(Arkkitehtitoimisto AJAK)

SAMPO-ALAJÄRVI ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 8.12.2005 (Arkkitehtitoimisto AJAK) 1.8.2014 12.5.2015 2.12.2015

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 3 2. Laadittava suunnitelma, aluerajaus ja suunnittelualueen yleiskuvaus... 3 3. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 3 Maanomistustilanne... 4 Rakennettu ympäristö... 5 Liikenneverkko... 6 Joukkoliikenne... 6 Palvelut... 6 Maaperä ja pinnanmuodot... 6 Luonnonympäristö... 6 Maisema... 7 Arkeologia muinaisjäännökset... 7 Virkistysalueet... 7 Erityisalueet ja yhdyskuntatekniikka... 7 4. Selvitykset ja suunnitelmat... 8 Liikenneselvitykset... 8 Arkeologiset selvitykset... 8 Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit... 8 Maisemaselvitykset... 8 Hulevesiselvitykset ja suunnitelmat... 8 Luontoselvitykset... 9 Muut selvitykset... 9 Laadittavat selvitykset... 9 5. Aluetta koskevat suunnitelmat... 10 Maakuntakaava... 10 Yleiskaava... 13 Asemakaava... 14 6. Arvioitavat vaikutukset... 15 7. Osalliset... 15 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 16 8. Yhteyshenkilöt... 16 9. Tavoiteaikataulu... 17

SAMPO ALAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 3 1. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten Sampo-Alajärven alueen osayleiskaavan laadintaan sen vaikutuspiirissä oleva tai muuten siitä kiinnostunut voi osallistua kaavaa koskevaan keskusteluun ja vaikuttaa sen laadinnan eri vaiheissa. Osayleiskaavatyö on tullut vireille ja nähtäville 3.12.2005. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.4.- 25.4.2008 välisen ajan. Tällöin nähtävillä oli osayleiskaavan ja Sammon alueen kaavarungon alustavat luonnokset sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osayleiskaava on käynnistetty uudestaan vuoden 2013 lopussa ja siitä tiedotettiin vuoden 2014 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavan aluerajausta on muutettu 2014 siten, että Luolajan alueella suunnittelualuetta on laajennettu kiinni valtatie 10:een ja Vuorentaan vanhainkodin ympäristö on otettu mukaan osayleiskaavaalueeseen. Uuden aluerajauksen mukainen osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. 2. Laadittava suunnitelma, aluerajaus ja suunnittelualueen yleiskuvaus Sampo-Alajärven alueelle laaditaan uusi osayleiskaava. Yleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa kantakaupungin asuinrakentamisen läntiset laajenemisalueet, liikenneverkon kehittäminen sekä virkistysja suojelukysymykset. Yleiskaavoitettava alue on kooltaan noin 22 k-m 2. Etäisyys lähimmillään Hämeenlinnan keskustaan on noin 3 km. Osayleiskaavasuunnitelma kohdistuu Marssitien ja Aleksis Kiven kadun sekä Alajärven väliselle vyöhykkeelle. Pohjoisessa suunnittelualueeseen kuuluu Hämeen Härkätien varsi sekä Vuorentaan pellot, etelässä alue rajoittuu valtatiehen nro 10. Alajärven rantavyöhyke on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Yleiskaavaa varten tarkasteltavien alueiden rajauksia voidaan tarkentaa suunnittelutyön aikana. Sampo-Alajärven alue on maisemaltaan peltoaukeiden ja metsäalueiden vuorottelua. Omaleimaisuutta alueelle syntyy nimenomaan peltoaukeiden kautta. Alueen sijoittuminen Härkätien, Alajärven ja nykyisen läntisen kaupunkirakenteen väliin tuo alueelle niin ikään persoonallista identiteettiä. Nykyisin alue on suurelta osin rakentamatonta ja pääasiassa maatalouden käytössä. Asemakaavoitettua aluetta on noin 5 k-m 2. Valtaosin asemakaavoitetut alueet ovat pientaloalueita. Lisäksi alueelle sijoittuu Ratasniityn teollisuusalue sekä Nummen kerrostalovaltainen alue. Kaupallisia palveluita on vähäisessä määrin kaavoitettu Nummen alueelle. 3. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Osayleiskaavan suunnittelualue on Hämeenlinnan itä-länsi -suuntaisen kaupunkirakenne- ja palveluakselin toinen päätepiste, jonne haetaan suunnitelmalla kaupungin maankäytön strategisia linjauksia tukeva ratkaisu. Keskeistä on läntisten kaupunginosien yhdistäminen ja uusien asuntoalueiden luonteva liitäminen osaksi toimivaa liikenne- ja palveluverkkoa. Tavoitteena on tarjota tehokkuudeltaan erilaisia, pääasiassa pientalovaltaista rakentamisalueita nykyisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi turvataan yhtenäiset virkistysreitit ja huomioidaan tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavasta tulevat tavoitteet sekä maankäytön strategiasta tulevat tavoitteet. Lähtökohtana on väestönkehitysarvio. Valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ovat:

