Yv liite 12/31/30.11.2017 SoTe kuntayhtymä TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 Yhtymähallitus 9.11.2017 Yhtymävaltuusto 30.11.2017
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT...2 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TAVOITTEET...2 2.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet...2 2.2 KUNTAYHTYMÄN STRATEGISET TAVOITTEET...3 2.3 TAVOITTEET VUODEN 2018 TALOUSARVIOSSA...3 2.3.1 Liikelaitokselle asetettavat tavoitteet...3 2.4 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE...3 2.5 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2018...4 2.5.1 Tulossuunnitelma...4 2.5.1.2 Toimintamenot, rahoituskulut ja poistot...4 2.5.1.3 Tilikauden tulos...5 2.5.2 Rahoitussuunnitelma...5 2.5.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit...5 2.5.2.2 Kassavirta...5 2.5.3 Talousarvion sitovuus...5 2.6 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2018-21...6 2.6.1 Tulos- ja rahoituslaskelmat 2018-2021...6 3 KÄYTTÖTALOUSOSA...6 3.1 HALLINTO...6 3.2 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUT...7 3.3 ARJEN TUEN PALVELUT...9 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT...11 3.5 ERIKOISSAIRAANHOITO...14 4. PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA...15 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT...17 5.1 TULOSSUUNNITELMA 2018-2021...17 5.2 RAHOITUSSUUNNITELMA 2018-21...18 6 INVESTOINTIOSA...18 6.1 INVESTOINNIT 2018-2021...18 7 LIITTEET...18 7.1 TILAUSTAULUKOT...18 7.1.1 Toimintatilasto...18 7.1.2 Kuntajakotaulukko...18 1
1 JOHDANTO SoTe kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi) sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluiden järjestäminen perustuu kuntayhtymän yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa laatimaan seuraavan talousarviovuoden sekä kolme sitä seuraavaa vuotta käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaan sekä jäsenkuntien vuosittain kuntayhtymälle palvelujen järjestämiseen osoittamiin taloudellisiin resursseihin. Jäsenkuntien kanssa käydyissä kuntaneuvotteluissa on tavoitteeksi asetettu kuntien maksuosuuksien pysyminen vuoden 2017 tasolla. Esityksessä on varattu palkkojen sopimuskorotuksiin 1,5 %. Kuntien kustannusten arvioidaan talousarvioesityksen mukaan kasvavan vuonna 2018 vuoden 2017 talousarvioon nähden yhteensä 0,8 prosentilla 69,8 milj. eurosta 70,4 milj. euroon. Erikoissairaanhoidon osuus (sis.ensihoidon kustannukset) vuoden 2018 kustannuksista on noin 19,9 miljoonaa euroa, kasvua vuoden 2017 arvioidusta tasosta on noin 0,2 prosenttia. Talousarviossa kustannusten jakaantuminen kunnittain on arvioitu yhtymävaltuuston 24.11.2016 päättämien kuntalaskutusperusteiden mukaisesti. Arvioidut kuntalaskutuksen muutokset vuoden 2017 talousarvioon verrattuna vaihtelevat kunnittain. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä voi tehdä ali- ja ylijäämää. Mahdollisesti syntyvä ali- tai ylijäämä tulee kattaa suunnitelmakaudella. Suunnitelmakausi on kolme vuotta siten, että talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi (2018-2021). Vuoden 2018 talousarvio on laadittu oletuksella, että vuodelta 2017 kertyvät yli- ja alijäämät tasataan vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvio muodostuu viidestä eri tekijästä: yleisperustelut, käyttötalousosa, investointiosa, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Näiden lisäksi talousarvioon on liitetty oheisaineistoksi tilaustaulukot, joissa järjestettäviä palveluita ja niiden kustannuksia on määritelty tarkemmalla tasolla. Tilaustaulukoissa määritellyt palvelutilaukset ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia, eivätkä ne ole valtuustoon nähden sitovia. 2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2.1 Toimintaympäristö ja tavoitteet 2.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Kuntayhtymän alueen väestörakenne on muuttumassa merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin vaikuttavat erityisesti ikääntyneiden määrän voimakas kasvu sekä väestön sairastuvuus. Koko kuntayhtymän väestö on sekä KELA:n että THL:n selvitysten mukaan sairaampaa kuin väestö keskimäärin Keski-Suomessa ja koko maassa. Erityisesti psyykkisiä sairauksia, astmaa, diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaa esiintyy runsaasti. Kuntayhtymän sisällä sairastavuudessa on suurtakin vaihtelua eri kuntien välillä. Ikärakenteen muutoksesta ja sairastavuudesta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arviodaan lisääntyvän väkiluvun vähenemisestä huolimatta. Alueen väestörakennetta ja väestörakenteen muutoksia sekä väestön palvelutarpeita ja niiden muuttumista arvioidaan tarkemmin yhtymävaltuuston vahvistamassa palveluiden järjestämissuunnitelmassa. 2
