostusta ja parantaa sen asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa näyttely-, tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee esityksiä ja aloitteita ja antaa lausuntoja. Lapin taiteilijaseuran kotipaikka on Rovaniemi. Lapin taiteilijaseuran toimipisteitä ovat Galleriataidelainaamo Napa ja Studio Mustanapa Rovaniemellä sekä Galleria Kellokas Ylläksellä. Lisäksi seura pyörittää taidelainaamoa Pyhällä sekä Kuukauden taiteilija -näyttelyitä Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä. Toiminnan keskiössä galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi ovat taidelainaamotoiminnan ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä kansainvälinen toiminta. Lisäksi Lapin taiteilijaseura osallistuu erilaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin, tuottaa yleisötilaisuuksia, taidetyöpajoja ja taiteilijoiden täydennyskoulutusta. Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna 1990. Koko ajan kasvavassa seurassa on yli 100 ammattitaiteilijaa. 10
Lapin taiteilijaseura vastasi Magenta-hankkeessa managerin työtehtävien sisällöstä, manageriosaamisen ja kansainvälisten toimintojen kehittämisestä sekä toimi kentän konsulttina täydennyskoulutuksen kehittämisessä yhteistyössä koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa. Lisäksi taiteilijaseura toimi aktiivisesti lisärahoituksen hakijana Magenta-hankkeessa toteutettuihin kehittämisprojekteihin. 3.3 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusala vastasi taiteen manageritoimintaa ja täydennyskoulutusta käsittelevän tutkimuksen toteuttamisesta. Lisäksi hankkeen täydennyskoulutusosion väliarvioina tuotettiin selvitys Lapin taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista tarkentamaan koulutusten suunnittelun pohjatietoa (Huhmarniemi 2012). Organisaation muita tehtäviä Magenta-hankkeessa olivat hanketyöryhmään ja ohjausryhmään osallistuminen, hanketoimijoiden väliseen yhteistyöhön osallistuminen, taiteilijoiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen sekä tiedon välittäminen kehittämistyöstä ja hankkeen toiminnasta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vahvaa osaamista taiteen soveltavasta käytöstä taiteen ja matkailun sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Kuvataidekasvatuksen koulutusalalla on erityisosaamista myös aikuiskasvatuksesta ja taiteilijoiden koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kuvataidekasvatuksen koulutusala toteuttaa vuosittain koulutusohjelman opintoihin nivoutuen useita alan projekteja, joiden lähtökohtana on yhteistyö yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa. Taiteilijoiden täydennyskoulutuksen ja taiteen manageritoiminnan kehittäminen kuuluu kuvataidekasvatuksen tieteenalan tutkimusintressiin. Taiteiden tiedekunta vastasi Magenta-hankkeessa kehittämiseen ja seurantaan liittyvästä tutkimustiedosta manageritoiminnan ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Konkreettisena tuotteena syntyi selvitys Lapin taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista, raportti taiteilijoiden täydennyskoulutuksen pedagogisista käytännöistä ja niiden arvioinnista sekä raportti raportti manageritoiminnasta ja palvelumuotoilusta kuvataiteilijoiden täydennyskoulutuksen tukena Lapissa. Lisäksi taiteiden tiedekunta järjesti kolme täydennyskoulutustilaisuutta. Taiteiden tiedekunnan Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma (2011 2013) toimi yhteistyöhankkeena. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijat osallistuivat koulutustilaisuuksiin reflektoiden niitä kurssin Soveltavan kuvataiteen tuotteistaminen ja markkinointi oppimispäiväkirjoissa. 3.4 Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste Taiteen edistämiskeskuksen tehtävänä on edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu keskuksen työsarkaan niiltä osin kuin se ei ole minkään muun viranomaisen tehtävänä. Keskus toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijavirastona. Lapin aluetoimipiste palvelee Lapin taidetoimikunnan apuraha-asiakkaita. Lisäksi se edistää Lapin taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä. Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste toimi hankkeessa osarahoittajana ja konsultoivassa roolissa niin täydennyskoulutuksen kuin manageritoiminnan kehittämisen osalta. 11
Näyttelijä ja työyhteisövalmentaja Niina Nurmisen luennolla ja työpajassa Taiteen paikka seminaarissa toukokuussa 2013 tutustuttiin yhteisöä osallistaviin taiteen menetelmiin. 4. Taiteilijoiden tutkintojen jälkeisen täydennyskoulutuksen kehittäminen Taiteilijoiden tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta kehitettiin Magenta-hanketta edeltäneen Esiselvityshankkeen tulosten pohjalta. Lapin taiteilijaseuran jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella lähtökohdaksi asetettiin yrittäjyystaitojen osa-alueiden kehittäminen. Lisäksi taiteilijoiden oman työhyvinvoinnin parantaminen valittiin kehitettäväksi teemaksi. Esiselvityshankkeessa pilotoitiin taiteilijoiden täydennyskoulutusta järjestämällä viisi taiteilijoiden täydennyskoulutuspäivää. Tutkintojen jälkeisen visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kolme painopisteitä olivat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Hanke järjesti kaksikymmentäkolme erilaista koulutustilaisuutta. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimisprosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisältöjä yhdistyi ja konkretisoitui. Kehittämisprojektin sisällöstä riippuen taiteilijat työelämälähtöisesti opiskelivat muun muassa projektien hallintaa, toiminnan suunnittelua, budjetointia, tuotteistamista sekä raportointia ja arviointia saaden ohjausta ja palautetta managerilta ja projektipäälliköltä. Täydennyskoulutuskokonaisuuden suunnittelu mukaili Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutusten kehittämisprosessia, jonka vaiheet ovat asiakastarpeiden tunnistaminen, ohjelmien kehittäminen, markkinointi, toteutus ja asiakassuhteiden ylläpito. Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluihin palkattu projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva vastasi Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen sisällöistä, suunnittelusta ja toteutuksesta. 4.1 Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen kehittämisen tavoitteet Täydennyskoulutuksen osalta kohderyhmänä olivat visuaalisen taiteen alan ammattilaiset. Soveltuvin osin koulutuksiin osallistuivat myös muiden taiteen ja luovien alojen ammattitaiteilijat, kuten teatteri-, sirkus-, musiikki- tai käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset. Tavoitteena oli toteuttaa koulutusta lyhytkoulutuksina, joihin oli mahdollista osallistua työn ohessa. Osa koulutuksista toteutettiin monialaisesti, jolloin toimialat ylittävä verkostoituminen ja yhteistyö mahdollistuivat. Tavoitteena oli pilotoida Lapin yliopiston visuaalisen tai- 12
teen täydennyskoulutusten sisältöjä ja -kokonaisuuksia. Yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteista on vahvistaa luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden osaamista esimerkiksi Magenta-hankkeen kaltaisten alueellisten osaamishankkeiden muodossa. Tavoitteena taiteen täydennyskoulutuksessa urasuunnittelun näkökulmasta oli lisätä taiteen alan ammattilaisten ymmärrystä omista osaamis- ja vahvuusalueistaan sekä kehittämistarpeista ja tehdä henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua. Täydennyskoulutuksen yhtenä painopisteenä oli yrittäjyystaitojen, kuten tuotteistamisen, markkinoinnin, hinnoittelun ja verotuksen oppiminen. Yrittäjyystaitojen oppimisen lähtökohtana on taiteilijan henkilökohtaisten valmiuksien tukeminen sekä ammatissa tarvittavien lisätaitojen oppiminen. Taustakartoitusten mukaan taiteilijoiden täydennyskoulutustarpeet eivät liity niinkään sisältöosaamiseen, vaan esimerkiksi oman osaamisen markkinointiin, myyntiin ja taloushallintaan. Yrittäjyystaidoissa yhtyivät täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen kehittämisen osa-alueet: uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi omaa tuote- tai liikeideaa oli mahdollista kehittää eteenpäin yrittäjyystaitoihin keskittyvissä koulutuksissa. Magentahankkeessa työhyvinvointiin paneuduttiin vertaistuen, virkistystoiminnan, motivoinnin, työnohjauksen ja työssä jaksamisen näkökulmista. 4.2 Magenta-hankkeen täydennyskoulutustoiminta Magenta-hankkeen hallinnoijan Koulutus- ja kehittämispalveluiden tehtävänä on tarjota ammatillista täydennyskoulutusta sekä henkilöstön ja organisaatioiden kehittämistä tukevia palveluita. Koulutus- ja kehittämispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on Lapin yliopiston tiedeperustaan nojautuen kehittää pohjoisen alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä alueen osaamista vahvistamalla. Yksikkö johtaa, koordinoi ja kehittää yliopiston ammatillista täydennyskoulutusta sekä sitä tukevaa kehittämistoimintaa kysyntä- ja työelämälähtöisesti yhteistyössä yliopiston opetusta antavien yksiköiden, asiakkaiden ja muiden koulutustoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Tulosyksikkö koordinoi osana Lapin yliopistoa eri yksiköissä tapahtuvaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutus- ja kehittämisohjelmat jalostuvat yleensä pitkän kehittämisprosessin avulla valmiiksi tuotteeksi. Ohjelmien prosessi etenee kaavion (seuraava sivu) ydinprosessien mukaisesti. 4.2.1 Asiakastarpeiden tunnistaminen Koulutus- ja kehittämisohjelmien prosessissa asiakastarpeiden tunnistaminen vaatii oma-aloitteista ja aktiivista yhteistyökontaktien avaamista sekä ylläpitämistä. Yhteistyökontakteista on huomioitava rahoittajaviranomaiset (AVI:t, ELY-keskukset, ministeriöt, kuntaliitot), paikallishallinnot, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Asiakkaan näkemykset toimintakentästään sekä valmiuksistaan välittyvät avoimessa vuorovaikutuksessa. Asiakkaan tilannetta voidaan tarkentaa tarpeita selvittävällä tutkimuksella (kuten kyselyt tai arviointi). Magenta-hanke pilotoi tutkinnon jälkeistä visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta ensimmäisenä Lapissa akateemisella tasolla ja tässä laajuudessa. Yhteistyö toimintakentän ja alan koulutusta tarjoavan korkeakoulun kanssa oli kehittämistoiminnan edellytys. Ohjelmien suunnittelussa asiakastarpeiden tunnistaminen on ehdottoman tärkeää. Magentahankkeen täydennyskoulutussisältöjen pohjana on Lapin taiteilijaseuran jäsenistölle vuonna 2010 tehty selvitys taiteilijoiden osaamistarpeista. Selvityksen mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. 13
Asiakastarpeiden tunnistaminen Ohjelmien markkinointi Ohjelmien toteutus Ohjelmien kehittämisprosessi Asiakassuhteiden ylläpito Kaavio 2. Ydinprosessi: koulutus- ja kehittämisohjelmat -ideasta tuotteeksi Myös ART360-hankkeen hyvät käytänteet olivat suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Lapin taiteilijaseuran vuonna 2010 järjestämiin koulutuksiin taiteilijat osallistuivat hyvin. Magentahankkeen käynnistäessä koulutustilaisuudet keväällä 2012 osallistujia oli vähän ja muutamia koulutuksia jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta teki lisäselvityksen (webropol-kysely) taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista ja -toiveista. Kysely lähetettiin 94 taiteilijalle, joista kyselyyn vastasi 42. Selvityksestä kävi ilmi, että merkittävin syy siihen, miksi keväällä 2012 osallistui hyvin vähän seuran jäsentaiteilijoita, olivat taiteilijoiden ja koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. Lisäksi osalle taiteilijoista osallistuminen koulutukseen Etelä-Lapissa on mahdotonta. Lisäselvitys vahvisti, että suurimmalla osalla vastaajista (30 vastaajaa) on edelleen koulutushalukkuutta. Eniten koulutushalukkuutta oli kansainväliseen toimintaan, taiteilijan ammattiosaamiseen, talouden hallintaan ja rahoituksen hakemiseen. Parhaimpina menetelminä taiteilijat pitivät työpajatyöskentelyä ryhmissä sekä henkilökohtaista neuvontaa. Myös kehittämisprojektit koettiin hyvinä oppimismenetelminä. Kouluttajiksi toivottiin muita kokeneita taiteilijoita. 4.2.2 Koulutustuotteen kehittäminen Magenta-hankkeen täydennyskoulutuskokonaisuuden kehittäminen oli prosessi ja jatkumo, jonka toimintatapoja ja toteutusta arvioitiin ja kehitettiin koko toimikauden (2011 13) ajan. Aiempien visuaaliseen taiteeseen painottuvien taiteen täydennyskoulutuksen kokemusten ja käytänteiden puuttuessa Lapissa lähdettiin kehittämisprosessiin avoimin mielin ja kenttää kuunnellen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen, managerin ja taiteilijoiden läsnäolo koulutusteemoja ja yksittäisiä koulutuksia sekä seminaareja suunnitellessa oli ehdottoman tärkeää. Täydennyskoulutuksen suunnitelmaa esiteltiin ja hyväksytettiin tasaisin väliajoin Lapin taiteilijaseuran hallituksella ja hankkeen ohjausryhmällä. Lisäksi toiveisiin reagoitiin nopeasti. Tavoitteiden ja sisällön selkiytymiseksi kolme tavoitteiksi asetettua pääteemaa jaettiin seitsemään alateemaan. Nämä seitsemän valittua alateemaa olivat: 1. Toiminnan suunnittelu ja projektien hallinta 2. Rahoitus 3. Viestintä, kirjallinen ja suullinen viestintä 4. Tuotteistaminen 5. Hyvinvointi 6. IPR-osaaminen 7. Kansainväliset toiminnot Aikataulullisesti koulutusten ja seminaarien määrää asemoitiin hankkeen kokonaiskestoon. Aikataulussa huomioitiin, että koulutusten järjestämisen otollisimmat ajankohdat olivat syksy 2012 ja kevät 2013, koska hankkeen aloitus- ja lopetusvaiheet keskittyivät enemmän suunnitteluun ja raportointiin. Kahden koulutuspäivän järjestäminen ja rahoit- 14