4 - toimivan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen olemassa olevia rakenteita hyödyntäen - elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen - huolehditaan riittävän tonttimaan tarjonnasta - joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen - edistetään yhtenäisten viheraluekokonaisuuksien ja -yhteyksien muodostumista - edistetään hyvää taajamakuvaa - edistetään valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sekä kulttuuriympäristön (RKY) säilymistä - edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä - huomioidaan merkittävien johtolinjojen aluevaraukset - varmistetaan riittävä meluntorjunta uusille alueille ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia meluhaittoja Kaupunkirakenteen strategisten linjausten (2012) mukaisesti Hämeenlinnan maankäytössä varaudutaan 500 asukkaan väestönkasvuun ja 400 asunnon tuotantoon vuodessa. 400 uutta asuntoa vuodessa tarkoittaisi noin 175 kerrostaloasuntoa ja 225 uutta pientaloasuntoa. Väestön raju ikääntyminen nostaa kerrostalotuotannon tarvetta ja vähentää hieman omakotitaloasuntojen tarvetta. Asuntotavoite muutettuna kerrosneliömetreiksi tarkoittaa noin 50.000 uutta k-m² vuodessa. Tarkasteltava alue on kooltaan suuri ja sitä tullaan rakentamaan pitkään, mahdollisesti kymmeniä vuosia. Siksi osayleiskaavassa on varauduttava joustavuuteen sekä toteutuksen että mahdollisten muutosten varalta. Hämeenlinna on laajenemassa läntisiin kaupunginosiin. Voimakkaimmat muutospaineet kohdistuvat Tertin alueelle. Toinen muutoksen kohteena oleva vyöhyke on Luolajan kylän reunalla, jonne asutusta laajennetaan sekä siihen liittyen Ratasniityn teollisuusalue. Lisäksi erityistarkastelua vaatii Hämeen Härkätie, jonka varrella on lisääntyvästi rakennuspaineita. Härkätie on valtakunnallisestikin arvokas maisema-alue, johon liittyvät tavoitteet on suunnittelussa otettava huomioon. Maisemallisesti merkittävillä kyläalueilla on tavoitteena määritellä periaatteet yksittäisten rakennushankkeiden ohjaamiseksi. Osayleiskaavan rinnalla ehdotusvaiheessa Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelussa käynnistetään Tertin alueen kaavarungon laadinta. Maanomistustilanne Kaupungin lisäksi muita alueen suuria maanomistajatahoja ovat yksityiset ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Kaupungin omistuksessa olevat maat sijoittuvat keskeisille rakentamisen alueille. Hämeenlinnan kaupunki neuvottelee maa-alueiden lisähankinnoista.

