1 TAIVASSALON KUNTA HAKKENPÄÄ luontoselvitys Väänänen 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Taivassalon kunnassa Hakkenpään niemen alueella. Luontoselvityksen tavoitteena on ollut hankkia tietoja kaavoitettavan alueen luonnonympäristöstä ja maisemasta. Tietojen perusteella on määritelty luonnonarvoltaan ja tai maisemaltaan merkittävät alueet ja esitetty suosituksia alueiden käytölle. Luontoselvityksen maastokäynti toteutettiin huhtikuun lopussa 2008. Tavoitteena oli luoda yleiskuva alueen luonnosta ja erityistä huomiota kiinnitettiin huomionarvoisten habitaattien esiintymiseen alueella. Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta. 2. Menetelmät Selvitystyötä varten käytiin lävitse alueen ympäristöä ja lajistoa käsittelevä aineisto. Varsinainen maastotyö toteutettiin yhden päivän aikana huhtikuussa 2008. Maastotöiden aikana otettiin valokuvia ja tarkemmin inventoitujen kohteiden lajistoa talletettiin kenttämuistiin. Alueen linnustoa selvitettiin maastossa samanaikaisesti, jotta saatiin jonkinlainen kuva alueen linnustosta.. Mikäli alueella on todettu merkittäviksi arvioituja kohteita on niiden osalta kasvillisuus selvitetty pääpiirteittäin. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät Kartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt
2 Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei maastokäyntien perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Niemen kärkeen kulkevan tien pohjoispuolella on muutamia pähkinäpensaita, mutta LSL:n kriteeristö ei täyty. Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella on avokallioalueita. Suunnittelualueen keski- ja länsiosissa rantaan menevien teiden molemmilla puolilla on komeita avokallioalueita. - Vesilain 15a ja 17a nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Vesilain 15a ja 17a tarkoittamat elinympäristöt Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Kohteiden valinnassa on pyritty huomioimaan myös em. laeissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, joita Meriluoto ja Soininen (1998) ovat kuvanneet. Näitä ovat: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat
3 Suunnittelualueella ei esiinny edellä kuvattuja elinympäristöjä. Kartoitusalueesta on laadittu kohdekuvauksia, mikäli se kohteen tai alueen arvokkuuden takia oli tarpeen. Kohdekuvauksissa kerrotaan tarkemmin minkälaista lajistoa on jne. On huomattava, että monilla laajoilla kohteilla on syytä käyttää tarkentavia suppeamman alueen kuvauksia, koska luontoarvot laaja-alaisilla alueilla ovat hyvin vaihtelevia. Kohteet on luokiteltu em. tekijöiden käyttämän luokituksen mukaan: luokka 0: maisemavaurioalueet, ei luonnonarvoja luokka 1: alueet, joilla ei ole todettu erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja luokka 2: alueet, joilla on kohtalaisia luonto- ja maisema-arvoja luokka 3: alueet, joilla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja luokka 4: alueet, joilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja 3. Suunnittelualueen yleispiirteet Selvitysalue sijaitsee osin eteläboreaalisen ja hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisalueeseen. Se kuuluu Varsinais-Suomen eliömaakuntaan. Selvitysalue on ollut osin tehokkaan metsänhoidon piirissä, mutta maapuita tai pystypökkelöitä esiintyy jossain määrin, samoin lehtipuustoa etenkin alueen itäosassa ns. varaston pohjoispuolella ja suunnittelualueen keskiosassa olevan vajan takana. Lehtipuuston määrä on kuitenkin melko vähäinen. Pääpuulaji on mänty. Maataloutta ei suunnittelualueella ole lainkaan. Suunnittelualueen itärannalla on lomaasutusta, mutta ihmistoiminnan jälki näkyy kaikkialla. Laajalla alueella suunnittelualuetta pääpuulajina on mänty ja metsätyypiltään aluetta voidaan luonnehtia kuivahkoksi kankaaksi. Kallioalueilla metsätyyppi on lähinnä karukkoa tai jopa täysin kasvitonta kalliota. Rinnealueilla on paikoin hieman rehevämpää