2.2 Kuntayhtymän strategiset tavoitteet Kuntayhtymän strategiset tavoitteet palveluiden järjestämiselle määritellään palveluiden järjestämissuunnitelmassa. Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. 2.3 Tavoitteet vuoden 2018 talousarviossa Tässä talousarviossa sitovuustasoittain määriteltävät talousarvion toiminnalliset tavoitteet ovat yhtymävaltuuston asettamia määrärahojen käyttötarkoitusta sekä palveluiden sisältöä ja laatua ohjaavia mitattavissa ja todennettavissa olevia tavoitteita. 2.3.1 Liikelaitokselle asetettavat tavoitteet Kuntayhtymän liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Kuntayhtymän talousarviossa asetetaan liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymävaltuuston tavoiteasettelu ohjaa liikelaitoksen johtokuntaa liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman valmistelussa ja sisällössä. Yhtymävaltuuston tavoitteet voivat koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta, hinnoitteluperiaatteita ja pääoman tuottovaatimuksia. Liikelaitosta sitovia meno- ja tuloeriä kuntayhtymän talousarviossa ovat kuntalain mukaan korvaus kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta, kuntayhtymän toiminta-avustus sekä kuntayhtymän pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen palautus kuntayhtymälle. Kuntayhtymän liikelaitokselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään tarkemmin tämän talousarvion käyttötalousosassa. Yhtymävaltuusto on aikaisempien talousarvioiden vahvistamisen yhteydessä päättänyt, ettei pääomasta peritä korkoa. Tähänkään talousarvioon ei sisälly liikelaitokseen sijoitetun pääoman korkovaatimusta. Tässä talousarviossa ei myöskään ole määrärahavarauksia kuntayhtymän toiminta-avustuksiin, pääomasijoituksiin liikelaitokselle eikä liikelaitoksen palautuksiin kuntayhtymälle. Liikelaitoksen johtokunnan on päätettävä liikelaitoksen vuoden 2018 talousarviosta (käyttösuunnitelmasta) viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne VM:n taloudellisessa katsauksessa todetaan, että Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeammin kuin edellisenä, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Talous kasvaa edelleen vuonna 2018, mutta hidastuu kuluvasta vuodesta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee hitaasti. Julkista taloutta vahvistavat hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen Kuntatalousohjelman 2018 mukaan kuntatalouden tilanne ja näkymät ovat selvästi alkuvuoden 2017 odotuksia positiivisemmat. Kuntien investoinnit kattavan rahoitusjää- 3
män (toiminnan ja investointien rahavirran) arvioidaan nousevan vuonna 2017 plussalle. Hyvien lukemien myötä kuntatalouden velkaantuminen kääntyy laskuun. Lainankannan ennustetaan pienenevän vuonna 2017 absoluuttisesti noin 0,5 miljardilla eurolla, mikä on reilut kaksi prosenttia kuntatalouden velkamäärästä. Menopuolella kuntatalousohjelmassa korostuu toimintamenojen maltillinen kehitysura. Viime vuosina kuntatalouden menoja onkin pienennetty kilpailukykysopimuksella ja eläkeuudistuksella ja perustoimeentulotuen Kela-siirrolla.. Toimintamenojen kasvun kehityksen oletetaan jatkuvan maltillisena myös tästä eteenpäin kuntien omin toimenpitein. Kuntien valtionosuuksien kehitykseen on vaikuttanut tehdyt valtionosuusleikkaukset, kilpailukykysopimuksen verotulomenetysten kompensaatiot sekä perustoimeentulotuen siirto Kelalle. SoTen jäsenkuntien osalta valtionosuusleikkaukset viimeisimpien arvioiden mukaan ovat noin 2 milj. euron luokkaa. 2.5 Kuntayhtymän talous 2018 2.5.1 Tulossuunnitelma 2.5.1.1. Toimintatuotot Talousarviossa toimintatuottojen arvioidaan kertyvän yhteensä 81 307 885 euroa. Toimintatuottoihin sisältyy jäsenkuntien maksuosuuksia 70 443 637 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti: TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos TA2017/TA2018 % Kannonkoski 6 359 994 6 362 017 6 146 858-215 159-3,4 Karstula 16 528 121 15 655 857 15 882 228 226 371 1,4 Kivijärvi 6 002 596 5 593 839 5 608 895 15 056 0,3 Kyyjärvi 5 983 237 5 271 803 5 344 599 72 796 1,4 Saarijärvi 37 865 944 36 968 995 37 461 057 492 062 1,3 Yhteensä 72 739 892 69 852 511 70 443 637 591 126 0,8 2.5.1.2 Toimintamenot, rahoituskulut ja poistot SoTe kuntayhtymän vuoden 2018 palveluiden järjestämiseen varatut toimintamenot ml. rahoituskulut, poistot ovat yhteensä 81 307 885 euroa. Menot kasvat vuoden 2017 talousarvion tasosta 1,6 prosenttia. Erikoissairaanhoidon osuus toimintamenoista on 20 032 025 euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat vuoden 2017 talousarvion tasosta 0,4 prosenttia. Varsinaisen erikoissairaanhoidon ja ensihoidon määrärahavaraus on tehty sairaanhoitopiirin talousarvion ja vuoden 2017 toteumaennusteen pohjalta. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannuksia yhteensä 842 000 euroa ja Saarikassa toteutetun erikoissairaanhoidon menoja 90 025 euroa. 4