5 Kuva 1. Maanomistustilanne: Kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty vihreällä. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen olevia rakennettuja alueita ovat Vuorentaka, Nummi-Voutila, Hirsimäki, Loimalahti, Sampo, Luolaja, Härkätien varsi ja Ratasniitty. Nykyinen rakentaminen on pääasiassa omakotitalorakentamista. Loimalahden asuntoalueella, lähempänä kaupunkia on lisäksi rivitaloja. Luolajan kylä on niin ikään omakotialuetta, johon liittyvät lännessä laajat pellot. Luolajan kylän reunamilla on tässä suunnassa maalaismaisempaa rakentamista. Keskeisesti sijaitsevat Nummi ja Voutila ovat astetta urbaanimpia asuinalueita. Rakentaminen koostuu pääasiassa omakoti-, rivi- ja kerrostaloista. Vuorentaka on pieni omakotialue, joka sijaitsee Härkätien varrella kaupungin reunassa Ahveniston harjun länsipuolella. Härkätien varressa asumien on perinteistä maalaisrakentamista pienine helminauhamaisine rakennuskokonaisuuksineen. Edellä mainitun kaltaisia paikkoja ovat Tiirinkoski - Koivumäki - Ylitalo. Ratasniitty on teollisuusaluetta, joka sijaitsee Turku-Hämeenlinna tien kupeessa.

Liikenneverkko 6 Kaupungin eri osa-alueita toisiinsa yhdistäviä pääkatuja / -teitä ovat kaakko luoteissuuntaiset Aleksis Kiven katu ja Marssitie sekä lounas koillissuuntaiset Hämeen Härkätie, Hirsimäenkatu (Metsäkukantie ja Kuralantie), Loimalahdentie ja Luolajantie. Keskeisiä asuntoalueita toisiinsa yhdistäviä paikalliskatuja ovat lisäksi Sammonojantie ja Pollentie. Jalankulkuväylät ja pyörätiet on rakennettu pääkatujen varsille sekä keskeisimmille kokoojakaduille. Kevyen liikenteen väylät yhtyvät paikoin puistoreitteihin. Joukkoliikenne Paikallisliikenteen nykyiset reitit kulkevat Hirsimäen ja Loimalahden asuntoalueiden läpi kohti keskustaa. Linjojen päätepysäkit sijoittuvat Metsäkukantielle Hirsimäessä ja Loimalahdentielle. Reittiin kuuluvia pääväyliä ovat myös Aleksis Kiven katu, Marssitie ja Hämeen Härkätie. Palvelut Suunnittelualueella on kolme koulua; Luolajan, Vuorentaan koulut sekä väistötiloissa toimiva Nummen koulu. Kunnallisia päiväkoteja on kaksi; Hirsimäen ja Nummen päiväkoti. Nummen päiväkoti toimii Pollentien varressa. Hirsimäen päiväkodin yhteydessä on 1. -2. luokat. Lisäksi alueella on myös yksityistä päiväkotitoimintaa. Nummelle suunnitellaan uutta palvelukeskusta, johon on tulossa tilat päiväkodille, yhtenäiskoulu, nuorisotilat, liikuntasali, kirjasto ja mahdollisesti myös neuvola- ja terveydenhoitopalveluita. Voutilakeskuksessa on tarjolla ikäihmisille päivätoimintaa, hoitoa ja asumista. Hämeenlinna Vanajan seurakunnalla on leirikeskus Loimalahdella, Alajärven rannalla. Lähikauppa sijaitsee Nummella. Jukola on lähin aluekeskus, josta lasten ja nuorten palvelujen sekä päivittäistavarakaupan lisäksi löytyvät mm. posti, apteekki, terveysasema ja kirjasto. Maaperä ja pinnanmuodot Yleiskaavoitettavan alueen maaperä on peltoalueiden kohdilla pääsääntöisesti hiesua ja metsäisillä harjanteilla moreenia. Tämän lisäksi on pienempiä silttiä ja hietaa olevia alueita moreeni- ja hiesualueiden välissä. Tarkasteltava alue on pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Alueella on paljon peltoaukeaa ja korkeuserot ovat yleisesti pieniä. Alueen korkein kohta sijoittuu Kolkanmäkeen; 130 metriä merenpinnasta, Alajärven pinnan korkeusaseman ollessa 98 metriä merenpinnasta. Alueen vedenjakaja sijaitsee melko lähellä Alajärven rantaa. Alueen tärkeimmät ojat Leteenoja, Kivisenoja, Sammonoja ja Myllyoja laskevat pohjoiseen Hattulan Lehijärveen. Kivisenojan reunamilla maanpinnan korkeusasema on noin 100,5m (mpy) ojan eteläosissa sekä Myllyojan reunamilla noin 94,5 m (mpy) Sammontien pohjoispuolella ja 87,5 mpy Härkätien kohdalla. Luonnonympäristö Osayleiskaavaa varten tarkasteltava alue on pääsiallisesti talousmetsää ja peltoaluetta. Erityisen arvokkaita luontokohteita alueella ei varsinaisesti ole. Alueelta on tavattu joitakin merkittäviä kasvilajeja, mm. hämeenkylmänkukkaa. Ratassuo on selvitysalueen arvokkain kasvillisuuskohde. Joitakin lintudirektiivillä suojeltuja lajeja esiintyy. Lisäksi yleiskaavoitettavalla alueella on liito-oravan reviirejä ja potentiaalista liito-oravan esiintymisaluetta.

