LÄÄKETIETEELLINEN OPAS PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE

Samankaltaiset tiedostot
PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Perinnöllisyyden merkitys gynekologisissa syövissä miten riskihenkilöt löydetään?

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

Geneettinen alttius syövälle

Perinnöllisen rintasyövän alttiusgeenit Suomessa. Heli Nevanlinna ja Olli-P. Kallioniemi

NGS:n haasteet diagnostiikassa Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

Rintasyövän perinnöllisyys

Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten viidenneksi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

Mitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Kreatransporttihäiriö

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Geenitiedon hyödyntäminen asettaa uusia vaatimuksia terveydenhuollon tietojärjestelmille

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 9, Rintasyöpä

Läheteindikaatiot rintojen kuvantamiseen. LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

RAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Functional Genomics & Proteomics

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Perinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Kohonnut gynekologisen syövän riski kuinka seuraan

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

LÄHETEINDIKAATIOT RINTOJEN KUVANTAMISEEN. LT, radiologian erikoislääkäri, Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY


Genomics and Clinical Medicine

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Syöpäriskiä vähentävät toimet. SGY syyskoulutuspäivät LT Marja Komulainen, KYS

Eurooppalaiset osaamisverkostot - kokemuksia

Mitä uu'a raskauden ehkäisystä? - Hormonaalinen ehkäisy ja syöpäriski - Uudet kierronkartoitusmenetelmät

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa

Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)

Appendisiitin diagnostiikka

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä GKS Eija Tomás, Tays

Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ja diagnostiikka

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sustainable well-being

Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

ACTA PERIYTYVÄN RINTASYÖPÄALTTIUS- MUTAATION (BRCA1/2) KANTAJAMIESTEN HYPOTEETTINEN PERINNÖLLISYYS- NEUVONTAMALLI UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1449

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Europe s Number One Medical Diagnostics Provider

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Keuhkosyövän molekyylipatologia

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Potilasopas. 2 PL 24, OYS puh (08) faksi (08)

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus

Ehkäisy ja syöpäriski. Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot Samu Kurki, FT, data-analyytikko

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

DNA:n korjausmekanismien häiriöt ja niiden lääketieteellinen merkitys

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

DNA sukututkimuksen tukena

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta?

Transkriptio:

LÄÄKETIETEELLINEN OPAS PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE

EDUT KATTAVA Paneelin kattamien geenien on tieellisesti osoitettu liittyvän rinta-, kohtu- ja munasarjasyöpiin. Potilaan hoitopolut on kuvattu NCCN:n (National Comprehensive Cacer Network) suosituksissa eivätkä nämä perustu yksinomaan BRCA1 ja BRCA2-geeneihin. NCCN: National Comprehensive Cancer Network. LUOTETTAVA NGS-sekvensointiutkimuksessa paneelin kattamien geenien DNA:n juosteet sekvensoidaan samanaikaisesti fragmentin molemmista päistä (paired-end menetelmä). Lisäksi analysoidaan duplikaatiot ja deleetiot BRCA1, BRCA2 ja EPCAM-geeneissä. Positiiviset tulokset varmistetaan Sanger-sekvensointimenetelmällä. HELPPO JA YKSINKERTAINEN Näytetyypiksi soveltuu veri- tai sylkinäyte. KATTAVA JA HELPOSTI TULKITTAVISSA OLEVA TESTIRAPORTTI Testin tulokset helposti ymmärrettävässä muodossa. TIETOKANNAT Varianttien luokittelu ja tutkiminen perustuu alan kattavimpiin tietokantoihin. NOPEA JA HELPOSTI SAAVUTETTAVISSA Korkea automaatioaste takaa että testitulokset ovat valmiina noin 12 työpäivän kuluessa. TUTKIMUS TEHDÄÄN YKSINOMAAN SYNLABIN LABORATORIOSSA SYNLABIN LAATU JA KOKEMUS Testi kehitetty SYNLAB Groupin genetiikan asiantuntijoiden toimesta SYNLABin, Euroopan johtavan lääketieteellisen diagnostiikkapalvelujen tarjoajan laboratoriossa. SYNLABIN GENETIIKAN KONSULTOINTIPALVELUT Mahdollisuus lisätä palvelukokonaisuuteen genetiikan konsultointipalvelu: Konsultointipalvelua tarjotaan videokonferenssiyhteyden avulla. Konsulttimme tarjoavat asiantuntijaneuvontaa genetiikan tutkimustulosten tulkinnassa. Vaihtoehtoisesti kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen genetic.counselling@synlab.com. Olethan aina ensin yhteydessä paikalliseen SYNLABin edustajaan jotta palvelu pystytään räätälöimään juuri sinulle sopivaksi.

