Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Louhikko - Pyynikki
Toimintakulttuuri ja Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Toimintaa suunnittelemme niin että lapsi on tärkein. Kuuntelemme ja havainnoimme aktiivisesti lasta. Toimintaa toteutamme saamamme tiedon ja havainnon mukaan. Jokainen aikuinen sitoutuu olemaan sensitiivinen jokaista lasta kohtaan. Työyhteisössä on selkeänä mitä tarkoittaa lapsen sensitiivinen kohtaaminen. Toiminnallamme on yhteiset säännöt ja toimintatavat. Toimintatavat ovat selkeitä kaikille. Sääntöjä ja toimintatapoja arvioimme ja muokkaamme tarvittaessa toimintakauden aikana. 3
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Osallistuminen ja vaikuttaminen Vanhempia kuuntelemme päivittäisessä kohtaamisessa. Nämä kohtaamistilanteet ovat sekä päiväkotiin tulo kuin päiväkodista lähteminen. Vanhemmille tarjoamme mahdollisuuden osallistua päiväkodin toimintaan. Järjestämme toimintaa missä on vanhemmat ja lapset mukana yhdessä sekä järjestämme päiviä myös lapsille tärkeille ihmisille. Vanhempainiltamme ovat osallistavia sekä keväällä että syksyllä. Jokainen lapsi on meille saman arvoinen. Lapsen mielipiteitä ja toiveita huomioimme aktiivisella aikuisen läsnäololla. Lasten toiveita ja niiden toteutumisia dokumentoimme, Tiimit suunnittelevat viikoittaisessa tiimipalaverissa toimintaa lasten tarpeisiin vastaten, lapsien toiveet otetaan huomioon. Ennakkosuunnittelu mukautuu lapsen toiveiden mukaisesti. 4
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Kunnioitamme jokaisen lapsen kulttuuria ja kieltä. Vanhempien toiveet lasten osallistumisesta otetaan huomioon. Eri kulttuurit näemme rikkautena ja positiivisena asiana. Toiminnan suunnittelemme niin että jokaisella on mahdollisuus osallistua. Jokaiselle lapselle järjestämme samankaltaista toimintaa uskonnosta tai kulttuurista riippumatta. Tuomme muiden kulttuuria esille tutustumalla erimaiden kulttuuriin ja kieleen. Vanhemmat voivat osallistua tuomalla oman kulttuurin tavaroita päiväkotiin tai rikastuttaa meitä tiedoilla omasta kielestään ja kulttuuristaan. Lapsille tarjoamme erikulttuuripalveluita: kirjaston, kirjastoauton, museoiden ja kirkon muodossa. Suomalainen kulttuuri näkyy juhlien suomalaisia merkkipäiviä ja liputuspäiviä. Suomalaisia perinne leikkejä leikimme lasten kanssa. 5
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Aikuinen kannustaa lasta arjen asioiden onnistumisessa. Lapselle annamme pienistäkin askelista onnistumisen ja ilon tunnetta. Lasta ohjaamme ja opastamme arjen asioissa. Lapsien puolesta emme tee asioita vaan autetaan tarvittaessa. Lasta kannustamme omatoimisuuteen ja itse yrittämiseen. Lapsien kanssa olemme ulkona säällä kuin säällä ja ohjeistetaan sään mukaista pukeutumista. Turvallisuudesta pidämme huolta. Jokainen päiväkodin aikuinen tietää kuka saa lapsen hakea ja jokaisen lapsen huomioimme lähtötilanteessa. Piha- ja sisätilojen säännöt on käyty läpi henkilökunnan ja lapsien kanssa. Lapset opettelevat keräämään omat leikkinsä pois. Opettelemme pitämään huolta omasta hygieniasta ja ruokailutavoista. 6
Oppimisen alueet Kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisö, tutkin ja toimin ympäristössäni, kasvan, liikun ja kehityn näkyvät osana toimintaamme. Tiimit keskenään pohtivat miten saavat jokaisen osa-alueen näkyviin toiminnassa tällä kaudella. Oppimisen osa-alueita dokumentoimme ryhmissä varmistaakseen niiden näkyvyyden. Kielten rikas maailma tulee meillä esille runsaana. Lapsille opetamme suomenkieltä päiväkodissa, riippumatta lapsen omasta äidinkielestään tai kielenkehitystasosta. Suomenkielen rikastaminen on monipuolista ja monimuotoista. 7
Ajattelu ja oppiminen Vastaamme lasten kysymyksiin ja ihmettelyyn. Pysähdymme pohtimaan lapsilta esille tulleisiin ajatuksiin. Tehtävämme on antaa tilaa lapselle pohtia ja tehdä omia ratkaisuja. Emme anna suoraan vastatusta vaan pohtii sitä yhdessä lapsen kanssa. Painotamme sosiaalistentaitojen ja vuorovaikutuksen opettelemiseen. Lapsia ohjaamme ajattelemaan toista ihmistä empaattisesti. Lasten kanssa teemme yhdessä asioita yhdessä joka päivä. Lasta emme jätä yksin ajatusten ja ihmettelyn kanssa vaan pohdimme yhdessä asioita ja rikastetaan lapsen ajatusmaailmaa. Lapsen ajatuksia dokumentoimme ja ne tuomme esille muille lapsille ja vanhemmille. 8