taminen oli Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vastuulla. Koulutus- ja seminaaripäivien alateemat pyrittiin toteuttamaan niin, että ne olisivat mahdollisuuksien mukaan toistensa jatkumona syventäen jo opittua. Samalla pyrittiin huomioimaan, että koulutuspäivien sisällöt aikataulullisesti tukisivat taiteilijoiden työskentelyä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetuissa kehittämisprojekteissa. Tämän tavoitteena oli kannustaa taiteilijoita osallistumaan alateemojen mukaan rakennettuihin kokonaisuuksiin ja syventää osaamistaan ja tietotaitoaan. Kaikkiin koulutustilaisuuksiin osallistuminen oli taiteilijoille vapaaehtoista. Hanketaiteilijoita ja kehittämisprojekteihin palkattuja taiteilijoita kannustettiin kuitenkin osallistumaan projektissa vaadittavia taitoja kehittäviin koulutuksiin. Lähtökohtana suunnittelussa pidettiin sitä, että koulutuksien pääkohderyhmänä olivat visuaalisen alan taiteilijat ja samalla pyrittiin kuitenkin ottamaan huomioon taiteen kenttää laajemmin. Tämä asetti toisaalta mahdollisuuksia ja toisaalta rajoituksia sisältöön ja kouluttajien/asiantuntijoiden kartoittamiseen ja valintaan. Mahdollisuuksiksi nähtiin sisällön rajaamista selkeästi kuvataiteisiin painottuen. Taiteilijoiden kuuleminen ja ART360-hankkeen koulutustarjontaan, kouluttajiin, käytänteisiin ja sisältöihin tutustuminen oli apuna tässä suunnittelun vaiheessa. Kouluttajan ammattitaidon ja sisällön painottuessa visuaaliseen taiteeseen samalla mahdollisesti rajoitettiin monialaisempaa ja suurempaa osallistujajoukkoa. Tiukka rajaus visuaalisen taiteen näkökulmaan pienesi puolestaan sopivien asiantuntijoiden/kouluttajien määrää. Alateemojen mukaisia koulutuspäiviä suunniteltaessa tehtiin rajanvetoja siitä, onko näkökulma kuvataidepainotteinen vai yleisempi useita taiteen aloja koskeva. Resurssit ja tavoitteet huomioon ottaen toteutuksessa pyrittiin näin ollen sekä hyödyntämään lappilaista asiantuntemusta että tuomaan valtakunnallisestikin tunnustettua asiantuntijuutta muualta Suomesta. Kouluttajien valinnassa hyödynnettiin mahdollisimman monipuolisia verkostoyhteyksiä niin yliopistoihin kuin muihinkin asiantuntijatahoihin. ESR-rahoitteisen hankkeen ohjeistuksen mukaisesti palvelujen ostona hankitut kouluttajat kilpailutettiin. Riippuen koulutuksesta kilpailutuksessa käytettiin joko laajempaa tai tarkempaa sisällönmäärittelyä. Useimmiten erityisasiantuntemus eli visuaalisen taiteen alan tuntemus ja aiempi koulutuskokemus katsottiin tärkeimmäksi kriteeriksi, koska sen vaikutus kohderyhmään ja osallistujamäärään tiedettiin jo aikaisessa vaiheessa suureksi. Osassa koulutuksista teema puolestaan oli ratkaiseva, jolloin kilpailutuksen kautta haettiin parhainta sisältöä vastaamaan koulutuksen tavoitteita. Tavoitteena oli perehdyttää kouluttajat hankkeen ja koulutuksen tavoitteisiin mahdollisimman hyvin. Valinnoilla ja perehdyttämisellä haluttiin varmistaa, että koulutus kohtaa koulutettavien käytännön työkentän olemalla suunnattu oikein sisältö ja kohderyhmä huomioiden. Valittujen kouluttajien kanssa tehtiin sopimus koulutuksen toteutuksesta. Lopullisen koulutuspäivien nimen, tarkemman sisällön ja käytettävän menetelmän suunnittelussa toteutettiin tiivistä yhteistyötä valitun kouluttajan/asiantuntijan kanssa. 4.2.3 Koulutustuotteen markkinointi Koulutusten markkinointia toteutettiin koko hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Koulutusten päämarkkinointikanavana toimivat Lapin taiteilijaseuran ja Magenta-hankkeen nettisivut, Facebook ja verkostot. Lisäksi Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden nettisivuja ja Facebookia käytettiin tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Uuden hankkeen ja sen tarjoamien koulutusten sisäänajo vaatii aikaa ja paljon kohtaamisia. Magentahankkeen ollessa ensimmäinen taiteilijan työtä tukevaa täydennyskoulutusta tarjoava hanke Lapissa tässä laajuudessaan oli huomioitava aiempien käytänteiden puuttuminen. Maksuttomien koulutusten järjestäjänä taiteen ammattilaisille hanke ja Lapin yliopiston 15
koulutus- ja kehittämispalvelut olivat vieraita. Hankehenkilöstö teki markkinointi- ja sisäänajotyötä osallistumalla Lapin taiteilijaseuran ja muiden luovan alan toimijoiden tilaisuuksiin heti hankkeen käynnistyttyä loppusyksystä 2011 jatkaen koko hankkeen toimintaajan. Vuoropuhelulla pyrittiin lisäämään markkinointia, kohderyhmän motivoitumista ja osallistumista koulutustilaisuuksiin. Hankesuunnitelman mukaan koulutuksia markkinoitiin kohderyhmälle sähköpostitse. Kevään 2012 koulutusten osalta markkinointi ja tiedotuskäytössä oli projektipäällikön Lapin yliopiston sähköposti. Syksyn 2012 koulutuksia markkinoitiin kokonaisuudessaan jo Lapin taiteilijaseurassa käytössä otetun asiakkuuksienhallintaohjelmiston kautta. Järjestelmään on koottu taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteystietoja. Koulutusten kutsut lähetettiin sähköpostitse laajoille vastaanottoryhmille (noin 700 henkeä) Lapin taiteilijaseuran graafisella ilmeellä. Sekä suullisen että kirjallisen palautteen perusteella todettiin, että tavoitettavuus oli parantunut. Koulutusten markkinoinnin aikataulutuksessa haettiin alusta alkaen sopivaa rytmiä. Syksyn 2012 koulutuskalenteri julkaistiin Lapin Kansassa ja Uusi Rovaniemessä, kevään ja syksyn 2013 koulutuskalenterit Lapin Kansassa. Myös Lapin taiteilijaseuran ja Lapin esittävien taiteiden keskuksen yhteisessä jäsenlehdessä Ilouutiset koulutuksia markkinoitiin näyttävästi kahdessa numerossa. Sähköpostitse tehtyä markkinointia pyrittiin toteuttamaan kuukausi ennen koulutuspäivää. Tämä markkinointisuunnitelman ajallinen tavoite toteutui keskimäärin hyvin, tosin vaihteluakin ilmeni riippuen koulutussisältöjen ja kouluttajien vahvistumisesta. Ilmoittautuminen oli mahdollista koulutuksen alkuun asti pääasiassa kaikkiin koulutuksiin. Näillä toimilla pyrittiin vähentämään koulutuksiin osallistumisen esteenä olevia rajoitteita huomioiden taiteilijoiden työn ja työskentelyn rytmiä ja luonnetta. Tosin samalla pitämällä kiinni ilmoittautumis- ja osallistumisehdoista haluttiin kehittää koulutuksiin osallistumiseen liittyviä toimintatapoja. 4.2.4 Koulutusten toteutus Magenta-hankkeen koulutuksia toteutettiin lukukausiperiaatteella. Hankkeen alussa keväällä 2012 neljä seitsemästä lyhytkoulutuksesta toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kevään koulutuksien osallistujamäärää ja taiteiden tiedekunnan tekemää lisäselvitystä käytettiin myöhempien koulutuskalenterien rakentamisessa mahdollisimman paljon hyödyksi. Prosessimaisesti vuoropuhelulla Lapin taiteilijaseuran hallituksen kanssa etsittiin ratkaisuja ja kehittämisideoita koulutusten nimiin, kestoon, markkinointiin, sisältöihin ja saavutettavuuteen. Syksyllä 2012 koulutuksia järjestettiin kuusi, kevätlukukaudella 2013 kuusi ja syksyllä 2013 neljä kappaletta. Magenta-hankkeen täydennyskoulutustilaisuuksia toteutettiin kaikista seitsemästä alateemasta yhteensä kaksikymmentäkolme. Koulutustilaisuuksissa on kokonaisuudessaan ollut arviolta 4oo osallistujaa. Koulutuksista on kerätty kirjallista palautetta paperisen palautelomakkeen avulla. Kirjallista palautetta on kerätty niistä koulutustilaisuuksista, joissa se on ollut mahdollista. Koko hankkeen aikana toteutetuista kahdestakymmenestäkolmesta tilaisuudesta tällaisia on ollut 10. Pois palautteenkeruusta ovat jääneet tilaisuudet, jotka on toteutettu yhteistyössä toisen tahon kanssa, avajais- ja päätösseminaari sekä lyhyet, muutaman tunnin tilaisuudet. Kirjallisen palautteen perusteella täydennyskoulutustilaisuudet saivat kokonaisarvosanaksi 4,3. Koulutuksiin osallistuneiden vastausprosentti on ollut 68,2 %. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Heta Pöyry teki tutkimusta taiteilijoiden täydennyskoulutustilaisuuksista ja niiden käytännöistä. Tavoitteena oli selvittää, miten täydennyskoulutukset vastasivat taiteilijoiden tarpeisiin ja miten niitä voidaan mahdollisesti kehittää. Aineisto kerättiin palautelomakkeilla kuudesta eri koulutustilaisuudesta. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Tania-Maria Moilanen puolestaan selvitti Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehit- 16
tämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Hän kokosi aineistonsa teemahaastattelemalla viittä Magenta-hankkeeseen valittua hanketaiteilijaa. Pöyryn tutkimuksesta käy ilmi, että taiteilijoilla on selkeä tarve lisäkoulutuksille. Järjestetyt tilaisuudet saivat pääasiassa positiivista palautetta ja moni koulutettava koki saaneensa niistä apua ammattitaitojensa kehittämiseen. Taiteilijat olivat kiinnostuneita kehittämään ammatti-identiteettiään, mikä tuli ilmi siitä, miten taiteilijat kommentoivat omia puutteitaan taiteen ammattilaisina. Yleisimmin omat tiedot mainittiin vanhentuneiksi tai vähäisiksi, ja koulutuksilla haluttiin paikata näitä aukkoja. Yksi syy koulutusten saamaan positiiviseen palautteeseen oli se, että niiden sisällöt vastasivat sellaisiin taiteilijoiden ammattitarpeisiin, jotka tulevat konkreettisemmiksi vasta työelämään siirtymisen jälkeen. Pöyryn tutkimusaineisto ei tuonut esiin viitteitä siitä, kuinka laajalti taiteilijat ymmärsivät ammattitaitojensa kehittämisen tulevaisuudessa. Tutkimuksen alla olleissa koulutuksissa keskityttiin pääsääntöisesti yksittäisten taitojen ja tietojen päivittämiseen, jolloin taiteilija ei välttämättä miettinyt itsensä konkreettista kehittämistä uusille työaloille suuntautumisen näkökulmasta. Yksikään tutkimuksen alla olleista koulutuksista ei noussut muita tärkeämmäksi, vaan kaikki keräsivät melko tasaisesti kiinnostuneita osallistujia. Tämä heijasteli sitä, että taiteilijat olivat laajalti kiinnostuneita eri osaamisalueiden kehittämisestä, mikä sopii yhteen taiteilijoille ominaisen moniammatillisuuden kanssa. Moilasen haastattelemista hanketaiteilijoista pääosa osallistui aktiivisesti täydennyskoulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen koettiin aikataulullisten ongelmien ja pitkien etäisyyksien vuoksi ajoittain haasteelliseksi, mikä ilmeni passiivisena osallistumisena. Osallistumisaktiivisuuteen vaikutti myös ajatus siitä, että seminaarit veivät aikaa taiteelliselta työskentelyltä. Tämän lisäksi elämäntilanne, kuten takana oleva pitkä taiteilijaura, vaikutti motivaatioon laskevasti, sillä useat täydennyskoulutuksen osa-alueet osoittautuivat olevan merkityksettömiä pitkän uran omaavalle taiteilijalla. Myös hanketaiteilijat olivat pääasiassa tyytyväisiä täydennyskoulutustilaisuuksien sisältöihin ja kouluttajiin. Osa hanketaiteilijoista ei kuitenkaan kokenut täydennyskoulutuksen antaneen heille ajankohtaisen koulutuksen tarvetta, ja he toivoivat siten täydennyskoulutuksen toteuttavan enemmän työelämälähtöistä mallia. Moilasen tutkimuksen hanketaiteilijahaastattelut sisälsivät kehitysehdotuksia täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen liittyen. Täydennyskoulutustilaisuudet osoittautuivat tarjoavan hanketaiteilijoille irrallisia työkaluja, joista kukin henkilökohtaisesti sovelsi tarvitsemaansa tietoa tai taitoa arkeensa. Kuvataiteilijoille kohdistetun täydennyskoulutuksen tulisi tulevaisuudessa huomioida taiteilijan kokonaisvaltaisen toimenkuvan ja henkilökohtaiset tarpeet entistä yksilöllisemmin. Täydennyskoulutustilaisuuksien toivottiin olevan pidempiä, jotta uuden asian reflektointi olisi mahdollista. Tällöin taiteilija pystyy rytmittämään aikaa sekä täydennyskoulutukselle että taiteelliselle työskentelylle. Pöyryn tutkimuksen mukaan koulutusten suurimpia ongelmia olivat koulutettavien vaihtelevat tieto- ja taitotasot. Teknologiaosaaminen ja sosiaalinen media olivat erityisesti jo pidempää uraa tehneille taiteilijoille vieraita aihealueita. Parhaiten osallistujat kokivat kehittyvänsä silloin, kun koulutusryhmät olivat pieniä ja heidän oli mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta. Tarkoituksenmukaiset tilat auttoivat koulutuksen onnistumista, ja erityisen tärkeää se oli koulutuksen käsitellessä teemoja joissa osallistujien oma työskentelyn onnistuminen oli pääosassa. Myös kouluttajan taito luoda dialogia osallistujien kanssa ja huomioida taiteilijoiden tarpeet koulutuksen kohderyhmänä on tärkeää. Hyvä kouluttaja olikin tärkeimpiä edellytyksiä koulutuksen onnistumiselle. Pöyryn tekemän syksyn 2012 koulutuksiin kohdistuvan tutkimuksen, Moilasen hanketaiteilijahaastattelut ja täydennyskoulutuksista kerätyn kokonais- 17
palautteen perusteella voidaan todeta, että taiteilijat kokevat lisäkouluttautumistarvetta liiketoimintaosaamisen aihealueista, vaikka omaa työskentelyä ei mielletäkään yrittäjämäiseksi toiminnaksi. Osallistujan osaamistarpeiden tunnistaminen ja taiteilijan oma sekä kouluttajan arvio lähtötasosta osoittautuivat olennaisiksi, jotta koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja omaa ammattitaitoa kehittäviksi. Koulutuksia tulee jatkossakin rakentaa sisällöstä riippuen sekä luentomaiseksi, joka tavoittaa laajan osallistujajoukon että pienryhmätyöskentelyyn perustuvaksi, jossa puolestaan yksilöllisyys korostuu. Näitä molempia koulutusmuotoja Magenta-hankkeessa on onnistuneesti pilotoitu. Opiskeltavat tiedot ja taidot tulee sitoa vielä vahvemmin työelämään. Vaikka Magenta-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa lyhytkoulutusta, on jatkossa on tärkeää kehittää myös intensiivisempää pitkäjaksoista koulutusta. Lisäksi tarvitaan menetelmiä osaamistarpeiden parempaan tunnistamiseen sekä koulutuksen sisällön oikeaan kohdistamiseen suhteessa tähän tarpeeseen. Magenta-hankkeen toteutuneet täydennyskoulutukset teemoittain: TOIMINNAN SUUNNITTELU JA PROJEKTIEN HALLINTA Taiteilijan toimintasuunnitelma 2.4.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Nestori Kouluttaja: Taija Sailio Kokonaisuus haltuun koulutus taideprojektin hallintaan 19.5.2012, klo 9-16, Lapin yliopisto, Vilhontalon luentosali Kouluttajat: Minna Rainio, Maria Huhmarniemi ja Tiina- Kaisa Niva HYVINVOINTI Riisu rooli alaston totuus jaksamisesta ja oman työn merkityksestä 13.3.2013, klo 9-12, Wiljami Kouluttajana: Niina Nurminen Pecha Kucha -ilta 2.4.2012, klo 17-20, Galleria Napa Vetäjinä: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkijat Minni Haanpää ja Kirsi Pitkänen KANSAINVÄLISET TOIMINNOT Barents Culture Co-production Network Project seminaari 2.2.2012, klo 13.30 15.00, Hotelli Pohjanhovi Magenta-hanke tuotti Timo Jokelan ja Risto Immosen puheenvuorot. Kulttuurihankkeiden kansainväliset rahoitusmahdollisuudet 19.3.2012, klo 13-15, Rovaniemen kaupungin Tiroli-Sali Koulutus järjestettiin yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Lapin taidetoimikunnan ja Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen kanssa. Pecha Kucha in English - Northern Artists present their Works of Art 12.2.2013, klo 18-20, Tiedekeskus Pilke Puhujina: Mari Oikarinen, Anu Riestola, Seija Ulkuniemi, Tony Stig Olag Fredriksson, Aino Suonio, Liisa Karintaus ja Merja Briñón Internationalisation - Arctic Lives 22.2.2013, klo 9-16, Arktikum Puhujina: Claudia Zeiske, Glen Coutts, Dan Lestander, Merja Briñón, Anne-Mari Ahola ja Ank van Engelen Koulutus järjestettiin yhteistyössä Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma -hankkeen kanssa. RAHOITUS Elämä pitkä, apuraha lyhyt -koulutus hyvän apurahahakemuksen kirjoittamiseen 2.10.2012, klo 9-16, Lapin yliopisto, Vilhontalon luentosali Kouluttaja: Jyrki Siukonen, alustajana Lapin rahaston Marjut Kuusisto Taiteilijan tuki ja turva -seminaari 6.2.2013, klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Aurinko Kouluttajina: Pauli Rautiainen, Anu Ojala, Jaakko Saranki, Aleksi Mukka ja Stig Olav Tony Fredriksson 18
