TURUN OPETUSTOIMEN 6-LK OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2010 Verkkokyselyn yhteenveto Yleistä Keväällä 2010 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun opetustoimen kuudesluokkalaisten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä sen käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Edellisen kerran kartoitus tehtiin keväällä 2009. Kyselyn toteutuksesta vastasi Tietokone opetuksessa TOP-keskus. Kartoitukseen osallistuneissa kouluissa oli vastausajankohtana kuudennen luokan oppilaita yhteensä 1422, joista kyselyyn vastasi 1101. Kokonaisvastausprosentti oli 77,4 %. Vastaajista suomenkielisiä oli 1001 (vastausprosentti 76 %) ja ruotsinkielisiä 100 (vastausprosentti 94,3 %). Kokonaisvastausprosentti laski hieman edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 78,2 %. Vuonna 2008 vastausprosentti oli 75 % ja vuonna 2007 81,3 %. Kyselyyn vastattiin ilman omia henkilötietoja; vastaajilta kysyttiin kuitenkin mitä koulua tai oppilaitosta he käyvät. Vastauksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Koulu- ja oppilaitokset saavat käyttöönsä myös yksikkökohtaiset tulokset. Tässä yhteenvedossa käydään läpi kyselyn keskeisimpiä tuloksia läpi. Esille on nostettu erityisesti asioita, joissa on tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Kaaviokuvat on koottu erilliseen dokumenttiin Turun_opetustoimen_6-lk_tvtkysely_yhteenvetoraportti.pdf. 1
Tietokoneen hallinta ja perusohjelmien käyttö Tietokoneen peruskäyttötaitojen hallinta on pysynyt melko samanlaisena kuin vuosina 2008 ja 2009. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kolmella tavalla: osaan varmasti, olen epävarma ja en osaa, en tiedä. Vuoden 2010 kyselyssä vastaajien keskuudessa eniten eroja perustaidoissa oli tiedostojen etsimisessä, tallentamisessa eri levyasemille sekä oikean tulostimen valitsemisessa. Muiden tietokoneen hallintaan liittyvien perustaitojen sisällä osaamisprosentti vaihteli 87 90 % välillä. Puutteellisia perusvalmiuksia ei nostettu esille myöskään avoimissa vastauksissa. Tekstinkäsittelytaitojen vertailuarvot ovat hyvin samankaltaiset kuin vuosina 2008 ja 2009. Yli 90 % vastanneista ilmoitti hallitsevansa tekstinkäsittelyyn liittyvät taidot varmasti useimpien taitojen kohdalla. Tavutuksen ja sivun reunusten muuttamisen suhteen esiintyi kuitenkin edellisvuosien tapaan epävarmuutta. Vastaajista 74 % ilmoitti osaavansa käyttää jotakin kuvankäsittelyohjelmaa. Vuonna 2009 vastaava luku oli 70 %. Myös yksittäiset kuvankäsittelyyn liittyvät taidot ovat parantuneet jokaisella osa-alueella. Skannerin käyttö koettiin kuitenkin edellisvuosien tapaan vaikeana: vain 46 % osasi asian varmasti. Tietojen käsittely ja esittäminen taulukkolaskentaohjelmalla osattiin perustaidoista selvästi huonoiten. Osaamisprosentti on kuitenkin noussut kokonaisuutena hieman edellisvuodesta. Vastaajista noin puolet osasi luoda yksinkertaisen taulukon ja reilu kolmasosa yksinkertaisen kaavion. 50 % vastaajista ilmoitti, ettei taulukkolaskentaohjelmia käytetty opetuksessa lainkaan. Aktiivisesti eli lähes viikoittain tai useammin Exceliä tai vastaavaa ohjelmaa käytti 14 % oppilaista. Avokysymysten perusteella tietokoneen ja perusohjelmien käyttöä on painotettu opetuksessa paljon. Osa oppilaista toivoi monipuolisempia ohjelmia sekä toisinaan myös peruskäyttöä haastavampia tehtäviä: Tietokoneen käyttö voisi olla haastavampaa koska melkein kaikki osaavat käyttää konetta ja nettiä. Jos haluaa oppia jotain uutta tietokoneen käytöstä.(voisi olla enemmän koneen käyttöä) 2
