Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapio

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapio

2 Yleistä Tämä on varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapion toimintasuunnitelma, joka on tehty yhdessä lasten, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on lisäksi tehty joko talo- tai ryhmäkohtainen osuus. Lasten mielenkiinnon kohteita on havainnoitu, kyselty haastatteluissa ja niistä on keskusteltu vanhempien kanssa. Eniten kiinnostusta lapsilla on tänä syksynä ollut musiikkiin, liikuntaleikkeihin, luonnon tutkimiseen, kirjaimiin ja numeroihin sekä leikkiin. Nämä asiat näkyvät myös päiväkotien toiminnassa ja niistä on selostettu konkreettisimmin talo/ryhmäosuudessa. Huoltajat vaikuttivat suunnitelman tekoon lasten vasu-keskusteluissa sekä päiväkotikohtaisissa vanhempainilloissa. Vanhempainilloissa vanhemmat jaettiin keskustelemaan toimintasuunnitelman aiheista; vaihdellen esim. huoltajien osallisuus, lasten aloittaminen varhaiskasvatuksessa, leikki sekä liikunta ja ulkoilu. Lisäksi vanhemmilla on ollut mahdollisuus lukea tämän suunnitelman luonnosversiota ja antaa siitä kommentteja.. 2

3 Toimintavuosi Varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapioon kuuluu kolme päiväkotia. Päiväkoti Pasilassa toimii neljä lapsiryhmää, alakerrassa Sinikellot ja Tähdet, yläkerrassa Päivänsäteet ja Tähdet 2. Molemmissa kerroksissa on 1-5-vuotiaita lapsia. Päiväkoti Pikku-Duunarissa toimii myös neljä lapsiryhmää. Tiitiäiset 1 ja 2 ryhmissä on 1-3- vuotiaita lapsia, Peikot 1 ja 2 ryhmissä on 3-5-vuotiaita lapsia. Päiväkoti Tapiossa toimii kaksi lapsiryhmää, 1-3-vuotiaat Ötökät ja 3-5-vuotiaat Marjat. 3

4 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

5 Toimintakulttuurimme ydin Toimintakulttuurimme ydin on yhteisöllinen toimintaympäristö, jossa toteutuu yksilöllinen, vanhempien kasvatustyötä tukeva varhaiskasvatus. Lapset ja vanhemmat oppivat tuntemaan koko henkilökunnan. Olemme yhdessä lasten ja vanhempien kanssa luoneet paikan, jossa lapsen on hyvä olla, leikkiä, oppia ja ihmetellä. Yksikkömme koostuu pienistä päiväkodeista, joissa kaikki tuntevat kaikki. Huolehdimme toisistamme, autamme kaikkia, toimimme yhdessä. Meillä on pitkät perinteet, sopivasti kokeneita ja uusia työntekijöitä, tutut verkostot sekä vakiintuneet, hyvät käytännöt. 5

6 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Olemme oppiva yhteisö. Kaikissa päiväkodeissa on valmius kokeilla uusia työtapoja. Tänä toimintavuotena henkilökunta osallistuu musiikki-, ekotuki- ja suomi toisena kielenä koulutuksiin, otamme aktiiviseen käyttöön älypuhelimet ja tabletit sekä arvioimme ja tarvittaessa muutamme ryhmärakenteita. Päiväkodeissamme lapset ja kasvattajat oppivat yhdessä, toinen toisiltaan. Ihmettelemme lasten kiinnostuksen kohteita yhdessä ja pohdimme lasten kysymyksiä. Työntekijät työskentelevät ajoittain yksikkömme muissa päiväkodeissa, näin opimme toisiltamme ja toisistamme lisää. Olemme avoimia myös vanhempien osallistumiselle ja osaamisille. Vanhemmat ovat tervetulleita meille seuraamaan ja osallistumaan toimintaan. 6