Maisema 7 Härkätie kulkee alueen itäreunalla ja osittain tarkasteltavan alueen sisällä. Härkätie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja se kuuluu peltoaukeineen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta (Katriina Mäntynen, 2006) rajaa Härkätien maisema-alueeseen noin 150 metrin levyisen alueen tien molemmin puolin. Vuorentaan peltoaukean kohdalla maisema-alue ulottuu n. 1 km Härkätien molemmin puolin. Arkeologia muinaisjäännökset Osayleiskaavan alueella tai sen rajapinnassa on 12 tunnettua muinaisjäännöstä. Suurin osa on säilyneitä kivirakenteita historialliselta ajalta. Merkittävimmät muinaisjäännökset ovat rautakautinen Nukarin kuppikivi sekä Hämeen Härkätien varressa sijaitseva Sylkkyvahan rajakivi. Lisäksi on Vuorentaan historiallisen ajalta säilynyt kylätontti Marssitien kummallakin puolella. Luolajantien varressa on mm. raaka-aineen hankintapaikkoja. Virkistysalueet Tervaniemen monipuolinen virkistysalue sijaitsee Alajärven rannalla. Alueella on uimaranta, lentopallokenttä, kota, venepaikkoja, koirien uimapaikka sekä vuokrattava sauna. Rannalla on myös matonpesupaikka. Tervaniemen ympäri kiertää ulkoilureitti ja valaistulla kuntoilupolulla pidetään talvisin yllä latua. Ulkoilureitistöt jatkuvat Ahvenistolle sekä latuverkosto myös Suvipieliseen ja Katiskoskelle. Koulujen yhteydessä on urheilukentät. Nummella on Jyrätien liikuntahalli. Alueella on myös pienempiä leikkipaikkoja ja jääkenttiä sekä runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia polkuja ja kevyen liikenteen väyliä. Erityisalueet ja yhdyskuntatekniikka Toiminnassa oleva noin 7 ha:n kokoinen Kuuslahden maankaatopaikka sijoittuu Hirsimäen asuntoalueen länsipuolelle Louhoksentien varteen. Sammon alueen pohjoisosassa sijaitsee noin 6 ha:n suuruinen vanha kaatopaikka, joka on tarkoitus jättää rakentamattomaksi viheralueeksi. Tarkasteltavan alueen poikki kulkee itä-länsi suunnassa korkeapaineinen maakaasuputki ja tuolta linjalta erkanee pienempi maakaasuputki Pollentien suuntaan Voutilaan. Venttiiliasema sijoittuu tulevalle Tertin asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle Hirsimäen pohjoispuolelle. Kaukolämpöverkko ulottuu keskustan suunnasta Voutilan, Lakeen ja Loimalahden asuntoalueille sekä Ratasniityn teollisuusalueelle. Asemakaavoitetuille alueille on toteutettu vesi- ja viemäriverkko. Leteenojan, Kivisenojan ja Myllyojan varressa on 110 kv voimalinja. Suunnittelualueen eteläosassa Kivisenojantien ja valtatien 10 varressa on sähköasemat.