2.5.1.3 Tilikauden tulos Vuoden 2018 talousarvion mukaan tilikauden tulos on 0 euroa. 2.5.2 Rahoitussuunnitelma 2.5.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Talousarviovuoden aikana mahdollisesti toteutettaviin käyttöomaisuusinvestointeihin varataan määrärahat Saarikan talousarviossa. 2.5.2.2 Kassavirta Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan kassavirta hoidetaan rahoitussuunnitelmassa kuukausittain kunnilta ennakkoon laskutettavilla kuntien maksuosuuksilla ja tarvittaessa lyhytaikaisella lainalla. 2.5.3 Talousarvion sitovuus Yhtymävaltuuston alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden on noudatettava yhtymävaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2018. Yhtymävaltuustoon nähden sitovina tasoina ovat Hallinto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Arjen tuen palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Yhtymävaltuustoon nähden sitovia ovat palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden yli/alijäämä. Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien tulos- ja rahoituslaskelmat ovat informaatiota SoTen taloudesta eivätkä ne ole sitovia talousarvion osia. Tässä talousarviossa em. sitovuustasoittain asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toimivat SoTen palvelutilauksena. SoTen ensisijaisena palveluiden tuottajana toimii Saarikka. SoTen yhtymähallitus voi päättää palveluiden kilpailutuksista yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman sekä tämän talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden pohjalta. Yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannukset vyörytetään palveluille. Palveluiden hinnoittelun ja hinnoitteluun liittyvien vyörytysten lähtökohta on, että ao. kustannukset voidaan kohdentaa myös kunnittain käytön suhteessa. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa tarvittaessa yhtymähallitus. Liikelaitoksen johtokunnan tulee vahvistaa talousarvio/käyttösuunnitelma hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan yhtymävaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. ja 30.9. 5
2.6 Kuntayhtymän talous 2018-21 2.6.1 Tulos- ja rahoituslaskelmat 2018-2021 Tuloslaskelmassa ja tulossuunnitelmassa vuosien 2018-2021 toimintatulot ja -menot on arvioitu niin, että kuntien maksuosuudet kasvavat vuonna 2018 0,8 %, vuosina 2019-21 maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 0 %. Palvelujen kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan, joten tulossuunnitelman toteuttaminen edellyttää palvelurakenteen edelleen kehittämistä, palveluiden tuotantotapojen tehostamista ja tuotannon hajauttamista sekä hoiva- ja hoitovastuun jakamista aikaisempaa enemmän palveluja tarvitsevien omaisille ja lähiyhteisöille. Rahoitussuunnitelma perustuu edellä mainittuun tulossuunnitelmaan. Tulossuunnitelman mukaisesta kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat nettomenot rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla. Tulossuunnitelma ja rahoitussuunnitelma on esitetty luvussa 4 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Hallinto Käyttötalousosassa esitetään tavoitteet ja määrärahat sitovuustasoittain. Talousarvion määrärahat Hallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 % Toimintatuotot 72 901 651 69 868 121 70 715 097 846 976 1,2 Toimintakulut -2 781 374-2 691 310-2 957 634 266 324 9,9 TOIMINTAKATE 70 120 277 67 176 811 67 757 463 580 652 0,9 Poistot ja arvonalentumiset -14 511-9 290-6 586 2 704-29,1 Rahoituserät 9 888 0 107 107 Laskennalliset erät 2 686 007 2 499 149 2 441 612-57 537-2,3 Tilikauden yli/alijäämä 72 801 661 69 666 670 70 192 596 525 926 0,8 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Hallintoon kuuluvat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yksilöasiainjaosto, tarkastuslautakunta, kuntayhtymän toimisto ja potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta ja rahoitettavat hankkeet. Saarikan hallinnon kustannukset vyörytetään palvelualueille. Kuntayhtymän hallinto vastaa kuntayhtymän hallinnon toimivuudesta. Yhtymähallituksella on päävastuu kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenpidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella yhtymävaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko yhtymävaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 6
