SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 000 MTA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos TS 2019 TS 2020 % Toimintatulot 4 408 3 953 3 504-11,4 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Toimintamenot -38 139-37 531-37 296-0,6 Toimintakate (Netto) -33 730-33 578-33 791 0,6 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -633-558 -374-33,0 Sisäiset sitovat tulot 0 0 0 Sisäiset muut tulot 0 0 0 Sisäiset sitovat ateriapalvelumenot -2 894-3 525-3 330-5,5 Sisäiset sitovat vuokramenot -8 671-9 198-11 577 25,9 Sisäiset muut menot -1 482-1 536-1 652 7,6 Kokonaiskustannukset (ulkoiset ja sisäiset menot sekä poistot) -51 819-52 347-54 228 3,6 = valtuustoon nähden sitovat erät
Palvelusuunnitelmat SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Sivistystoimen hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta ja koordinoinnista sekä lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialojen ja prosessien välisestä yhteistoiminnasta. Strategiset tavoitteet mittareineen Strateginen tavoite LUPA PALVELLA - KUNTA, JOKA SANOO KYLLÄ Sähköisten päätösten käyttöönotto yksilöpäätöksissä vahvan sähköisen tunnistautumisen myötä osana kunnan digitaalista palvelumuotoilua. LUPA PALVELLA - KUNTA, JOKA SANOO KYLLÄ Sivistyksen palvelualueen muutosjohtamista ja asiakaslähtöisten palvelujen edelleen kehittämistä mahdollistava ketterä ja yhteistoimintaan perustuva henkilöstöorganisaatio on toiminnassa 1.4.2018 lähtien. Selkeät tehtävävastuut mahdollistavat lyhyet vastausajat asiakkaiden päätöksiin. Sähköinen palautejärjestelmä on jatkuvan kehittämisen työkalu. Mittari Vahvan sähköisen tunnistautumisen edellyttävät päätösmuodot (määrä) Asiakkaita koskevat kirjalliset päätökset annetaan pääsääntöisesti 5 arkipäivän sisällä. Tyytyväisyysaste sivistyksen hallinnon palveluihin keskimäärin 4 (asteikolla 1-5) Palvelusuunnitelman perustelut Sivistyksen palvelualueen osuus koko kunnan henkilöstöstä on 49,7 %. Sivistyksen palvelualueen hallintopalvelut toimii tiimipohjaisesti siten, että toimintaa ohjaavat yhä selkeämmät palvelu- ja asiointiprosessit. Lähtökohtana on tehtäväalueen toiminta muiden tehtäväalueiden tukipalveluna, jossa yhä enenevässä määrin toteutetaan sähköistä palveluasiointia. Sivistyksen palvelualueen uusi henkilöstöorganisaatio tukee ketterään, avoimeen kumppanuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen perustuvaa palvelutoimintaa eri tehtäväalueilla.