Ja enemmän saisi opettaa vaikeita juttuja kun meitä ei oiken opetetaan paitsi just nää kopioi ja kirjoittaminen Turun opetusverkon käyttäjäoikeus ja koulun sähköpostin käyttö Turussa kaikilla oppilailla on tkukoulu.fi-verkon käyttäjäoikeus eli tunnus ja salasana, jotka mahdollistavat Moodle-oppimisalustan ja sähköpostin käytön. Kyselyaineistojen perusteella käyttöoikeuksien hyödyntäminen on laskenut vuosittain. Vuonna 2008 55,8 % ilmoitti saaneensa tunnuksen ja myös käyttävänsä sitä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 34,5 % ja tänä vuonna vain 27,5 %. Merkittävää on, että lähes 10 % vastaajista ei ollut lainkaan tietoisia käyttäjätunnusten saatavuudesta. Vuonna 2009 54 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä koulun sähköpostiosoitetta. Vuoden 2010 kyselyssä määrä on noussut jo yli 62 %:iin. Tämä näyttäisi johtuvan monista eri syistä. Suurin osa oppilaista ilmoitti yksiselitteisesti käyttävänsä jotakin muuta sähköpostitunnusta, eikä toiselle osoitteelle näin ollen ollut tarvetta. Avoimista vastauksista kävi lisäksi ilmi, ettei koulun sähköpostiosoitteeseen välttämättä tullut lainkaan viestejä: koska minulla on toinen sähköpostiosoite jota käytän, enkä omasta mielestäni tarvitse sitä mihinkään... Koska minulla on toinenkin sähköpostiosoite ja koulun sähköpostiin ei tule postia Osa vastaajista koki lisäksi koulun tarjoaman sähköpostin huonona, joskaan syitä ei aina yksilöity tarkemmin. Monen mielestä muut palveluntarjoajat olivat kuitenkin koulun tarjoamaa vaihtoehtoa parempia, jota puolestaan moitittiin muun muassa epäselväksi ja hitaaksi. Noin viidesosalla ei-käyttäjistä salasana tai tunnus oli unohtunut tai sähköposti ei jostain muusta syystä toiminut. Huomionarvoista on se, että 16 % koulun sähköpostia käyttämättömistä ei ole saanut tunnusta lainkaan. Määrä on kasvanut edellisvuodesta kymmenen prosenttiyksikköä. 3
Tietoturva- ja henkilösuoja-asiat Tietoturva- ja henkilösuoja-asioihin kuuluvat esimerkiksi turvallinen verkon käyttö, tietoturvariskit, nettikiusaaminen sekä henkilösuoja- ja tekijänoikeusasiat. Vuoden 2010 kyselyaineiston perusteella näiden asioiden käsittely on vähentynyt jonkin verran aiempiin vuosiin verrattuna. Lähes neljäsosa oppilaista ilmoitti, ettei edellä mainittuja asioita ole käsitelty lainkaan. Vuonna 2009 vastaava luku oli 15 %. Lähes 40 %:n mukaan asioita on kuitenkin käsitelty muutaman kerran. Koulun merkitys TVT-taitojen oppimisessa Kyselyyn vastanneista oppilaista yli viidesosa (22 %) ilmoitti, ettei ole oppinut koulussa juurikaan uusia TVT-taitoja. Osuus on kasvanut vuodesta 2009 noin 6 prosenttiyksikköä. Kolmasosa vastaajista oli oppinut jonkin verran ja noin 13 % lähes kaiken koulussa. Kokonaisuutena vertailuarvot ovat melko samanlaiset kuin aiempina vuosina. Opetukseen ja oppimiseen liittyvä tietotekniikan käyttö Minun mielestäni kouluissa käytetään liian vähän tietokoneita tietojen tai muiden asioiden etsintään tai tutkimiseen. Myös tietokonesovelluksia saisi käyttää enemmän. 