VIESTINTÄ Näy eduksesi taiteilijan markkinointimateriaalit -koulutus ja klinikka 8.-9.10.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Kisälli Kouluttaja: Matti Koistinen, alustajana Lapin Kansan edustaja Pekka Mauno Teoskuvat nettikuntoon teosvalokuvauksen työpaja 17.10.2012, klo 10-16, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä Kouluttaja: Arto Liiti Nettiportfolio koulutus + klinikka 25. 26.10.2012, klo 9-16 ja 9-12, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä Kouluttaja: Mikko Vähätalo Olet kiinnostava! Missä se näkyy? Taiteilija sosiaalisessa mediassa 23.11.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Oltermanni Kouluttajina: Eero Leppänen ja Mikko Manninen Magenta Pecha Kucha 25.9.2013, klo 18-21, Galleria Napa Puhujina: Ingrid Orman, Pirkko Mäkelä-Haapalinna, Tony Fredriksson, Malla Alatalo ja Stina Varkkola TUOTTEISTAMINEN Applying The Art of Creative Thinking to Organisations 8.11.2012, klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttaja: Veronica Slater (GB) Koulutus järjestettiin yhteistyössä VITUS-festivaalien kanssa. Lisää valmiuksia Tuotteistaminen ja sponsorointi taiteilijan työkaluina 25.4.2013, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Kisälli Kouluttaja: Outi Raatikainen Taiteen paikka Taide ja luovuus yritysmaailmassa 20.5.2013, klo 9-16, Lapin yliopisto Puhujina: Kai Lehikoinen, Niina Nurminen, Pälvi Rantala ja Mette Ylikorva Sankarin matka, pelinrakennusta ja seikkailua -työpaja Elokuvalliset työkalut palvelumuotoilussa ja tuotekehityksessä 27. 28.9.2013 klo 9-17, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttajina: Taina Kontio ja Satu Miettinen IPR-OSAMINEN Tekijänoikeudet ja niistä sopiminen 15.3.2012, klo 13-17, Lapin maakuntakirjasto Kouluttajat: Annamari Turunen ja Petri Keskitalo Koulutus järjestettiin yhteistyössä Lapin luovien alojen IPR (aineettomat oikeudet) osaajaverkostohankeen kanssa. LISÄKSI Avajaisseminaari 20.2.2012, klo 10-16, Lappia-talo Puhujina: Tomi Aho, Maria Huhmarniemi, Päivi Tahkokallio, Raija Kristo, Tiina-Kaisa Niva Päätösseminaari 26.9.2013, klo 9-16, Santa Claus Hotel, kokoustila Riekko Puhujina: Antti Koski, Tiina-Kaisa Niva, Merja Briñón, Riitta Heinämaa, Timo Jokela, Juha Narkilahti, Satu Miettinen ja Taina Kontio sekä Tomi Aho Taide ja ympäristön suunnittelu seminaari 13.11.2013, klo 9-12, Tiroli-sali Puhujina: Timo Jokela, Jarmo Lokio, Tommi Heinonen, Päivi Tahkokallio ja Seppo Valjus 4.2.5 Asiakassuhteiden ylläpito Magenta-hankkeessa asiakassuhteiden ylläpitoa on toteutettu keräämällä palautetta yksittäisistä koulutuksista, toimittamalla palauteyhteenveto kouluttajille, tiedottamalla tulevista koulutuksista jo koulutuksiin jo osallistuneita ja kokoamalla koulutusmateriaalit ja kouluttajaesittelyt hankkeen nettisivuille. Asiakassuhteiden ylläpitoa toteutettiin myös tiedottamalla kohderyhmää koko hankkeen tuloksista ja toimintamalleista hankkeen päättyessä. Hankkeen erilaiset julkaisut löytyvät hankkeen nettisivuilta. 19
4.3 Taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen hyvät käytännöt ja jatkokehitysehdotukset Magenta-hankkeessa kehitettiin visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta järjestämällä avoimia lyhytkoulutuksia ja seminaareja lähinnä visuaalisen taiteen alan ammattitaiteilijoille esiselvityksien perusteella valittujen teemojen mukaisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettiin lukumäärältään enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. Koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä arviolta 400 osallistujaa. Tätä voidaan pitää hyvänä määränä lappilaisen visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen pilottiprojektissa. Koska taiteen täydennyskoulutuksen käytänteet puuttuvat sekä koulutuksen järjestäjältä että kohderyhmältä, voidaan tuloksiin olla tyytyväisiä. Koulutustilaisuuksista koottu palaute on ollut arvosanaltaan hyvän ja erittäin hyvän välillä. Hankkeen aikana löytyi Lapin alueelta joukko aktiivisia taiteilijoita, jotka ottivat osaa lukuisiin koulutuksiin ja jotka kokivat koulutukset omaa ammatillisuutta kehittävinä. Lähes kaikki koulutustilaisuudet olivat arkipäivinä ja virka-aikana toteutettuja. Suurin osa koulutuksista oli yksipäiväisiä. Kolme koulutusta koostui kahdesta peräkkäisestä päivästä, joista toinen oli varattu klinikkamaiseen eli henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaan työskentelyyn. Vain muutama taiteilija hyödynsi klinikkaa, minkä perusteella voitaneen todeta, että henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaa koulutusmenetelmää ei vielä oikein osattu hyödyntää, vaikkakin taiteilijat tutkimusraporttien mukaan toivoivat juuri 2-3 päivän intensiivikoulutusta. Kaikki hankkeen koulutustilaisuudet järjestettiin Rovaniemellä alkuperäisestä tavoitteesta huolimatta siitä syystä, että suurin osa kohderyhmää asuu alueella ja lisäselvityksen perusteella taiteilijat katsoivat Rovaniemen parhaimmaksi koulutuspaikkakunnaksi. Taiteilijan toimintaedellytysten parantaminen vaatii monenlaisen osaamisen kehittämistä. Magenta-hankkeeseen valittiin seitsemän täydennyskoulutuksen alateemaa. Teemojen jaottelu oli onnistunut sisältöjä selkiyttävä jako, samoin koulutussuunnittelussa käytetty koulutus- ja kehittämisprosessin vaiheiden toteuttaminen. Kaikkiin alateemoihin liittyvää koulutusta onnistuttiin tarjoamaan. 1-2 päivän lyhytkoulutustilaisuudet toimivat pääasiassa taiteilijoiden osaamisen kehittämisen herättäjinä. Viestintä ja tuotteistaminen -teemoista järjestettiin eniten koulutuspäiviä, vähimmälle huomiolle jäi taiteilijan IPR-osaamiseen liittyvät koulutukset. Kouluttajiksi onnistuttiin saamaan alan ammattilaisia ja heihin oltiin tyytyväisiä. Visuaalisen taiteen alan osaamista ja tuntemusta pidettiin tärkeimpänä kriteerinä kouluttajien valinnassa, mutta muidenkin taiteen alojen näkökulmia pyrittiin tarjoamaan. Opetusmenetelminä työpajatyöskentely ja taiteilijoiden omiin projekteihin perustuva oppiminen olivat onnistuneita valintoja ja vastasivat taiteilijoiden toiveita. Kehittämisprojektien työelämälähtöistä oppimista pilotoitiin hankkeessa muutamien täydennyskoulutusten sisältöjen osalta. Lapissa olisi jatkossa erittäin tärkeää kehittää ja tarjota syventävää sekä laajempiin osaamiskokonaisuuksiin tähtäävää taiteen täydennyskoulutusta, joka sidotaan vahvemmin työelämään räätälöimällä koulutuksen sisällöt taiteilijan omaan kehittämisprojektiin ja lisäämällä oppimistehtäviä. Tähän projektimaiseen oppimiseen liittyvää työnohjausta ja taiteilijan oman työhyvinvoinnin edistämistä tulee myös entisestään kehittää. Hankkeen täydennyskoulutuksen kohderyhmänä visuaalisen taiteen alan ammattilaiset, erityisesti Lapin taiteilijaseuran jäsenistö, eivät olleet niin aktiivisia kuin odotettiin, jolloin koulutuksia markkinoitiin ja tarjottiin laajemmin esimerkiksi soveltava kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijoille, Rovaniemellä oleville kuvataiteen harrastajaseurojen jäsenille sekä muiden taiteen alojen ammattilaisille. Taiteiden tiedekunnan tutkimusraporteista käy ilmi, että seuran jäsentaiteilijoiden osallistumisen vähyyteen vaikuttivat, ei niinkään kiinnostuksen puute vaan taiteilijan ja koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. Osalle jäsenistä osallistuminen Etelä-Lapissa järjestettäviin 20
Muotoilijat Taija Sailio ja Stina Varkkola sekä kuvataiteilija Tuomas Korkalo ideoivat kuvataiteen palveluja Magenta-hankkeessa järjestetyssä palvelumuotoilutuokiossa. koulutuksiin oli mahdotonta pitkien etäisyyksien vuoksi. Magenta-hankkeessa mahdollisuutta osallistua koulutuksiin etäyhteyksin olisi pitänyt tarjota enemmän. Etäyhteyksien merkitys ja kehittäminen Lapissa myös taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisessä onkin jatkossa erittäin tärkeää. Kohderyhmän laajentuminen toi mukanaan toki taiteen alojen välistä verkostoitumista ja lisäsi keskustelua esimerkiksi liiketoimintaosaamisen ja tuotteistamisen alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä, mutta palautteesta ja Soveltavan maisteriohjelman opiskelijoiden koulutuspäiväkirjoista nousi esiin myös pohdintaa siitä, oliko koulutukset suunnattu onnistuneesti ammattilaiskentälle. Ammattilaistaiteilijoiden, valmistuvien ja harrastajataiteilijoiden yhteistyö voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena koulutustasolla ja pohtia sitä, mitä jo ammatissa toimiva taiteilija voi antaa nuoremmalle polvelle ja päinvastoin. Taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisessä Lapissa on edelleen tiivistettävä tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen järjestäjien Magentahankkeessa onnistuneesti käynnistynyttä yhteistyötä ja luoda yhtenäinen jatkumo taiteilijoiden toimintaedellytyksiä edistävälle koulutustoiminnalle. Lisäselvityksen perusteella taiteilijoilla on halukkuutta kouluttautua taiteen tekijöinä. Osallistumisaktiivisuuteen vaikuttavat suuressa määrin taiteilijan omat intressit, kyky osaamistarpeiden tunnistamiseen ja asenne täydennyskoulutusta kohtaan. Taiteilijat kokivat koulutustilaisuudet parhaimmillaan taiteilijan toimenkuvan laajuutta avaavina ja henkilökohtaisten vahvuuksien löytymisen paikkoina. Pahimmillaan niiden hyöty nähtiin vähäisenä ja ei ammatillisesti kehittävänä. Hankkeen koulutustilaisuuksiin osallistuneista oli havaittavissa ryhmä taiteilijoita, jotka olivat mukana ensimmäisissä koulutuksissa ja osallistuivat sen jälkeen hankkeen koulutuksiin säännöllisesti. Tarjoamalla ja kehittämällä jatkossakin taiteen täydennyskoulutusta saadaan taiteilijoita innostumaan ja oivaltamaan omien toimintaedellytystensä kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet. Magenta-hankkeessa visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisestä Lapissa on havaittu, että yhteistyö toimintakentän ja koulutuksen tarjoajan välillä on välttämätöntä tiedottamisen, saavutettavuuden, koulutussisältöjen ja toiminnan kehittämisen näkökulmista. Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran kanssa koulutuksien kehittämisessä on ollut vuoropuhelua, kentän toiveiden kuuntelemista ja asiakastarpeen selvittämistä ja siihen vastaamista. Taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen kannalta on jatkossa tärkeää tehdä vastaavanlaista laaja-alaisempaa yhteistyötä eri taiteen alojen kanssa laajentaen kohderyhmäksi koko taiteen alan ammattilaiskenttä Lapissa. 21
5. Visuaalisen taiteen manageritoiminnan kehittäminen Lapissa Aktiivisella manageritoiminnalla lisätään luovan talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan visuaalisten taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Magenta-hankkeessa kehitettiin uusia visuaalisen taiteen palveluja ja toimintakonsepteja, jotka pilotoitiin hankkeen yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa. Pilottiprojekteihin työllistyi yhteensä viisitoista alueen taiteilijaa kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi. Hankkeeseen valittiin viisi uran eri vaiheessa olevaa hanketaiteilijaa, joiden urakehitystä tuettiin hankkeen aikana suunnitelmallisesti. Lisäksi kehitettiin aktiivisesti taidelainaamotoimintaa. Lappiin perustettiin kaksi uutta taidelainaamoa ja pop-up -taidelainaamo vietiin useaan otteeseen ihmisten keskuuteen: Kauppakeskus Revontuleen, Rovaniemi Design Weekille ja Sodankylän filmifestivaaleille. Magenta-hankkeessa manageri nähtiin välittäjänä, kehittäjänä ja tuottajana. Oheisessa kaaviossa avataan näitä managerin työn osa-alueita. Välittäjätoiminnan keskiössä on toimivien yhteistyöverkostojen rakentaminen sekä toimiminen tulkkina ja linkkinä taiteilijoiden, yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin sekä muiden sidosryhmien välillä. Magenta-hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan yhteiskunnallisesti niin, että visuaalisen alan taiteilijat huomioidaan varteenotettavana ryhmänä kehitettäessä luovaa alaa. Lisäksi vahvistettiin taiteen ja kulttuurin toimijoiden välistä yhteistyötä. Managerin tekemään kehittämistyöhön kuuluivat kuvataiteen alan rakenteiden ja toimintamallien luominen, strateginen suunnittelu sekä toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu strategiaan ja kehitettyihin malleihin pohjautuen. Magenta-hankkeessa kehitettiin myös seitsemän uutta kuvataiteen palvelua tai Kaavio 3. Managerin roolit Magenta-hankkeessa. Lihavoiduista aihealueista on myös järjestetty täydennyskoulutusta taiteilijoille.