OPETUSPALVELUT Esi- ja perusopetuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kasvamista itseään, kanssaihmisiään ja ympäristöään arvostaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja joustavana perusopetuksena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukena annetaan tehostettua ja erityistä tukea lähtökohtaisesti muun opetuksen yhteydessä. Lempäälän lukio (LELU) on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava toisen asteen oppilaitos. Lukion tehtävänä on mahdollistaa opiskelijoilleen nykyaikainen ja korkeatasoinen koulutuspohja siten, että heillä on hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja edelleen työelämään. Virta-kampus on moderni ja yhteisöllinen toisen asteen oppimisympäristö (Lempäälän lukion ja Tredun ammatillinen koulutus), jonka monipuolinen ja tulevaisuuteen suuntaava koulutustarjonta osaltaan mahdollistaa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ja sivistyksen omassa kunnassa. Pirkan opisto on eräs maamme suurimmista kansalaisopistoista. Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos järjestää yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa koulutusta sekä taiteen perusopetuksen opetuspalveluja neljään opiston jäsenkuntaan. Strategiset tavoitteet mittareineen Strateginen tavoite ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Palveluverkkosuunnitelman kehittämislinjausten mukaisten nykyaikaisten ja yhteisöllisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen. ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Lakisääteisten palvelujen järjestäminen nykyisiä resursseja uudelleen järjestelemällä ja kohdentamalla opetusresurssia alkuopetukseen. Mittari Kolmannen yläkoulun hankesuunnitelma tukee nykyaikaista oppimista ja yhteisöllisyyttä tila- ja varustusratkaisuiltaan. Keskimääräinen yleisopetuksen opetusryhmäkoko (jakotunnit otetaan huomioon) - esiopetus = 20 oppilasta - alkuopetus = 22-25 oppilasta - vuosiluokat 3-6 = 25-30 oppilasta - vuosiluokat 7-9 = 23-26 oppilasta - jopo-luokka = 12 oppilasta LEMPÄÄLÄ ON TUNNE - HYGGE Joustavat ja tarvelähtöiset oppimisen ja koulunkäynnit järjestelyt osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Virta-kampus on vetovoimainen koulutustarjonnan ja modernin oppimisympäristön osalta. Koulutustarjonta tukee työllisyyttä ja yhteistyötä Kuntouttavan pienryhmän ja Virta-kampuksella toimivan joustoluokan vaikuttavuuden arviointi yksilö- ja yhteisötasolla. Virta-kampuksen opiskelijamäärä on nousujohteinen suhteessa perusopetuksen päättävään ikäluokkaan. Virta-kampuksen ammatillisen koulutuksen koulutustarjonta.
kunnan eri toimijoiden kanssa. ENERGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Hanketoiminta tukee aloitteellisuutta ja ketterää kokeilukulttuuria osana opetussuunnnitelman jalkauttamista. Käynnissä olevat a) ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavat hankkeet b) koulujen osallisuus kunnan omissa hankkeissa (esim. Energiaomavarainen Lempäälä -hanke) Palvelusuunnitelman perustelut Lempäälän kunnan Kasva ja Opi Lempäälässä - Vahva silta tulevaisuuteen kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma 2017-2021 toimii yhteisenä kompassina matkallamme kohti vahvaa siltaa tulevaisuuteen. KuntaKesu on kokonaissuunnitelma, jonka osatavoitteiden kautta yhdistyvät pitkän aikavälin kehittäminen ja arjen konkreettiset toimet. Tavoitteiden toteutumisessa keskeiseksi nousee johtajien, muiden toimijoiden sekä sidosryhmien yhteistyön merkitys. Kehittämisen painopisteinä ovat varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden osalta: tulevaisuuteen suuntaava oppiminen, henkilöstön osaaminen nyt ja tulevaisuudessa, hyvinvointia edistävä kasvu ja oppiminen sekä kehittyvä johtaminen. Vuonna 2018 (lukuvuodet 