40 %:n mukaan tietotekniikkaa käytetään oppimisen kannalta koulussa sopivasti. Noin puolet vastaajista toivoi TVT-opetusta lisättävän. Sama ilmiö on ollut nähtävissä myös edellisinä vuosina. Tietokoneiden käyttö oppitunneilla ei kuitenkaan ole merkittävästi muuttunut. Vertailuarvot vuosien 2007 2009 tuloksiin ovat pysyneet melko samanlaisina. Noin puolet oppilaista on käyttänyt tietokoneita opetukseen liittyen joka viikko; lähes päivittäin 5 %. Yksittäisistä opiskelluista aineista esille nousi erityisesti elämänkatsomustieto, jossa tietotekniikan viikoittainen ja lähes viikoittainen käyttö oli noussut yli 15 prosenttiyksikköä eli noin vuoden 2008 tasolle. Vuoden 2009 raportissa tietotekniikan käyttö kielissä oli vähentynyt. Tämän vuoden kyselyssä käyttö on kuitenkin jälleen noussut. Erityisesti 4
venäjän opiskelussa näkyi selvää kehitystä: noin 40 % ainetta opiskelleista on käyttänyt tietotekniikkaa oppitunneilla vähintään viikoittain. Tietotekniikkaa käytettiin eniten tietokoneluokassa. Omassa luokkahuoneessa tapahtuva käyttö on laskenut noin 43 %:iin (2009 56 %). Avoimissa vastauksissa oppilaat toivoivat lisää nimenomaan atk-tunteja. Toisaalta monet vastaajista toivoivat myös TVT:n laajaalaisempaa käyttöä: Haluaisin ehdottomasti enemmän ATK-tunteja myös oppituntien yhteydessä, liittyen aiheeseen. No tietokoneellaolo olisi vain paljon helpompaa, jos sitä olisi vaikka kerran kuukaudessa kaikissa aineissa, koska emme melkein ikinä ole koneella missään muussa aineessa kuin englannissa. TVT-työtavoista eniten käytetyimpiä olivat edellisvuosien tapaan tulostaminen, tekstinkäsittely, sähköposti, verkkoharjoitusten tekeminen sekä tiedonhankinta verkosta, joita käytti vähintään kerran viikossa 25 50 % oppilaista. Sähköpostin käyttö on kuitenkin laskenut tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Kokonaisuutena ohjelmien ja työtapojen käytössä ei kuitenkaan ilmennyt merkittäviä eroja aiempiin vuosiin. Tietokoneen käyttö kotitehtävissä Oppilaista lähes 97 %:lla oli kotonaan nettiyhteydellä varustettu tietokone. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä tietokoneella tai verkossa suoritettavista Yli 40 % oppilaista käyttäisi mielellään tietokonetta tehtävien tekemisen apuna. Myös verkkotehtäviä ja mahdollisuutta käyttää koulun tietokoneita tehtävien tekoon toivottiin aiempaa enemmän. Internetin vuorovaikutteiset sovellukset ja suosikkipaikat verkossa Netin vuorovaikutteiset sovellukset ja palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin. Tunnetuimmat ja käytetyimmät sovellukset olivat Messenger, Facebook ja Wikipedia. Facebookin käyttö oli kasvanut merkittävästi. Vuonna 2009 palvelua käytti aktiivisesti 17 %, 5