Eri alojen asiantuntijat kokoontuivat ideoimaan kuvataiteen palveluja Magenta-hankkeen palvelumuotoilutuokioihin. toimintakonseptia, joiden suunnittelun lähtökohtana olivat palvelumuotoilun menetelmät. Tuottajatoiminta nähtiin Magenta-hankkeessa projektien koordinointina ja taiteilijoiden mentorointina ja konsultointina. Taidelainaamotoiminnan kehittäminen, teosmyynnin edistäminen sekä kansallisten ja kansainvälisten näyttelyjen tuottaminen olivat myös tuottajatoiminnan keskiössä. Lisäksi managerin työnkuvaan kuuluivat markkinointi ja viestintä sekä osaprojektien lisärahoituksen hankkiminen. Toimivat palvelukokonaisuudet ja yhteistyöverkostot mahdollistavat kansallisen toiminnan lisäksi myös kansainvälisen yhteistyön. Luovien alojen ja kulttuurin toimijoiden tulevaisuuden kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi on olennaista, että alueelliset toimijat hyödyntävät jo olemassa olevia verkostoja ja hankkeita. Magenta-hankkeessa kansainväliset toiminnat olivat keskeisessä roolissa. Yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran ja Suomen Viron-instituutin kanssa Magenta-hankkeessa luotiin Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli, joka kokoaa yhteen kansainvälisen toiminnan hyvät käytännöt. Kuvataiteen manageritoiminta oli uusi ilmiö Lapissa ennen vuonna 2010 alkanutta, Magenta-hanketta edeltänyttä Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshanketta. Esiselvityksen pohjalta voitiin päätellä millaiset toimintatavat voisivat mahdollisesti toimia Lapin erityisessä toimintaympäristössä. Näitä toimintatapoja lähdettiin kokeilemaan ja kehittämään Magenta-hankkeessa. Palvelujen ja toimintakonseptien kehittämisprojektit pohjautuivat kuntien tai yritysten tarpeisiin ja intresseihin. Projekteihin valitut taiteilijat vastasivat kehittämisprojektien taiteellisesta sisällöstä. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa manageri toimi kehittäjänä ja välittäjänä käydessään keskustelua mahdollisten tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa siitä, mitä visuaalisen taiteen avulla voidaan kehittää tai tehdä. Manageria tarvitaan luomaan yhteinen kieli yritysmaailman, taiteilijoiden ja muiden sidosryhmien välille. Näiden alustavien neuvotteluiden myötä projekteja tarkennettiin ja fokusoitiin yritysten ja kuntien kanssa käydyissä Magenta-hankkeen aloitusneuvotteluissa. Tämän jälkeen käynnistyi taiteilijoiden haku. Hakumenettely oli avoin ja työtehtävää tuli hakea kirjallisella työhakemuksella. Taiteilijoiden työllistymistä edistävistä toiveista huolimatta Magenta-hankkeessa avoinna olleisiin palkallisiin kehittämisprojekteihin ei juuri haettu. Tähän saattoivat vaikuttaa sekä tottumattomuus hakea vastaavanlaisia työtehtäviä 23
Vuosina 2012 ja 2013 Sodankylän filmifestivaalien aikaan järjestettiin keskustan tyhjissä liikehuoneistoissa Lapin taiteilijaseuran popup taidelainaamo. että tehtävästä maksetun palkkion määrä. Useissa tapauksissa päädyttiin taiteilijoiden kutsumenettelyyn. Lapin taiteilijaseuran hallitus vahvisti projektihenkilöstön ehdotuksen tehtävään valituista taiteilijoista. Valinnan jälkeen taiteilija tuli mukaan suunnitteluprosessiin. Kehittämisprojekteihin toteuttamisalueelta kutsutut taiteilijat pääsääntöisesti kokivat prosessin mielenkiintoisena ja opettavaisena. Taiteilijat työskentelivät 1-2 kuukautta eripituisina ajanjaksoina kehitysprojektista riippuen. Taiteilijoilta vaadittiin työajanseurantaa ja työskentelysuunnitelmaa. Projektien suunnittelu- ja toteutustyö toteutettiin yhdessä managerin ja projektipäällikön kanssa. Taiteilija sai ohjausta ja tukea työhönsä sen mukaan, miten hän tunsi sitä tarvitsevansa. Pääasiassa manageri ja projektipäällikkö toimivat linkkeinä kuntaan tai yritykseen. Manageritoiminnan kehittämisessä voidaan nähdä viisi perusperiaatetta tai toimintalinjaa, joita ovat: 1. palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana 2. vahva painotus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä kuvataiteen palvelujen sisällöissä 3. hankkeen vaikuttavuuden ja kuvataiteilijoiden suunnitelmallisen toiminnan kuvaaminen hanketaiteilijoiden avulla 4. taidelainaamotoiminnan kehittäminen 5. kansainvälisten verkostojen ja toimintojen kehittäminen Manageritoiminnan kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. 5.1 Palvelumuotoilu kuvataiteen palvelujen suunnittelun lähtökohtana Magenta-hankkeen palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli palvelumuotoilun hyödyntäminen uusia visuaalisen taiteen palveluja suunniteltaessa. Palvelumuotoilua voidaan nähdä erilaisten menetelmien ja työkalujen valikkona ja uutena tapana ajatella. Palvelumuotoilulle voidaan määritellä viisi perusperiaatetta, joita ovat käyttäjäkeskeisyys, yhteisöllisyys suunnittelussa, kokonaisvaltaisuus, palvelun jaksottaisuus ja näkymättömän palvelun muuttaminen näkyväksi esimerkiksi fyysisten palvelutodisteiden avulla. (Stickdornin & Schneiderin 2011, 29-34, Mager 2009, 34-37) Palvelumuotoilun avulla voidaan ymmärtää paremmin ihmisiä, heidän elämäänsä ja tarpeitaan, havaita uusia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia tai kehittää jo olemassa olevia palveluita. (Tuulaniemi 2011, 28-29, 60, 69, 111, ks. Kuosa & Westerlund 2012, 22-24) 24
Kaavio 4. Palvelumuotoiluprosessi Magenta-hankkeessa. Hankkeessa järjestettiin yhteensä kymmenen neljän tunnin mittaista palvelumuotoilutuokiota, jotka keskittyivät asiakasymmärryksen muodostamiseen, kohderyhmän määrittelemiseen, uusien palveluiden ideointiin, suunnitteluun, prototypiointiin ja pilotointiin. Palvelumuotoilutuokiot toteutettiin asiantuntijaryhmissä, joihin kutsuttiin eri alojen ammattilaisia hyvinvoinnin, matkailun, koulutuksen, visuaalisen taiteen ja muotoilun aloilta asiakasnäkökulmaa unohtamatta. Palvelumuotoilutuokioissa kehitettyjä palveluja pilotoitiin Magenta-hankkeen yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa. Kolme palvelumuotoilutuokiota keskittyi kohderyhmän määrittelemiseen ja asiakasymmärryksen muodostamiseen, kuusi tuokiota uusien palvelujen ideointiin ja yksi Lapin yliopiston SINCOlaboratorion (Service Innovation Corner) kanssa toteutettu tuokio Art Tasting -palvelun kehittämiseen. Asiakasymmärryksen muodostamisen ja kohderyhmän määrittelemisen taustalla oli perehtyminen tutkimustuloksiin kuvataiteen palvelujen käyttäjistä. Lisäksi käyttäjätietoa kerättiin ja perehdyttiin kohderyhmän käyttäytymiseen palvelusafarin, varjostamisen ja haastatteluiden avulla. Muotoilija Salla-Mari Koistisen toimintatutkimus käsitteli taidenäyttelyn yhteyteen sijoittuvan palvelun muotoiluprosessia. Kuvataiteilija voi käyttää palvelumuotoilun menetelmiä visuaalisen taiteen alalla luodessaan uusia konsepteja ja palveluja. Salla-Mari Koistisen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että monista eri alojen ammattilaisista kootut ryhmät tukevat palvelujen suunnittelua. Tärkeää on kiinnittää suunnittelu alueen elinkeinoelämään asettaen tavoitteet selkeästi motivaation säilyttämiseksi. Käytettävät palvelumuotoilun menetelmät ovat keskeisessä roolissa suunniteltaessa kuvataiteen palveluja. Menetelmien tulee tukea suunnittelun tavoitteita. Kuvataiteella on myös annettavaa palvelumuotoilulle - uusien kuvataidelähtöisten palvelumuotoilun menetelmien kehittäminen voisi olla mielenkiintoinen kuvataiteen ja muotoilun yhteistyöprojekti tulevaisuudessa. Palvelumuotoilutuokioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta päävastuussa olivat muotoilija Salla- Mari Koistinen ja manageri Merja Briñón. 5.1.1 Living Lab -päivä Santa s Hotel Santa Clausissa Magenta-hanke järjesti Rovaniemi Design Weekillä tiistaina 19.2.2013 palvelumuotoilupäivän, jonka teemana oli Santa s Hotel Santa Clausin portaikon elävöittäminen. Asiantuntijaryhmässä tapahtuva palvelumuotoilupäivä oli osa Santa s Hotel Santa Clausissa järjestettävää palvelumuotoilun Living Lab -päivää. Päivän aikana tuotettuja materiaaleja analysoimalla projektiryhmä suunnitteli Santa s Hotel Santa Clausille palvelukonseptin hotellin portaikon elävöittämiseksi. Asiantuntijoille suunnatun palvelumuotoilupäivän lisäksi Living Lab -päivä toi uusia elämyksiä Santa s Hotel Santa Clausin aulaan. Se tarjosi moniaistisia maistiaisia hotellipalveluista kaikille hotellin asukkaille, kaupunkilaisille ja matkailijoille, jotka pääsivät testaamaan muiden muassa puhuvaa roskakoria ja interaktiivisia hotellin portaita. Living Lab -päivä toteutettiin yhteistyössä IDeALL- ja Elävä Lappi -hankkeiden kanssa. Santa s Hotel Santa Clausilta saadun palautteen mu- 25
kaan asiakas koki järjestetyn palvelumuotoilupäivän onnistuneeksi käytävätilan suunnittelijan saadessa uuden työkalun suunnittelutyöhön. Saadun palautteen mukaan yksi päivä oli liian lyhyt aika kohtuullisen laajaan suunnittelutyöhön. Mikäli aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut mahdollista viedä konseptia konkreettisemmalle tasolle. Santa s Hotel Santa Clausin kehitysprojektin työryhmään palkattiin muotoilija Reetta Kerola. 5.1.2 Art Tasting Taidenäyttelyn yhteydessä toteutuva Art Tasting eli Taidemaistiaiset oli yksi palvelumuotoilutuokioissa kehitetty uusi palvelu. Art Tasting on Pirkko Mäkelä- Haapalinnan näyttelyiden yhteyteen kehitetty elämyksellinen ja moniaistinen palvelu, jossa näyttelyssä kävijä pääsee maistelemaan näyttelyyn liittyviä makuja taiteilijan opastuksella. Taiteilija myös kertoo omasta työstään ja teostensa taustoista. Art Tasting -palvelua kehitettiin yhteensä kolmessa eri palvelumuotoilutuokiossa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla pohdittiin taidenäyttelyssä kävijän asiakasprofiileja, toisella kerralla ideoitiin palveluja taidenäyttelyn yhteyteen ja kolmas kerta keskittyi Art Tasting -palvelun kehittämiseen sekä maku- ja tuoksuelämykseen taidenäyttelyn yhteydessä. Art Tasting -palvelu pilotoitiin Pirkko Mäkelä- Haapalinnan yksityisnäyttelyn yhteydessä Galleria Kellokkaassa kesäkuussa 2013. Taiteilija oli kehitystyössä todella aktiivinen. Hän kävi vuoropuhelua managerin kanssa kehitysprosessista sekä osallistui aihepiiriin liittyviin täydennyskoulutuksiin. Art Tasting -palvelun kehittämisprojekti oli Magenta-hankkeen ehjin palvelumuotoiluprosessi. Kolme tapaamiskertaa asiantuntijaryhmässä ja palvelun protoypiointi SINCO-laboratorion ketterässä toimintaympäristössä takasivat onnistuneen lopputuloksen. Pirkko Mäkelä-Haapalinna pitää Art Tasting -taiteilijatapaamisia säännöllisesti näyttelyidensä yhteydessä ja suunnittelee parhaillaan eri versioden toteuttamista Art Tasting -palvelusta. 5.2 Uusien kuvataiteen palveluiden kehittäminen Vuonna 2010 valmistuneen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen (Liikanen 2010, 10) tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Toimintaohjelmaehdotuksen mukaan jokaisella on tasa-arvoinen oikeus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaan koko elämänsä aikana myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä. Myös Magenta-hankkeessa useiden palvelujen kehittämisen lähtökohtana oli lappilaisten hyvinvoinnin edistäminen visuaalisen taiteen keinoin. 5.2.1 Taidebileet ja Lasten Taidekarnevaalit Taidebileet on elämyksellinen aikuisten kuvataidetyöpaja, joka virittää osallistujan heittäytymään maalaamisen maailmaan ilman paineita rentoutuen ja hauskaa pitäen. Taidebileet luovat osallistuvalle ryhmälle ti laisuuden hauskaan yhdessäoloon ja tuottavat elämyksen luovasta mie lentilasta. Taidebileet toteutetaan action painting -maalauksen hengessä tilassa, josta musiikilla, väreillä ja videokoosteilla rakennetaan inspiroiva ympäristö. Työpajan ohjaajat toimivat väritarjoilijoina sekä oppaina ja taidekeskustelijoina osallistujien mielentilaan ja toiveisiin sopeutuen. Taidebileiden hengessä mukana on myös action painting -mestari Jackson Pollock videon välityksellä. 60-luvun New Yorkin taiteilijakaupunginosan Sohon vapaa henki leijailee työpajan yllä free-jazzin muodossa. Taidebileet sopivat esimerkiksi yritysten virkistyspäivään, pikkujouluihin tai seminaarien yhteyteen. Taidebileet lanseerattiin lokakuussa 2011 Lapin taidetoimikunnan järjestämässä Hyvinvointia kulttuurista Lapissa -seminaarissa Kulttuuritalo Korundissa. Lisäksi Taidebileitä vietettiin Magenta-hankkeen avausseminaa- 26
Lasten Taidekarnevaaleissa elämykset syntyvät leikin, musiikin ja kuvataiteen kautta. Magenta-hankkeessa vietettiin Lasten Taidekarnevaaleja Torniossa ja Rovaniemellä kaksitoista kertaa. rissa. Taidebileet-konseptin ovat ideoineet ja kehittäneet kuvataiteilijat/kuvataidekasvattajat Riikka Jokiaho ja Henri Hagman yhdessä manageri Merja Briñónin kanssa. Onnistuneen konseptin luomisen näkökulmasta oli tärkeää, että taiteilijoilla oli tutkinto ja osaamista sekä kuvataiteen että kuvataidekasvatuksen aloilta. Tornio-viikolla toukokuussa 2012 Magenta-hankkeessa syntyneestä Taidebileet-konseptista kehitettiin lasten versio: Lasten Taidekarnevaalit. Viikon yhteydessä pidettiin kahdeksat Taidekarnevaalit ja kahdet Taidebileet. Lisäksi Magenta-hanke järjesti koulutusta taidelähtöisten menetelmien käytöstä päivähoidon henkilöstölle. Lasten Taidekarnevaaleja vietettiin neljä kertaa myös Rovaniemi-viikolla Kulttuuritalo Korundissa syksyllä 2013. Toteuttajina toimivat kuvataiteilijat Riikka Jokiaho, Henri Hagman, Anna Alm sekä muusikko Markku Raikaslehto. Lasten Taidekarnevaaleja kehitettiin taiteilijoiden omista intresseistä ja lähtökohdista käsin. Tavoitteena oli luoda lapsille elämyksellinen kuvataiteen työpaja, jossa voi kokea maalaamisen luovan ja inspiroivan ilmapiirin heittäytyen ja yhdessä tehden. Lasten Taidekarnevaaleissa on kaksi vaihtoehtoista teemaa: viidakko tai vesi. Taidekarnevaalien kehittämisen tavoitteena uuden palvelun suunnittelemisen lisäksi oli kasvattaa taiteilijoiden ammattitaitoa ja yhteistyötä kuntasektorin kanssa. Konseptin luoneet kuvataiteilijat Jokiaho ja Hagman kehittivät luomansa konseptin soveltamismahdollisuuksia ja jakoivat osaamistaan toisille taiteilijoille. Kuvataiteilija Anna Alm ja muusikko Markku Raikaslehto muodostivat uuden dueton, joka toimii konseptin toteuttajana Tornion alueella jatkossakin. Samalla he kehittivät osaamistaan uudenlaisen konseptin omaksumisen myötä. 5.2.2 Hehku-taidetyöpajat lisäävät osallistujien hyvinvointia Hehku-taidetyöpajoissa viihdytään ja rentoudutaan! Hehku-taidetyöpajoissa tehtävissä harjoituksissa syvennetään läsnäolon, kuuntelemisen ja keskittymisen taitoja. Lämmittelyissä ja ryhmäharjoituksissa nauretaan ja liikutaan energiat virtaamaan. Lisäksi rentoudutaan ja saadaan mahdollisuus itseilmaisuun. Harjoitusten jälkeen käydyissä keskusteluissa pohditaan millaista on hyvä arki ja elämä yksilötasolla sekä yhteisön näkökulmasta. Hehku-taidetyöpajat sisältävät harjoituksia kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, kirjoittamisen ja äänenkäytön alueilta. Eteneminen on vaiheittaista ja rentoa - virkistyminen ja viihtyminen on tärkeintä. Hehku-taidetyöpajojen ohjaajana toimii kuvataiteilija Riikka Jokiaho. 27