7 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikki on lapselle tärkein asia, joka mahdollistaa myös monenlaista oppimista. Harjoittelemme mm. vuorovaikutustaitoja erilaisissa leikkiryhmissä. Yksikössämme lapsella on joka päivä mahdollisuus leikkiin. Leikkiympäristöjä on niin sisällä kuin ulkonakin, lelujen kanssa ja ilman. Leikimme ja toimimme päivittäin pienryhmissä. Kuuntelemme lasten ajatuksia ja mielipiteitä päivän eri toiminnoissa ja otamme ne huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lisäksi pidämme lasten kokouksia, joissa lapset suunnittelevat ja vaikuttavat toimintaan. Jokaisessa päiväkodissa harjoitellaan toimintavuoden aikana tunteiden sanoittamista ja käsittelyä. Tämän toimintavuoden aikana keskustelemme yksikössämme myös siitä, mitä pitkäkestoinen leikki tarkoittaa ja miten se päiväkodeissamme mahdollistuu. 7

8 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Yksikössämme jokainen lapsi on arvokas omana itsenään, vahvuuksineen ja tuen tarpeineen. Kohtelemme kaikkia lapsia tasa-arvoisesti. Tasa-arvoisuus ei tarkoita meillä sitä, että kaikille lapsille annetaan kaikkea toimintaa saman verran, vaan sitä, että toimintaa suunnitellaan yksittäisen lapsen tarpeista käsin. Tänä toimintavuotena havainnoimme lapsia aktiivisesti haastatellen, kuvaten, tarkkaillen ja kysellen. Havaintojen perusteella saamme sekä lapsen yksittäisiä toiveita esille ja toteutettua että mahdollisesti laajempia teemoja toimintaamme. 8

9 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Olemme päiväkodeissamme tottuneet kulttuurien moninaisuuteen ja eri kieliin. Koemme tämän ehdottomasti rikkautena ja mahdollisuutena antaa moninaisen Helsingin näkyä. Päiväkodin toiminnassa näkyvät maailman erilaiset kielet ja kulttuurit musiikkina, eri kielillä kirjoitettuina sanontoina, lippuina yms. Lapsen käydessä ulkomailla voimme tutkia tätä maata eri näkökulmista. Keskustelemme perheiden kanssa heidän omasta kulttuuristaan ja tarjoamme mahdollisuuden tuoda sitä näkyville päiväkotiin esim. musiikin muodossa. Käytämme tarvittaessa vasukeskusteluissa tulkkia ja kannustamme perhettä puhumaan lapselle äidinkieltään kotona. 9

10 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Päiväkodeissa huolehditaan sekä lasten henkisestä että fyysisestä turvallisuudesta. Asian kehittämiseksi laadimme yksikön yhteisen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman tämän toimintakauden aikana. Päiväkodeissa tehdään myös vaarojen kartoituskysely kaikille työntekijöille. Lisäksi pidämme vuosittain lähietsintä- ja poistumisharjoituksen. Turvallisuuspuutteista ilmoitetaan heti asianmukaiseen järjestelmään joko henkilökunnan tai johtajan toimesta. Jokaisessa päiväkodissa on valittu ekotuki-henkilö, joka osallistuu alueen koulutuksiin ja tapaamisiin. Yksikössämme laaditaan tänä toimintavuonna kestävän kehityksen suunnitelma. 10

11 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

12 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme toimintaa monella tasolla, näin saamme tietoomme sekä toimivat että kehittämistä vaativat osa-alueet. Jokaisen päiväkodin toimintaa arvioidaan tammi-helmikuussa työillassa. Tiimit arvioivat toimintaansa koko toimintakauden ajan tiimipalavereissa ja laajemmin huhti-toukokuussa. Työntekijän toimintaa arvioidaan keväällä pidettävissä kehityskeskusteluissa. Arvioinnissa keskitytään siihen, onko toiminta ollut pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista juuri näille lapsille. Arvioinnin pohjana oleva dokumentointi tarkoittaa lasten vasuja, valokuvia, videointia, kirjallista dokumentointia leikistä, vuorovaikutussuhteista, kielestä yms., lasten haastatteluja ja lasten kasvun kansioita. 12