2017-2018 ja 2018-2019) jatkuvan Huomaa hyvä! -teeman myötä jokainen lempääläinen oppilas ja opiskelija sekä henkilöstö ovat merkityksellinen osa yhteisöä. Erityisinä painopisteinä ovat arviointikulttuurin kehittäminen osana koulun toimintakulttuuria ja pedagogiikan muuttumista tukemalla opettajia uudenlaisen arvioinnin ja arviointiosaamisen syventämisessä. Toisena keskeisenä painopisteenä jatkuu yhteisöllinen oppilashuolto, jossa oppilaat, huoltajat ja koulu yhdessä toteuttavat Lempäälän on tunne - teemaa tekemällä yhdessä asioita ja pitämällä kaikista huolta oppimisen ja koulunkäynnin osalta. Seudullisena yhteistyönä totutettavan erityisopetuksen auditoinnin tuloksia ja seudullista perusopetuksen kustannuslaskentaa hyödynnetään toiminnan laadun ja vaikuttavuuden tueksi. Oppilasmäärä yleis- ja perusopetuksessa 20.9. 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Perusopetus yhteensä 3 476 3 567 vuosiluokat 1-9 3 072 3 164 esiopetus 404 403 lisäopetus 0 0 Erityisopetus yhteensä 190 204 erityistä tukea saavat oppilaat 159 173 11 - vuotinen vammaisopetus 31 31
Keskimääräiset luokkakoot 1.8. 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Pikkukoulut (Kelho, Kuokkala, Lastunen, Mattila, Nurmi, Säijä) esi-6 oppilasmäärä 480 488 480 opetusryhmät 24 24 24 opetusryhmän keskimääräinen koko 20 21 20 Isot koulut (Kulju, Lempoinen, Moisio, Sääksjärvi, Hakkari) oppilasmäärä esi-6 2 012 2 094 2206 oppilasmäärä 7-9 879 914 899 opetusryhmät esi-6 96 98 100 opetusryhmät 7-9 45 45 45 opetusryhmän keskimääräinen koko esi-6 21 21 22 opetusryhmän keskimääräinen koko 7-9 20 20 20 Koko kunta oppilasmäärä esi-6 2 492 2 582 2686 oppilasmäärä esi-9 3 371 3 496 3585 opetusryhmät esi-6 120 122 124 opetusryhmät esi-9 165 167 169 opetusryhmän keskimääräinen koko esi-6 21 21 22 opetusryhmän keskimääräinen koko esi-9 20 21 21 Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin 2014-2015 2015-2016 2016-2017 9. vuosiluokan oppilasmäärä 288 286 295 lukioihin 49,3 % 61,9 % 55,9 % joista Lempäälän lukioon 57,8 % 43,5 % 58,2 % ammatilliset oppilaitokset 47,6 % 33,9 % 37,6 % joista Tredu 64,2 % 62,9 % 63,7 % joista VAAO 30,7 % 34,0 % 31,9 % lisäopetus 0,0 % 0,0 % 0,3 % ei tutkintoon johtavaa koulutusta 2,1 % 2,8 % 4,1 % jäi luokalle 0,3 % 0,0 % 1,0 % starttipaja / muut ratkaisut 0,7 % 0,0 % 0,0 % ilman välitöntä opiskelupaikkaa II-asteella 0,0 % 0,0 % 0,3 %
Lukio TP 2016 TA 2017 TA 2018 Oppilasmäärä 20.9. yhteensä 323 330 370 kotipaikka Lempäälä 253 kotipaikka muu kuin Lempäälä 69 vaihto-oppilaita 1 Lukio 2015 2016 2017 / kevät Yo-tutkintoon osallistuneiden ja suorittaneiden määrä osallistuneita 218 220 110 suorittaneita 90 97 82 Kokeiden määrä yhteensä ja arvosanat 577 562 343 l 35 35 14 e 94 87 57 m 127 138 62 c 142 106 84 b 103 124 73 a 59 55 41 i 17 17 12 Joustavat ja ketterät oppimisen tuen järjestelyt tukevat sekä yksilöllistä että yhteisöllistä hyvinvointia ja turvallisuutta välittämisen kulttuuria edistämällä. Joustavan perusopetuksen luokat (jopo), kuntouttava pienryhmä ja 1.8.2018 toimintansa Virta-kampuksella aloittava joustoluokka ovat osa tarvelähtöisiä ja joustavia oppimisen ja koulukäynnin tukipalveluja. Jatkamme henkilöstön uusien pedagogisten taitojen kehittämistä ja osaamisen tukemista, tieto- ja viestintäteknologiaosaamista sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä osana uudistuvaa oppimista. Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoiminen jatkuu edelleen laitehankintojen, sähköisen oppimateriaalin tarjonnan ja hanketoiminnan (mm. tutoropettaja -hanke) myötä seudullisen tvtsuunnitelman ja sitä tarkentavan kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta. Virta-kampuksen innostavan oppimisympäristön ja laajan koulutustarjonnan myötä mahdollistetaan lempääläisille nuorille vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa (työelämä, lukion ja Tredun yhteiset kampuskurssit sekä kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus). Hanketoiminnan avulla mahdollistetaan kunnan omaa toimintaa täydentävänä mm. kulttuuri- ja liikuntakerhotoimintaa. Opetuspalvelut on aktiivinen yhteisöllinen kumppani lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä eri sidosryhmien kanssa. Koulun erityistyöntekijöiden (koulupsykologi ja -kuraattorit) toimintaa kehitetään tiimityöskentelyn ja arjen toimintoja tukevien ryhmätoimintojen osalta. Virta-kampuksen myötä on tarve lisätä koulukuraattoriresurssia 0,5 henkilön myötä. Lisäksi palvelualueiden välistä yhteistyötä ja tukipalvelujen vaikuttavuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvoinnin palvelualueen kanssa asiakas- ja talouslähtöisesti. Uusia sähköisiä matalankynnyksen palveluohjauksen muotoja (chat, Facebook ja Helppilinja) kehitetään vastaamaan erityisesti perheiden ja nuorten yhteydenottokanavina.
Koulukokoukset jatkavat toimintaansa yhteisöllisenä ja osallistavana vaikuttamiskanavana muun aktiivisen koti-koulu -toiminnan rinnalla. Lisäksi kehitetään monikanavaista viestintää niin koulujen kuin opetuspalveluiden toiminnan avoimuuden ja yhteisöllisyyden osalta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta jatkuu ei-lakisääteisenä palveluna nykyisillä toimintaresursseilla, joskin varhaiskasvatusmaksujen aleneminen vaikuttaa myös kunnan asiakasmaksutuottoihin ja siten paikka tarjotaan ensisijaisesti esioppilaille ja ensimmäisen vuosiluokan oppilaille. Pirkan opiston opetustuntitilauksissa otetaan huomioon kuntalaisten toiveet ja strategiset painopisteet sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen laaja-alaisesti. Pirkan opiston tuntitilaus sopeutetaan kunnan taloustilanteeseen.
VARHAISKASVATUSPALVELUT Lapsuus Lempäälässä - vahva silta tulevaisuuteen Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät monipuolisia palveluja varhaiskasvatusikäisille lapsille. Varhaiskasvatuslain mukaisesti lasten päivähoitoa on saatavilla kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluidean mukaisesti tarjoamme laadukasta kunnallista varhaiskasvatusta, kerhotoimintaa sekä monipuolistamme palvelutarjontaamme yksityisellä palvelutuotannolla ja palvelusetelillä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä edistää lasten tasaarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Strategiset tavoitteet mittareineen Strateginen tavoite LEMPÄÄLÄ ON TUNNE - HYGGE. Mittari Asiakastyytyväisyyskyselyt tavoitetasolla hyvä Toimintakulttuurin muutos - Varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) jalkautus. Vasun jalkautus on prosessi, jolla tavoitellaan vasuperusteista toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin muutos tapahtuu pienin askelin ja sitä tukee selkeät rakenteet. Asiakastyytyväisyyskyselyillä mitataan, näkyykö toimintakulttuurin muutos varhaiskasvatuksessa. LUPA PALVELLA - KUNTA, JOKA SANOO KYLLÄ. Digitaalisuuden lisääminen ja kehittäminen. Varhaiskasvatuksen oma tvt-suunnitelma valmistuu v. 2018 aikana. Suunnitelma tukee sähköisten opetusvälineiden käynnöönottoa ja sähköisten palvelujen lisäämistä. ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI. Varhaiskasvatuksen tvt-suunnitelman valmistuminen v. 2018 aikana. Erilaisten liikuntatapahtumien lja osallistujien määrä Hyvinvointia ja liikuntaa edistävän elämäntavan vahvistaminen. Varhaiskasvatuksen liikuntahankeen myötä henkilöstöä koulutetaan lasten liikunnallisuuden lisäämiseksi. Lapsille / perheille järjestetään isoja yhteisöllisyyttä tukevia liikuntatapahtumia vähintään 2 / vuosi. Lisäksi jokaisessa yksikössä tuetaan lasten liikkumista erilaisin tavoin.