Hehku-taidetyöpajoja kehitettiin yhteisöjen eri tarpeisiin. Hehku non-stop! -työpajaan asiakas voi piipahtaa koska tahansa ja viipyä niin kauan kuin huvittaa. Työpajan taideteokset ovat yhteisöllisiä, jatkuvasti muuttuvia, muokkautuvia ja kasvavia. Hehku non-stop! sopii esimerkiksi messuille, seminaareihin ja tapahtumien yhteyteen. Tykyhehkutus lisää työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä, yksilön voimavaroja ja hyvää mieltä. Hehkuisat bileet -työpaja sopii alkuillan ohjelmaksi, yhteishengen nostattajaksi ja hauskanpidon viritteeksi. Lepohehku puolestaan rentouttaa, katkaisee kiireen ja opettaa tässä hetkessä olemista. Hehku-taidetyöpajat kehitettiin yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran, Kulttuuritalo Korundin, Arktikum-palveluiden ja TAIKA-hankkeen kanssa. Magenta-hanke ja Lapin taiteilijaseura vastasivat palvelun taiteilijavalinnoista, Kulttuuritalo Korundi työskentelytilasta, Arktikumpalvelut myynnistä ja TAIKA-hanke tutkimuksesta. Testiryhminä toimivat Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden sekä Arktikum-palveluiden henkilöstöt. Toimijoiden kesken käytiin jatkuvaa keskustelua tuotekehityksen eri osa-alueista, joita esimerkiksi olivat palvelun rakenne, hinnoittelu, myynti ja markkinointi. TAIKA-hankkeen tekemän tutkimuksen mukaan Hehku-taidetyöpajojen kehittämisprosessi vahvisti käsitystä siitä, että taide voi antaa kokemuksia osallistumisesta, onnistumisesta ja kehittymisestä. Tämä tukee yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Testiryhmät suhtautuivat Hehku-taidetyöpajoihin positiivisesti. Jotkut työskentelymuodot eivät sopineet kaikille, mutta suurin osa osallistujista tuntui olevan tyytyväisiä siitä, että tuli kokeiltua jotakin uutta, ylitettyä rimoja ja mukavuusalueita. Tärkeänä pidettiin taukoa työrutiineista, mahdollisuutta oivalluksiin ja vapaamuotoista tutustumista työkavereihin. Taidetoiminnan äärellä yksilöllisen itseymmärryksen ja toimijuuden lisääntymisen ohella myös ryhmän tai työyhteisön ymmärrys toiminnastaan ja omasta itsestä voi lisääntyä. Taiteellisessa toiminnassa pohdinnat voidaan asettaa itsen ulkopuolelle havaittaviksi, tunnistettaviksi ja käsiteltäviksi. (Hiltunen & Rantala 2013, 8, 11, 18) 5.2.3 Kummitaiteilijatoiminta Kummitaiteilija työskentelee tietyssä yhteisössä, yrityksessä tai organisaatiossa, jonka käyttöön hän antaa luovan potentiaalinsa ja osaamisensa osallistumalla toimintaan, vetämällä virkistystoimintaa, tekemällä taideprojekteja, tuomalla taidetta kohdeyhteisön käyttöön ja/tai toimimalla yhteisön kehittäjänä. Kummitaiteilija voi työskennellä esimerkiksi koulun, hoitolaitoksen, yrityksen, yhdistyksen, kunnan tai kaupungin palveluksessa. Kummitaiteilijan työtehtävät määräytyvät organisaation tarpeiden mukaan. Kemijärven kaupunki kiinnostui kummitaiteilijatoiminnan kehittämisestä. Kemijärven kummitaiteilijaksi Magenta-hankkeeseen palkattiin kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna. Kummitaiteilija-projektin tavoitteena oli kasvattaa ja kehittää kuvataiteen näkyvyyttä ja hyvinvointivaikutuksia Kemijärven alueella. Kummitaiteilija toteutti Kemijärvellä yhteisöllisen taideprojektin alueen nuorten parissa. Projektissa luotiin sisältöjä vettä ja Kemijärveä käsittelevään Kuin kaunein timanteilla koristeltu peili -taidekirjaan kirjoittaen kummitaiteilijan johdolla. Lisäksi nuorten ryhmät toteuttivat seinämaalauksia koululle. Kummitaiteilija organisoi myös Kuukauden taulu -toimintaa Kemijärven sairaalan kahvilassa. Kuukausittain sairaalan kahviossa esiteltiin kemijärveläinen kuukauden taiteilija ja taulu, josta kummitaiteilija kirjoitti esittelyn paikallislehteen. Kuukauden taulu -toiminta on saanut paljon positiivista palautetta paikallisilta kuvataiteen toimijoilta. Tätä toimintaa jatketaan myös Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi kummitaiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna toimi Pyhän taidelainaamon yhteyshenkilönä ja kehittäjänä. Kummitaiteilijan aktiivisuuden johdosta visuaalisen taiteen toiminta aktivoitui Kemijärvellä. Toiminnassa taiteilijan oma kädenjälki näkyi selkeästi. Managerin kanssa rinta rinnan tehty yhteistyö lisäsi taiteilijan osaamista, verkostoja ja työllistymismahdollisuuksia. 28
5.2.4 Meri-Lapin Taideankkurit Meri-Lapin Taideankkurit -projektissa kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija toimivat työparina kohtauttaen nuorten ryhmiä toisiinsa erilaisissa taidetapaamisissa ja työpajoissa. Nuoret vierailivat projektin aikana Kulttuuritalo Korundissa, taiteiden tiedekunnassa ja Galleria Napassa Rovaniemellä, Aineen taidemuseossa Torniossa sekä Kemin taidemuseossa, Galleria Voimassa ja taiteilijoiden työhuoneilla Kemissä. Hankkeen tavoitteena oli eri ryhmiä kohtauttamalla lisätä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, arjen luovia toimintoja, vuorovaikutteisuutta ja hyvinvointia sekä lisätä visuaalisen alan ammattilaisten välistä yhteistyötä. Merkittävä tavoite oli myös työllistää visuaalisen alan ammattilaisia Kemissä. Eri kulttuuriympäristöissä toteutettavia työpajoja yhdisti Unelma-teema. Projekti huipentui Kemin taidemuseossa pidettyyn Magentaa! -yhteisnäyttelyyn toukokuussa 2013, jossa projektiin osallistuneet nuoret esittäytyivät rinta rinnan Magenta-hankkeeseen osallistuneiden ammattikuvataiteilijoiden kanssa. Nuoret olivat mukana myös näyttelyn rakentamisessa ja toteuttamisessa. Meri-Lapin Taideankkurit -projektia oli toteuttamassa innostunut ja ammattitaitoinen työryhmä, joiden persoonallinen kädenjälki projektin toteuttamisessa johti toimintaidean onnistuneeseen soveltamiseen. Työryhmään kuuluvat kemiläiset kuvataiteilijat Anna Alm ja Anu Riestola sekä Kemin kouluissa työskentelevät kuvataidekasvattajat Laura Eteläinen, Taina Rönkkö, Mika Hodju ja Kati Evinsalo. Hankkeen toteuttajatahoina toimivat Magenta-hanke, Lapin taiteilijaseura ja Kemin taidemuseo. 5.2.5 Making Of -työkalu taiteilijoille Taiteilija voi kehittää ja tarjota palvelujaan yrityssektorille, mutta myös yritys voi kehittää taiteilijan työtä tukevia palveluja. Magenta-hanke ja Tahkokallio Design+ kehittivät lappilaisille kuvataiteilijoille Making Of -työkalun, jonka tuella kuvataiteilija voi dokumentoida toimintaansa kevyellä laitteistolla ja joka auttaa oman työn taltioimisessa ja levittämisessä. Taiteilija voi dokumentoida työskentelyään, valmista teosta tai sen yksittäistä esillepanoa. Jokainen taltio hyödyttää eri tavalla taiteilijaa, mutta myös hänen yleisöään. Konseptin kehittäjäksi palkattiin muotoilija Stina Varkkola. Kuvataiteilija Tony Fredriksson testasi Making Of -työkalua toukokuussa 2013 Ivalossa Inarin kunnan kanssa yhteistyössä järjestetyn nuorten katutaidetyöpajan yhteydessä. Hän toimi myös työpajan ohjaajana. Viisipäiväisen työpajan suosio ylitti kaikki odotukset - siihen osallistui yli 90 paikallista nuorta. Katutaidetyöpajan teokset olivat esillä Ivalossa kesällä 2013 Lapin taiteilijaseuran kesänäyttelyssä, joka toteutettiin Galleria Kellokkaassa Ylläksellä ja Kansalaisopiston ja kulttuurin toimitila Kuulaassa sekä Ivalon kirkossa Ivalossa. Näyttelyn teemana ja nimenä oli Ääripäitä ja vastakohtia. Näyttelyn kuraattorina toimi Sampo Linkoneva. Ivalon näyttelyn avajaisia vietettiin Inari-viikolla heinäkuussa. 5.2.6 Räätälöity taideprojekti: Multimediataideteos Santa Parkin jäägalleriaan Santa Parkissa elävöitettiin elämysmaailmaympäristöä kuvataiteen keinoin. Kehitettävänä kohteena oli jäägalleria. Santa Parkin projekti tiivisti visuaalisen taiteen ja matkailusektorin yhteistyötä. Jäägallerian multimediataideteoksen suunnittelu- ja toteutustyöhön valittiin kuvataiteilija Antti Tenetz. Santa Parkiin toteutettiin interaktiivinen, käyttäjien ääniin ja liikkeeseen reagoiva videoinstallaatio, jonka teemana on kalojen luonnollinen käyttäytyminen. Uhkaavassa ja äänekkäässä tilanteessa kalat väistävät ja pakenevat. Rauhallisemmassa tilanteessa ne lähestyvät uteliaana. Materiaali teokseen kuvattiin Oulujoen, Merikosken, Oulangan Paanajärven ja Luttojoen alueilla. Kalojen käyttäytymistä tutkittiin ja yhteiskuvauksia tehtiin yhteistyössä RKTL:n, Oulun Energian ja Metsähallituksen asiantuntijoiden kanssa. 29
Kuvataiteilija Tony Fredriksson testasi Making Of -työkalua toukokuussa 2013 Ivalossa Inarin kunnan kanssa yhteistyössä järjestetyn nuorten katutaidetyöpajan yhteydessä. Santa Parkin kanssa toteutettu taideprojekti on perinteinen ja tyypillinen tapa toteuttaa yritysyhteistyötä teosmyynnin kautta visuaalisen taiteen kentän ja yrityssektorin välillä. Santa Parkin taideprojektissa managerin ja hankkeen rooli oli pääasiassa verkottaa taiteilija ja yritys, hoitaa projektin sopimukset kuntoon sekä lisäksi toimia taiteilijan tukena tarvittaessa. 5.3 Hanketaiteilijat Manageritoimintaa kehitettiin myös hankkeeseen valittujen hanketaiteilijoiden avulla. Hanketaiteilijoiksi valittiin viisi uran eri vaiheessa olevaa, eri puolella Lappia asuvaa motivoitunutta taiteilijaa. Kullekin laadittiin henkilökohtainen koulutus- ja toimintasuunnitelma. Hanketaiteilijoille tarjottiin managerin konsultointia, ohjausta sekä apua urasuunnitteluun. Taiteilijoiden urakehitystä seuraamalla havaittiin, mitä manageritoiminnalla voidaan saada aikaan. Hanketaiteilijoina toimivat Anna Alm Kemistä, Riikka Jokiaho Kolarista, Pirkko Mäkelä-Haapalinna Kemijärveltä, Reijo Raekallio Kittilästä ja Jouko Alapartanen Ivalosta. Neljä viidestä hanketaiteilijasta työllistyi yhteen tai kahteen Magenta-hankkeen kehittämisprojektiin. Hanketaiteilijatoiminta oli konkreettisin esimerkki täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen yhteistyöstä. Uran edistämiseen liittyvän ohjauksen ja mentoroinnin lisäksi kehitysprojekteja toteuttavat hanketaiteilijat saivat ohjausta ja mentorointia managerilta liittyen kehitysprojektien toteuttamiseen. Tällä tavoin taiteilijoille opetettiin käytännönläheisesti tuottajuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Tania-Maria Moilanen selvitti Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Hän kokosi aineistonsa teemahaastattelemalla viittä Magenta-hankkeeseen valittua hanketaiteilijaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lappilaisille visuaalisen alan taiteilijoille kohdistetun täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan toimivuutta suhteessa hanketaiteilijoiden ajankohtaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tutkimus vastaa kysymyksiin, millä tavoin Magenta-hankkeen täydennyskoulutus ja manageritoiminta tavoittivat hanketaiteilijoiden kehitystarpeet, ja miten käytettyjä toimintamuotoja tulisi kehittää. Hanketaiteilijahaastatteluista ilmeni, että kuvataiteilijan toimintaympäristön muutokset vaativat kuvataiteilijaa päivittämään ammattikuvaansa entistä enemmän nyky-yhteiskunnan eri toimijoita palvelevaksi vuorovaikutukseksi. Tämä tarkoittaa kuvataiteilijan tarvetta suuntautua muun muassa palvelumuotoilun ja markkinoinnin osa-alueille. Moilasen tutkimuksesta selviää, että hanketaiteilijat kokivat manageritoiminnan tarjoavan uusia toi- 30
mintatapoja ja toimintakulttuureja taiteilijan arkeen. Managerin todettiin olleen merkittävä henkilö taiteilijan kehitystarpeiden kartoittamisessa ja vahvuuksien löytämisessä. Hanketaiteilijat kokivat saaneensa managerilta rohkaisua ja avustusta tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän lisäksi hanketaiteilijat korostivat managerin ja muiden taiteilijoiden antaman vertaistuen tärkeyttä. Manageritoiminta nähtiin kokonaisvaltaiseksi taiteilijan rinnalla kulkemiseksi, missä taiteilija ja manageri muodostavat kollegiaalisen yhteistyökuvion. Managerin koettiin myös edistävän taiteilijan uskottavuutta arvioidessaan ja markkinoidessaan taiteilijaa eri yhteistyötahoille. Manageri nähtiin taiteilijan arkea helpottavana henkilönä, jonka toimesta taiteilijalla on mahdollisuus keskittyä ammattinsa ydinsisältöön, taiteelliseen työskentelyyn. Siten hanketaiteilijat olivat valmiita korvaamaan managerille aiheutuvat kulut tehdystä työstä, mikäli he palkkaavat managerin tulevaisuudessa kollegakseen. Hanketaiteilijat odottivat manageritoiminnan kehittämisen lisäävään heidän työllistymistään. Taiteilijoilla oli työllistymisen suhteen henkilökohtaisia tavoitteita liittyen muun muassa teos-, tuote- ja galleriamyyntiin sekä osaamisen markkinointiin. Osa hanketaiteilijoista ei kokenut kuitenkaan Magentahankkeen antavan heille riittävästi työllistymismahdollisuuksia, sillä osa työstetyistä ideoista todettiin jäänen kehitysasteelle vailla yhteistyökumppania. Hanketaiteilijat pohtivat manageritoiminnan kehittämistä muun muassa kummitoiminnan muotoon, jossa kokenut taiteilija antaa hanketaiteilijalle käytännön kehitysehdotuksia. Manageritoiminta voisi myös jäljitellä hanketaiteilijoiden mukaan kansainvälistä mallia, jossa manageri valitsee talliinsa useita taiteilijoita markkinoidakseen heidän tuotantoaan. Hanketaiteilijat kokivat profiloitumisen lappilaiseksi taiteilijaksi olevan haaste taiteen kentällä. Hanketaiteilijat korostivat kuinka managerin on tulevaisuudessa tärkeää tarjota entistä enemmän työkaluja ja reittejä yhteistyömahdollisuuksiin paikallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa, jotta taiteilijoiden tavoitteet täyttyisivät. Taiteilijan ja managerin kaksisuuntaista vuorovaikutusta tulee jatkossa syventää, jotta taiteilijat pystyisivät laajentamaan toimintamahdollisuuksiaan Lapissa. Magenta-hankkeessa on kehitetty nimenomaan taiteilijaseuran palveluksessa toimivan managerin työnkuvaa. Lapin taiteilijaseurassa on jäsenenä yli sata ammattitaiteilijaa. Seuran manageri ei voi markkinoida yksittäisten taiteilijoiden teoksia tai valita taiteilijoita talliinsa. Kaiken toiminnan tulee olla tasapuolista. Galleristit ja agentit ovat myyntihenkilöitä, jotka edustavat ja myyvät itse valitsemiensa taiteilijoiden teoksia. Managerin työnkuva on paljon tätä myyntitoimintaa laajempi ja keskittyy lähes täysin eri toimintoihin. Nuoren taiteilijan oppiminen vanhemmalta taiteilijalta on vertaisoppimista. Se sijoittuu ennemmin täydennyskoulutuksen kuin manageritoiminnan kehittämisen kenttään. 5.4 Taidelainaamotoiminnan kehittäminen Yksi keskeinen manageritoiminnan kehittämisen osaalue oli taidelainaamotoiminnan kehittäminen. Taidelainaamotoiminta tuo teokset yhä useamman ulottuville. Sieltä taidetta voi hankkia kotiin tai yrityksen toimitiloihin kohtuullisin kustannuksin. Yhdessä Magenta-hankkeen kanssa Lapin taiteilijaseura on kehittänyt taidelainaamoja korkeatasoisiksi palveluiksi, mahdollisuuksiksi ostaa ja vuokrata teoksia. Taidelainaamoista kuvataidetta voi lainata pientä kuukausimaksua vastaan tai ostaa teoksen kertamaksulla. Jo kymmenellä eurolla teoksen saa kotiin kuukaudeksi. Maksetut vuokrat vähennetään myyntihinnasta, mikäli teoksen hankkii itselleen. Magenta-hankkeessa kehitettiin Galleria Napan yhteydessä Rovaniemellä toimivan taidelainaamon toimintaa. Elokuussa 2012 avattiin Lappiin kaksi uutta taidelainaamoa, toinen Pyhätunturille Ostoskeskus Pyhän Portin tiloihin ja toinen Pöntsöön Kittilään Levin läheisyyteen Galleria Raekallion tiloihin. Tavoitteena kahden uuden taidelainaamon avaamisessa oli 31