4. Selvitykset ja suunnitelmat 8 Liikenneselvitykset Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Tavoiteverkko ja yhteystarpeet. Sito 2013. Turuntien-Ahvenistontien-Aleksis Kivenkadun liikenneselvitys ja yleissuunnitelmaehdotus välillä Poltinahontie-Loimalahdentie, Raportti. Hämeenlinnan kaupunki. FCG 10/2011. Arkeologiset selvitykset Hämeenlinnan Sampo-Alajärven osayleiskaavan alueella tehty arkeologinen inventointi. Museovirasto. Muinaisjäännösrekisteri, rekisteriportaali. Museovirasto. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY. Museovirasto 2009. Rakennettu Häme, Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Putkonen ja Ivars 2003. Maisemaselvitykset Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta. Katriina Mäntynen 2006. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi; Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski. Hulevesiselvitykset ja suunnitelmat Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 1. Jutila Heli, 2009. Valumavesien käsittelymenetelmät JÄRKI-hankkeessa. Hämeenlinna seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 9. Simola ja Jutila 2006. Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 3. Piia Tuokko 2005 Sammonojan ympäristösuunnitelma. Hämeenlinnan kaupunki, Sammon kaava-alue. Ramboll 2007. Myllyojan varren hoito- ja kehittämissuunnitelma. Tekninen virasto, Luonnonhoitotoimisto 2007. Vuorentaan allas-kosteikkoketjusuunnitelma. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. Lehijärven rannan kosteikko-viivytysallassuunnitelma. Vanajavesikeskus. Hämeenlinnan hulevesitulvariskien alustava arviointi. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 18. Heli Jutila 2011. Myllyojan katselmuskäynti 19.10.2007 ja allasyleissuunnitelmatilanne. Heli Jutila 2007. Meluselvitykset Melutilanteen perusselvitys, Hämeenlinna. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosasto, Hannu Lukkarinen 2000. Ahveniston moottoriurheilurata, Ympäristömeluselvitys 2008 ja vuoden 2011 täydennys. Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy.

9 Luontoselvitykset Alajärven itäpuolisten alueiden kasvillisuuskartoitus. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005. Hämeenlinnan kaupungin liito-oravaselvitys vuonna 2005. Ympäristö-osaston monisteita. Luonnos. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden liito-oravaselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys, Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11. Heli Jutila 2010. Muut selvitykset Sammon kaatopaikan riskinarviointi, Hämeenlinnan kaupunki. Suunnittelukeskus Oy 2004. Tulokset Sammon suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuodelta 2013. Vesistöosasto, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys RY 2014. Seurantatiedot eri vuosilta suunnittelualueen ja sen vaikutusalueelle olevista pinta- ja pohjavesistä. Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoitus. Ympäristöosaston julkaisuja 37, Heidi Piilola 2005. Laadittavat selvitykset Puolustusvoimien ja Millog Oy:n Ilveskallion harjoitusalue, Parolannummen lähiharjoitusalue ja Ruttanmäen koeampumapaikka, Ympäristö-meluselvitys, Akukon Oy, 11.5.2015. Myllyojan vesien laatu ja määrä. Kaupungin laajenemisen vaikutukset sekä hulevesien hallinnan mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, Kaisto. Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala. Ramboll. Laaditut selvitykset Rakennettavuuden arviointi, Tertti, Hämeenlinnan kaupunki. Ramboll 24.9.2014. Sampo Alajärven osayleiskaavan hulevesiselvitys. Sito, 16.1.2015. Sampo-Alajärven osayleiskaavan luontoselvitys ja viherverkkotarkastelu, Ramboll, 20.10.2014. Kasvillisuusselvitys, Hämeenlinnan kaupunki, ympäristöasiantuntija Heli Jutila. Liikenneselvitys Sampo-Alajärven osayleiskaavasta, Hämeenlinnan kaupunki. Tiina Sainio syyskuu 2014. Päivittänyt Kimmo Männistö, huhtikuu 2015. Investointilaskelmat kunnallistekniikasta, Esa Ränkman 2015. Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellinen rakennemalli 2040, HHT-vyöhyke. Pöyry 2014. Yleiskaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin myös muita selvitystarpeita.