Palvelusuunnitelman perustelut Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ilmestyi lokakuussa 2016 ja Lempäälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnassa kesällä 2017. Varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttaminen on prosessi, joka muuttaa varhaiskasvatuksen toimintaa kohti vasuperusteista toimintakulttuuria. "Lapsuus Lempäälässä - vahva silta tulevaisuuteen" keskittyy tukemaan lasta tulevaisuuden haasteissa. Uudessa toimintakulttuurissa korostuu lasten ja perheiden osallisuus ja yhteisöllisyys sekä kestävää ja hyvinvointia tukeva toiminta. Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen ja tietämys lapsen kasvusta ja kehityksestä ovat pedagogisen toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on osa lapsen kasvun ja oppimisen polkua. Liikkumisen lisääminen on hankerahoituksen myötä noussut keskeiseksi teemaksi varhaiskasvatuksessa. Tulevana vuonna painopistealueita ovat luonto ja ulkoliikunta. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä on koulutettu liikunnan ammattitutkintoon painottaen lasten liikkumista. Kouluttamisen myötä varmistetaan, että lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset tulee huomioiduksi. Liikuntasuunnitelma valmistuu toimintavuoden 2018 aikana. Tieto- ja viestintäteknologian lisääminen varhaiskasvatuksessa näkyy sekä sähköisten palvelujen kehittämisessä että osana pedagogista toimintaa. Tieto- ja viestintäteknologia tulee varhaiskasvatuksessa esille mm. seuraavilla alueilla: laaja-alainen osaaminen, monilukutaito, pedagoginen dokumentointi ja oppiminen eri osa-alueilla. Jokaisessa lapsiryhmässä on vuoteen 2018 mennessä käytössä ipadit. Oma tvtsuunnitelma laaditaan vuoden 2018 aikana. Varhaiskasvatuksen toimintaa kehitetään monipuolisesti palveluidean mukaisesti. Näitä toimintamuotoja ovat kunnallinen varhaiskasvatus, yksityinen varhaiskasvatus sekä kerhotoiminta. Lukuvuosien 2017-2018 ja 2018-2019 teema Huomaa hyvä!- korostaa jokaisen lapsen ja työntekijän vahvuuksia ja niiden hyödyntämistä sekä positiivista kanssakäymistä. Lapsia hoidossa 31.12. yhteensä TP 2016 TA 2017 TA 2018 kokoaikainen varhaiskasvatus (lähinnä 0-5 - vuotiaat) 959 900 900 osaaikainen varhaiskasvatus (lähinnä 0-5 - vuotiaat) 147 135 135 Yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia 115 80 80 Palvelusetelillä lapsia 6 80 80 Kotihoidon tuen piirissä lapsia 451 480 480 Muut suoritteet nettomenot /asukas 696 nettomenot /0-6-vuotias 6 008 5 534
KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen toiminnan lähtökohdat ovat lakisääteiset kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat osa kunnan monipuolisia hyvinvointipalveluita. Kirjasto on uudistuva tietopalvelukeskus, joka edistää asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia yleissivistykseen, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, elämyksiin ja virkistykseen. Kirjasto tarjoaa maksutta käytettäväksi uusiutuvat kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja asiantuntevan henkilökunnan. Kirjastopalveluita tarjotaan kolmessa kirjastossa (pääkirjasto, Kuljun kirjasto ja Sääksjärven kirjasto) sekä kirjastoauto Wallessa. Lempäälä on osa Pirkanmaan kirjastoyhteistyöverkostoa (PIKI). Kulttuuripalvelut tukee ja koordinoi taiteen harjoittamista ja harrastamista, tarjoaa taidepalveluita, kulttuuritoimintaa ja -tapahtumia sekä vaalii ja edistää paikallista