Kuntayhtymän toimisto valmistelee ja panee täytäntöön valtuuston ja hallituksen päätökset sekä vastaa kuntayhtymän tiedottamisesta. Kuntayhtymän toimisto ostaa tarvitsemansa toimistopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon palvelut kuntayhtymän liikelaitokselta tai sen palveluntuottajilta. 3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Talousarvion määrärahat Hyvinvoinnin ja terveyden TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 edistämisen palvelut % Toimintatuotot 865 442 280 300 298 960 18 660 6,7 Toimintakulut -8 704 677-7 044 156-6 691 884-352 272-5,0 TOIMINTAKATE -7 839 235-6 763 856-6 392 924-370 932-5,5 Laskennalliset erät -273 398-279 852-278 592-1 260-0,5 Tilikauden yli/alijäämä -8 112 633-7 043 708-6 671 516-372 192-5,3 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat neuvola- koulu- ja opiskelupalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terapiapalvelut Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluilla ylläpidetään ja edistetään alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä sairauksien ennalta ehkäisyä yhdessä kuntien eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa terveyttään. Neuvolapalvelut järjestetään lähipalveluna Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla ja koulu- ja opiskelupalvelut kouluilla. Kesäsulkujen aikoina äitiysneuvolapalvelut tarjotaan Karstulan ja Saarijärven neuvoloissa. Palvelukokonaisuuteen ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalipalvelut (lastenvalvojan palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja lastensuojelu) ja aikuisten sosiaalipalvelut (täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuki, päihdetyö ja kuntouttava työtoiminta). Sekä lapsiperheiden sosiaalityöhön että aikuisten sosiaalityöhön sisältyy asiakkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta sekä ehkäisevä sosiaalityö, joilla pyritään asiakkaiden tilanteiden kohentamiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien toimipisteissä tarpeenmukaisesti keskimäärin 2 päivänä viikossa. Talousarvioon ei sisälly määrärahavarauksia mahdollisiin uusiin lastensuojelun perheja/tai laitoshoidon tarpeisiin. Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, terveyskeskuspuheterapeuttien ja lasten ja nuorten toimintaterapian palvelut sekä kriisityö. Perheneuvolan palvelut järjestetään pääosin Saarijärven toimipisteessä. Terveyskeskuspsykologin ja puheterapeutin palvelut järjestetään Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. Palveluja voidaan tarpeen mukaan tarjota myös muiden kuntien toimipisteissä. Kriisityön palvelut tuottaa Kriisikeskus Mobile, jonka kanssa solmitaan kumppanuussopimus. 7
Saavutettavuus Laatu ja vaikuttavuus Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Vähennetään lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten sekä sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta Lapset puheeksi toimintamallia hyödyntämällä. Lapset puheeksi keskustelu tarjotaan neuvolassa kaikille odottaville perheille kotikäynnillä ja neuvolakäyntien yhteydessä, kotihoidossa olevien alle kouluikäisten lasten perheille tutustumisen välineenä, kouluterveydenhuollon sekä lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden yhteydessä. Tuetaan muita yhteistyökumppaneita Lapset puheeksi toimintamallin käytössä. Lisätään aikuisten sosiaalipalveluasiakkaille tarjottavien palveluiden suunnitelmallisuutta tekemällä asiakaskohtaiset kokonaistilanteen ja palvelutarpeiden kartoitukset ja kartoitukseen perustuvat suunnitelmat ja toteuttamalla niitä. Vahvistetaan työllistymisedellytyksiä kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymisen jatkopolkuja lisäämällä sekä kehitetään TYP-toimintaa ja varmistetaan TYP-asiakkaille kartoitusjaksojen ja työllistymissuunnitelmien toteutuminen. Kehitetään päihdekuntoutujien palveluprosesseja ja lisätään kuntoutusprosessien vaikuttavuutta painottamalla avokuntoutusta ja lyhentämällä laitoskuntoutusjaksojen pituutta. Kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävistä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Mittari Lapset puheeksi keskustelut Lapset puheeksi neuvottelut Palvelutarpeen arviointipyynnöt Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset Sijoitukset ja huostaanotot Palvelutarpeen arvioinnit Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat TYP-asiakkaat Kartoitusjaksot Työllistymissuunnitelmat Työllistymisen jatkopolut Avo- ja laitoskuntoutuksen määrät ja pituudet, jatkohoitoon sitoutuneiden määrä Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut Asiakastyytyväisyysraportit Yhteydensaanti neuvolaan/takaisinsoitto saman vuorokauden aikana, neuvolapalveluiden vastaanottoajat ovat varattavissa ja yhteydenottolomakkeet täytettävissä myös sähköisesti netissä Yhteydensaanti/takaisinsoitto Lapset puheeksi mallin mukaiseen keskusteluun ja neuvonpitoon liittyvissä asioissa saman vuorokauden aikana. Lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito toteutetaan viikon sisällä. Yhteydensaanti lapsiperheiden kotipalveluasioissa ma-pe puhelinaikoina/takaisinsoitto vuorokauden sisällä, palvelun toteuttaminen 7 arkipäivän sisällä. Lastensuojeluilmoitukset käsitellään 7 arkipäivän sisällä, palvelutarpeen arvioinnit tehdään 3 kuukauden sisällä Yhteydensaanti lastenvalvojaan, sosiaalityöntekijään, sosiaaliohjaajaan, vastaavaan perhetyöntekijään, etuuskäsittelijään, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaan ja päihdetiimiin puhelinaikana/takaisinsoitto 2 vuorokauden sisällä, käyntiaika 14 vrk sisällä Sähköiset palvelut 8
