ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi 2017-2018 YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Pertun päiväkoti, Velhot ja Trullit kunnallinen yksityinen Osoite Pertuntie 42, 05400 Jokela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Soile Saarimäki-Rokkonen Puhelin 040 314 4031 Soile, 040 314 4432 Velhot, 040 314 4084 Trullit Sähköposti soile.saarimaki-rokkonen@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Tiina Lähteenaro tiina.lahteenaro@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Velhot: lastentarhanopettajat Tiina Lähteenaro ja Miia Huttunen, lastenhoitaja Virve Laakso, Trullit: lastentarhanopettaja Virpi Montonen, lastenhoitaja Pirjo Jäntti-Kärki, avustaja Sari Haatainen KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko 1-13 14-20 21-26 yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut
Erillinen esiopetusryhmä koulussa Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa 1 (Trullit) 1 (Velhot) Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt Velhot 12 Trullit 5 Suomenkielisessä opetuksessa 31 Pojat Velhot 6 Trullit 8 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 31 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset Velhot 4, Trullit 2 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY
Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) Mahdolliset perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 6 (Velhot 3, Trullit 3) 25 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Uuden esiopetussuunnitelman käyttöönotto ja sen mukaisen toimintakulttuurin luominen. Esiopetusvuoden pääperiaatteina toiminnassa kulkevat lapsen osallisuus, projektityöskentely myös lasten valitsemien teemojen mukaan (pienryhmät, parityöskentely, tutkimustehtävät), luonto ja lähiympäristö (Velhoilla metsätoimintaviikot kerran kk viikon ajan jolloin olemme esiopetusaikaan omalla metsäretkipaikalla, Pertun päiväkodin takametsässä tai muualla lähiympäristössä), sosiaalisten suhteiden ja taitojen painottaminen (ryhmäytyminen, tunnetaidot, kaveritaidot, MiniVerso). Lisäksi Suomi 100-juhlavuoteen liittyviä aiheita painotetaan soveltuvin osin. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET
Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Esiopetussuunnitelmaan pohjautuvan esiopetuksen kautta päätavoitteitamme ovat koulutyöskentelyvalmiuksien harjoittaminen ja oppimisen ilon löytäminen sekä lasten osallisuuden mahdollistaminen (lasten palaveripäivät, lasten toiveista ja kiinnostuksenkohteista lähtevät projektit). Vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitojen harjoittelu (ystävyyssuhteet, toisten huomioiminen, vastavuoroisuus, hyvät tavat ja käytös, pari-, pienryhmä- ja kokoryhmän työskentely) päivittäisten tilanteiden sekä suunniteltujen tuokioiden ja tehtävien kautta. Luonto ja ympäristö ovat tärkeä osa toimintaamme (mm. metsätoimintaviikot). Lähiliikuntapaikan hyödyntäminen oppimisesssa ja vapaassa leikissä/liikunnassa. Aakkoskerho osalle lapsista sekä pientuokiot tehostetussa tuessa oleville lapsille. Avointen ovien päivä marraskuussa.joulupolku (joulujuhla) joulukuussa. Kevään retkikohde varmistuu lukuvuoden teemojen mukaan lasten kiinnostuksenkohteista, esimerkiksi Rautatiemuseo, Korkeasaari, Hämeenlinna, Sisäliikuntapaikka Move, Taide- ja työpajat Villa Arttu tai muu esiopetusvuoden aiheisiin sopiva kohde. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Liikunnan ja projektityöskentelyn hyödyntäminen osana toiminallista ja kokonaisvaltaista oppimista Kehittämiskohde 3: Metsätoiminta eli ns. luontoesiopetus (oppiminen, leikki ja liikunta eri ympäristöissä) sekä TVT:n käyttö esiopetuksessa sekä riittävän välineistön saaminen; lisää padeja ja dokumenttikamerat molempiin ryhmiin) Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Lasten ja perheiden osallisuus, luonnossa ja lähiympäristössä liikkuminen, toiminnallinen oppiminen, vuorovaikutteisuus kaikessa toiminnassa. Yksikön sisäinen yhteistyö:
Yhteistyö toisen koulun tiloissa toimivan esiopetusryhmän kanssa, yhteistyö koulun (erityisesti alkuopetuksen) kanssa: yhteiset tapahtumat, vierailut puolin ja toisin. Koulun loma-aikoina päivähoitoa tarvitsevat Pertun tai Notkopuiston päiväkodissa. Lisäksi osallistumme mahdollisuuksien mukaan Pertun päiväkodilla järjestettäviin tapahtumiin, yhteisiin lauluhetkiin tms. Joustavat ryhmittelyt: Toiminta koko ryhmänä, puolikkaina ryhminä, pienryhminä, pareittain - ryhmien kokoonpanot voivat vaihdella tilanteen ja tarpeen mukaan, avustajan pientuokiot myös yli ryhmärajojen.. Oppimisympäristöt: Molemmilla ryhmillä käytössä pääsääntöisesti yksi luokkahuone, jakotiloja on vähän. Toinen luokkahuone käytössä vuoroviikoin. Koulun tiloja hyödynnetään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan, salivuoro kerran viikossa sekä mahdollisuuksien mukaan koululaisilta vapaaksi jäävät vuorot. Lähiympäristö sekä Pertun lähiliikuntapaikka, Pertun päiväkodin takametsä sekä päiväkodin sali kerran viikossa torstaisin ja päiväkodissa tyhjillään olevat eskareiden ryhmätilat, lähialueen puistot, kirjasto, seurakunnan tilat (tutustumiskäynnit ym.) Oppimisympäristöjä (lähinnä luokkatilat) voidaan muokata tarpeen mukaan, esimerkiksi jakamalla tiloja sermeillä toiminnan mukaan. Työtavat: Projektityöskentely, pienryhmätoiminta, yksilö- ja parityöskentely, toiminnallinen oppiminen, lasten palaveripäivät ym. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Elokuussa vanhempainilta, päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut syksyllä syys-lokakuussa sekä kouluunsiirtokeskustelut keväällä. Kotikirje n. kerran kahdessa kuukaudessa tai tarpeen mukaan, viikko-ohjelmat kerran viikossa sähköisesti. Yhteiset tapahtumat, mm. joulupolku ja kevätjuhla. Taksikyytiläisille ja perhepäivähoidon eskareille on sovittu perheiden kanssa eri käytäntöjä, esimerkiksi sähköpostit, tekstiviestit tai puhelut. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Yhteistyö Pertun koulun kanssa, mm. yhteisiä tapahtumia, kummiluokat, yhteistyö alkuopetuksen ryhmien kanssa. Lisäksi jonkun verran alueen muiden alakoulujen kanssa (esim. tapahtumat, kouluunsiirtokeskustelut ym.) Yhteistyö alkuopetuksen kanssa alkaa jo syksyllä ja tulevien koulukummien kanssa painottuu kevätkaudelle. Vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille tammikuussa. Myös Notkopuiston eskareiden kanssa teemme yhteistyötä vierailemalla puolin ja toisin, painottuen kevätkaudelle. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu
Yhteistyö Jokelan koulukeskuksen kanssa (yläkoulu ja lukio), lähinnä wanhojen tanssit ja penkkaritapahtumat. Kirjasto, neuvola, seurakunta, Jokelan Kisa (jalkapallotapahtuma keväällä). Keväällä koulukuraattori ja/tai koulupsykologi voivat tarvittaessa tulla seuraamaan toimintaa ryhmässä. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Kieltä ja kulttuuria rikastetaan ja kehitetään ilmaisun monien muotojen avulla. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmissämme ei ole lapsia, joiden äidinkieli tai kotikulttuuri olisi muu kuin suomi Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Ryhmissämme on tehostetun tuen esioppilaita 4 (Velhot) ja 2 (Trullit). Strukturoitu päiväjärjestys. Oppimisympäristön muokkaus ja opetusryhmien koon vaihtelu. PCS-kuvat ja/tai piirretyt kuvat toimintaa jäsentämässä. VEO:n vierailut ryhmässä, tehostetun ops-keskustelut yms. Kokopäiväinen ryhmäavustaja Trullien ryhmässä, avustaa myös Velhojen tehostetussa tuessa olevien pientuokioiden pitämisessä. Kunnan puheterapeutti (päiväkodin ulkopuolella R-kerho/nimeämisryhmä tms.), neuvola ja psykologi. Pertun koulun laaja-alainen erityisopettaja (ELA) konsultoi ja ohjaa esimerkiksi keväällä Aakkoskerhoamme muutaman kerran pientuokioiden kautta. Perhelinkki tarvittaessa, Laku-ryhmä, OHR tapaamiset, Kasvatus- ja perheneuvola, HUS/Hyvinkään sairaala, toimintaterapeutti, fysioterapeutti.
Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Velhot: Ryhmän toisella lastentarhanopettajalla esi- ja alkuopetuksen aineopinnot sekä kasvatustieteen maisteriopinnot (varhaiskasvatus) suoritettuna, psykologian opinnot kesken. Mukana kunnan esiopetustyöryhmässä, toimii kunnan LUMA-yhdyshenkilönä sekä TuusOpy:n yhdysopettajana. MiniVerso -koulutus tänä syksynä. Toisella lastentarhanopettajalla esi-ja alkuopetuksen perusopinnot tehtynä, tällä hetkellä työn ohella erityispedagogiikan perusopinnot kesken. Toimii päiväkodin varajohtajana ja osallistuu esim. esimiespäiviin sekä varajohtajien tapaamisiin. Ryhmän lastenhoitaja luontokoulutus marraskuussa. Trullit: Ryhmän lastentarhanopettajalla esi- ja alkuopetuksen perusopinnot tehtynä. Tarvittaessa ryhmien aikuisille lisäkoulutusta, esim. tvt:n käyttö esiopetuksessa (Rohkeasti digimaailmaan!), muut kunnan tarjoamat koulutukset, esiopetuksen iltapäiviin osallistuminen (ryhmän lto:t) sekä muut ajankohtaiset koulutukset. Liikuntaan liittyvät koulutukset. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne.
OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmän säännölliset kokoontumiset, joissa käsitellään esiopetusryhmässä esiin nousseita aiheita. Tarvittaessa yksilölliset OHR:t. Kiusaamistilanteissa mm. MiniVerso. Väkivaltatilanteissa toimitaan kunnan ohjeistuksen mukaan. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Pertun koulun yhteydessä oleva erillinen tila (3 luokkahuonetta, eteis- ja wc-tilat), ruokailut koulun ruokalassa (aamu- ja välipala sekä lounas), koulun sali mahdollisuuksien mukaan, koulun piha-alueet sekä lähiliikuntapaikka. psykologi:nina Sinervo kuraattori: Jarkko Levola terveydenhoitaja: Sari Petäjä esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Tämän hetkisessä tilanteessa riittävä. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Varhaiskasvatusyksikön esimies, VEO, psykologi, terveydenhoitaja(t), lastentarhanopettajat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontuminen 2x syksyllä ja 2x keväällä, yleinen OHR ja tammikuussa laajennettu pedagoginen OHR, tarvittaessa yksilöllinen OHR yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarvittaessa esim. puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, kasvatus- ja perhenneuvola tms.
yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: kouluunsiirtokeskustelut keväällä, Pertun koulun ELA Heidi Tuomikosken kanssa tiivistä yhteistyötä koko esiopetusvuoden ajan YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: yhteydenotto VEO:n, joka kokoaa ryhmän oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: esiopettajat laativat, säilytetään lukollisessa kaapissa esiopetusryhmässä. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Erityisruokavalio-ilmoitus keittiölle ja ryhmään, lääkärintodistukset. Lapsen sairauden vaatima hoito hoidetaan yhteistyössä vanhempien, ryhmän työntekijöiden sekä esimiehen kanssa. (Ohjeistus tiedoksi myös toiselle esiopetusryhmälle.) yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: VEO, lisäksi esim. mahdollinen terapeutti/psykologi tms. sekä vanhemmat yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: tapauskohtaisesti, esim. HUS/Hyvinkään sairaala tmv. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: tarpeen mukaan, VEO kutsuu tarvittavat henkilöt yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: ennen palaveria ja palaverin jälkeen, muistiot palavereista, pedagogiset arviot ja/tai selvitykset OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Suunnitelmat on käyty etukäteen läpi ja tapaamiset sovittu etukäteen. Tapaamiset on toteutettu sovittuina aikoina riittävällä kokoonpanolla. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)
TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tiina Lähteenaro, Miia Huttunen, Virpi Montonen pvm.09.10.2017 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa 09.10.2017