kulttuuriperinnettä ja kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut järjestää vuosittain monipuolisesti tapahtumia yksin sekä yhdessä kunnan muiden hallintokuntien ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Seutukunnallinen verkostoituminen on tärkeä osa kulttuuripalveluiden toimintaa. Kulttuuripalvelut vastaa Kuokkalan museoraitin toiminnasta ja hallinnoinnista yhdessä Lempäälä-Seuran kanssa. Strategiset tavoitteet mittareineen Strateginen tavoite LEMPÄÄLÄ ON TUNNE - HYGGE Mittari Lainat/asukas Kirjastopalvelut edistää kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Kirjastopalvelut edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa aktiivisella koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyöllä. ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Kuokkalan museoraittia kehitetään osallistumalla Pirkanmaan laajuiseen, OKM:n rahoittamaan seutumuseohankkeeseen sekä kunnan Kuokkalan kylänraitin kehittämistyöryhmään. Kulttuuripalvelut osallistuu aktiivisesti palvelualueiden yhteistoimintaan ja hakee kumppanuuksia. Kulttuuripalveluiden tavoite on tuottaa monipuolisia ja saavutettavia kulttuurielämyksiä kuntalaisille. Lasten- ja nuorten kirjahankinnat, (tavoitetasona yksi kirjahankinta kahta alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta kohden) Kirjavinkkaus, kirjaston käytön opettaminen ja tiedonhaun opettaminen (tavoitetasona, että jokainen koululainen saa kirjasto-opetusta vähintään kerran vuoden aikana kirjaston ja koulun yhteistyöohjelman mukaisesti) Vähintään 25 % kulttuuripalveluiden tapahtumista järjestetään yhteistyössä kunnan eri yksiköiden, yhdistysten ja eri toimijoiden kanssa. Kuokkalan museoraitin museo-ohjelman tavoitteiden toteutuminen vuoden aikana. Tapahtumien määrä Kävijöiden määrä
Palvelusuunnitelman perustelut Kirjasto tarjoaa pääsyn aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjoaa tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Kirjasto on tehnyt uuteen opetussuunnitelmaan sopeutetun yhteistyöohjelman kouluille. Kouluyhteistyötä tehdään pääosin ohjelman mukaisesti. Samantyyppistä yhteistyöohjelmaa kehitetään myös varhaiskasvatuksen kanssa. Nykytilojen puitteissa kirjasto tarjoaa tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää osaltaan yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Vuoden 2018 aikana jatketaan valmistautumista uuden pääkirjaston tuloon. Kulttuuripalvelut tarjoaa kulttuurikokemuksia ja kulttuurikasvatusta kaikenikäisille. Vuoden aikana palveluissa tehdään uusia avauksia ja ketteriä kokeiluja sekä tartutaan hyviin tuotantoihin. Kulttuuripalvelut on mukana aktiivisesti koko Pirkanmaan kattavassa Lasten Pirkkaset -työryhmässä sekä seudullisessa kulttuuritoimijoiden työryhmässä. Kulttuuripalvelut toimii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös Pirkanmaan uusi hyvinvointisuunnitelma. Kulttuuripalvelut osallistuu Pirkanmaan laajuiseen seutumuseohankkeeseen, jonka avulla kehitetään Museoraitin toimintaa museoalan ammattilaisvoimin. Kirjastopalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Kirjastokäynnit / asukas 7,8 7,5 7,5 Kirjaston PIKI-käynnit / asukas 4,2 3 4 Lainat / asukas 20,5 19 19 Lasten ja nuorten kirjahankinta kpl 3 391 3 500 3300 Lasten ja nuorten kirjasto-opetuksen osallistujamäärä 3 500 3500 Kulttuuripalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä 14 15 15 Kunnalta avustusta saaneiden toimintaryhmien lukumäärä 1 2 2 Kulttuuristipendit 1 7 4 Kulttuuriavustukset ja -stipendit /asukas 1,38 1,16 1,20