Rovaniemen kulttuurijohtaja Marja Widenius ja kuraattori Reet Varblane I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Kastellaanimaja Galeriissa (vas.). Galleristi Maile Grynberg ja Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Disaini ja Arhitektuuri Galeriissa (oik.). tarjota taidelainaamopalveluja paikallisille ja suurten hiihtokeskusten matkailijoille. Pyhän taidelainaamon vastuuhenkilönä toimii kuvataiteilija Pirkko Mäkelä- Haapalinna ja Kittilän taidelainaamon isäntänä toimi taiteilija Reijo Raekallio. Pyhän taidelainaamossa teosten teemoina ovat lappilaisuuden lisäksi elämän ja luonnon kohtaamispisteet. Pöntsön taidelainaamo toimi huhtikuun 2013 loppuun saakka Galleria Raekallion tiloissa. Pyhän taidelainaamo jatkaa toimintaansa myös Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi Magenta-hanke ja Lapin taiteilijaseura järjestivät lyhytaikaisia pop-up -taidelainaamoja tapahtumien yhteyteen ja kauppakeskuksiin. Lapin taiteilijaseuran taidelainaamo toimi Kauppakeskus Revontulessa joulukuussa 2010 sekä huhti-kesäkuussa ja marras-joulukuussa vuonna 2011. Jo vuonna 2011 Lapin taiteilijaseuran taidelainaamo vieraili Rovaniemi Design Weekillä Sampo-Keskuksessa. Pop-up taidelainaamossa lanseerattiin tuolloin Lapin taiteilijaseuran uudet nettisivut ja nettigalleria. Myös Rovaniemi Design Weekin 2012 kävijät saivat nauttia lappilaisesta taiteesta Lapin taiteilijaseuran pop-up taidelainaamossa Lappia-talolla. Lisäksi Lapin taiteilijaseura ja Magenta-hanke veivät taidelainaamon Sodankylän elokuvajuhlille vuosina 2012 ja 2013. Teemoja Sodankylän taidelainaamoissa olivat muun muassa lappilaisuus, sirkus ja festivaalit. 5.5 Kansainväliset toiminnat Kansainvälinen toiminta on yksi Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran toiminnan keskeisiä sisältöjä. Vastatakseen kulttuurin tuotannon ja tukemisen tavoissa tapahtuneeseen muutokseen Lapin taiteilijaseura on laajentanut kansainvälistä toimintaansa tehtyään strategisen päätöksen keskittää toimintaa Baltian ja Barentsin alueille vuosina 2011-12, jolloin Lapin taiteilijaseuran, Suomen Viron-instituutin ja Magenta-hankkeen yhteistyössä kehitettiin Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. Malli toimii kansainvälistymisen työkaluna taiteilijoille, kuraattoreille sekä tuottajaportaalle. Toteutettujen pilottiprojektien avulla lisättiin tietoisuutta lappilaisesta kuvataiteesta Baltian alueella sekä laajennettiin kansainvälistä kontaktiverkostoa. Mallissa pohditaan kansainvälistä toimintaa strategian, rakenteiden, toimintaympäristön, rahoituksen, viestinnän ja verkostoitumisen kannalta. Toimintarakenteiden kehittämisen avulla turvataan toiminnan jatkuvuus sekä luodaan keskitettyä ja pitkäjänteistä kulttuurivaihtoja vientitoimintaa lappilaiselle kuvataiteelle. Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran tavoitteina kansainvälisten toimintojen mallin luomisessa oli parantaa kuvataiteen alan ammattilaisten mahdollisuuksia hyödyntää ammattitaitoaan kansainvälisesti, rakentaa toimivia yhteistyöverkostoja sekä varmistaa kansainvälisten toimintojen suunnitelmal- 32
lisuus ja jatkuvuus. Pääyhteistyökumppanin, Suomen Viron-instituutin, tavoitteena yhteistyöhankkeessa oli oman toiminta-ajatuksensa mukaisesti edistää pitkän tähtäimen kulttuurituotanto- ja toimintamallien liikkeellelähtöä sekä saattaa toimijoita yhteen ja auttaa heidän verkostoitumistaan. Lapin taiteilijaseura tulee soveltamaan hankkeen avulla luotua kansainvälisten toimintojen mallia myös muiden alueiden kansainvälisissä toiminnoissa ja kansainvälisten verkostojen luomisessa. Lappilaisen taiteen kansainvälisten toimintojen mallia pilotoitiin erilaisin osaprojektein, joista suurimmat olivat kiertonäyttely Karvanlähtöaika Nykytaidetta Lapista (Karvavahetuse aeg Lapimaa nüüdiskunsti) vuosina 2011 2013 ja I live on the Arctic Circle (Ma elan polaarjoonel) -näyttelykokonaisuus Tallinnassa ja Riiassa vuonna 2012. Näissä pilottiprojekteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää jatkossa lappilaisen taiteen vientityössä. Pilotoinnin tarkoituksena oli lappilaisen kuvataiteen, taiteilijoiden, tuottajaportaan ja kuraattorien vieminen Baltiaan sekä vastaavien baltialaisten tahojen tuominen Lappiin. Osahankkeiden rahoittajina mallin kehittäjien lisäksi ovat toimineet useat eri rahoittajatahot. Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.lapintaiteilijaseura.fi/magenta/mallit/ 5.5.1 I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuus Elokuussa 2012 avattiin I Live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuus samanaikaisesti viidessä tallinnalaisessa galleriassa. Lappilaiset ja virolaiset muusikot verkostoituivat ja esiintyivät yhdessä näyttelyiden avajaisissa ja I live on the Arctic Circle -jatkoklubilla. Tallinnasta näyttelykokonaisuus jatkoi matkaansa Riiaan, jossa se oli esillä kolmessa galleriassa syyslokakuussa 2012. I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuutta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Frame-säätiö, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Suomen Viron-instituutti, Suomen Riian-suurlähetystö, Lapin taiteilijaseura ja Magentahanke (ESR). I LIVE ON THE ARCTIC CIRCLE Näyttelykokonaisuuteen osallistuneet taiteilijat: Mervi Autti, John Court, Joseph James, Riikka Jokiaho, Anssi Hanhela, Liisa Harju, Markku Heikkilä, Maria Huhmarniemi, Liisa Karintaus, Maria Kausalainen, Tuomas ja Ninni Korkalo, Kalle Lampela, Leila Lipiäinen, Tuuli Mukka, Mari Oikarinen, Anu Riestola, Terhi Silenius, Tuula Turkki, CSCAA Contemporary Santa Claus Artist Association (Kalle Lampela ja Eemil Karila) 5.5.2 Kiertonäyttely Karvanlähtöaika Nykytaidetta Lapista Kiertonäyttely Karvanlähtöaika Nykytaidetta Lapista toteutettiin Suomen Viron-instituutin, Lapin taiteilijaseuran ja Tarton taiteilijaseuran (MTÜ Tartu Kunstnike Liit) yhteistyönä. Suomen Viron-instituutti tuotti kiertonäyttelyn Alfred Kordelinin säätiön apurahan turvin. Näyttelyn kuraattoreiksi Suomen Viron-instituutti kutsui Indrek Grigorin ja Markus Toomperen Tarton taiteilijaseurasta. Kuraattorit vierailivat Rovaniemellä toukokuussa 2011. Matkan päätarkoitus oli valita taideteokset kiertonäyttelyä varten. Kiertonäyttely esitteli 22 teosta 14 taiteilijalta. Näyttely aloitti kolmivuotisen kiertueensa Tartosta Loov Galeriista syyskuussa 2011. Avajaisiin osallistui taiteilijaseurojen ja Suomen Viron-instituutin yhteistyötahojen edustajia Suomesta ja Virosta sekä lappilaiset kuvataiteilijat Essi Korva ja Olli Moisio. Tartosta näyttely vietiin Riian yliopiston akateemi- KARVANLÄHTÖAIKA Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat: Raija Aula, Mia Hamari, Anssi Hanhela, Ilona Kivijärvi, Ninni Korkalo, Tuomas Korkalo, Essi Korva, Leila Lipiäinen, Riitta Moilanen, Olli Moisio, Tuuli Mukka, Marketta Nilsen, Elina Sipilä, Sointu Viinikka 33
Taiteilija Riikka Jokiaho I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Kastellaanimaja Galeriissa (vas.). Lappilaisia taiteilijoita I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Haus Galeriissa (oik.). seen kirjastoon Latviaan. Latviasta näyttely tuotiin tammikuussa 2012 jälleen Viroon. Vuosien 2012-13 aikana näyttely on ollut Suomen Viron-instituutin organisoimana esillä useissa kirjastoissa, kulttuuritaloissa ja gallerioissa eri puolilla Viroa. 5.5.3 Muu kansainvälinen toiminta Kansainvälisten verkostojen luominen oli Magentahankkeessa tärkeässä roolissa. Baltiaan suuntautuneen toiminnan lisäksi manageri Merja Briñón osallistui vuosina 2011-12 Barents Culture Co-Production Network -verkostoitumishankkeeseen, jossa suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset välittäjäportaan toimijat tapasivat toisensa verkostoitumisseminaareissa Luulajassa, Rovaniemellä, Kirovskissa ja Murmanskissa. Hankeen tapaamiset tuottivat jatkosuunnitelman X-Border -näyttelystä, joka toteutettiin samanaikaisesti Luulajassa, Rovaniemellä ja Severmorskissa kesällä 2013. Lapin taiteilijaseura toimi X-Border Biennaalin yhteistyökumppanina. Merja Briñón on toiminut managerina ArtSwaphankkeen suunnittelutyöryhmässä. Hankkeessa toteutetaan uudentyyppinen taiteilijoiden liikkuvuuden, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen konsepti. Pilottina toteutetaan taiteilijoiden kansainvälinen vaihto siten, että lappilaiset ja hollantilaiset taiteilijat vaihtavat kotejaan ja työhuoneitaan sekä ammatillisia verkostojaan 1-3 kuukauden ajaksi vuonna 2014. Vaihdon aikana taiteilijat valmistelevat ja tekevät taideprojekteja erilaisilla teemoilla, joita ovat ympäristötaide, sosiaalinen taide ja Pop-up Art Space. Manageri Merja Briñón valittiin managerien Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exchange -vaihto-ohjelmaan, jossa kehitetään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja turkkilaista taide- ja kulttuuriorganisaatioiden välillä. Lapin taiteilijaseura toteuttaa yhdessä lontoolaisen Arts Territoryn ja turkkilaisen Sivas Hizmet Vakfın kanssa pop-up taiteilijaresidenssin ja kansainvälisen kiertonäyttelyn. Residenssijakson aikana osallistuvat taiteilijat tutkivat paikallista kulttuuria nykytaiteen kontekstissa. Vuonna 2013 Briñón osallistui Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exchange -vaihto-ohjelman tapaamisiin/koulutustilaisuuksiin 29.5.-3.6. Izmirissä Turkissa, Berliinissä 11.-15.9 sekä Sivasissa ja Istanbulissa Turkissa 21.-30.10. Yhtenä osana Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exhange -hankkeeseen kuuluukin managerien kouluttaminen kansainväliseen toimintaan. Hanketta rahoittavat European Cultural Foundation, MitOst e. V. ja Anadolu Kültür. Projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva ja manageri Merja Briñón tekivät benchmarkkaus-matkan Glas- 34
gowiin ja Lontooseen Iso-Britanniaan lokakuussa 2012. Iso-Britannia on edelläkävijä taiteen manageritoimintaan liittyvässä sisällöntuotannossa. Matkan tavoitteena oli tutustua vastaavanlaisiin luovan alan hankkeisiin, brittiläiseen manageritoimintaan sekä erilaisiin tapoihin tuotteistaa visuaalisen alan palveluja. Kansainvälisten toimintojen kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. 5.6 Manageritoiminnan kehittämisen hyvät käytännöt ja jatkokehitysehdotukset Magenta-hankkeessa kehitettiin uusia kuvataiteen palvelukokonaisuuksia ja toimintakonsepteja. Hankkeen aikana syntyi uusia, toimivia, paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Hankkeen vaikutuksesta Lapin taiteen alan ammattilaisten osaamistaso kasvoi erityisesti toiminnan suunnitelmallisuuden, palvelujen suunnittelun, kansainvälisten toimintojen ja liiketoimintaosaamisen alueilla. Taiteen alan ammattilaisten toiminnan mahdollisuudet lisääntyivät. Palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli onnistunut valinta. Laaja palvelumuotoilun menetelmien kirjo mahdollistaa ideoinnin ja palvelujen innovatiivisen suunnittelun elämyksellisesti, toiminnallisesti ja yhteisöllisesti. Jatkossa olisi mielenkiintoista kehittää uusia palvelumuotoilun menetelmiä kuvataiteen lähtökohdista käsin. Asiantuntijaryhmissä toteutetut palvelumuotoilutuokiot toimivat myös eri alojen ammattilaisten verkostoitumistapaamisina, joissa eri alojen ammattilaisten näkökulmat ruokkivat toisiaan. Harmillista hankkeen kannalta oli, että vain harvat kuvataiteilijat löysivät palvelumuotoilutuokiot. Yhteistyö muotoilun ja kuvataiteen kesken on uudehko asia, joka saattaa alkuvaiheessa herättää vastustusta. Onneksi Lapista löytyy taiteilijoita, jotka uskaltavat ottaa uuden haasteen vastaan ja ovat lähteneet innokkaina uudenlaiseen yhteistyöhön mukaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Pirkko Mäkelä-Haapalinnan palvelumuotoilutuokioiden tukemana kehittämä Art Tasting -palvelu. Kuvataiteen palvelujen kehittämisessä painotettiin hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisestä. Palveluja ja toimintakonsepteja pyrittiin kehittämään taiteilijoiden omista lähtökohdista käsin. Hankkeen aikana havaittiin, että taiteilijan on itse päästävä suunnittelemaan oma tuotteensa ja myös päästävä valitsemaan kenen kollegan kanssa palvelun tai toimintakonseptin suunnittelee ja toteuttaa. Palvelukonseptien siirtäminen taiteilijalta toiselle osoittautui haasteelliseksi ellei jopa mahdottomaksi. Taiteilijan on vaikeaa sitoutua toimintaan, jota hän ei ole ollut suunnittelemassa alusta alkaen. Palvelun suunnittelussa myös henkilökemioiden toimivuus on tärkeää. Taiteilijan on itse löydettävä kanssataiteilijat, joiden kanssa palvelun haluaa toteuttaa. Luova prosessi vaatii yhteisen tahtotilan, yhteyden ja energian onnistuakseen. Yritysmaailma ja taidemaailma puhuvat omia kieliään. Manageri on tulkki, joka pystyy kommunikoimaan molempien osapuolten kanssa. Yritysten kanssa toimittaessa on erityisen tärkeää keskustella toiminnan tavoitteista ja ennen kaikkea konkreettisista hyödyistä. Yritysmaailman täsmällisyys ja sovittuihin toimiin sitoutuminen voi vielä olla vierasta Lapin alueen kuvataiteilijoille. Useat taiteilijat tarvitsevat vielä managerin tukea oppiessaan työelämässä tarvittavia taitoja. Alueen yritykset eivät puolestaan välttämättä näe sitä potentiaalia, joka visuaalisessa taiteessa ja sen soveltavassa käytössä on. Ihanteellisessa palvelujen kehitysprosessissa ensimmäisestä suunnittelupalaverista saakka taiteilija, tuottaja, myyjä ja/tai jakelija sekä tutkija tekevät yhteistyötä. Tällainen prosessi päästiin tekemään suunniteltaessa Hehku-taidetyöpajoja, jolloin tuottajan ja taiteilijan lisäksi prosessissa olivat mukana Arktikumpalvelut tulevan tuotteen myyjänä ja TAIKA-hanke tuottamassa tutkimustietoa tulevan tuotteen toimivuudesta. Tutkimustieto toimii jatkossa myös myynnin työkaluna. 35