Tavoite Aktivointisuunnitelmat toteutetaan sosiaalityöntekijän toimesta 3 viikon sisällä Toimeentulotukihakemukseen päätös 7 päivän sisällä Yhteydensaanti/takaisinsoitto perheneuvolaan 1-2 työpäivän sisällä, perheneuvolassa arvioaika toteutuu kolmen viikon sisällä yhteydenotosta. Kriisitilanteissa kolmen työpäivän sisällä Puheterapiassa arvioaika kolmen kuukauden sisällä Terveyskeskuspsykologille arvioaika kolmen viikon sisällä Toimintaterapeutille arvioaika kolmen viikon sisällä Mittari Kriisityössä 24/7 matalankynnyksen kriisiapu 3.3 Arjen tuen palvelut Talousarvion määrärahat Arjen tuen palvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 % Toimintatuotot 6 923 103 6 496 340 6 747 688 251 348 3,9 Toimintakulut -33 309 940-32 602 170-33 532 894 930 724 2,9 TOIMINTAKATE -26 386 837-26 105 830-26 785 206 679 376 2,6 Poistot ja arvonalentumiset -10 419-4 990-9 600 4 610 92,4 Laskennalliset erät -1 177 985-1 113 913-1 021 663-92 250-8,3 Tilikauden yli/alijäämä -27 575 242-27 224 733-27 816 469 591 736 2,2 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Arjen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus, ikäihmisten varhaisen tuen palvelut, koti- ja asumispalvelut ja vammaispalvelut. Palveluohjaus vastaa Arjen tuen palvelualueen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, tekee päätökset palveluiden antamisesta ja asiakkaan sijoittamisesta eri palveluihin ja palveluyksiköihin. Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Koti- ja asumispalveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki ja sopiva asuinympäristö joko omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotiin annettavat palvelut, asumispalvelut sekä perhe- ja omaishoito. Koti- ja asumispalveluita järjestetään alueen väestölle yhtymävaltuuston vahvistamien palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, toimintakeskuspalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vammaispalvelulain perusteella 9
Laatu ja vaikuttavuus myönnettävät palvelut ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen ja taloudelliset tukitoimet ovat asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset sekä palvelujen ja tukitoimien myöntämiseen liittyvän ohjaus ja neuvonta. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palvelut tuotetaan vahvistettujen palvelurakennetavoitteiden ja palveluiden myöntämiskriteerien mukaisesti avohuoltopainotteisesti. Yli 75-vuotiasta ympärivuorokautisen hoivan piirissä 9 % Varhaisen tuen palveluilla vahvistetaan toimintakykyä niin, että vähintään - puolet 65-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneistä kertoo käynnin vaikuttaneen omaan terveyskäyttäytymiseensä positiivisesti - puolet hyvinvointia tukevien kotikäyntien asiakkaista kertoo käynnin vahvistaneen luottamusta kotona pärjäämiseensä - puolella muistikotikuntoutus asiakkaista toimintakyky paranee tai säilyy ennallaan - puolella päivätoiminta-asiakkaista toimintakyky säilyy ennallaan tai nousee Kotihoidon palvelut aloitetaan aina kuntouttavana arviointijaksona. Kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot toteutetaan niin, että arviointijakson jälkeen mahdollisimmat monet asiakkaista selviytyvät kotona ilman SoTen järjestämiä palveluja. Asiakaskäynnit ja niiden kesto tukevat asiakkaan toimintakykyä ja kotona pärjäämistä Kotihoidon hoidon jatkuvuutta vahvistetaan omahoitajuudella ja pitämällä asiakkaiden hoitoon osallistuvien määrää mahdollisimman vähäisenä. Säännöllisen kotihoidon palvelukokonaisuudet ja sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan asiakaskohtaisesti niin, että asiakkaiden tarve käyttää terveysasemien vastaanotto- ja osastohoidon palveluita on vähäinen. Palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat tehdään kaikille säännöllisesti palveluiden piirissä oleville, niitä toteutetaan ja ne tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja ne tarkistetaan asiakkaan tarpeen muuttuessa. Mittari Palveluiden piirissä olevien määrä ja toimintakyky (FIM) Kotihoidon asiakasmäärä palveluluokittain (tuntia/kk) Asiakaskyselyt Toimintakykyindeksi (raportointi 1x/ vuosi syyskuun osavuosikatsauksessa) Kuntouttavan kotihoidon arviointijaksojen käyntimäärän kehitys Säännöllisten palveluiden piiriin siirtyneiden määrä Käyntiä per asiakas Käynnin kesto Käyntimäärän kehitys Käynnin keston kehitys Asiakkaille nimetty omahoitaja Erilaisten keskeytyspäivien määrä vuodessa per asiakas (sairaala, kuntoutus, läheinen hoitaa, muu) Keskeytyspäivien määrän kehitys Pahosut, toteutumat, tarkistukset 10