RINTASYÖPÄ Vuosittain diagnosoidaan yli 1,600,000 uutta rintasyöpätapausta maailmanlaajuisesti. 1 Keskimäärin yksi kahdeksasta naisesta saa rintasyöpädiagnoosin elinikänsä aikana. 2 Perinnöllisiä rintasyöpiä näistä on 5-10%. 3 MUNASARJASYÖPÄ Vuosittain diagnosoidaan yli 230,000 uutta munasarjasyöpätapausta maailmanlaajuisesti. 1 Keskimäärin 20% näistä on perinnöllisiä munasarjasyöpätapauksia. 3 Perinnöllisiin rinta- ja munasarjasyöpiin liittyy usein mutaatiot BRCA1- ja BRCA2-geeneissä. Molemmat geenit ovat tuumorisuppressorigeenejä ja näiden tehtävänä on korjata DNA:n virheitä. Jotta laboratoriotutkimustulosten perusteella voitaisiin antaa merkittävästi kattavampaa diagnostista tietoa terveydenhullon ammattilaisille, tulee tutkia myös muut geenit joilla on osoitettu olevan yhteys rinta- ja munasarjasyöpiin, sillä ainoastaan 25 % perinnöllisistä rinta- tai munasarjasyöpätapauksista on voitu osoittaa johtuvan BRCA1- ja BRCA2-geeneissä havaituista mutaatioista. 3 Vain noin 25 % perinnöllisistä rinta- tai munasarjasyöpätapauksista on voitu osoittaa johtuvan BRCA1- ja BRCA2-geeneissä havaituista mutaatioista. 3 Riski saada eliniän aikana rinta- tai munasarjasyöpä henkilöillä, joilla joko on tai ei ole todettu BRCA1- tai BRCA2-mutaatioita. SYÖPÄTYYPIT RISKIASTEIKKO 12% RINTASYÖPÄ 46-87% 38-84% 1-2% MUNASARJASYÖPÄ 39-63% 16-27% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Normaalipopulaatio BRCA1-mutaatio BRCA2-mutaatio Lähdemateriaali: Petrucelli N. et al. BRCA1- and BRCA2-Associated Hereditary Breast and Ovarian Cancer. GeneReviews. Viimeisin päivitys: December 15, 2016. Saatavilla: www.ncbi.nlm.nih.gov/books/nbk1247/

GEENIPANEELI BRCA1 BRCA2 16 geeniä ATM BRCA1 BRCA2 BRIP1 CDH1 CHEK2 EPCAM MLH1 MSH2 MSH6 NBN PALB2 PMS2 PTEN RAD51C RAD51D STK11 TP53 Noin 50 % BRCA1- tai BRCA2- geenimutaatiota kantavista naisista on tietämättömiä heitä koskevasta kohonneesta riskistä sairastua rinta- tai munasarjasyöpään, eikä heillä ei ole suvussa ennestään todettu edellä mainittuja syöpiä. KORKEATASOINEN TEKNOLOGIA Paneeli kattaa BRCA1:n, BRCA2:n 16 muuta rinta-, munasarja- ja kohtusyöpään liittyvää geeniä. 5-22 Suunniteltu ja kehitetty SYNLAB Groupin genetiikan asiantuntijoiden toimesta ja on linjassa NCCN:n suositusten kanssa 23 sisältäen potilashoitosuositusten mukaiset, kaikista olennaisimmat geenit. Paneelin geenien NGS-sekvensointi (Next Generation Sequencing) paired-end-menetelmällä havaitsee kaikki patogeeniset mutaatiot sekä myös variantit, joiden joiden merkitys on vielä epävarma (VUS, Variant of Uncertain Significance). Isojen deleetioiden ja duplikaatioiden analysointi BRCA1-, BRCA2- ja EPCAM-geeneistä MLPA-menetelmällä (Multiplex Ligation-dependent Probe Amplification). Patogeenisten tai todennäköisesti patogeenisten mutaatioiden varmistus Sanger-sekvensoinnilla. ANALYYTTISET OMINAISUUDET ANALYYTTINEN SENSITIIVISYYS 99% ANALYYTTINEN SPESIFISYYS >96% VERI- tai SYLKINÄYTE BRCA1 BRCA2 16 geeniä Sekä MIEHILLE että NAISILLE Tulokset valmiina noin 12 työpäivän kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon

KATTAVA JA HELPOSTI TULKITTAVISSA OLEVA TESTIRAPORTTI Mutaatiot on luokiteltu ja tulkinnat laadittu American College of Medical Genetics and Genomicsin (ACMG) suosituksien mukaisesti. 24 Patogeeniset mutaatiot: variantit jotka liittyvät sairauteen. Todennäköisesti patogeeniset mutaatiot: variantit jotka todennäköisesti liittyvät sairauteen. Mutaatiot joiden merkitys epäselvä: variantit joiden epäillään olevan patogeenisia mutta tätä ei ole varmuudella osoitettu. Ei havaita mutaatioita: mutaatioita ei ole identifioitu. Tärkeä huomautus: mutaatiolöydös rinta-, munasarja- ja kohtusyöpään suunnatun paneelin kattamissa geeneissä saattaa myös viitata kohonneeseen riskiin sairastua muun tyyppisiin syöpiin tai syövälle altistaviin perinnöllisiin oireyhtymiin (esim. Lynchin, Cowdenin ja Li-Fraumenin oireyhtymät). Tapauskohtaisesti raporttiin lisätään tästä maininta. INDIKAATIOT Testi on osoitettu seuraaville potilasryhmille: Nainen, kenen suvussa on diagnosoitu rintasyöpätapauksia (naisilla tai miehillä) ja/tai munasarjasyöpätapauksia. Nainen, kenen suvussa on diagnosoitu perinnöllinen syövälle altistava oireyhtymä. Potilas, kenellä on edellä mainitun tyyppisiä tuumoreita ja halutaan varmistua näiden perinnöllisyydestä. 30-vuotias tai vanhempi nainen, kenen suvussa ei ole todettu esiintyvän rinta- tai munasarjasyöpää, mutta kenen geneettinen riski halutaan selvittää jotta voidaan arvioida mahdollisia ehkäiseviä toimenpiteitä. 4 Mutaation kantajan ensimmäisen asteen sukulaisella on kohonnut riski olla myös mutaation kantaja ja tätä kautta riski sairastua voi olla myös korkeampi. Kansainväliset asiantuntijat suosittelevat BRCA1- ja BRCA2- geenien kartoittamista 30-vuotiaille ja vanhemmille naisille osana rutiiniterveydenhuoltoa.