5. Aluetta koskevat suunnitelmat 10 Maakuntakaava Kuva 2. Maakuntakaava, vahvistettu 28.9.2006 Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006 Maakuntakaavassa Jukola on merkitty aluetta palvelevaksi alakeskukseksi (ca). Olemassa olevien pientaloalueiden (A) lisäksi, asumiseen on esitetty Luolajan kylän kohdalla Mattilan pellot aina Ratasniitynteollisuus alueen reunaan saakka (Ar). Asevelikylän ja Luolajan asuntovaltaiset alueet on merkitty rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi, jolla peruspiirteet säilytetään. Ratasniityn teollisuusalueen työpaikkavaraus (TP) ulottuu valtatie 10 kiinni. Vuorentaan hautausmaan alue on osoitettu palvelujen alueena (P). Virkistysreittien ja viheralueiden (VL) yhteystarve on Sammon alueen kautta Ahveniston virkistysalueelta Tervaniemen virkistysalueelle ja Hirsimäen länsipuolelta Alajärven rantaan ja Soininsaareen. Alajärven rantavyöhyke on esitetty MU- ja MYg-alueena Hirsimäen ja Loimalahden kohdalla. Määräys sisältää erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta sekä arvokkaan geologisen moreenimuodostuman. Hämeen Härkätien varsi sekä Luolajan kylä ja sen länsipuoliset peltoalueet on rajattu mukaan maisemaalueeseen, joka on kulttuurimaiseman rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistoriallisen ympäristön kannalta tärkeä alue (ma). Nihattulan aukee on merkitty maisemakuvaltaan yhtenäiseksi

11 viljelykäytössä säilytettäväksi pelloksi. Alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on merkitty säilytettäväksi. Liikenteelliset pääväylät ovat Aleksis Kiven katu, Marssitie ja Hämeen Härkätie. Hämeen Härkätie on myös merkittävä matkailutie. Luolajantien varteen on merkitty kehitettävä kevyen liikenteen yhteys. Nykyinen korkeapaineinen maakaasulinja on merkitty karttaan sekä uusi linjaus on osoitettu Hirsimäen asuinalueen luoteispuolelle. Suunnittelualueen läpi kulkevan 110 kv voimajohtolinjan lisäksi on osoitettu ohjeellinen uusi voimajohtolinja, 110 kv, valtatie 10 eteläpuolelle Luolajassa. Valtatie 10 varteen on osoitettu myös ohjeellinen uusi päävesijohtolinja. Kuva 3. Vaihemaakuntakaava, vahvistettu 2.4.2014 (asuminen, elinkeinot ja logistiikka) Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa rakennettavia uusia tai rakennetta tiivistäviä asuntovaltaisia alueita (Ar) on Luolajassa, Kolkanmäen ja Loimalahden alueella sekä Tertin ja Tiirinkosken alueella. Asumisen kasvusuuntanuolet ovat Luolajan ja Tertin alueiden lounaispuolella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve Loimalahden ja Tertin välille. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta on tehty karttaan päivitys. Suunnittelualue kuuluu aluerajausmerkinnän Kehitettävä liikennekäytävä HHT sisään. Puolustusvoimien varaston sijoituksesta johtuvan vaaran Suojavyöhykemerkintä (sv-b) ulottuu hieman Hämeenlinnan kaupungin rajan yli suunnittelualueelle. Suoja-aluetta b koskee suunnittelumääräys: alueen rakennusluvista ja muista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto.