erityisesti suunnittelualueen keskiosassa on tervaleppää kasvava alue ja suunnittelualueen itäosan rinteellä kasvaa koivu ja pihlajaa ja jonkin verran pohjoisempana aivan suunnittelualeen rajalla terva- ja harmaaleppää sekä tuomea. Alaville merenannoille tyypillinen tervaleppä- ja harmaaleppävyöhyke uupuu kokonaan. Sitä on vain suunnittelualueen keskiosassa pienialaisena laikkuna majan takana ja suunnittelualueen itärannan pohjoisosassa. Ranta on suuresti karu, kallioinen mutta sekä etelään avautuvalla rantaalueella ja itärannalla on ruovikkoa ja etenkin etelään avautuva ranta-alue tarjoaa vesilinnustolle pesimäpaikkoja. Alueella tavattiin mm kaksi telkkäparia, kyhmyjoutsen pari ja yksittäinen silkkiuikku. Alueella tiedetään pesivän myös nokikanoja, mutta niitä ei maastokäynnin aikana havaittu. Maasto nousee rannasta kohti pohjoista siten että topografialtaan korkeimmat kohdat ovat suunnittelualueen keskiosassa mökille johtavan tien ympäristössä. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin sisältyviä alueita. Alueelta ei aikaisemmin ole löydetty arvokkaita perinnebiotooppeja tai arvokkaita pienvesiä tai kalliokohteita. 4. Suunnittelualueen maa- ja kallioperä ja topografia Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääosin porfyyrisistä graniiteista ja granodioriiteistä ja kallioperä on hyvin näkösällä. Paikoin suunnittelualueella esiintyy juonteina myös gabroja ja dioriittejä. Kallioperä on laajemmin näkyvissä suunnittelualueen keskiosassa.
4 Vallitseva maalaji on suunnittelualueella moreeni, josta on löydettävissä ainakin kaksi erillistä kerrostumaa. Moreeni ei ole kovinkaan eroosioherkkää. Varsinaisia moreenimuodostumia ei suunnittelualueella ole kuten ei muitakaan geomorfologisia muodostumia. Keskiosan kallioalueilla moreenipeite uupuu paikoin lähes kokonaan. Rantavyöhykkeellä aallokon litoraalitoiminta on aikojen kuluessa lajitellut rannan aineista ja rantaan on paikoin syntynyt kulutus ja kasaustoiminnan myötä hiekka- ja sorataskuja kallioiden välisille alueille. Varsinaisia hiekka- tai soramuodostumia ei kuitenkaan esiinny. 5. Maisema ja kulttuurihistoria Suunnittelualueen ranta suuntautuu etelään ja maisemallisesti alue on loma-asuntokäytön kannalta arvioituna hyvin houkutteleva. Lähi- tai kaukomaiseman osalta alueen rakentamiselle ei ole tarve asettaa uusia erityisehtoja lukuun ottamatta rakentamista avoimille kallioalueille. Rakentamisen maisemaan sijoittumisen ohjeistuksessa voidaan lähtökohtina pitää alueelle vakiintunutta tyyliä ja rakennusten ympäristöön sijoittumista ja sopeuttamista (väritys ja massoittelu). 6. Merkittävät luontokohteet, luokittelu ja suositukset Tässä luontoselvityksessä on noudatettu tapaa, jossa on pyritty rajaamaan huomionarvoinen luontokohde tai kokonaisuus, selvitetty kohteen lajistoa runsausindeksin avulla ja arvotettu kohde em. tavalla. Kartoituksessa on pyritty osoittamaan selvitysalueelta luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet. Tarkastelussa on pyritty huomioimaan merkittävät kohteet, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta tai vaikuttavat maisemakuvaan. Kohteita on pyritty huomioimaan myös paikallisella tasolla. Merkittävimmät luonto- ja maisemakohteet on kuvattu tekstissä ja rajattu liitekartalle. Merkittävien kohteiden valinnassa on käytetty apuna LSL 29 mukaisia luontotyyppejä ja niiden määritelmiä (ks. edellä) sekä ML 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ks. edellä). 7. Merkittävimmät luontokohteet Numero alueen nimen edessä viittaa kartalla esitettyyn alueeseen. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) 8. Luontoselvitys Luontoinventointi aloitettiin suunnittelualueella olevan rakennusryhmän kohdalta ja alue kierrettiin siten, että ensin kierrettiin etelään viettävät ranta-alueet ja seuraavaksi sisäosan metsäalueet ja viimeiseksi päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevat alueet.
