TURUN OPETUSTOIMEN 9-LK OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2010

Transkriptio

1 TURUN OPETUSTOIMEN 9-LK OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2010 Verkkokyselyn yhteenveto Yleistä Keväällä 2010 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun opetustoimen yhdeksäsluokkalaisten tietoja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä sen käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tietoja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Edellisen kerran kartoitus tehtiin keväällä Kyselyn toteutuksesta vastasi Tietokone opetuksessa TOP-keskus. Kyselyyn osallistuneissa kouluissa oli vastausajankohtana yhdeksännen luokan oppilaita yhteensä 1566, joista kyselyyn vastasi 755. Kokonaisvastausprosentti oli 48,2 %. Vastaajista suomenkielisiä oli 644 (vastausprosentti 44,2 %) ja ruotsinkielisiä 111 (vastausprosentti 83,4 %). Kokonaisvastausprosentti laski edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 59 %. Vuonna 2008 vastausprosentti oli 67 % ja vuonna ,6 %. Kartoitukseen vastattiin anonyymisti; vastaajilta kysyttiin kuitenkin mitä koulua he käyvät. Vastauksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Koulu- ja oppilaitokset saavat myös käyttöönsä yksikkökohtaiset tulokset. Tässä yhteenvedossa käydään läpi keskeisimpiä kyselyn tuloksia läpi. Esille on nostettu erityisesti asioita, joissa on tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Kaaviokuvat kokonaisuudessaan on koottu erilliseen dokumenttiin Turun_opetustoimen_9-lk_tvtkysely_yhteenvetoraportti.pdf.

2 Tietokoneen hallinta ja perusohjelmien käyttö Tietokoneen hallintataidot ovat parantuneet hieman jokaisella osa-alueella vuoteen 2009 verrattuna. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kolmella tavalla: osaan varmasti, olen epävarma ja en osaa, en tiedä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yli 90 % vastanneista ilmoitti osaavansa taidot varmasti. Epävarmuutta aiheuttivat edellisvuosien tapaan Windowsin etsi-toiminnon käyttäminen sekä uusiin ohjelmiin itsenäisesti perehtyminen. Toisaalta TVT-käyttöön liittyvissä kommenteissa ja kehitysideoissa nousi muutaman kerran esille tarve perustaitojen parantamiseen: Suurin osa oppilaista osaa käyttää konetta hyvin, mutta heikonpien perustasoa pitäisi kehittää Man skulle lära eleverna att använda datorer bättre, special program etc. Tekstinkäsittelytaidot ovat parantuneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Osaaminen on noussut jokaisella kysytyllä alueella. Oikoluvun käyttö, tavutus sekä sivun reunusten asettaminen hallittiin edellisvuosien tapaan hieman heikommin: noin kolmasosa vastaajista oli epävarma taidoistaan. Avovastauksissa tekstinkäsittelyä kuitenkin toivottiin vähemmän: Vähemmän tekstinkäsittelyohjelmien opiskeluja ATK-tunneilla!!! Enemmän muita tehtäviä kuin office tehtävät koska ne alkaa olla jo kaluttuja. Kyselyyn vastanneista 75 % ilmoitti osaavansa käyttää jotakin kuvankäsittelyohjelmaa varmasti. Kuvankäsittelytaidot ovat kokonaisuutena parantuneet edellisvuosiin verrattuna. Osaamisessa on kuitenkin melko paljon hajontaa kysyttyjen kuvankäsittelytaitojen välillä. Huonoiten taidoista hallittiin eri kuvatiedostojen väliset erot, jonka osasi varmasti vain 55 % vastaajista. Epävarmuutta aiheuttivat myös skannerin käyttö ja videokuvan editointi. Opetuksen kehitysideoissa toivottiinkin lisää kuvankäsittelyä. kuvan käsittely ei ole koskaan ollut alaani ja olen niinkuin kiinnostunut jos voisi tehdä exelillä enemmän

3 Koulussa pitäisi olla ainakin yksi pakollinen tietotekniikan kurssi, jossa opetettaisiin erityisesti excelin ja kuvankäsittelyohjelmien käyttöä, koska ne ovat jääneet vähän epäselväksi. Mera filmeditering och fotografering Kartoituksessa kysyttiin myös muiden työskentelytapojen osaamista. Erityisesti esitysgrafiikkaohjelmien hallinta on parantunut. Vuonna ,8 % vastaajista osasi taidon varmasti, tänä vuonna 81 %. Taulukkolaskentasovellusten käyttö osattiin edellisvuosien tapaan melko epävarmasti, sillä vastaajista noin 40 % ei osannut tai osasi epävarmasti esimerkiksi yksinkertaisten laskentakaavojen tekemisen tai esittää tietoja taulukkomuodossa. Turun opetusverkon käyttöoikeus Turussa kaikilla oppilailla on tkukoulu.fi-verkon käyttäjäoikeus eli tunnus ja salasana, jotka mahdollistavat Moodle-oppimisalustan ja sähköpostin käytön. Yhdeksäsluokkalaisista noin 88 % on saanut tunnuksen, mutta vain noin 30 % hyödyntää sitä. Vertailuarvot ovat hyvin samanlaiset kuin aiempina vuosina. Vuonna 2010 noin 35 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä koulun tarjoamaa osoitetta; vuosina 2009 ja 2008 vastaavat luvut olivat 41 % ja 48 %. Noin 65 % ei käytä koulun sähköpostia lainkaan. Koulun sähköpostin vähäinen käyttö johtuu kartoituksen perusteella monista eri syistä. Suurin osa oppilaista ilmoitti yksiselitteisesti käyttävänsä jotakin muuta sähköpostitunnusta. Toiselle osoitteelle ei näin ollen ollut tarvetta tai niiden yhtäaikainen käyttö koettiin hankalaksi. Neljäsosa ei-käyttäjistä ilmoitti myös, että tkukoulu.fi-osoite ei ollut jostain syystä mieleinen. Suuri osa kommenteista viittasi koulun sähköpostiosoitteen hitauteen, teknisiin ongelmiin sekä niukkoihin ominaisuuksiin:

4 Käyttöliittymä on huono ja vanhanaikainen, postilaatikon ja liitetiedostojen koot ovat liian pieniä ja käyttöoikeus on sidottu opiskeluun eli, kun lähden koulusta menetän tunnukseni. Siinä ei ole niin hyviä toimintoja kuin ilmaisissa sähköposteissa eikä ulkoasu ole miellyttävä. WWW-, Internet- ja sähköpostitaidot Sähköpostin käyttötaidot eivät ole merkittävästi muuttuneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuutena osaaminen eri alueilla on kuitenkin parantunut. Sähköpostin käytön perustaidot ilmoitti osaavansa vuonna % vastaajista. WWW- ja Internet-taidot ovat myös parantuneet jokaisella mitatulla alueella; erityisesti epävarmojen osaajien osuus on tippunut. Vastaajista vain muutama prosentti ei hallinnut kysyttyjä taitoja lainkaan. Poikkeuksena on kuitenkin Moodle-oppimisalusta, jonka käytön osasi varmasti vain 57 % määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2009, jolloin puolet vastaajista hallitsi asian. Lähes viidesosa ei osannut käyttää Moodlea lainkaan, viidesosa puolestaan epävarmasti. Netinkäyttöön liittyviin tietoturva- ja henkilösuoja-asioihin kuuluvat esimerkiksi turvallinen verkon käyttö, tietoturvariskit, nettikiusaaminen sekä henkilösuoja- ja tekijänoikeusasiat. Näiden asioiden käsittely koulussa on lisääntynyt selvästi edellisvuosiin verrattuna. Noin 29 %:n mukaan asioita on käsitelty usein tai melko usein. Vuonna 2009 vastaava prosenttiosuus oli 18 %, vuotta aiemmin 17 %. Reilu kymmenesosa vastaajista ilmoitti, ettei edellä mainittuja asioita ole käsitelty lainkaan. Opetukseen ja oppimiseen liittyvä tietotekniikan käyttö Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten usein he ovat käyttäneet koulussa tietokonetta oppitunneilla tai opetukseen liittyen. Vastausten perusteella viikottainen käyttö on noussut viime vuodesta noin seitsemän prosenttiyksikköä, 42 %:iin. Vastaavasti oman arvionsa mukaan vain muutaman kerran vuodessa tietokoneita käyttäneiden osuus on laskenut hieman, noin 12 %:iin. Lähes päivittäin tietokonetta käyttäneiden määrä on pysynyt neljän vuoden ajan varsin vähäisenä, noin 5 6 % välissä. Elämänkatsomustiedon, venäjän sekä