Hankkeen vaikuttavuutta manageritoiminnan kehittämisen osalta mitattiin hanketaiteilijoiden avulla. Moni visuaalisen alan taiteilija toimii yksityisyrittäjän tai ammatinharjoittajan tavoin kuitenkin vailla liiketoimintaosaamista. Toiminnan suunnitelmallisuus, välittäjäportaan konsultointi sekä sparraus ja henkinen tuki voivat auttaa kuvataiteilijoita eteenpäin urakehityksessä. Mitä aktiivisempi hanketaiteilija Magentahankkeessa oli, sitä enemmän hän pääsi eteenpäin urallaan kahden vuoden aikana. Pahimmillaan hanketaiteilija näki managerin teoskauppiaana, joka myy ja markkinoi hänen teoksiaan pääkaupunkiseudulla sillä välin, kun taiteilija maalaa työtilassaan toisella puolella Suomea. Parhaimmillaan managerin ja taiteilijan välille syntyi hedelmällinen yhteistyösuhde, jossa manageri toimi konsulttina, ohjaajana, sparraajana ja henkisenä tukena antaen myös omat verkostonsa taiteilijan käyttöön. Kuten edellä mainittiin, taiteilijan työn kehittämisessä taiteilijan oma aktiivisuus ja sitoutuneisuus ovat avainasemassa. Taidelainaamotoiminta on osalle Lapin taiteilijoista merkittävä tulonhankkimismuoto. Esiselvitys- ja Magenta-hankkeiden aikana taidelainaamojen lainausmaksujen tuotto kasvoi lähes kahdella kolmanneksella ja teosmyynti kolminkertaistui. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan pop-up taidelainaamon myyntiin vaikuttavat suuresti lainaamon sijainti, perustamisen ajankohta ja sesonki. Lisäksi on tärkeää, että taidelainaamossa on runsas valikoima laadukkaita teoksia ja hyvä asiakaspalvelu. Myös teosten nopea vaihtuvuus houkuttaa asiakkaita. Taidelainaamotoimintaa tulisi kehittää edelleen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lappilaiset kuvataiteilijat ovat kiinnostuneita kansainvälisistä toiminnoista. Selvityksissä kansainvälinen toiminta koetaan merkittäväksi ja myös käytännössä kansainvälisiin projekteihin on paljon hakijoita. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon Lapin haasteet kuvataiteilijan toimintaympäristönä. Magenta-hankkeessa on päästy hyvään alkuun kansainvälisten toimintojen kehittämistyössä esimerkiksi kehittämällä Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. Seuraava askel voisi olla mallin käytännön tason jalkauttamistyö ja toimivan kansainvälisen taiteilijavaihto ja -residenssikonseptin kehittäminen. Manageritoiminnan kehittämisen osiossa lähdettiin testaamaan useiden erityyppisten kuvataiteen palvelujen ja toimintakonseptien toimivuutta Lapin alueella. Kaikki kehitysprojektit olivat onnistuneita, vaikka osaprojektien sisällä esiintyikin tässä raportissa mainittuja haasteita. Osaprojektien määrä oli suuri verrattuna hankehenkilöstön määrään ja käytettäviin työtunteihin. Lapin alueen taiteilijat tarvitsevat vielä paljon tukea ja ohjausta erityisesti toimittaessa alueen yritysmaailman kanssa. Magenta-hankkeen kunnianhimoisesta määrällisestä tavoitteesta johtuen joissakin kehitysprojekteissa hankehenkilöstöllä ei ollut riittävästi aikaa taiteilijoiden ohjaukseen. Tulevaisuudessa olisi tärkeää keskittyä määrän sijasta laatuun. Tämä tarkoittaa pienempää projektien määrää ja syvällisempää keskittymistä kuhunkin kehitysprojektiin. Kunnissa käytyjen palautepalaverien perusteella vaikuttaa siltä, että alueella on halukkuutta pidempiin kehitysprojekteihin. Kehitysprojektien onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki toimijat sitoutuvat projektin toteuttamiseen, tehtävänjako on selkeä ja kokoontumisia järjestetään säännöllisesti. 36
Lapin alueen lehdistöön luotiin Magenta-hankkeen aikana hyvät suhteet. Vasemmalla avajaisyleisöä Magentaa! -näyttelyn avajaisissa Kemin taidemuseossa. Oikealla Reijo Raekallio tiedotustilaisuudessa Pöntsön taidelainaamossa. 6. Magenta-hankkeen viestintä ja näkyvyys Kehittämishankkeen viestintä ja näkyvyys on yksi tärkeistä osa-alueista. Hankkeen viestintä koostui sisäisten ja ulkoisten kohderyhmien tiedottamisesta. Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan hankkeessa kiinteästi mukana olleiden toimija-, päätöksenteko-, asiantuntija- ja rahoittajatahojen välistä keskinäistä viestintää. Sisäiseen kohderyhmään katsottiin kuuluvan hankkeen toteuttajat, yhteistyöyritysten ja -kuntien yhteyshenkilöt, päätöksentekotahot ja toteutettavan projektin muut toimijat yrityksissä ja kunnissa. Sisäiseen kohderyhmään kuuluivat myös projektien toteutuksessa mukana olleet taiteilijat. Sisäistä viestintää toteutettiin pääasiassa henkilökohtaisissa tapaamisissa, ohjausryhmän kokouksissa ja tiedottamalla sähköpostin välityksellä ja puhelimitse. Sisäisessä tiedottamisessa keskityttiin projektien määrän vuoksi tiedottamaan alueen taiteilijoita ja yhteyshenkilöitä pääasiassa alueella tapahtuvista ja alueelle kohdistuvista toimista. Kansainvälisissä toiminnoissa sisäinen viestintä toteutui Lapin taiteilijaseuran, projekteihin osallistuvien taiteilijoiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kesken. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan lähinnä tiedottamista, joka suunnataan hankkeen ulkopuolisille tahoille kuten tiedotusvälineille ja näiden kautta suurelle yleisölle. Ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän avulla hankkeesta ovat pystyneet saamaan tietoa kaikki asiasta kiinnostuneet tahot. Ulkoiseen kohderyhmään kuuluivat olennaisesti tiedotusvälineiden lisäksi hankkeen kohderyhmä eli visuaalisen taiteen alan ammattilaiset, soveltuvin osin myös muiden taiteen ja luovien alojen ammattitaiteilijat, kuten teatteri-, sirkus-, musiikki- tai käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset, muut taiteen kentällä toimivat tahot ja organisaatiot, kuten rahoitusorganisaatiot, museoiden henkilöstöt sekä taiteiden tiedekunnan opettajat ja oppilaat. Ulkoisella viestinnällä pyrittiin lisäämään Magentahankkeen ja visuaalisen alan taiteen positiivista näkyvyyttä ja parantamaan edelleen näiden imagoa. Tavoitteena oli, että hankkeeseen liittyvät tahot ja muut asiasta kiinnostuneet saavat tietoa hankkeen tapahtumista ja konkreettisista tuloksista. Yhteistyökuntien 37
kuntalaisia, organisaatiota ja yrityksiä tiedotettiin toteutetusta kehittämisprojektista lehdistötiedottein sekä nettisivujen ja sosiaalisen median avulla. Magenta-hankkeen päätiedotuskanavana toimivat hankkeen nettisivut. Markkinoinnissa ja tiedotuksessa hyödynnettiin Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen verkostoja. Myös sosiaalisella medialla oli tärkeä rooli markkinointiviestinnässä. Lapin alueen lehdistöön luotiin Magenta-hankkeen aikana hyvät suhteet. Lehdistötilaisuuksia on järjestetty hankkeen avauksesta, lähes jokaisesta kehittämisprojektista sekä suuren yleisön kannalta kiinnostavimmista toimista ja koulutuksista. Lehdistötiedotteet otettiin mielenkiinnolla vastaan ja jokaisen kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu kehittämisprojekti sai näkyvyyttä alueen lehdistössä. Myös Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen mallin pilottiprojektit huomioitiin näyttävästi Baltian maiden lehdistössä. Magentahankkeen toiminnasta on tehty yhteensä kolmekymmentäkolme lehtijuttua. Magenta-hankkeen henkilöstö osallistui ja esitteli aktiivisesti hanketta luovan alan toimijoiden tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla. Tilaisuudet on listattu viereisessä taulukossa. Lisäksi hankkeen toimia on esitelty säännöllisesti Lapin taiteilijaseuran yleiskokouksissa ja hallituksen kokouksissa 1.10.2011 31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen päättyessä vuonna 2013 projektihenkilöstö järjesti Magenta-hankkeen Road Shown Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa jakaen hankkeen tuloksia ja hyviä käytänteitä. Road Show oli käytännössä aamukahvitilaisuus, jossa projektipäällikkö ja manageri esittelivät hankkeen tuloksia keskustellen yleisön kanssa. Lappilaiset taiteilijat olivat läsnä Making Of -työkalun avulla toteutettujen videotervehdysten muodossa. Lisäksi hankkeesta julkaistiin MAGENTA Visuaalista vetovoimaa Lapista loppujulkaisu. Magenta-hanketta esiteltiin seuraavissa tilaisuuksissa Taiteesta hyvinvointia Lapissa -seminaari Korundissa 12.10.2011 Barents Culture Co-Production Network Luulajassa 31.10.2011 Art and Design in Arctic Environment -seminaari Rovaniemellä 3.11.2011 Kulttuurifoorumi Kemissä 12.1.2012 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry: n kevätkokous Rovaniemellä 19.5.2012 Arctic Circles Summer Schools Panel Discussion -tilaisuus 29.5.2012 Tallinnan ja Riian I Live on the Arctic Circle -näyttelyiden avajaisissa 2.-3.8.2012 ja 12. 13.9.2012 Lapin taiteilijaseuran ja Letken yhteistyökokous 13.10.2012 WAAE Summit 2012 - Cultural Encounters and Northern Reflections -seminaari Rovaniemellä 7.11.2012 Hankkeen päätösseminaari Rovaniemellä 26.9.2013 Kuntakulttuuri kohtaa Kittilässä 26. 27.9.2013 Pohjoiskalotin Kulttuuripäivät Jällivaarassa 2.-3.10.2013 38
7. Johtopäätelmät Magenta-hankkeen avulla vastattiin toimintaympäristön rakennemuutokseen. Hankkeen tuloksena parannettiin täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja manageritoiminnan kehittämisen keinoin alueen taiteilijoiden toiminta- ja työllistymisedellytyksiä. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyi Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli sekä Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. Magenta-hanke vakiinnutti omalta osaltaan visuaalisen taiteen manageri- ja täydennyskoulutustoimintaa Lapin alueella. Hankkeen kehitysprojekteja toteutettiin kuudessa eri Lapin kunnassa ja kolmessa lappilaisessa yrityksessä. Kehitysprojekteihin työllistettiin viisitoista lappilaista visuaalisen alan taiteilijaa kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi. Hanke järjesti kaksikymmentäkolme maksutonta taiteen täydennyskoulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 400 henkilöä. Magenta-hankkeessa kehitettiin rakenteita Lapin visuaalisen taiteen kentälle. Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli ja Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli kokosivat yhteen hankkeen kehitysprojekteissa ja muissa toiminnoissa hyviksi havaitut käytännöt Lapin erityispiirteet huomioiden. Kehitetyt toimintamallit ja muut toimivat rakenteet ovat avain pitkäjänteiseen visuaalisen alan kehittämiseen Lapin alueella hankkeen päättymisen jälkeen. Kuten Magenta-hankkeen alkaessa visuaalisen taiteen puolelta puuttuu edelleen vakiintunut välittäjätaho, joka tekisi aktiivisesti työtä erityisesti kuvataiteilijoiden ja yritysmaailman sekä muiden sidosryhmien välillä. Magenta-hankkeessa manageri on ollut tällainen linkki ja asiantuntija eri toimijoiden välillä. Magenta-hanke oli yksi ensimmäisistä askelmista kohti ammattimaista visuaalisen taiteen manageritoimintaa ja liiketoimintosaamista edistävää taiteen täydennyskoulutusta. Hankkeen aikana on löydetty Lapin alueella hyväksi havaittuja toimintatapoja ja aloitettu tärkeä visuaalisen alan aktiivinen kehitystyö. Hankkeessa on resursseihin nähden laajasti testattu eri toimintatapoja. Jatkossa olisi tärkeää keskittyä nyt hyväksi havaittuihin toimintatapoihin syventäen ja laajentaen sekä mahdollisesti monistaen tätä toimintaa. Palvelumuotoilun käyttö uusien kuvataiteen palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli toimiva ratkaisu. Elämykselliset ja toiminnalliset palvelumuotoilun menetelmät toimivat odotettua paremmin asiantuntijoiden verkottajina. Yhdessä tekemisen kautta oli helpompi tutustua oman ja muiden alojen edustajiin. Lisäksi toiminnallinen työskentelytapa koettiin mielekkääksi. Jatkossa tulisi pohtia mitä annettavaa kuvataiteella voisi olla palvelumuotoilulle? Uusien kuvataidelähtöisten palvelumuotoilun menetelmien kehittäminen palvelumuotoilun ja visuaalisen taiteen kentälle olisi hyvä kehitys- ja tutkimustyön kohde. Uusien kuvataiteen palvelujen kehittämisessä oli vahva hyvinvointipainotus. Useissa Lapin kunnissa eri kohderyhmien syrjäytymisen ehkäisy on ajankohtainen teema. Useat Magenta-hankkeessa kehitetyt uudet kuvataiteen palvelut nostavat alueen hyvinvoinnin tasoa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö matkailusektorin kanssa oli yksi Magenta-hankkeen tavoitteista. Kahdessa yritysten kanssa tehdyssä projektissa aloitettiin jo yhteistyö matkailutoimijoiden kanssa, mutta jatkossa tätä hyvin käynnistynyttä yhteistyötä tulisi laajentaa ja syventää. Lapin taiteilijaseura pitää tärkeänä kuvataiteen kulttuurimatkailutuotteiden kehittämistä Lappiin. Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen Lapin taiteilijaseura työllistää managerin vuodeksi 2014 suunnittelemaan uusia visuaalisen taiteen kulttuurimatkailutuotteita Opetus- ja kulttuuriministeriön, Lapin ELY-keskuksen ja AVEK - Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen rahoitusten avulla. 39