5 Suunnittelualueen luonto päärakennuksen eteläpuolella aallonmurtajan ja tangotuvan välisellä alueella on kuivaa tai kuivahkoa mäntykangasta. Mäntyjen ohella kasvaa muutamia koivuja ja harmaa- sekä terveleppää sekä katajaa. Kuva 1. Maastoa ruokakatoksen eteläpuolelta kohti etelää. Kuva 2. Kuvassa tangotupa. Kalliokasvillisuus on paikoin kulunut, Kuvasta oikealle avautuu Kaunis lahti, jota kiertää kapea ruovikko. Rantaan johtavan tien molemmin puolin avokalliota, joka muuntuu länteen siirryttäessä ensin tavanomaiseksi kuivahkoksi mäntykankaaksi ja sen puuvaraston kohdalla tervaleppää kasvavaksi pieneksi laikuksi (rajattu kartalle). Kenttäkerroksen lajisto tälläkin alueella vaikutti olevan tavanomaista. Kuivahkon mäntykankaan ja tervelepikon kohdalla on muutamia pystykeloja (ks kartta) ja runsaasti tikkojen syönnösjälkiä.
6 Kuva 3. Ruovikkoista lahtea, jolla tavattiin inventointipäivänä mm kyhmyjoutsen, 2 telkkäparia ja silkkiuikku. Sen sijaan nokikanasta ei tehty havaintoja, vaikka sen tiedetään myös pesivän alueella. Kuvassa taustalla näkyy laaja avokallioalue. Tervaleppäalueesta kohti länttä edelleen siirryttäessä palautuu kasvillisuus uudelleen mäntyvaltaiseksi kuivahkoksi kankaaksi. Puusto vaikuttaa verrattain tasaikäiseltä. Muutamia pystykeloja on myös tällä alueella. Kasvillisuus jatkuu samantyyppisenä aina laajalle avokallioalueelle. Kasvillisuutta rantaan johtavan tien molemmin puolin: Pohja- ja kenttäkerros: Vaccinium vitis-idaea, puolukka 5 Solidago virgaurea, kultapiisku 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Calluna vulgaris, kanerva 3 Deschampsia flexuosa,metsälauha 3 Trientalis europaea,metsätähti3 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium,oravanmarja 2 Melampyrum pratens,e kangasmaitikka 2 Vaccinium uliginosum, juolukka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Calamagrostis epigejos, hietakastikka 2 Agrostiscapillaris,nurmirölli 2 Pensas- ja latvuskerros: Pinus sylvestris, mänty 4 Betula pendua, rauduskoivu 2 Juniperus communis, kataja 2 Sorbus aucuparia, pihlaja 2 Picea abies, kuusi 2 Populus tremula, haapa 1 Avokallioalueen kohdalla rantaa on ruopattu ja ruovikkoa on poistettu, jolloin pääsy kalliorantaan helpottunut ja samalla on avattu rannan suuntainen väylä (ks. kuva 4) ja venelaituri.
7 Kuva 4. Näkymä avokallioalueelta kohti lounasta ja etelää. Kallion jäkäläkasvillisuus on paikoin kulunut pois kokonaan. Kuvasta oikealle on tekstissä mainittu venelaituri. Avokallioalue ulottuu aivan suunnittelualueen luoteisreunaan asti, jossa rajaa pitkin tulee edellä mainitulle venelaiturialueelle uusi tieura. Tieuran ja kallion väliin jää kapea kaistale kuivahkoa mäntykangasta ja samoin tieuran luoteispuolelle. Kasvillisuus on tavanomaista tasaikäistä männikköä. Jonkin verran aivan rajan tuntumassa kasvaa harmaaleppää männyn sekapuuna. Kuva 5. Tyypillistä nuorta kuivahkoa tai kuivaa mäntykangasta rajan ja tonttitien väliseltä alueelta. Kasvillisuutta tontille johtavan tien ja suunnittelualueen rajan väliseltä. Alueelta. Kasvillisuus jatkuu samantyyppisenä aina itärannan pallokentälle asti.