5 opinto-ohjauksen opetuksessa tietotekniikkaa hyödynnettiin muita aineita enemmän, sillä aineita opiskelleista vastaajista % oli käyttänyt tietotekniikkaa joka viikko tai lähes joka viikko. Noin puolen mielestä tietokoneita käytetään opetuksessa sopivasti; hieman yli 42 %:n mukaan liian vähän. Prosenttiosuudet ovat pysyneet lähes samoina vuodesta 2007 lähtien. Avoimissa vastauksissa tietoja viestintätekniikan käyttöä toivottiin kuitenkin usein lisää: Kouluissa käytetään aivan liian vähän tietokoneita. Niiden käyttöä pitäisi lisätä, sillä nykyään se on jo tekosyy, että 'kaikilla ei ole pääsyä tietokoneelle kotona' Nykyään jokaisella on tietokone tai edes mahdollisuus käyttää niitä kotitehtävien tekemiseen. Yksittäisistä työtavoista käytetyimpiä olivat tekstinkäsittely, tiedonhankinta verkosta, sähköposti sekä tulostaminen. Muita työtapoja hyödynnettiin viikko- ja kuukausitasolla verrattain vähän. Esitysohjelmien (kuten PowerPoint) kuukausittainen käyttö on kasvanut 11 prosenttiyksikköä; tekstinkäsittelyn 8 prosenttiyksikköä. Tiedon etsiminen, tekstinkäsittely sekä esitysten tekeminen tietokoneen avulla nousivat usein esille myös avoimessa palautteessa: Äidinkielen tarina-aineiden kirjoitus koneella koulussa oli hauskaa, ja myös kirjallisia esitelmiä/powerpoint-esityksiä oli mukavaa tehdä kaikessa rauhassa tunnilla. Tietokoneen käyttö kotitehtävissä Vastaajista 97 %:lla on kotonaan Internet-yhteydellä varustettu tietokone. Määrä on kasvanut edellisvuodesta noin kolme prosenttiyksikköä. Lähes päivittäin tietokonetta käyttää koulutehtävien tekemiseen kotona noin 7 %, joka viikko 20 % ja kerran kuukaudessa reilu kolmasosa. 10 % vastaajista ei käyttänyt kotikonetta lainkaan koulutehtävien tekoon ja hieman alle kolmannes muutaman kerran vuodessa. Vastausvaihtoehdot ovat muuttuneet edellisvuosista, joten muutokset eivät ole suoraan verrannollisia. Vuosina alle kymmenesosa vastaajista ei ollut käyttänyt kotikonetta koulutehtäviin, noin 60 % oli käyttänyt joskus ja noin kolmasosa usein. Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä tietokoneella tai verkossa tehtävistä kotitehtävistä. Puolet vastaajista käyttäisi tietokonetta mielellään kotitehtävien teossa; noin

6 viidesosa ei puolestaan halunnut niitä ollenkaan. Noin viidesosa toivoi lisäksi enemmän verkkotyöskentelyä. Kokonaisuutena asenne tietokone- ja verkkotyöskentelyä kohtaan on muuttunut hieman myönteisemmäksi. Kommenteissa nousi esille tietokoneenkäytön helppous ja nopeus. Kotikonetta oli useimmiten käytetty esitelmien ja esseiden tekoon. Myös tiedonhaku erityisesti Wikipedian ja Googlen kautta nousi esille. Noin 31 % vastaajista oli sitä mieltä, että tietokone- ja verkkotehtäviä voi antaa, sillä jokaisella on pääsy tietokoneelle esimerkiksi kaverin luona tai kirjastossa. Vuonna 2009 vastaava prosenttiosuus oli 18. Myös noin neljäsosa toivoi mahdollisuutta käyttää koulun koneita kotitehtävien tekoon oppituntien jälkeen vuonna 2009 vain 12 %. Internetin vuorovaikutteiset sovellukset Vastaajat tunsivat Internetin vuorovaikutteiset sovellukset hyvin. Chat-palveluiden, IRCgallerian ja muiden vapaiden julkaisupaikkojen sekä Messengerin käyttö on laskenut. Yhteisöpalvelu Facebookin käyttö on sen sijaan noussut edellisvuoden 51 %:sta 78 %:iin (saattaa selittää osaltaan edellä mainittujen palveluiden suosion tippumista). Oppilaiden suosikkipaikkoja verkossa ovat kuva- ja videopalvelut (erityisesti YouTube), Facebook sekä erilaiset harrastus-, fani- ja pelisivut. Toiveita ja kehitysideoita tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöön Poimintoja: tietokonetta voisi käyttää muistiinpanojen ottamiseen. mm. yhteiskuntaopintunnilla pelasimme jotain hassua peliä jossa kerrottiin tärkeitä asioita mm. hallituksesta. opin näin helpommin. Tykkään youtubesta, siellä voi oppia oikeasti jotain! 1) Tietotekniikka pitäisi olla mahdollisuus ottaa valinnaisaineeksi myös kieli- ja musiikkiluokilla. 2) Enemmän html, php ym. opetusta koulussa. 3) Lisää luovaa toimintaa aineissa kuten biologia, maantieto, fysiikka, kemia tai historia - PowerPoint -esitysten tekeminen, html -tiedostojen / www-sivujen luominen aiheista jne. Käyttäkää nyt hyvät ihmiset mielikuvitustanne uusien opetussuunnitelmien kehittämisessä :D

7 On hyödyllistä etsiä ylimääräistä tietoa verkosta, sillä kaikkea ei ole mainittu oppikirjoissa. parhaita olisi tehtävät ja opetukset, joissa on jokin peli tms. että muistaisi paremmin eikä vain lukisi suoraan jotain teoriaa Koulussa on kiva käyttää konetta esitelmien tekoon. Netissä olevat tehtävät on hauskempi tehdä kuin vihkoon kirjoittaminen ja jaksaa keskittyä paremmin. Jonkin aineen opiskelu koneella web-kameran kautta kuulostaa mielestäni mielenkiintoiselta. Sitä pitäisi kokeilla enemmän ja antaa oppilaiden saada mahdollisuus valita esim. eri kieliä opiskeltaviksi. Kouluissa eri kielten opiskelu kasvaisi varmasti huimasti. Sellaiset kielet voitaisiin opiskella koneella, minkä opettajia ei sattuisi olemaan paikalla koulussa.