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lapsien kanssa katsomme ja luemme kirjoja. Kirjat ovat lapsien itse valitsemia, heidän kiinnostuksen kohteen mukaisia. Kirjastoauto käynneillä lapset saavat haluamiansa kirjoja päiväkotiin lainattuna. Tartumme lapsilta nouseviin tieto- ja viestintäteknologian pohdintoihin. Näitä ryhdymme yhdessä tutkimaan. Käytämme teknologiaa lapsen kanssa yhdessä. Sitä hyödynnämme oppimisen välineenä. Lapsista otamme kuvia, lapsi saa itse ottaa kuvia ja niitä laitetaan seinille esille. Lähiympäristö on aktiivisesti käytössämme monilukutaidon opettelussa, retkillä havainnoimme mm. liikennemerkkejä. Panostamme digiteknologian käytön laatuun päiväkodissamme. 9
Leikki ja sen merkitys Leikissä lapsi oppii joten, järjestämme vapaata leikkiä sekä ohjattua leikkiä. Leikin ajan suunnittelemme viikko ohjelmaan. Olemme mukana lasten leikissä. Ohjaamme leikkiä tarpeen mukaan ja rikastamme sitä. Mukana on aina aidosti läsnä oleva aikuinen. Havainnoimme leikkiä ja olemme itse innostuneita leikistä. Lähdemme lapsen leikkialoitteisiin mukaan. Lapsia kannustamme leikkimään uusien kavereiden kanssa ja rohkaisemme kokeilemaan uusia asioita. Lapsilla ohjaamme leikkiä sekä ulkona että sisällä. 10
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Päiväkodin tilat sekä lähiympäristö ovat käytössämme joka päivä. Päiväkodin pihan pidämme myös aktiivisena oppimisympäristönä. Jokaisella ryhmällä on oma tila päiväkodissa ja sen lisäksi päiväkodissa on yhteisiä pienleikkitiloja joita käytämme aktiivisesti. Sisätiloja oppimisympäristönä muokkaamme lasten toiveiden mukaisesti ja lapsien toiveita oppimisympäristöstä kuuntelemme aktiivisesti sekä heidän toiveisiin reagoimme. Oppimisympäristöön vaikuttaa aikuisen motivoituneisuus ja sensitiivisyys. Oppimisympäristöä muokkaamme lapsilähtöisesti ja pedagogisesti aina tarvittaessa. 12
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lasten toimintaa dokumentoimme aktiivisesti. Dokumentoinnista näemme mitä olemme lapsen kanssa tehneet ja miten se on sujunut. Jokaisella työntekijällä on kehittämiskeskustelu. Toimintaa arvioimme päiväkoti kohtaisesti vuoden aikana ja toimintasuunnitelmaa muokkamme arvioinnin päätteeksi. Lapsilta kysymme päivän päätteeksi tai toiminnan lopuksi mikä oli kivaa. Lapsi saa kertoa mielipiteensä osaamalla tavalla: sanomalla, kuvaa osoittamalla, ilmeillä tai eleillä. 14
Ryhmän toiminnan arviointi
Arvioimme miten onnistumme: Tiimeillä on kehityskeskustelut, missä arvioimme toimintaa. Toimintaa muokkaamme kehityskeskustelussa esille tuotujen asioiden mukaisesti. Toimintaamme arvioimme pedagogisesti niin toimintakauden keskellä kuin toimintakauden lopuksi. Arviointi paikkana ovat talonkokoukset, tiimipalaverit ja kehittämispäivä. Vanhemmat saavat arvioida toimintaa varhaiskasvatuksen ja lapsen esiopetuksen suunnitelman arviointi keskustelussa sekä päivittäisessä kohtaamisessa. Arviointimme perustuu saatuun palautteeseen, havainnointiin ja dokumentointiin. 16
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Varhaiskasvatuksen henkilökunta on pihalla erotuttava lapsien vanhemmista. Jokainen uusityöntekijä esittäytyy. Ryhmässä on aikuisista kuvat ja nimet esillä. Vanhemmat huomioimme aamulla toivottamalla huomenta sekä iltapäivällä hyvästelemällä niin vanhempi kuin lapsi. Päiväkotiin on ollut hyvä ja turvallista tulla. Siihen on vaikuttaa ystävällinen henkilökunta. Vanhempien palautteen koemme tärkeäksi ja tämänkin palautteen aiomme toteuttaa tulevana toimikautena. Päiväkodilla on omat nettisivut, jossa on ryhmien puhelinnumerot, yksikön toimintasuunnitelma sekä esiopetuksen toimintasuunnitelma. Olemme avoimia vanhemmille toiminnastamme. Puhumme rehellisesti kaikista lapseen ja ryhmään liittyvistä asioista. 18
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Perheet saavat tulla tutustumaan päiväkotiin jo ennen hakemista ja päivähoidon aloittamista. Lapsen aloittaessa jokaisella ryhmällä on tarvittavat paperit valmiina ja ovat valmistautuneet lapsen ensimmäiseen päivään. Ryhmä sopii aikuisen, joka perheen ottaa vastaan ja pitää aloituskeskustelun. Lapsen pehmeästä aloittamisesta keskustelemme ja siihen kannustamme. Jokainen työntekijä on tietoinen siitä miten päivähoitoon haetaan. Jokainen myös tietää alueen palvelut ja lähimmät päiväkodit. Lapsen vaihtaessa päiväkotia tai ryhmää pidämme lapsesta siirtokeskustelu, johon vanhemmat halutessaan saa osallistua. 20
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu. Louhikko ja Pyynikki tekee tiiviisti yhteistyötä kirjasto auton kanssa. Viikin kirjastoon on Louhikon lapset tehneet taidenäyttelyn syksyn aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmaan. Varhaiskasvatusyksikön vanhempainillat keskittyivät toimintasuunnitelman tekemiseen. Lapset saavat mahdollisuuden osallistua suunnitelmaan omilla toiveillaan. 21