Varhaiskasvatusyksikkö Koskelan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatusyksikkö Koskelan toimintasuunnitelma

2 Sisältö Toimintakausi Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö 6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa 9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Vy Koskelassa 11 Yhteistyö ja viestintä 12 Yhteistyö ja viestintä Vy Koskelassa 13 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen 14 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen 15 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle

3 Toimintakausi Varhaiskasvatusyksikkö Koskela sijaitsee Koskelan sairaala-alueella puistomaisessa ympäristössä. Yksikköön kuuluu päiväkoti Koskelan lisäksi ryhmä Koskelanpuisto. Päiväkoti Koskelassa on n. 100 lasta. Loikat ja Loikat 2 ovat 1-3 -vuotiaita Kuperkeikat ja Kiepit 3-5 vuotiaita, osapäiväryhmä Pomput sekä eskariryhmät Voltit ja Kärrynpyörät. Ryhmä Koskelanpuistossa on 80 lasta. Mantelit, Rusinat, Tammenterhot,Taatelit ja Männynkävyt ovat alle 1-3-vuotiaita ja Kastanjat ja Pähkinät ovat 3-5 -vuotiaita. Lasten mielenkiinnon kohteita on kerätty havainnoimalla, haastattelemalla sekä vanhempien kanssa keskustelemalla. Esille on noussut tänä syksynä lasten kiinnostus musiikkiin, peleihin, rooli- ja rakenteluleikkiin sekä liikkumiseen ja leikkimiseen päiväkodin lähiympäristössä. Havainnointi on jatkuvaa ja toimintaa muokataan muuttuvien tilanteiden mukaan. Yksikkömme toimintasuunnitelman aiheita on käsitelty henkilökunnan kesken kevään - syksyn aikana kokouksissa sekä kehittämispäivillä. Myös vanhemmilla on ollut vanhempainillassa mahdollisuus kommentoida eri osa-alueista nousseita ajatuksia. Vanhemmat kutsuttiin päiväkodille keskusteluiltaan tuomaan esille omia ajatuksiaan ja ideoitaan, aiheena yhteistyö ja viestintä. Varhaiskasvatusyksikkö Koskelan toimintasuunnitelma perustuu Valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Olemme työstäneet toimintasuunnitelmaa kehittämispäivillä, työilloissa sekä erilaisissa työryhmissä. Vanhemmille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua toimintasuunnitelman tekoon keskusteluillassa, vanhempainillassa sekä vapaamuotoisella kyselyllä päiväkodin ilmoitustaululla. 3

4 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

5 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Koskelassa toiminta lähtee vuoropuhelusta lasten, vanhempien ja kasvattajien välillä. Yhdessä luodaan avoin ilmapiiri, jossa lasta kuunnellaan ja tuetaan lapsen halua ihmetellä, kysellä, pohtia ja tutkia. Lapsia kannustetaan ajattelemaan itse pohtimaan ja tutkimaan asioita eri näkökulmista ohjataan toimimaan muiden kanssa yhteisön jäsenenä Aikuiset lähtevät lasten mukaan tutkimusmatkalle etsimään uutta tietoa ja taitoa, yrityksen ja erehdyksen kautta toimivat yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään jatkuvalla suunnitelmallisella kouluttautumisella ja koulutuksista saatua tietoa sekä osaamista jaetaan työyhteisössä. Säännöllinen henkilöstön itsearviointi edistää oppimista. Toimintakaudella Annetaan lapselle mahdollisuus olla aktiivinen toimija yhteisössä Työyhteisössä toimitaan toista kunnioittaen ja huomioiden Työyhteisössä on suunnitelma osaamisen jakamiseen 5

6 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Koskelassa syvennytään tänä vuonna lasten leikkiin ja sen mahdollistamiseen. Lasten leikkialoitteet huomioidaan ja kokeiluille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Lapsille luodaan leikkirauha ja sitä vaalitaan päivän aikana. Pienryhmät ovat tärkeä osa toimintaa ja aikuiset varmistavat, että kaikki lapset pääsevät osallisiksi. Leikkiympäristöä muokataan yhdessä lasten kanssa sellaiseksi, että siinä mahdollistuu monipuolinen ja pitkäkestoinen leikki. Kasvattajat havainnoivat ja rikastuttavat lasten leikkiä. Havaintoja lasten leikistä käytetään oppimisen ja muun toiminnan tukena. Leikistä nousevia ideoita ja ajatuksia käytetään pohjana ryhmän yhteisen toiminnan suunnittelulle. Toimintakaudella Leikkirauhan ylläpitäminen Pienryhmätoiminta on vakiintunut toimintatapa kaikissa ryhmissä Lasten oman ajattelun kehittymistä tuetaan esittämällä lapsille kysymyksiä valmiiden vastausten sijaan ja vastauksia etsitään yhdessä. 6