VAPAA-AIKAPALVELUT Vapaa-aikapalveluiden toiminta perustuu vahvasti kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen, osallistamisen vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevään työhön. Liikuntapalveluiden perustehtävänä on tukea kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla. Ylläpitämällä erilaisia liikuntatiloja ja ohjaamalla niiden käyttöä luodaan kuntalaisille, seuroille ja muille liikunnan parissa toimiville tahoille mahdollisuuksia harrastaa ja toteuttaa monipuolista liikuntaa. Liikuntapalveluiden oma ohjaustoiminta kohdistuu niihin ryhmiin, joille ei muuten ole riittävästi tai ei lainkaan liikuntamahdollisuuksia. Liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä kuullaan kunnan asukkaista ja järjestetään sopivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä arvioidaan kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. Urheiluseuratoimintaa tuetaan avustuksin ja edullisin käyttövuoroin. Nuorisopalveluiden perustehtävänä on tukea nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Toiminnan tavoitteena vahvistaa nuorten osallisuutta, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä ja harrastamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Toimintamuotoihin kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus (itsenäistymisen vahvistaminen), toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, koulunuorisotyö, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen nuorisotoiminta, nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen, leiri- ja retkitoiminta, tapahtumatoiminta ja erityisnuorisotyö. Nuorisoyhdistystoimintaa tuetaan avustuksin ja edullisin käyttövuoroin. Strategiset tavoitteet mittareineen Strateginen tavoite LEMPÄÄLÄ ON TUNNE - HYGGE Ylläpitämällä nuorisotiloja ja erilaisia liikuntatiloja, järjestämällä mielenkiintoista ja monipuolista ohjaustoimintaa sekä kiinnostavia tapahtumia, luodaan kuntalaisille, seuroille ja yhdistyksille mahdollisuuksia harrastaa ja toteuttaa monipuolista nuoriso- ja liikuntatoimintaa. LUPA PALVELLA - KUNTA, JOKA SANOO KYLLÄ Digitaalisuuden lisääminen ja vahvistaminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ELÄMYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ - SIVISTYKSEN SAARI Liikunnallisen elämäntavan edistämisellä kannustetaan kuntalaisia liikkumaan. Liikuntapalveluiden kautta tarjotaan matalan kynnyksen terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa erityisesti työikäisille ja ikäihmisille ohjattujen ryhmien ja tapahtumien muodossa. Liikuntatilat ja -alueet tarjoavat myös omaehtoisen Mittari Asiakastyytyväisyyskyselyt (liikunta- ja nuorisopalvelut) Liikuntakyselyn toteuttaminen (asukkaiden kuuleminen, liikunta-aktiivisuuden arviointi) Liikuntapalvelut: Tilavarausten sähköisten palveluiden käyttöönotto 5/18 mennessä. Nuorisopalvelut: Digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödynnetään nuorisotyön tavoitteiden mukaisesti. Työtä arvioidaan yhdessä nuorten kanssa, toimintaa kehitetään arvioinnista saatujen tulosten avulla. Kunnossa Kaiken Ikää -toimintaraportti Voimaa Vanhuuteen -toimintaraportti Nuorisovaltuuston toimintasääntö päivitetty. Yhteistyöhankkeen käynnistäminen harrastustoiminnan mahdollisuuksien luomiseksi.
