Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaartintorppa-PPH Pitäjänmäki PÄIVÄKOTI KAARTINTORPPA

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaartintorppa-PPH Pitäjänmäki PÄIVÄKOTI KAARTINTORPPA

2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle Varhaiskasvatusyksikössämme on leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, jossa osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Kulttuurinen moninaisuus haastaa henkilöstön kielitietoiseen toimintaan ja kulttuurien väliseen kohtaamiseen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: korostamme vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. - otamme lapsen vastaan yksilöllisesti: toiselle sopii toimintaan siirtyminen, toinen tarvitsee aikuisen syliä ja läheisyyttä. Saapuessa tervehditään kätellen ja vaihdetaan kuulumiset: miten päivä on lähtenyt liikkeelle. Kotiin lähtiessä vaihdetaan yhdessä kuulumiset ja hyvästellään kätellen. - kannustamme lapsia ilmaisemaan omia tunteitaan. Harjoittelemme lasten kanssa sekä omien että muiden rajojen tunnistamista ja kunnioittamista. Aikuinen tukee lasta sanallisesti, käytämme tunnekortteja ja aikuinen auttaa lasta sanottamalla lapsen tunnetilaa silloin, kun hän ei siihen itse pysty. Tunteita käsitellään myös draaman keinoin. - nostamme esille kulttuurista moninaisuutta tutustumalla perheiden eri kulttuurien tapoihin ja juhliin. Opettelemme esimerkiksi tervehtimään, kiittämään ja laulamaan tuttuja lauluja eri kielillä. - vaalimme perinteitä laulamalla ja leikkimällä perinneleikkejä sekä viettämällä juhlia. Toimintaympäristönä ovat sekä sisä- että ulkotilat. Käytämme toiminnassamme monipuolisesti suurta, luonnonmukaista pihaamme: teemme pihatöitä, keräämme pensaiden marjoja ja puiden hedelmiä. Joulukuussa tutustumme vinttitontun elämään. - Kaartintorpassa kaikki tuntevat toisensa. Lapsen aloittaessa hän tutustuu ensin omaan ryhmäänsä, pikku hiljaa häntä kannustetaan toimintaan yli ryhmärajojen: esimerkiksi Eskarit käyvät hoitamassa Tammenterhoissa pienempiä lapsia. Järjestämme myös vierailupäiviä, jolloin lasten kanssa suunnitellaan leikit ja toiminta vieraileville lapsille. - päiväkodin sisä- ja ulkosääntöjä kerrataan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Myös vanhemmat ovat tietoisia säännöistä ja huolehtivat omalta osaltaan niiden toteutumisesta. 2

3 Leikki ja sen merkitys Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa - aikuinen mallintaa leikkivälineiden käyttöä leikkimällä itse lasten kanssa sanoittaen samalla leikkitilannetta - aikuinen auttaa lapsia leikkiin mukaan pääsemisessä menemällä lapsen kanssa käynnissä olevaan leikkiin, suunnittelemalla etukäteen leikkipareja ja -kokoonpanoja tai aloittamalla leikin lapsen kanssa (toimii imuna muille lapsille) - oppimisympäristöä muokataan lasten leikki-ideoiden mukaan muuntelemalla tiloja ja tuomalla lasten saataville uusia leikkivälineitä ja materiaaleja - aktiivisen oppimisen menetelmää hyödynnetään leikkitaulujen avulla. Niistä lapset valitsevat leikin itse tai aikuisen ohjaamana. - lapsen leikki nähdään mahdollisuutena: toimintavälineitä ja tiloja käytetään monipuolisesti ja luovasti. Leikkiä voidaan jatkaa myös tulevina päivinä. - lapsia ohjataan myönteisesti ja kannustavasti - aikuinen on sensitiivinen lapsen leikin suhteen: toisinaan tarvitaan eläytyvää osallistumista, toisinaan riittää hienovarainen ohjaaminen 3

