Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 1 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 Aika 12.03.2015, klo 16:30-17:02 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2. krs. Käsitellyt asiat 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 Pöytäkirjan tarkastus 8 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 9 Tilakeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 10 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 2 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 Saapuvilla olleet jäsenet Tero Puikkonen, puheenjohtaja Atte Ojanen Jaana Strandman, poistui 16:55 Markku Himanen Nina Nyyssönen Raimo Heinänen Muut saapuvilla olleet Poissa Aija Kuuppo, taloussuunnittelija, sihteeri Arto Seppälä, kaupunginhallituksen 1 varapuheenjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja, saapui 16:38 Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja Raili Pöyry Jukka Siiriäinen, varajäsenet Markku Tissari, varajäsenet Olli Miettinen, varajäsenet Pia Nikulainen, varajäsenet Päivi Ylönen, varajäsenet Tapio Riepponen, varajäsenet Allekirjoitukset Tero Puikkonen Puheenjohtaja Aija Kuuppo Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 16.03.2015 16.03.2015 Raimo Heinänen Atte Ojanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään nähtävillä teknisen toimen asiointipisteessä (Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli) 17.3.2015. Aija Kuuppo, taloussuunnittelija
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 3 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 4 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 7 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Raimo Heinänen ja Atte Ojanen. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 5 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 8 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Kiinteistöjohtaja 3/24.2.2015 - Rantakylän yhtenäiskoulun peruskorjaus- ja laajennustöiden pää- ja arkkitehtisuunnittelu tilataan Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy:ltä kokonaishintaan 100 000 euroa (alv. 0 %) Ehdotus Esittelijä: Tero Puikkonen Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 6 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 9 Tilakeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 MliDno-2015-269 Liitteet 1 Toimintakertomus.pdf Valmistelijat kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, p. 044 794 3250 ja vs. taloussuunnittelija Aija Kuuppo, p. 040 129 4578. Keskushallinnon ohjeiden mukaan toimintakertomukset tilinpäätöstietoineen tulee toimittaa talouspalveluille tilinpäätöksen kokoamista varten 27.2.2015 mennessä. Mikkelin kaupungin tilakeskus on laatinut vuoden 2014 toiminnasta toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen liitetietoineen ja toimittanut sen talouspalveluille määräaikaan mennessä. Tilakeskuksen vuosi 2014 oli haasteellinen. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden rahoitus tekivät talouden hallinnasta vaativan. Onneksi vuosi oli poikkeavan lämmin ja energiakuluista syntyi säästöä, jota pystyttiin kohdentamaan korjaustöihin. Muut sitovat tavoitteet saavutettiin paitsi liikeylijäämätavoite, joka alittui n. 1 100 000 euroa kertapoistoista (n. 1,0 M ) johtuen. Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma Sitova tavoite Mittari Toteutuminen Liikeylijäämä 7 649 100 6 532 848 Korvaus peruspääomasta 3,7% 4 881 730 Investointimäärärahat11 890 000 10 781 492 (netto 10 358 899 ) Vakituisen henkilöstön määrä 18 18 (joista 3 oa.) Talonrakennusinvestointien bruttomenot alittivat TA-määrärahat/ myönnetyt lisämäärärahat 1 108 508 :lla. Nettomenot olivat 10 358 899, saadut avustukset 427 779 sekä rakennusten ja osakkeiden myyntitulot 25 900. Avustuksiin sisältyy Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaukseen saatu 340 000 :n avustus. Tilakeskus ei pystynyt kattamaan vuoden 2014 nettoinvestointeja poistoilla + tilikauden ylijäämällä (vaje n. 226 900 ). Lisämäärärahaa jouduttiin hakemaan Anttolan yhtenäiskoulun, yhteensä 1,55 M, ja Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun), 0,85 M, sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisaareenan IV-korjauksen lisärahoitus. Tehdyt määrärahamuutokset