7 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Koskelassa jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään. Tärkeintä on lapselle välittyvä turvallisuuden tunne ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Kasvattajat huolehtivat siitä, että lapsi voi itse määrittää osallisuuden tasonsa ja saada kokemuksen siitä, että on päässyt vaikuttamaan johonkin itseään koskevaan asiaan päivän aikana. Lapset saavat olla: aktiivisia toimijoita leikkien valinnassa, leikkiympäristön suunnittelussa tiedon etsimisessä ja prosessoimisessa aktiivisia osallistujia arjessa päiväkotipäivän aikana Lapsia opetetaan kohtaamaan toisensa tasa-arvoisesti sukupuolesta, kulttuurista, kielestä tai muusta ominaisuudesta riippumatta. Vanhempien osallisuuden ryhmien toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin mahdollistamme arjen vuorovaikutustilanteiden, varhaiskasvatuskeskusteluiden sekä vanhempainiltojen kautta. Päiväkodissa toimitaan yhteisesti laaditun Kiusaamisen ehkäisy- suunnitelman sekä hyve-mallin mukaisesti. Koskelan hyveet (reiluus, rohkeus, kannustavuus, ystävällisyys) on valittu yhdessä vanhempien kanssa syksyllä Toimintakaudella Lapsen osallisuuden toteutuminen kaikissa ryhmissä Hakukahvien järjestäminen vanhemmille eri teemojen ympärille ainakin 4 kertaa toimintakauden aikana Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman päivittäminen toimintakauden aikana 7

8 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Monikulttuurisuus on luonteva osa päiväkotiemme arkea. Ryhmien toiminnassa näkyvät siinä olevien lasten ja kasvattajien erilaiset kulttuuritaustat. Huomioimme lasten ja perheiden erilaiset tavat toimia ja kommunikoida arjen eri tilanteissa. Suomea toisena kielenä puhuville lapsille tehdään heti hoidon alussa suunnitelma yhteistyössä alueen Suomi toisena kielenä- lastentarhanopettajan (S2) kanssa. Lasten suomenkielen oppimista tuetaan tiiviissä yhteistyössä S2-lastentarhanopettajan kanssa. Kiinnitämme erityistä huomioita lasten suomen kielen oppimisen tukemiseen ja kaverisuhteiden luomiseen säännöllisillä lukuhetkillä pienryhmätoiminnalla arjen sanoittamisella eri kulttuurien tutuksi tekemisellä esim. vanhempien vierailut lasten päiväkotiryhmissä Toimintakaudella Toimintakauden aikana järjestetään yhteinen tapahtuma eri kulttuurien näkyväksi tuomiseksi yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa Kuvien käyttö kielen oppimisen tukena on vakiintunut toimintatapa kaikissa ryhmissä Suomi 100 juhla 8

9 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Opetamme lapsille omasta itsestä huolehtimisen taitoja Luomme ja ylläpidämme kannustavaa ilmapiiriä omalla esimerkillämme ja tavalla toimia sekä puhua vuorovaikutustilanteissa ja muissa päivittäisissä kohtaamisissa. Opetamme lapsille tunnetaitoja, kiusaamiseen puututaan välittömästi, toimimme aktiivisesti kiusaamisen ehkäisyssä sekä hyvän ilmapiirin luomisessa. Ohjaamme lasta turvalliseen tapaan toimia ennakoimalla tilanteita ja asettamalla rajoja. Pidämme kiinni yhteisesti sovituista asioista. Havainnoimme mahdollisia vaaranpaikkoja sisä- ja ulkoleikeissä. Huolehdimme pihan ja leikkivälineiden turvallisuudesta. Ulkoilemme päivittäin ja ohjaamme lapsia luonnon ja ympäristön kunnioittamiseen. Käymme metsäretkillä ja liikumme lähiympäristössä. Olemme mukana kestävän kehityksen mallissa, jossa kierrätämme ja lajittelemme jätteitä. Päiväkoteihin tehdään yhteinen kestävän kehityksen suunnitelma ja toiminnassa huomioidaan luonnon hyödyntäminen. Pidämme vuosittain lähietsintä- ja poistumisharjoituksen. Toimintakaudella Pelastus ja turvallisuuskansion päivittäminen Turvallisuuskierrosten säännöllinen järjestäminen min. kaksi kertaa vuodessa Pelastusharjoitusten / lähietsintäharjoituksen järjestäminen min. kerran vuodessa Kestävän kehityksen suunnitelma ja ekotukihenkilöiden valinta 9