LÄHDEKIRJALLISUUS 1. Ferlay J, Soerjomataram I, Dikshit R, et al. Cancer incidence and mortality worldwide: Sources, methods and major patterns in GLOBOCAN 2012. Int J Cancer 2015;136:E359-86. 2. European commission initiative on breast cancer - website: http://ecibc.jrc.ec.europa.eu/recommendations/ 3. Nielsen FC et al. Hereditary breast and ovarian cancer: new genes in confined pathways. Nature Reviews. 2016;16:599-612. 4. King MC, Levy-Lahad E, Lahad A. Population-Based Screening for BRCA1 and BRCA2: 2014 Lasker Award. JAMA. 2014;312(11):1091-2. 5. Easton DF, Pharoah PD, Antoniou AC, et al. Gene-panel sequencing and the prediction of breast-cancer risk. N Engl J Med. 2015;372(23):2243-57. 6. King MC, Marks JH, Mandell JB, New York Breast Cancer Study Group. Breast and ovarian cancer risks due to inherited mutations in BRCA1 and BRCA2. Science. 2003;302(5645):643-6. 7. Milne RL, Osorio A, Cajal TR, et al. The average cumulative risks of breast and ovarian cancer for carriers of mutations in BRCA1 and BRCA2 attending genetic counseling units in Spain. Clin Cancer Res. 2008;14:2861-9. 8. Walsh T, Casadei S, Coats KH et al. Spectrum of Mutations in BRCA1, BRCA2, CHEK2, and TP53 in Families at High Risk of Breast Cancer. JAMA. 2006;295(12):1379-88. 9. Dowty JG, Win AK, Buchanan DD, et al. Cancer risks for MLH1 and MSH2 mutation carriers. Hum Mutat. 2013;34(3):490-7. 10. Barrow E, Robinson L, Alduaij W, et al. Cumulative lifetime incidence of extracolonic cancers in Lynch syndrome: a report of 121 families with proven mutations. Clin Genet. 2009;75(2):141-9. 11. Bonadona V, Bonaïti B, Olschwang S, et al. Cancer risks associated with germline mutations in MLH1, MSH2, and MSH6 genes in Lynch syndrome. JAMA. 2011;305(22):2304-2310. 12. Broeke SW, Brohet RM,Tops CM, et al. Lynch syndrome caused by germline PMS2 mutations: delineating the cancer risk. J Clin Oncol. 2015;33(4):319-25. 13. Kempers MJE, Kuiper RP, Ockeloen CW, et al. Risk of colorectal and endometrial cancers in EPCAM deletion-positive Lynch syndrome: a cohort study. Lancet Oncol. 2011;12:49-55. 14. Antoniou AC, Casadei S, Heikkinen T, et al. Breast-cancer risk in families with mutations in PALB2. N Engl J Med. 2014;371(6):497-506. 15. Loveday C, Turnbull C, Ramsay E, et al. Germline mutations in RAD51D confer susceptibility to ovarian cancer. Nat Genet. 2011;43(9):879-82. 16. Loveday C, Turnbull C, Ruark E, et al. Germline RAD51C mutations confer susceptibility to ovarian cancer. Nat Genet. 2012;44(5):475-6. 17. Rafnar T, Gudbjartsson DF, Sulem P, et al. Mutations in BRIP1 confer high risk of ovarian cancer. Nat Genet. 2011;43(11):1104-7. 18. Zhang B, Beeghly-Fadiel A, Long J, Zheng W. Genetic variants associated with breast-cancer risk: comprehensive research synopsis, metaanalysis, and epidemiological evidence. Lancet Oncol. 2011;12(5):477-88. 19. Cybulski C, Wokołorczyk D, Jakubowska A, et al. Risk of breast cancer in women with a CHEK2 mutation with and without a family history of breast cancer. J Clin Oncol. 2011;29(28):3747-52. 20. Tan MH, Mester JL, Ngeow J et al. Lifetime cancer risks in individuals with germline PTEN mutations. Clin Cancer Res. 2012;18(2):400-7. 21. van Lier MG, Wagner A, Mathus-vliegen EM et al. High cancer risk in Peutz-Jeghers syndrome: a systematic review and surveillance recommendations. Am J Gastroenterol. 2010;105(6):1258-64. 22. Hansford S, Kaurah P, Li-chang H, et al. Hereditary Diffuse Gastric Cancer Syndrome: CDH1 Mutations and Beyond. JAMA Oncol. 2015;1(1):23-32. 23. Daly MB, Pilarski R, Berry M, et al. NCCN Guidelines Insights: Genetic/Familial High-Risk Assessment: Breast and Ovarian, Version 2.2017. J Natl Compr Canc Netw. 2017;15(1):9-20. 24. Richards S, Aziz N, Bale S, et al. Standards and guidelines for the interpretation of sequence variants: a joint consensus recommendation of the American College of Medical Genetics and Genomics and the Association for Molecular Pathology. Genetics in Medicine. 2015;17(5):405-423. LÄSNÄ YLI 30 MAASSA JA NELJÄSSÄ MAANOSASSA EUROOPAN JOHTAVA LÄÄKETIETEELLISEN DIAGNOSTIIKAN TARJOAJA YLI 1000 LÄÄKETIETEEN AMMATTILAISTA JA GENETIIKAN ASIANTUNTIJAA 450 MILJOONAA TESTIÄ VUODESSA www.synlab.fi