Taidelainaamotoiminnan kehittäminen oli yksi manageritoiminnan kehittämisen keskeisiä sisältöjä. Hankkeen aikana ehdittiin kokeilla taidelainaamotoimintaa eri muodoissa eri puolilla Lappia. Opettavaisten kokemusten kautta on löydetty Lapissa toimivat tavat toteuttaa taidelainaamotoimintaa. Taiteen lainaamisen ollessa tärkeä tulonhankkimismuoto usealle alueen kuvataiteilijoista, toimintaa tulisi kehittää edelleen. Seuraava askel voisi olla poikkitaiteellisen taidelainaamon tai taidetilan konseptin kehittämistyö. Kansainväliset toiminnat ovat enenevässä määrin kuvataiteilijan työn tärkeä osa-alue. Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli luo hyvän pohjan pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Mallia voivat hyödyntää niin organisaatiot kuin yksittäiset taiteilijat, tuottajat ja kuraattorit kansainvälisessä vienti- ja vaihtotoiminnassaan. Seuraavana tulisi jalkauttaa malli tiiviimmin käytännön toimintaan ja mallin soveltaminen myös Baltian maiden ulkopuolelle. Taiteen edistämiskeskuksen sulkiessa kansainvälisiä residenssejään toimivan ja monipuolisen residenssitoimintakonseptin kehittäminen lähitulevaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää taiteilijoiden kansainvälisen toiminnan kannalta. Lapin taiteilijaseura on jo aloittanut tämän kehitystyön ArtSwap ja Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exhange -hankkeissaan. Magenta-hankkeessa on tutkimuksen ja käytännön toiminnan kautta todennettu manageritoiminnan tarpeellisuutta. Hanketaiteilijoiden avulla tutkittiin manageritoiminnan vaikutuksia yksittäisten taiteilijoiden urakehitykseen. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että ammattitaitoinen manageri voi lisätä huomattavasti alueen taiteilijoiden toimintaedellytyksiä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tästä syystä manageritoiminnan rahoitusta tulisi tukea myös jatkossa. Manageri on lisäksi Magenta-hankkeessa työskentelynsä aikana hankkinut lisärahoitusta kehitysprojekteille ja kansainvälisille toiminnoille. Tällä tavoin kehittämisprojekteihin sisältyneet taiteelliset osuudet on saatu toteutettua laajemmin tai useampia kertoja. Lisärahoitusta kehitysprojekteihin kansainvälisten toimintojen lisäksi onnistuttiin hankkimaan Lasten taidekarnevaaleille, Meri-Lapin Taideankkureille ja Pyhän taidelainaamon perustamiseen. Yksi ammattimaisesti toimivan managerin keskeisiä tehtäviä onkin rahoituksen etsiminen ja hakeminen. Lisärahoituksen turvin voidaan työllistää enemmän alueen taiteilijoita. Näin ollen manageritoimintaan panostaminen lisää myös alueen taiteilijoiden työllisyyttä. Magenta-hankkeessa pilotoitiin visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutusten kehittämisprosessin mukaisesti. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta toteutettiin osaksi omana osa-alueenaan kehittäen ja järjestäen lyhytkoulutusta systemaattisesti kahden vuoden ajan taiteen ammattilaisille. Pääteemat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja taiteilijan oma työhyvinvointi jaettiin seitsemään sisältöä kuvaavampaan alateemaan. Koulutusten suunnitteluprosessi eteni asiakastarpeen tunnistamisesta, sisältöjen räätälöintiin ja markkinointiin. Kaikista alateemoista järjestettiin koulutusta. Vaikka osalle taiteilijoista liiketoimintaosaamista edistävät koulutukset tuntuvat vielä vierailta, löytyi Lapin ammattitaiteilijoista joukko aktiivisia ja kouluttautumishalukkaita taiteilijoita. Koulutusten tuotteistamisella onnistuttiin vastaamaan taiteilijoiden osaamistarpeisiin visuaalisen alan erityispiirteet huomioiden. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutus lisäsi Lapin ammattitaiteilijoiden toimintaedellytyksiä ja liiketoimintaosaamista sekä ymmärrystä omista osaamis- ja vahvuusalueistaan. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta sidottiin yhteen hankkeessa toteutettujen kehitysprojektien kanssa. Täydennyskoulutuksella lisättiin taiteilijan osaamista tarjoamalla sisällöllisesti sopivia koulutuksia palvelujen ja toimintakonseptien kehittämistyöhön. Työllistettyjä kehitysprojekteihin osallistuneita taiteilijoita kannustettiin ja ohjattiin osallistumaan näihin koulutuksiin. Osallistuminen oli taiteilijalle vapaaehtoista. Yhdeksän taiteilijaa viidestätoista osallistui kehittämisprojektin lisäksi ja tueksi täydennyskoulutustilaisuuksiin. Kehitysprojektit toimivat hankkeen 40
täydennyskoulutuksen työelämäkytkentänä siten, että projektien aikana taiteilijat toteuttivat koulutuksissa käsiteltyjä sisältöjä managerin ja projektipäällikön antaessa ohjausta ja palautetta. Magenta-hankkeen onnistuneen pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että työelämälähtöinen oppiminen on toimiva menetelmä taiteen täydennyskoulutuksessa. Sen edellytyksenä on yhteistyö ammattimaiseen ja alan tuntevaan tuottaja- ja välittäjätahoon ja omakohtainen, taiteilijan sitoutumista edistävä kehittämisprojekti. Jatkossa on tärkeää edelleen kehittää ja luoda rakenteita koulutuksen ja kehittämisprojektityöskentelyn välille ja tavoitella laajempia työelämäkytkentäisiä, korkeakoulutasoisia osaamiskokonaisuuksia. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen pilotoinnin yhtenä merkittävänä tuloksena ovat luodut rakenteet taiteen täydennyskoulutukselle Lapissa. Yhteistyö alan toimintakentän ja koulutusorganisaatioiden välillä tulee olla tiivistä vuoropuhelua ja yhteiseen päämäärään tähtäävää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Magenta-hankkeessa mukana olleiden tahojen kanssa tätä yhteistyössä toteutettua kehittämistyötä on onnistuneesti pilotoitu ja kiinnostusta jatkosuunnitelmille on. Koulutustoimintamallin laajentaminen ja soveltaminen eri taiteen aloille Lapissa kasvattaisi vielä laajemmin taiteen ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja lisäisi ammattitaiteilijoiden työskentely- ja kouluttautumismahdollisuuksia Lapissa. Magenta-hankkeessa on todennettu tutkimuksen ja käytännön toiminnan myötä myös visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen tarpeellisuutta. Kaksi vuotta on lyhyt aika jalkauttaa syntyneitä rakenteita rahoituksen kannalta pysyviksi. Taiteilijan työkuva ja tulotaso on edelleen pirstaleista, mikä vaikeuttaa maksulliseen täydennyskoulutukseen osallistumista. Apurahojen väheneminen väistämättä vaikuttaa myös taiteilijan täydennyskoulutusmahdollisuuksiin. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kehittämispäällikkö Osmo Palonen kirjoittaa Taiteen erityispätevyyspaletti-hankkeen loppuraportin esipuheessaan (Sibelius-Akatamia 2013, 3) kuinka opintojen rahoitus taidealalla on ikuinen pulma, koska taiteet ovat matalapalkka-aloja. Taidealojen aikuisopiskelijoiden ja heidän työantajiensa maksukyky on varsin pieni. Heiltä saatavat kurssimaksut eivät kata opintojen järjestäjälle koituvia kuluja. Magenta-hanke on mahdollistanut kansainvälisten toimintojen, visuaalisen taiteen manageritoiminnan sekä taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen Lapissa Euroopan Sosiaalirahaston, Lapin ELY-keskuksen sekä ja yritysten ja kuntien rahoituksella. Jotta taiteen kenttä kehittyy vastaamaan tulevia odotuksia ja muutoksia, tulisi Palosen mukaan valtion, yliopistojen, itsensä koulutettavien ja heidän työnantajiensa osallistua kustannuksiin systemaattisesti jatkossakin. Magenta-hankkeen kokonaistavoitteiden kannalta on onnistuttu luomaan rakenteita ja pohjaa laajemmalle taide- ja kulttuurialaa edistävälle kehitystyölle Lapin alueella. Hankkeessa toteutunut tiivis kehitysyhteistyö hanketoimijoiden, yritysten, kuntien, taiteilijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on luonut loistavan näköalapaikan hahmottaa miten voimme kehittää taiteen kenttää tulevaisuudessa Lapissa. 41
8. Yhteistyökumppanit Kunnat Rovaniemi Kemi Tornio Kemijärvi Kittilä Inari Yritykset Santa Park Santa s Hotel Santa Claus Tahkokallio Design+ Hankkeet ART360 Art360 oli (2008 2011) valtakunnallinen kuvataidehanke, jonka tavoitteena oli lisätä kuvataiteen toimijoiden käytännönläheistä managerointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen toimijat luovat valtakunnallisen yhteistyöverkoston kuvataidealalle. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia olivat AV-arkki ry, Helsingin Taiteilijaseura ry, Kuvasto ry, Oulun Taiteilijaseura -63 ry, PROTO ry, Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto ja Tampereen Taiteilijaseura ry. TAIKA-hanke TAIKA I-hanke toimi vuosina 2008 2011, jolloin vietiin kokeilumielessä taidelähtöisiä työpajoja erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin. Työpajoissa käytettiin draaman, kuvataiteen, käsityön, liikeimprovisaation ja tanssin, musiikin, sanataiteen ja valokuvauksen menetelmiä. TAIKA II-hanke jatkoi taidetta ja työelämää yhdistävää kehittämistyötä vuosina 2011 2013. TAIKA II-hankkeen tavoitteiksi tutkimustoiminnan osalta on määritelty taidelähtöisen työskentelyn vaikutusten tutkiminen ja laadullisen arviointikriteeristön luominen. TAIKAhanke kuuluu opetusministeriön valtakunnalliseen ESRkehittämisohjelmaan Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Kehittämisohjelman rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Taiteen Erityispätevyyspaletti -hanke Vuonna 2010 2013 toimineen Taidealojen erityispätevyyspaletti -hankkeen alaotsikkona oli Tarvekartoitus ja tuotekehitys eri taiteenalojen erityispätevyyksistä ja niiden suorittamisesta oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Kyseessä oli Opetusministeriön hankerahoitus oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämiseen. Hanke oli yhteistyöhanke, jonka toteuttivat Aalto PRO, Teatterikorkeakoulu, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, Kuvataideakatemia sekä Helsingin yliopisto ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. tarjoamia kuva-, video- ja äänimateriaalia. Tilan välineistö tukee erilaisten käyttöliittymien, kuten mobiilisovellusten nopeaa prototypointia sekä innovatiivista ryhmätyöskentelyä. Hankkeen pilottitahoina ovat toimineet KL-Kopio, Ranuan seudun matkailu, Lappset Group Oy, Nokia sekä Rovaniemen kaupunki. Hanke alkoi 1.8.2009 ja se päättyy maaliskuun lopussa 2011. Huhtikuun alussa alkavassa kaksivuotisessa SINCO PLUS (ESR) -jatkohankkeessa kehitetään edelleen palveluprototypointiin liittyvää osaamista yhteistyössä yritysten kanssa. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma kouluttaa taiteilijoita, jotka voivat suunnitella ja toteuttaa muun muassa matkailualan yrittäjille paikalliseen kulttuuri- ja kertomaperinteeseen perustuvia elämysympäristöjä, kehittää niihin liittyviä palvelutuotteita, toimia erilaisten taidetapahtumien organisoijina tai olla mukana muissa tapahtumissa visuaalisen alan asiantuntijoina. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma on kaksivuotinen koulutus. Lapin yliopisto toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutushanke on Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa. Opintoja järjestetään Rovaniemellä ja Torniossa. Ohjelman rahoittajia ovat Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen ESR-ohjelma, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. IDeALL -hanke DeALL (Integrating Design for All in Living Labs) on vuodesta 2012 toiminut kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on tuoda Living Lab- ja muotoiluyhteisöt saman pöydän ääreen sekä integroida muotoilun käytäntöjä osaksi Living Lab -toimintaa. Elävä Lappi -hanke Elävä Lappi -hankkeessa on vuosina 2010 2013 aikana etsitty ja kokeiltu parhaimpia mahdollisia keinoja tehokkaan Living Lab -toiminnan toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida, kehittää ja toteuttaa palvelumuotoilua hyödyntäen liikunta-, luonto- ja ostosmatkailua tukevia käyttäjälähtöisiä liiketoimintapalveluja. Toimintaa on toteutettu Kemi-Tornion ja Rovaniemen alueilla. Hankkeen toimijat tulevat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta. Muut yhteistyökumppanit Monitaideyhdistys Piste LETKE - Lapin esittävien taiteiden keskus Suomen Viron-instituutti Suomen Riian Suurlähetystö Korkeakoulututkinnon suorittaneet työuralle -työvoimakoulutus SINCO (Service Innovation Corner) Service Innovation Corner (SINCO) -hankkeessa rakennettu ympäristö tarjoaa tietokoneavusteiset puitteet palvelumuotoiluideoiden demonstroimiseen ja niiden asiakaskokemuksen testaukseen. Palvelutilanteita voidaan käydä läpi roolinäyttelemisen avulla palvelunäyttämöllä, jonka ympäristöt voidaan simuloida nopeasti hyödyntäen valaistus- ja videoprojisointitekniikkaa sekä mm. internetin 42
Lähteet ART360, 2010. Avauksia taiteen tuotteistamiseen. Oulun ART360 osahankkeen toiminta 2008-2011. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013. Lapin työllisyyskatsaus, toukokuu 2013. Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Havu, Petra 2011. Kuvataiteen rahoitus. Julkaisussa Luova raha. Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen. Tampere: Hermia Oy. Herranen, Kaisa & Karttunen, Sari 2012. Kuvataidealan osaamistarpeet tulevaisuudessa. Olemassa oleviin aineistoihin pohjautuva kuvaus sekä ehdotus laadullisen ennakoinnin kehittämisestä. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Hiltunen, Mirja & Rantala, Pälvi 2013. Angstisen mummon potkukelkasta keskinäisen kehumisen kerhoon. Taidetyöskentelyä asiantuntijaorganisaatiossa. Teoksessa Taiteesta toiseen: Taidelähtöisen toiminnan vaikutuksia. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson. Julkaistaan syksyllä 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009b. Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2009:53. Opetusministeriö 2009. Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Taustaselvitys kulttuurin tulevaisuus -selontekoa varten. Opetusministeriön julkaisuja 2009:58. Stickdorn, Marc & Schneider, Jakob 2011. This is Service Design Thinking. Basics - Tools - Cases. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc. Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeen loppuraportti. 2013. Taidealojen yliopistollisen erikoistumiskoulutusten yhteisiä suuntaviivoja hahmottelemassa. Taideyliopiston Sibelius-akatemia. Tilastokeskus 2013. http://www.tilastokeskus.fi/til/ tyti/2013/05/tyti_2013_05_2013-06-25_tie_001_ fi.html, luettu 8.7.2013 Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Talentum. Kuosa, Tuomo & Westerlund, Leo (toim.) 2012. Service Design. On the Evolution of Design Expertise. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, part 16. Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, 2011. Laatukäsikirja. Liikanen, Hanna-Liisa 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Mager, Birgit 2009. Service Design as an Emerging Field. Teoksessa Miettinen, Satu & Koivisto, Mikko (toim.) 2009. Designing Services with Innovative Methods. Helsinki: University of Art and Design ja Kuopio: Savonia University of Applied Sciences. Miettinen, Merja & Imporanta, Katariina 2010. Lapin taiteilijaseuran jäsenistön osaamisen ja seuran kehittämistarpeiden kartoitus. Rovaniemi: Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1, 2010. Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009a. Luovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet 2010-2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:13. 43
Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta www.ulapland.fi Lapin taiteilijaseura www.lapintaiteilijaseura.fi Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste ww.taike.fi