10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

11 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan arviointi ja kehittäminen pohjaavat päivittäiseen havainnointiin, jota tapahtuu ryhmissä jatkuvasti, etukäteen suunnitellusti ja spontaanisti toiminnan aikana. Lasten havainnoinnilla saadaan tietoa heidän kehityksestään ja kiinnostuksen kohteistaan. Tiimit ja työntekijät arvioivat omaa toimintaansa. Onko toiminta pedagogisesti suunniteltua ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaista Kasvattajayhteisön oma toiminta Onko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelman ja muiden suunnitelmien mukaista Arvioinnista saatua palautetta käytetään aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana seuraamme ja arvioimme yksikön toimintasuunnitelmaa ja tiimikohtaisia toiminnan suunnitelmia tammi-helmikuussa ja toukokuussa. Arvioinnit tulevat perheille luettaviksi. Vuoden lopussa yhdessä tehty toimintakauden arviointi toimii työkaluna seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Toimintakaudella Toiminnan arviointia on säännöllisesti viikkopalaverissa / tiimipalaverissa Toiminnan dokumentointi arvioinnin tukena toimii jokaisessa tiimissä säännöllisesti 11

12 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

13 Yhteistyö ja viestintä Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) syksyllä yhdessä huoltajien kanssa, jota arvioidaan yhdessä keväällä. Tuonti- ja hakutilanteissa vaihdetaan tärkeimmät ja mahdollisesti lapsen päivän kulkuun vaikuttaneet asiat. Huoltajille viestitään sähköpostitse ja paperitiedotteilla. Viikkokirjeessä tai kuukausikirjeessä kerrotaan ryhmien toiminnasta sekä tulevista tapahtumista, retkistä jne. Tämän toimintavuoden aikana myös sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä monipuolistuu. Syyskuussa pidetyssä vanhempainillassa keskusteltiin toimintasuunnitelman laatimisesta ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmasta. Lisäksi vanhemmat kutsuttiin lokakuussa mukaan suunnittelemaan päiväkodin toimintaa viestinnän ja yhteistyön näkökulmasta. Keväällä 2018 vanhemmat saavat kutsun arvioimaan toimintasuunnitelman toteutumista. Vanhemmille järjestetään tilaisuuksia osallistua päiväkodin toimintaan toimintakauden aikana mm. avoimien ovien päivänä, työpajoissa sekä eskareiden ja vanhempien yhteisillä metsäretkillä. Ryhmissä kysytään aktiivisesti lasten ja vanhempien toiveita ja ajatuksia, jotka otetaan toiminnan suunnittelussa huomioon. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, vanhemmilla on myös oma Facebook-ryhmä. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) ja suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettajan kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös kuraattori, neuvola, lastensuojelu sekä erilaiset terapiapalvelut. Käytämme myös aktiivisesti lähialueen kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä ulkoilu- ja liikuntapaikkoja. Toimintakaudella Sosiaalisen median käytön lisääminen viestinnässä Lisäämme aktiivisuutta yhteisten tapahtumien järjestämiseen, vähintään yksi syksyllä yksi keväällä 13

14 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

15 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Aloitus: Ennen lapsen aloittamista varhaiskasvatuksessa ryhmässä sovitaan etukäteen, kuka kasvattaja on yhteydessä perheeseen ja ottaa lapsen vastaan päiväkodissa. Aloituksessa lapsen tavat ja perheen toiveet huomioidaan. Tutustumisjaksoon eli ns. pehmeään laskuun varataan 1-2 viikkoa lapsen ja perheen tarpeista riippuen. Huoltajien kanssa käydään aloituskeskustelu. Siirtyminen toiseen ryhmään: Henkilökunta pitää ns. siirtopalaverin. Lapsella on myös mahdollisuus tutustua uuteen ryhmään etukäteen. Lapsen ryhmä pyritään pitämään samana koko toimintakauden ajan ja siirrot tehdään pääsääntöisesti vasta elokuussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-prosessi: Ryhmien lastentarhanopettajat käyvät varhaiskasvatuskeskustelut syksyn aikana. Vasu-keskustelun pitää lastentarhanopettaja, mutta lapsen havainnointiin osallistuu koko tiimi. Keskusteluun valmistaudutaan ennakkoon jaetulla lomakkeella ja aikaa keskusteluun varataan n. puoli tuntia. Tarvittaessa käytetään tulkkia, jolloin aikaa varataan tunti. Keskustelussa sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka vanhemmat allekirjoittavat. Arviontikeskustelu käydään keväällä tai tarvittaessa aiemmin. 15

16 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään 16