Saavutettavuus Tavoite Hoivahenkilöstön mitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 0,5, kehitysvammaisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa kokonaishenkilöstömitoitus 0,7. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävistä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Mittari Toteutunut henkilöstömitoitus Toteutunut toimintakykyä edistävä toiminta Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut Asiakastyytyväisyysraportit Yhteydensaanti/takaisinsoitto palveluohjaajiin viimeistään seuraavana päivänä. Palvelutarpeenarviointi toteutuu 7 päivän kuluessa. Kiireellisissä tapauksissa palvelun tarve arvioidaan viipymättä. Toimintakeskus- ja päiväkeskuspaikka järjestyy 30 vrk:n kuluessa palvelun myöntämispäätöksestä Asumispalvelupaikka järjestyy 30 vrk:n kuluessa palvelun myöntämispäätöksestä Lapset puheeksi mallin mukainen keskustelu- ja neuvonpito järjestyy viikon sisällä 3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Talousarvion määrärahat Terveyden ja sairaanhoidon TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 palvelut % Toimintatuotot 3 371 934 3 338 320 3 426 140 87 820 2,6 Toimintakulut -17 524 344-17 727 035-18 049 470 322 435 1,8 TOIMINTAKATE -14 152 409-14 388 715-14 623 330 234 615 1,6 Poistot ja arvonalentumiset -61 936-46 780-40 002-6 778-14,5 Laskennalliset erät -1 186 333-1 095 969-1 129 294 33 325 3,0 Tilikauden yli/alijäämä -15 400 633-15 531 464-15 792 626 261 162 1,7 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus koostuu väestölle tarjottavista perustason avosairaanhoidon ja osastohoidon palveluista Aluehoitajien vastaanottopalvelut järjestetään Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla vähintään 3 päivänä viikossa. Lääkärin vastaanottopalvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla keskimäärin vähintään 2 päivänä viikossa. 11
Laboratoriopalveluihin liittyvät näytteenotot järjestetään Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla 5 päivänä viikossa ja Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 pv/vk. Kuvantamispalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja tuotetaan Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla. Lähipäivystys järjestetään arkisin virka-aikana (klo 8-16) Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla, klo 16 18 Saarijärven terveysasemalla, yöpäivystys keskussairaalassa klo 18 08. Viikonloppuisin lähipäivystys järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin Saarijärven terveysasemalla klo 10 15 ja muilta osin keskussairaalassa. Kellonaikoja voidaan tarkentaa maakunnallisten ratkaisujen yhteydessä. Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla toteutetaan sulkuja syys -, joulu-, talvi- ja kesälomien aikoina. Sulkujen aikana väestölle tarjotaan kiireellisissä tapauksissa palvelut lähimmällä auki olevalla terveysasemalla. Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla järjestetään sulkuaikoina vähintään päivystysluonteiset vastaanotot. Kivijärven ja Kannonkosken kuntien nk. itäisten osien alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea palveluita halutessaan myös Wiitaunionin alueelta. Kyyjärven kunnan alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea päiväaikaisia ensiapupäivystyksen palveluita Alajärveltä. Lyhytaikaisen osastohoidon palvelut järjestetään Saarijärven terveysaseman akuuttiosastolla. Mielenterveyspalvelut koostuvat väestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja asumispalveluista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Saarijärven ja Karstulan toimipisteissä sekä tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Suun terveydenhuollon palvelut sisältävät väestön suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. Palvelut järjestetään lähipalveluna kuntien terveysasemilla lapsille ja vanhuksille ja muilta osin pääosin keskitetysti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla. Resurssien riittäessä palvelua tarjotaan lähipalveluna koko väestölle väestövastuualuejaon mukaisesti. Työterveyshuollon palveluilla tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa määriteltyjä ennalta ehkäiseviä ja sairaanhoidollisia työterveyshuoltopalveluja. Palvelut perustuvat kunkin asiakasyrityksen kanssa tehtävään erilliseen työterveyshuoltosopimukseen ja työpaikkaselvityksen perusteella laadittuun toimintasuunnitelmaan. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä, joista palvelut viedään työterveyshuollon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti muiden kuntien alueelle. Tavoitteena on, että työterveyshuollon toiminta voidaan rahoittaa asiakasyrityksiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Työterveyshuollon määrärahoihin sisältyy myös Saarikan henkilöstön työterveyshuollon kustannukset. Saarikka vahvistaa työterveyshuollon palveluista asiakkailta perittävät maksut. Kuntoutuspalveluilla edistetään alueen asukkaiden toiminta- ja työkykyä sekä itsehoitovalmiuksia. Kuntoutuspalvelut koostuvat Karstulan kuntoutusosastosta sekä fysioterapian suoravastaanotosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuntoneuvolapalveluista, osastopotilaiden kuntoutuksesta sekä apuvälinepalveluista. Fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja tuotetaan pääosin Saarikan omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja hankitaan myös palveluseteleillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimi- 12