8 Pohja- ja kenttäkerros: Agrostis capillaris,nurmirölli 2 (tien lähellä) Vaccinium vitis-idaea, puolukka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Calluna vulgaris, kanerva 3 Festuca ovata, lampaannata 1-2 (kalliolla, osin jo suunnittelualueen ulkopuolella) Deschampsia flexuosa,metsälauha 2 Convallaria majalis,kielo 2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium,oravanmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Polypodium vulgare, kallioimarre 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 runsaasti eri jäkälälajeja Pensas- ja latvuskerros: Pinus sylvestris, mänty 5 Juniperus communis, kataja 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Picea abies, kuusi 1 Populus tremula, haapa 1 Pallokentän alueella kasvillisuus on kenttäkerroksen osalta samantyyppistä kuin edellä on kuvattu, mutta puustossa on pallokentän ympäristössä pieni nuoria haapoja kasvava metsälö ja pallokentän eteläreunalla muutaman kookaskin haapa (ks kuva 6). Huomionarvoista on lisäksi, että pallokentän länsipuolella on noin 10 keloa. Pallokentän ja rannan välissä maasto nousee ja sähkölinjan molemmin puolin on kuivaa kalliomännikköä. Huomionarvoinen alue sijaitsee kallioselänteen ja rajan ja vesialueen rajaamassa tilassa aivan suunnittelualueen koillisnurkassa. Alueella on pienellä alalla runsaasti maapuita ja pystykeloja. Puusto koostuu lähes kokonaisuudessaan koivusta ja tervalepästä (ks kuva 6). Siirryttäessä rantaa pitkin etelään muuntuu em lepikko ensi kuivahkokos mäntykankaaksi, jossa on melko runsaasti koivua sekapuuna. Tultaessa lähemmäksi varastoa muuttuu mäntykangas lähes kokonaisuudessaan maisemallisesti hienoksi rapautuneeksi koivikoksi. Kenttäkerroksen lajisto on tällä koivikkoalueellakin verraten tavanomaista, mutta alueen tekee hienoksi vääntyneiden ja osin lahonneiden koivujen runsaus. Kenttäkerroksen lajistossa on mm puolukka, mustikka, kielo, kanerva, metsälauha, talvikkeja (sp.), valkovuokko, kultapiisku, sananjalka nurmirölli jne. 9. Yhteenveto ja suositukset Kokonaisuutena tarkastellen on suunnittelualueen kasvillisuus tavanomaista kuivahkon tai kuivan kankaan metsätyyppejä. Huomionarvoista on että paikoin on metsähoitotoimilta säästetty pystykeloja ja pökkelöitä. Suunnittelualueella ei ole metsälain tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Luontoselvityksen perusteella alueella o kuitenkin muutamia alueita, jotka tulisi ottaa huomioon alueen täydennysrakentamisen yhteydessä
9 Kaikkein huomionarvoisimmat kohteet sijaitsevat suunnittelualueen itäosassa. Koillisessa, aivan suunnittelualueen rajalla, on rehevä tervaleppää ja koivua ja myös muutamia tuomia kasvava alue. Toinen alue on samaisella rinteellä on vääntyneitä koivuja kasvava alue varaston tuntumassa. Kumpikaan alue ei kuitenkaan edellytä suojelua, vaan niiden arvot voidaan turvata muilla kaavallisilla merkinnöillä ja sijoittumalla täydennysrakentaminen siten, että arvot säilyvät. Suunnittelualueen etelärannan avokallioalueet ovat maisemallisesti huomionarvoisia. Niiden kasvillisuus o paikoin pahoin kulunut, mutta niillä on kuitenkin yhä maisemallisia arvoja. Itäisemmän kallioalueen lähelle rakennettu tie muodostaa alueen ainoan varsinaisen vaurioalueen. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitseva pienialainen tervaleppää kasvava alue ansaitsee myös maininnan vaikka kysymyksessä ei olekaan LSL:n mukainen kohde. Suunnittelualueella on myös paikka paikoin yksittäisiä pystykeloja ja myös maapuita (erityisesti koillisessa aluetta), jotka tulisi pyrkiä säilyttämään myös jatkossa. Kuva 6. Pallokentän ympäristöä. Kentän ympärillä on runsaasti keloja ja muutamia kookkaita haapoja. Kuva 7. Alueen koillisosaa. Kuva aivan rannasta.
10 Seuraavassa on tarkastelualueet on jaettu luokkiin. Luokissa 0-1 ei erityisiä kaavallisia merkintöjä ole tarpeen käyttää, sen sijaan luokissa 2-4 kaavalliset merkintöjä voidaan käyttää: luokka 0: maisema- tai luontovaurioalueet tai - ei luonto- tai maisema-arvoja - uusi tieura rantaa suunnittelualueen itäosassa (alue 1) luokka 1: alueet, joilla ei ole todettu erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja - valtaosa suunnittelualueesta luokka 2: alueet, joilla on kohtalaisia luonto- ja maisema-arvoja - koivu-tervaleppäalue (alue 2) - tervaleppäalue (alue 3) - vanha koivikko (alue 4) - avokallioalueet (alue 5) luokka 3: alueet, joilla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja - ei alueita luokka 4: alueet, joilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja - ei alueita Turussa 28. huhtikuuta 2008 Jari Hietaranta