12 Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Hämeen liiton maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan uudistamisen toisen vaiheen käynnistämisestä 28.11.2011. Valmisteltavassa maakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin, siinä käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Lisäksi kaavaluonnos sisältää eräitä ajankohtaisia tarkistuksia kokonaismaakuntakaavaan ja myös vahvistettavana olevaan 1. vaihemaakuntakaavaan. 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla 3.2-7.3.2014. Ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla alkuvuodesta 2015. Maakuntahallitus on käsitellyt kaavaehdotuksen ja esittänyt maakuntavaltuustolle sen hyväksymistä 13.4.2015. Toisessa maakuntakaavassa suunnittelualue rajautuu idässä tärkeään pohjavesialueeseen. Kaupungin rajan luoteispuolelle on merkitty melualue, jolla osoitetaan Puolustusvoimien Ruttanmäen koeammuntapaikan melua. Alueelle ei kohdistu muita merkintöjä tai määräyksiä. Kuva 4. Vaihemaakuntakaavaehdotus, maakuntahallitus 13.4.2015 (liikenne ja luonnonvarat)

Yleiskaava 13 Suurimmalla osalla aluetta on voimassa koko kantakaupungin alueelta laadittu yleiskaava vuodelta 1984. Vuorentaan alueella. Liukuuskalliontien seutu sekä Marssitie kuuluvat vuonna 1995 vahvistettuun Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaavaan. Yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia, mutta ne ovat edelleen osittain ajantasaisia ja rakentamisen osalta ne vastaavat pääsääntöisesti nykyistä tilannetta. Poikkeuksena ovat Sammon alueella toteutunut pientalorakentaminen sekä Luolajan kylän toteutumaton laajentuminen Luolajantien varteen; Luolajan koululta Leteenmäkeen ja Ratasniityn teollisuusalueen ulottuminen sen viereen asti. Kuva 5. Yleiskaavayhdistelmä vuodelta 1998 Loimalahden ja Hirsimäen välinen alue on merkitty MU-alueeksi. Ainoa virkistysalueyhteys Ahvenistolta Tervaniemen virkistysalueelle on esitetty kulkevaksi Loimalahden asuntoalueen läpi. Hämeen Härkätien varteen on merkitty laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja Vuorentaan kohdalla metsä- ja maatalousalue (MT). Myös Luolajan ja Alajärven rannan välinen alue on pääosin M-aluetta. Yleiskaavan uusi tarkasteleminen on ajankohtaista Hämeenlinnan kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen 2005 -selvityksen pohjalta, jonka tavoitteiden toteuttamiseen Hämeenlinnan hallinnolliset ja toteuttavat organisaatiot ovat sitoutuneet. Tärkeimpiä tavoitteita tarkasteltavalla alueella ovat: 1. Kaupungin laajeneminen hallitusti Hirsimäen ja Loimalahden väliselle Sammon alueelle ja Luolajan kylän viereen. 2. Alueen maisemallisen identiteetin, peltomaiseman säilyttäminen ja voimistaminen 3. Härkätien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen säilymisen turvaaminen.

14 Samoin tieto olemassa olevan yleiskaavan jälkeen poikkeusluvin tapahtuneesta rakentamisesta on syytä uudessa yleiskaavassa saattaa ajan tasalle. Asemakaava Nyt osayleiskaavoitettavalla alueella on asemakaavoitettua aluetta noin 5 km 2 ja ne sijoittuvat suunnittelualueen itäreunalle ja keskivaiheille. Kuva 6. Asemakaavoitetut alueet on rajattu yllä olevassa kuvassa lilanvärisellä viivalla.