Saavutettavuus Laatu ja vaikuttavuus pisteissä ja tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Kuntoutusosastohoidon palvelut järjestetään Karstulan terveysasemalla. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palveluja järjestetään suunnitelmallisesti ja perusterveydenhuoltopainotteisesti Palveluilla parannetaan alueen väestön terveyttä ja minimoidaan kansansairauksien haittoja huolehtimalla suunnitelmallisesti pitkäaikaissairaiden hoidosta, tavoitteena: - HBA1C (2 tyypin diabetes-potilaat) alle 53 mmol/mol, (7 %) - LDL (sepelvaltimotauti-potilaat ja 2 tyypin diabetespotilaat) Alle 2,0 mmol/l. Osastohoito järjestetään niin, että potilaan keskimääräinen hoitojakson pituus on korkeintaan 6 vuorokautta ja että potilaat eivät tarvitse uutta hoitojaksoa ensimmäisen kuukauden kuluessa hoitojakson päättymisen jälkeen Kuntoutuspalveluilla vahvistetaan asiakkaiden toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä. Tuki- ja liikuntaelinoireisia ohjataan lääkärin vastaanottojen/esh:n ohella/sijaan fysioterapeutin suoravastaanotolle. Kuntoutusyksikössä kuntoutus järjestetään niin, että siellä kuntoutettavien toimintakyky vahvistuu ja asiakkaat palaavat kuntoutusjakson jälkeen takaisin kotiin tai asumispalveluyksikköön Mittari Ajanvarausvastaanottojen ja päivystysvastaanottojen suhde Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten suhde Asiakkaille tehdyt hoitosuunnitelmat Sairastavuus- ja kansanterveysindeksi HBA1C arvot LDL -arvot Hoitojaksojen pituus Hoitojaksot/potilas Fysioterapeuttien vastaanottokäynnit Kuntoutusasiakkaiden FIM (muutos) Kuntoutusjakson jälkeen kotona asuvat/ kotiutuvat Hoitohenkilöstön mitoitus osastolla 0,6 Hoito- ja kuntoutushenkilöstön mitoitus kuntoutusyksikössä 0,7 Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävistä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Ensikontaktin saaminen terveysaseman vastaanottoon ja hammashoitolaan puhelinvastausaika alle 5 minuuttia tai takaisin soitto saman päivän aikana Kiireetön vastaanottoaika lääkärille saatavilla (T3) 14 päivän ja vastaanottohoitajalle 7 päivän aikana Kiireetön vastaanottoaika hammaslääkärille saatavilla (T3) 4-6 kk ja suuhygienistille kuukauden aikana Yhteydensaanti/takaisinsoitto mielenterveystoimistoon, työterveyshuoltoon saman päivän aikana Toteutunut henkilöstömitoitus Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut Potilasvahinkojen määrä Asiakastyytyväisyysraportit Sähköisten yhteydenottojen määrä Osuus kaikista yhteydenotoista Sähköisten yhteydenotto- 13
Tavoite Kaikki lyhytaikaisosastohoitoa tarvitsevat pääsevät viivytyksettä osastolle Lapset puheeksi mallin mukainen keskustelu- ja neuvonpito järjestyy viikon sisällä Akuutti fysioterapia-aika (fysvas, selkä) järjestyy 3 vrk kuluessa yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista, ei kiireellinen fysioterapia-aika järjestyy 3 vkon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista Mittari jen kehitys 3.5 Erikoissairaanhoito Talousarvion määrärahat (sis. ensihoito ja sairaankuljetus) Erikoissairaanhoidon TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 palvelut % Toimintatuotot 153 548 79 200 120 000 40 800 51,5 Toimintakulut -21 818 290-19 936 550-20 019 964 83 414 0,4 TOIMINTAKATE -21 664 742-19 857 350-19 899 964 42 614 0,2 Laskennalliset erät -48 291-9 420-12 061 2 641 28,0 Tilikauden yli-/alijäämä -21 713 032-19 866 770-19 912 025 45 255 0,2 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Erikoissairaanhoidon palvelut koostuvat yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettävistä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten sairauksiin ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, sairaankuljetukseen, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista terveydenhuollon palveluista. Talousarvion määräraha perustuu sairaanhoitopiirin palvelutarjoukseen ja vuoden 2017 toteumaennusteeseen. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia kalliidenhoitojen tasauksesta aiheutuvia eriä. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Lähetekäytäntöjen kehittäminen ja lähetteiden määrän vähentäminen vuoden 2017 tasosta Mittari Lähetteiden määrä 14