liikkumisen mahdollisuuksia. Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan. Nuorten ääni kuuluu kunnan palveluiden kehittämisessä. Laaja-alainen osallisuus koskettaa kaikkia nuoria ja lisää nuorten kiinnostusta päätöksentekoon. Nuorisovaltuusto toimii edustuksellisena keihäänkärkenä toiminnassa. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Palvelusuunnitelman perustelut Liikuntapalveluiden osalta panostetaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, joka näkyy myös strategisena tavoitteena vuodelle 2018. Toimintaa ohjaa vahvasti liikunnan edistäminen sekä toimintamahdollisuuksien luominen kuntalaisten koko elämänkaaren ajalle varhaiskasvatuksesta senioreihin. Tämän toteutus pitää sisällään liikuntapalveluiden järjestämistä, seuratoiminnan tukemista sekä liikuntapaikkojen rakentamista ja ylläpitämistä. Liikuntapaikkasuunnittelussa vahvistetaan kuntalaisten osallisuutta. Kuntalaisia kuullaan erityisesti ilmaisten ja kaikille avointen ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä ja selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa uusia, voimakkaasti kasvavia lajeja ja niiden tarpeita. Liikuntapaikkasuunnitelman päivittäminen pitkälle aikavälille on ajankohtainen vuonna 2018. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiivistetään ja laajennetaan. Tämä koskee sekä poikkihallinnollista kuin myös yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Liikuntapalveluiden tilojen käytön optimointi voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä, mikäli käyttöasteet saadaan pidettyä korkeina. Ylläpitämällä erilaisia liikuntatiloja ja ohjaamalla niiden käyttöä luodaan kuntalaisille, seuroille ja muille liikunnan parissa toimiville tahoille mahdollisuuksia harrastaa ja toteuttaa monipuolista liikuntaa. Liikuntapalveluiden omalla ohjaustoiminnalla kannustetaan kuntalaisia liikkumaan sekä tarjotaan terveyttä edistävää ja ylläpitävää matalan kynnyksen liikuntaa ohjattujen ryhmien ja tapahtumien muodossa eri puolilla kuntaa. Toiminta kohdistuu niihin ryhmiin, joille ei muuten ole riittävästi tai ei lainkaan liikuntamahdollisuuksia. Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden mukaisesti korostetaan terveysnäkökohtien huomioon ottamista kunnan kaikissa toiminnoissa. Laaja yhteistyö on tärkeää kaikkien liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa. Kunnossa Kaiken Ikää -toiminta keskittyy työikäisten terveyden edistämiseen, Voimaa vanhuuteen -toiminta ikäihmisten liikuntaan. Nuorisotoiminnan kautta tuetaan nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Toiminnalla tarjotaan monipuolista toimintaa nuorille, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää terveitä elämäntapoja. Nuorisotyöntekijät ovat turvallisia aikuisia, jotka ovat läsnä nuorten elämässä. Toiminta on mitä suurimmissa määrin ennaltaehkäisevää työtä, jolla on vaikutuksia niin yksittäiseen nuoreen, nuorten ryhmään kuin yhteiskunnallisestikin. Koulunuorisotyön laajenemisella lisätään nuorisotyötä sinne, missä nuoret ovat. Kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on nuoren etu. Koulunuorisotyössä painottuu nuorten sosiaalisen vahvistamisen malli, erityisnuorisotyötä lähestyvä pienryhmätoiminta ja kohdennettua nuorisotyötä toteuttava työskentely koulumaailmassa.
Erityisnuorisotyö on nuorten tarpeista lähtevää asiakaslähtöistä nuorisotyötä, jota toteutetaan yksilöllisesti nuorten kanssa tai pienryhmissä vertaisryhmätoimintana. Erityisnuorisotyö on ennaltaehkäisevää tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Toiminta on nuorelle vapaaehtoista. Liikuntapalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Sisäliikuntatilojen ilta- ja viikonlopun käyttöaste % liikuntahallit 74 53 75 muut sisäliikuntatilat 53 58 60 Terveys- ja erityisliikunnan ryhmät ryhmien määrä 58 57 53 osallistujien määrä 1 159 792 900 Koulutettujen vertaisohjaajien määrä 34 30 30 Liikunta-avustukset seuroille /asukas 3,43 3,46 3,75