vuonna 2010 jo 63 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille muita suosikkipaikkoja, jotka on ryhmitelty alle. Suosikkipaikat verkossa 2010: Mainintoja (kpl) Mainintoja (%) KUVIEN- JA VIDEONJAKOPALVELUT (erit. YouTube) 194 33 SOSIAALINEN MEDIA (mm. Facebook, GoSupermodel, IRC-galleria) 138 23 VERKKOPELIT (mm. World of Warcraft, Runescape, Aapeli ) 111 19 PIKAVIESTI- ja PUHELUOHJELMAT (mm. Messenger, Chatroulette, 34 6 Skype) HAKUPALVELUT (erit. Google) 30 5 TV- JA ELOKUVA-AIHEISET SIVUT (mm. ruutu.fi, www.wtso.net) 13 2 VERKKOLEHDET JA TIETOPALVELUT (mm. Demi.fi, yle.fi) 12 2 MUSIIKKISIVUSTOT (mm. muusikoiden.net, mikseri.fi) 10 2 MUUT HARRASTUSSIVUT (mm. hevostalli.net, lemmikki.se, tps.fi ) 27 5 SÄHKÖPOSTI (mm. Hotmail ja gmail) 9 2 KESKUSTELUFOORUMIT (mm. suomi24.fi) 7 1 VERKKOKAUPAT 6 1 Toiveita ja kehitysideoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön Kyselyn lopuksi oppilailla oli mahdollisuus kertoa vapaasti mielipiteensä tietotekniikan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa. Seuraavassa on poimittu joitakin aineistossa toistuneita teemoja ja muita TVT-opetukseen liittyviä ideoita. Merkittävä osa vastaajista toivoi atk-opetuksen lisäämistä. Näyttääkin siltä, että osa oppilaista on rinnastanut TVT:n käytön opetuksessa suoraan tietotekniikan opetukseen. Atk-tunnit koettiin toisinaan hieman yksipuolisiksi, sillä opetukseen toivottiin enemmän erilaisten ohjelmien käyttöä ja aivan peruskäyttöä haastavampia tehtäviä. ATK-opetuksen lisäksi esille nousi TVT-käytön lisääminen yleisellä tasolla. Useimmiten näitä tarpeita ei kuitenkaan määritelty sen tarkemmin: Tietokoneita pitäisi käyttää koulussa nykyistä enemmän. 6
Liian vähän tietokonetta!!! Käytämme koulussa tietokonetta max 1kert/per/2kk Osa vastaajista toivoi lisäksi enemmän TVT:n tai tietokoneiden käyttöön liittyvää vapaata aikaa koulussa sekä ylipäänsä koneiden vapaampaa käyttöä. Muita poimintoja: Koulu voisi antaa kotiläksyjä tietokoneella. Kyselyn kysymyksiä voisi kyllä hieman 'hankaloittaa', sillä luulen, että kaikki varmasti (6. luokkalaiset) osaavat käynnistää tietokoneen ja käyttää internettiä, sekä kirjoittaa, sillä koulussa käytetään tietokoneita ja opiskellaan tietotekniikkaa 2. luokasta (vai oliko 1. luokasta) alkaen. Tietokone toimii usein apuna esitelmissä ja muissa. Meidän kirjamme ovat usein WSOY:n kirjoja, mutta tehtävät siellä eivät vastaa alkuunkaan kirjan tietoja, joten netti ei ole koulutyöskentelyssäni kovin paljon mukana. Kymmensormi-järjestelmää saisi opettaa paremmin. Minulle sitä ei ole opetettu, enkä osaa kirjoittaa kovin hyvin. Tietokoneellaa voitaisiin olla enemmän ja olisi ollut kiva saada ne sähköpostit, mutta me emme saaneet. Se oli harmillista. Lisäksi saisi olla vapaampia tehtäviä, joissa oppisi paremmin tietokoneen ns. oikeaa käyttöä. olen itse oppinut paljon enemmän käyttämään konetta kuin opettajat ovat opettaneet ja opettajat eivät joskus itsekkään osaa käytää konetta ja oppilaiden pitää neuvoa!säälittävää Meidän koulun opettajat eivät osaa käyttää tietokoneita yhtään. Oppilaiden pitää itse neuvoa opettajia. 7