4. Perusturvaliikelaitos Saarikka Talousarvion määrärahat Perusturvaliikelaitos TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos 2017/18 Saarikka % Toimintatuotot 11 485 599 10 209 770 10 804 248 594 478 5,8 Toimintakulut -83 967 769-79 830 381-81 021 181 1 190 800 1,5 TOIMINTAKATE -72 482 170-69 620 611-70 216 933 596 322 0,9 Poistot ja arvonalentumiset -86 866-61 060-56 188-4 872-8,0 Rahoituserät 9888 0 54-54 0,0 Laskennalliset erät 1 636-5 6 777 6 782 Tilikauden yli-/alijäämä -72 557 512-69 681 676-70 266 290 584 614 0,8 Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Perusturvaliikelaitos Saarikan tehtävänä on tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Saarikka tuottaa palvelut pääsääntöisesti itse sekä hankkii tarvittavia palveluita ostopalveluina yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman ja talousarvion puitteista. Saarikan vuoden 2018 talousarvio muodostuu aikaisemmin tässä talousarviossa valtuuston sitovuustasoittain määriteltyjen taloudellisten määrärahojen ja tavoitteiden mukaisesti. Näiden lisäksi Saarikan talousarvion määrärahoihin sisältyy määrärahat palvelutuotantoon liittyviin hallinto- ja tukipalveluihin. Talousarvioon on liitetty oheisaineistoksi tilaustaulukot, joissa järjestettäviä palveluita ja niiden kustannuksia on määritelty tarkemmalla tasolla. Tilaustaulukossa määritellyt palvelut, niiden sisältö ja laatuvaatimukset toimivat SoTen palveluiden tilauksena Saarikalle. Tilaustaulukoissa määritellyt palvelutilaukset ovat kuitenkin luonteeltaan toimintaa ohjaavia, eivätkä ne ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palvelut tuotetaan ja niistä tiedotetaan niin, että alueen asukkaat tietävät mihin otetaan yhteyttä kulloinkin tarvittavan palvelun osalta. Palvelut tuotetaan tässä talousarviossa sekä tilaustaulukoissa palveluiden määrälle, laadulle, vaikuttavuudelle ja kustannuksille asetettujen tavoitteiden pohjalta. Toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään niin, että palveluiden yksikkö(netto)kustannusten vuosittainen kasvu on pienempää kuin maassa keskimäärin. Alueen asukkaiden ja palveluita käyttävien asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja toteuttaminen Sähköisen asioinnin lisääminen Mittari Tiedotteet Nettisivut, fb, omaisviestintä Julkaistut uutisjutut Talousarvion toteutuminen Tilaustaulukoiden toteutuma Talouden toteutuma Toiminnan ja palveluiden suunnittelu- ja kehittämistilaisuuksiin/-tapaamisiin osallistuvien määrä Sähköisen asioinnin kanavat ja käyttö 15
Tavoite Reaaliaikaisten ja toimintaa ohjaavien asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Sote-uudistukseen valmistautuminen Mittari Asiakastyytyväisyyden raportit Saadut palautteet Osallistuminen maakunnalliseen valmisteluun 16
5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 5.1 Tulossuunnitelma 2018-2021 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma TP TA TA TS TS TS 1000 e 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Toimintatulot Myyntitulot 74 957 71 615 72 576 72 576 72 576 72 576 Maksutulot 7 046 6 871 6 926 6 926 6 926 6 926 Tuet ja avustukset 252 205 208 208 208 208 Muut toimintatulot 1 961 1 371 1 598 1 598 1 598 1 598 84 216 80 062 81 308 81 308 81 308 81 308 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot -28 474-28 095-28 111-28 111-28 111-28 111 Palvelujen ostot -43 360-40 479-41 306-41 306-41 306-41 306 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 256-2 157-2 336-2 336-2 336-2 336 Avustukset -5 120-4 163-4 213-4 213-4 213-4 213 Muut toimintamenot -4 929-5 107-5 285-5 285-5 285-5 285-84 139-80 001-81 251-81 251-81 251-81 251 Toimintakate 77 61 56 56 56 56 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 1 0 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 10 0 0 0 0 0 Korkomenot Muut rahoitusmenot -1 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 Vuosikate 87 61 56 56 56 56 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -87-61 -56-56 -56-56 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä 0 0 0 0 0 0 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 100 100 100 100 100 100 Vuosikate / Poistot, % 100 100 100 100 100 100 Vuosikate, euro/asukas 5 3 3 3 3 3 Kertynyt yli-/alijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa 17 882 17 678 17 474 17 027 17 066 16 903 17
5.2 Rahoitussuunnitelma 2018-21 Rahoitusosa TP TA TA TS TS TS 1000 e 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate 87 61 56 56 56 56 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -74 0-50 -50-50 -50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 13 61 6 6 6 6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 13 61 6 6 6 6 Perusturvaliikelaitos Saarikan osuus SoTe kuntayhtymän toimintakatteesta ja vuosikatteesta on 99,8 %. Perusturvaliikelaitos Saarikan vaikutus poistojen määrään on 100 % Perusturvaliikelatos Saarikan vaikutus tulokseen on 99,7 % 6 INVESTOINTIOSA 6.1 Investoinnit 2018-2021 Tähän talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahavarauksia investointeihin. Mahdolliset investoinnit on sisällytettävä Saarikan talousarvioon. 7 LIITTEET 7.1 Tilaustaulukot Liitteenä 7.1.1 Toimintatilasto Liitteenä 7.1.2 Kuntajakotaulukko Liitteenä 18