6. Arvioitavat vaikutukset ja laadittavat vaihtoehdot 15 Osayleiskaavasta laaditaan nähtäville asetettavaksi yksi luonnos, jota jatkosuunnittelussa kehitetään palautteen perusteella. Kaavaa laadittaessa voidaan tarvittaessa esittää eri osa-alueista vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaavan vaikutuksia arvioidaan vertaamalla kaavan mahdollistamaa tilannetta nykytilanteeseen. Suunnittelutyön yhteydessä arvioidaan erilaisten vaikutusten alueellinen laajuus (vaikutusalue), muutosalueet, pysyvät alueet sekä liikenneverkko. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset mm. - rakennettuun ympäristöön (kaupunkirakenteellinen arviointi): yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, virkistykseen, liikenteen järjestämiseen, kaupunki- ja taajamakuvaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin, tekniseen huoltoon sekä meluvaikutukset - luontoon ja luonnonympäristöön: maisemaan, luonnonoloihin, vesistöihin ja vesitalouteen, maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun - kuntatalouteen - terveellisyyteen ja turvallisuuteen: liikenneturvallisuuteen, ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä ympäristön puhtauteen - vaikutukset sosiaalisiin oloihin: muutokset asukkaiden määrässä, ikärakenteessa ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksissa Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin tietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä viranomaisten ja osallisten kanssa. 7. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kuntalaiset ja yhteisöt - maanomistajat ja haltijat - naapurit - elinkeinonharjoittajat - yhteisöt (mm. Vanajavesikeskus) - muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot Valtion ja kunnan viranomaistahot / hallintokunnat - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Hämeen liitto - Museovirasto - Puolustusvoimat - Hattulan kunta - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - kaupungin eri yksiköt, erityisesti yhdyskuntatekniikka sekä lasten ja nuorten palvelut (päivähoito ja opetus)

16 Verkostojen haltijat - HS Vesi Oy - Elenia Oy - Elenia Lämpö Oy - Gasum Oy - AinaCom Oy Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä ja internetsivuilta http://www.hameenlinna.fi > Kaavat ja rakentaminen. Osallisella on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavoituksen vireilletulosta ja valmisteluaineiston nähtävänäoloista ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa. Kunnan jäsenillä ja yhteisöillä on mahdollisuus esittää mielipiteet maankäytön suunnitteluyksikköön kaavan valmisteluaineiston nähtävänäolon aikana. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL65, MRA27 ) mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle ja toimitetaan osoitteeseen Maankäytön suunnittelu, Raatihuoneenkatu 9, 4.krs., PL 84, 13101 Hämeenlinna. Viranomaisilta ja verkkoyhtiöiltä pyydetään lausunnot / kommentit kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Hämeen ELY-keskukselta (liikenteen osalta lausunnon antaa Uudenmaan ELY-keskus), Hämeen liitolta ja Museovirastolta. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana. 8. Yhteyshenkilöt Tilaajapäällikkö Leena Roppola, puh. 03 621 2345 Arkkitehti Johanna Närhi, puh. 03 621 2245 Kaavasuunnittelija Marja Suutari 03 621 2368 Palvelupiste Kastelli Wetterhoffinkatu 2 (PL 84) 13101 Hämeenlinna puh. 03 621 2310

9. Tavoiteaikataulu Tavoitteena on, että osayleiskaavaluonnos on nähtävillä kesällä 2014 ja osayleiskaavaehdotus kesällä 2015. Tavoitteena on saada osayleiskaava kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuonna 2016. 17 Työvaihe Aikataulu 2014 2015 2016 Yleiskaavavaihe 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 Lähtötiedot Tavoiteasettelu Perusselvitykset Erillisselvitykset Luontoselvitys Hulevesiselvitys Kaavasuunnittelu OAS Viranomaisneuvottelut Luonnos Ehdotus Nähtävilläolo ja lausuntopyynnöt Hyväksyminen