13 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arviointien pohjana on havainnointi, joka voi olla ns. sattumanvaraista, jolloin työntekijä havainnoi päivän eri tilanteita ja kirjaa tai kertoo niistä tai systemaattista, jolloin valitaan kohde, sovitaan havainnointitapa ja aika sekä havainnoija. Tänä toimintavuotena jokainen ryhmä valitsee yhden havainnointikohteen (esim. kotileikki) omista tarpeistaan käsin. Arvioitavaan kohteeseen suunnitellaan ja toteutetaan havainnointi, havaintojen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteet. Havainnoinnin ja arvioinnin perusteella käytäntöjä ja oppimisympäristöjä muokataan lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. 13

14 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

15 Yhteistyö ja viestintä Tärkein ja yleisin huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muoto ovat päivittäiset kohtaamiset. Huoltajilla on aamulla ja iltapäivällä hyvä mahdollisuus kertoa olennaisia asioita lapsen elämästä, kasvattajat taas kertovat monipuolisesti päivän tapahtumista. Yksikössämme on käytössä päivittäiset lapsilistat, joihin kirjataan asioita lapsen toiminnasta, päivän leikkikaverit, ilot ja surut sekä ruokailut ja unet. Jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) laaditaan syksyllä yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajat ja kasvattajat valmistautuvat keskusteluun vasupohjan mukaan. Huoltajille viestitään sähköpostitse ja paperitiedotteilla. Tämän toimintavuoden aikana myös some-viestintä monipuolistuu. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua päiväkodin toimintaan (leikit, musiikki, retket). Huoltajien ideat ja ajatukset toimintaan ovat tervetulleita. 15

16 Yhteistyö ja viestintä Viikko- tai kuukausitiedotteesta huoltajat saavat tietoa päiväkodin toiminnasta ja tapahtumista. Erilaisia tapahtumapäiviä, kuten isän-, äitien- ja isovanhempien päivä sekä juhlat, tulee tasaisesti koko toimintavuoden aikana. Vanhempainillat olivat tänä syksynä osallistavia ryhmäkeskusteluja, joissa vanhemmat olivat aktiivisesti mukana. Päiväkodeilla on tiivis yhteistyö kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) Päivi Jormakan, suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettaja Päivi Nikkilän sekä neuvolan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat kirjasto, jonka kanssa päiväkodit tekevät yhteistapahtuman, sekä muut kulttuuri- ja liikuntatahot. Myös leikkipuistojen, koulujen ja alueiden muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. 16

17 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

18 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ryhmä on sopinut etukäteen, kuka kasvattaja on yhteydessä perheeseen ja ottaa lapsen vastaan päiväkodissa. Kasvattajien sensitiivisyys on kuitenkin kaiken lähtökohtana, esim. lapsen turvautuessa toiseen aikuiseen hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Aloituksessa lapsen tavat ja perheen toiveet (tutti, maitopullo, kuva perheestä, turvalelu yms.) huomioidaan. Tutustumisjaksoon eli ns. pehmeään laskuun varataan noin viikko. Otamme tämän toimintavuoden aikana käyttöön reissuvihon. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa hänen omaan reissuvihkoonsa kirjoitetaan 2-4 viikon ajan kuulumiset, toiminnat ja tunteet. Tähän vihkoon myös perhe voi kirjoittaa kuulumiset ja infoasiat. 18

19 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään henkilökunta keskustelee muutoksesta. Lapsella on myös mahdollisuus tutustua uuteen ryhmään etukäteen. Vanhoja ystävyyssuhteita pidetään yllä yhteisissä leikeissä. Yksikkömme päiväkodit ovat pieniä ja kasvattajat pysyviä, joten lapset ja vanhemmat tunnetaan hyvin. Lapsen vasu alkaa aloituskeskustelusta, joka pidetään ensimmäisten tutustumisten aikana. Vasukeskustelu käydään vähän myöhemmin, jotta kasvattajat ehtivät tutustua lapseen. Vasu-keskustelun pitää lastentarhanopettaja, mutta lapsen havainnointiin osallistuu koko tiimi. On toivottavaa, että lapsi on lapsen ikä huomioon ottaen keskustelun alussa mukana. 19