4 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Ajattelu ja oppiminen: tuemme lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: vahvistamme lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: tarvitaan lasten ja perheiden arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Tuemme näiden taitojen kehittymistä. - keskustelemme päivittäin lasten kanssa heidän mielenkiinnon kohteistaan ja arjesta nousevista asioista - kannustamme lapsia omien ajatusten ilmaisemiseen ja kysymysten esittämiseen, jolloin ongelmanratkaisutaidot kehittyvät - lapselle annetaan hänen kehitystasonsa mukaisesti mahdollisuuksia valintoihin - ajattelun ja oppimisen taitoja harjoitellaan lapselle ominaisilla tavoilla: leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla ja taiteilemalla. Lasten kanssa nimetään asioita ja ilmiöitä ja heidän kanssaan keskustellaan paljon. Aikuisen käyttämä hyvä suomen kieli, kuvaileva, ilmeikäs ja ja rikas puhe sekä huumorintaju toimivat hyvänä mallina vuorovaikutustilanteissa. Puheen tukena käytetään tarvittaessa esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia. Aikuiset kiinnittävät huomiota keskinäiseen vuorovaikutukseen. - kuvitettu viikko- ja päiväohjelma konkretisoi lapselle päivän kulkua. Leikkitaulut auttavat leikin ja leikkikavereiden valinnassa, tukevat leikin kehitystä ja leikkiin sitoutumista - lapset opettelevat tunnistamaan omia vaatteitaan. Apulainen saa aikuisen kanssa hakea osan vaatteista ryhmätilaan, jolloin pukemistilanteet ovat rauhallisempia ja kannustavat omatoimisuuteen. - arjen taitoja ja hyviä tapoja harjoitellaan esimerkiksi tervehtimällä ja hyvästelemällä kädestä, huolehtimalla siisteydestä ja hygieniasta, harjoittelemalla hyviä ruokapöytätapoja, ja korjaamalla omat leikit - lasten tekemiä töitä ja heistä otettuja valokuvia tallennetaan kasvun kansioihin, joita lapset tutkivat mielellään - opettelemme digitaalisten välineiden käyttöä esimerkiksi valokuvaten, pedagogisia pelejä hyödyntäen ja tietoa etsien 4

5 Oppimisympäristö -oppimisympäristönä koko kaupunki - käytämme luonnon muovaamaa pihaa sekä ohjattuun toimintaan että omaehtoiseen leikkiin - toimintaa toteutetaan pienryhmissä, joka mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön - oppimisympäristöön tutustutaan yhdessä vähitellen, jolloin samalla opitaan mm. välineiden tarkoituksenmukaista käyttöä (esimerkiksi miten muovailuvaha toimii tai missä pikkulegoilla on turvallista leikkiä) - toimintavälineet ovat pääosin lasten ulottuvilla (turvallisuus huomioiden) - lähiympäristöstä tutuksi tulevat pikku hiljaa esimerkiksi urheilukenttä, kirjasto ja rannat. Kotioviretkillä lapset hahmottavat asuinympäristöään: reitti voidaan suunnitella kartasta ja kasvun kansioon tallennetaan kuva oman kodin ovelta. - tutustumme myös kotikaupunkiimme Helsinkiin eri kohteisiin retkeillen 5

6 Lasten ja huoltajien osallisuus, viestintä ja vaikuttaminen - lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa - käymme perheen kanssa aloituskeskustelun pääsääntöisesti ennen hoitosuhteen alkamista joko päiväkodissa tai perheen kotona. Keskustelussa vanhemmat kertovat lapsestaan heille tärkeitä asioita ja tätä tietoa hyödynnetään lapsen sensitiivisessä kohtaamisessa sekä ryhmän toiminnan suunnittelussa. - päivittäiset kohtaamiset ovat vuorovaikutteisia: henkilökunta, lapsi ja vanhemmat vaihtavat kuulumisia lapsesta ja toiminnasta - hoitosuhteen jatkuttua noin kaksi kuukautta ja sen jälkeen aina toimintakauden alussa huoltajien kanssa pidetään vuosittainen varhaiskasvatuskeskustelu, jonka pohjalta lastentarhanopettaja laatii lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksessa esiopetuksen oppimissuunnitelman. - järjestämme vanhempainiltoja ja tapaamisia, yhteisiä tapahtumia sekä juhlia - eskariryhmän lasten vanhemmat suunnittelevat oman ohjelmanumeron kevätjuhlaan 6

7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi ja tiimien toiminnan arviointi: Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan. - varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa aina toimintakauden lopussa - talon kokouksissa käydään läpi yhteisiä asioita, käytäntöjä ja sopimuksia, jotka dokumentoidaan kaikkien luettavaksi. - tiimien kokouksissa sovitaan ryhmän käytännön asioita, suunnitellaan tulevaa toimintaa ja opetusta sekä siihen liittyviä tavoitteita. Tiimi arvioi työkäytäntöjä ja toimintaa vastaamaan lasten ja ryhmän tarpeita. Yhteiset suunnitelmat ja sopimukset kirjataan ryhmän omaan toimintasuunnitelmaan. - suunnittelemme ja arvioimme toimintaa kahdesti vuodessa kehittämispäivässä. Pidämme tarvittaessa myös työiltoja. 7