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 7 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 ja kohdekohtainen toteuma ilmenevät toimintakertomuksen liitteenä olevasta investointien toteumataulukosta. Heinäkuussa 2013 palaneen Peitsarin koulun palokorjaus valmistui maaliskuussa 2014, korjauskustannukset väliaikaistilojen vuokrakustannuksineen yhteensä n. 940 000. Lisäksi valmisteltiin ja kilpailutettiin yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa keskusta-alueen uuden päiväkodin KVR-urakkakilpailutus. Kohde valmistuu marraskuussa 2015. Tulot/menot/toimintakate TA 2014 Toteutunut 31.12.2014 Toimintatuotot (sis. valmistus omaan käyttöön) 31 431 300 32 304 845 Toimintakulut 16 282 200 17 135 637 Toimintakate 15 149 100 15 169 208 Toiminnan tuotot olivat n. 870 000 suuremmat kuin talousarviossa (sisältää Peitsarin koulun palovahinkokorvaukset n. 200 000 ). Toiminnan kulut ylittyivät n. 850 000 :lla (sisältää Peitsarin koulun palovahinkokulut n. 260 000 ) johtuen kunnossapitomäärärahoilla tehdyistä useista sisäilmakorjauksista ja koulujen sisäilmakorjausten takia vuokratuista väistötilojen vuokrista. Sisäilmakorjauksia tehtiin vuoden aikana 9 koululla, 5 päiväkodilla ja kahdessa muussa kiinteistössä. Korjausvelan kasvua nykyisellä investointi- ja kunnossapitotasolla ei pystytä hallitsemaan. Koska kaupungin talous ei mahdollista lisäinvestointeja, palveluverkkoa tulee edelleen tiivistää ja tilatehokkuutta parantaa. Ylläpitokulujen alentamiseksi kannattamattomimpia vajaakäyttöisiä ja huonokuntoisimpia kiinteistöjä poistettiin/pitää jatkossakin poistaa käytöstä odottamaan purkua. Energiataloudellisten investointien tekeminen on kiinteistöpidon kannalta merkittävää, koska investoinnin yhteydessä pystytään usein uusimaan kiinteistön vanhentunutta talotekniikkaa. Tilakeskuksen henkilöresurssit ovat uudistumassa; tilakeskukseen palkattiin kolme uutta henkilöä irtisanoutuneiden ja eläköityneiden tilalle. Toimintakertomus 2014 liitteineen jaetaan kokouskutsun mukana. Ehdotus Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 8 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 Teknisen lautakunnan jaosto hyväksyy Tilakeskuksen toimintakertomuksen tilinpäätösasiakirjoineen. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Jouni Riihelä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.38. Tiedoksi Talouspalvelut/Tiina Viskari, tekninen toimi
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 9 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 10 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015 MliDno-2015-278 Liitteet 1 Realisoitavat rakennukset 2015.pdf 2 Ristiinan ja Suomennimen kiinteistöjen realisointi.pdf 3 Käytöstä poistetut ja vajaakäyttöiset rakennukset.pdf Valmistelija kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, p. 044 794 3250. Vuonna 2014 realisoitiin seuraavat kiinteistöt/osakkeet: Myydyt asuinkiinteistöt: Anttolan entinen terveystalo Myydyt asunto-osakkeet: Kaituenhaka, As. Oy Brahensivu Myydyt muut osakkeet: Laaninkulma (Anttola) Myydyt muut kiinteistöt: Puretut kiinteistöt: 46-48 rivitalo, Rantakylän koulun parakit Hietasen rivitalo, Kiinteistö Oy Kiinteistö Oy Virilä Porrassalmenkatu Esitys 2015 realisoitavista rakennuksista ja osakkeista Tilakeskus esittää hyväksyttäväksi seuraavat rakennusten ja osakkeiden realisoinnit 2015. Hyväksyntä käynnistää prosessin, jossa läpi käydään kohteittain/osakkeittain realisointi ja jokaisesta realisoinnista tehdään erillispäätös. Vanha Mikkeli; liite 1. Ristiina ja Suomenniemi; liite 2. Ristiina: Kuomapirtti; purku (ei lämmönjakohuone), vuokrasopimus päättyy 5/2015. Huom. hyväksytty realisoitaviksi (kh 214 /20.5.2013) Suomenniemi: rivitalo 2 ja työkeskus laitetaan kylmilleen kesä/2015 odottamaan purkua rivitalo 2; vapautuu vuokrauksesta kesä/2015, purku 2016 tai myöhemmin työkeskus + pihavarasto; vapautuu käytöstä kesä 2015, purku 2016 tai myöhemmin Taustatieto vajaakäyttöisistä kiinteistöistä; liite 3.
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 10 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 Koska tilakeskuksella ei ole euroja purkaa kiinteistöjä, kun niiden käyttö loppuu, tilakeskus on joutunut/joutuu jatkossakin laittamaan niitä ns. kylmilleen odottamaan purkua. Ehdotus Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja Teknisen lautakunnan jaosto esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi vuoden 2015 rakennusomaisuuden ja osakkeiden realisointisuunnitelman. Päätös Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti: Rakennusomaisuuden ja osakkeiden realisointisuunnitelma merkitään tiedoksi ja lähetetään aluejohtokunnille lausunnolle. Kiinteistöjohtajan muutettu esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Jaana Strandman poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.55. Tiedoksi Aluejohtokunnat
Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 11 (11) Teknisen lautakunnan jaosto 12.03.2015 Muutoksenhakukielto 6, 7, 8, 9, 10 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.
TILAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014
Tilakeskus Yleistä Tilakeskus on taseyksikkö, joka organisatorisesti kuuluu tekniseen toimialaan. Vuoden 2013 alusta päättävänä toimielimenä on toiminut teknisen lautakunnan jaosto. Tilakeskus tarjoaa tilaratkaisuja asiakkaille. Se edistää omistamiensa toimitilojen käytön tehokkuutta ja ylläpidon taloudellisuutta sekä vastaa kiinteistöjen arvon säilymisestä. Tilakeskuksen perustehtävä on huolehtia ensisijaisesti kunnan omien palveluiden toimitilatarpeista; vuokraamisesta ja hankkimisesta sekä kiinteistöjen omistamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi tilakeskus vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän tilakeskuksen investointiohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista. Vastuu sisältää myös investointien rahoituksen. Tilakeskus ostaa palvelut joko kumppanuusyhtiöltä tai yksityisiltä yrityksiltä. Tilakeskus toimii ns. kirjanpidollisena taseyksikkönä, jolla on oma tase, oma rahaliikenne (oma pankkitili) ja vastuu sille siirretystä rakennusomaisuudesta ja osakkeista sekä omista talonrakennusinvestoinneista. Tilakeskuksen sitovat tavoitteet asettaa kaupunginvaltuusto. Palvelusuunnitelman toteutuminen Hallinto ja talous Tilakeskuksen vuosi 2014 oli haasteellinen. Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden rahoitus tekivät talouden hallinnasta vaativan. Lisämäärärahaa jouduttiin hakemaan Anttolan koulun ja Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun) sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus. Tilakeskuksen liikevaihdon (vaikutus n. 410 000 euroa) ja muiden toiminnan tuottojen kasvun (vaikutus n. 150 000 euroa ilman Peitsarin koulun palokorvausta), energiakulusäästöjen (vaikutus n. 500 000 euroa) sekä jatkuvan talouden seurannan ja ohjauksen avulla käyttötalous pystyttiin pitämään hallinnassa. Tilikauden investointien rahoitukseen jouduttiin käyttämään n. 230 000 euroa edellisten vuosien ylijäämää. Likviditeetti oli hyvä, eikä limiittiluottoakaan tarvittu. Tilakeskuksen tilikausi tulee jäämään ylijäämäiseksi n. 1 500 000 euroa. Kertapoistoja purettavista ja käytöstä poistettavista kiinteistöistä tehtiin n. 1 000 000 eurolla. Kertapoistoista johtuen liikeylijäämä alittui n. 1 100 000 euroa. 2013 marraskuussa irtisanoutuneen sähköasiantuntijan, 2014 kesäkuussa irtisanoutuneen energiainsinöörin ja syyskuussa eläkkeelle siirtyneen markkinoijan tilalle saatiin rekrytoitua uudet henkilöt. Joulukuussa eläköityneen kiinteistöpäällikön rekrytointi siirtyi helmikuun alkuun 2015. Vuokraustoiminta Tilakeskuksen liikevaihto 31 200 000 euroa muodostui pääasiassa vuokratuotoista, joista ulkoisia vuokratuottoja oli n. 7 100 000 euroa ja sisäisiä n. 24 100 000 euroa. Pakollisten virkavapaiden ja eläköitymisen takia tehtäviä jouduttiin organisoimaan uudelleen ja priorisoimaan, jotta pakolliset tehtävät saatiin hoidettua. Kiinteistöjen vuokrausaste lähinnä talouslamasta johtuen laski n. 3 %-yksikköä (toteutuma n. 94 %). Vuokrausasteen laskiessa ja vajaakäyttöisten tilojen kunnon huonontuessa entistä tärkeämmäksi nousee kiinteistökohtainen kannattavuustarkastelu. Loppuvuodesta resurssit mahdollistivat käynnistää uuden tilojen markkinointisuunnitelman laadinnan ja kaupungintalon- ja virastotalon tilatehokkuusprojektin. Päämajakoululle jouduttiin vuokraamaan alkuvuodesta väistötilat koulun kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien vuoksi. Myös Anttolan yhtenäiskoululla oli koko vuoden joitakin parakkiluokkia väistötiloina sisäilmakorjauksista johtuen. Ulkoisia liike- sekä teollisuustilojen vuokria korotettiin 4 % ja sisäisiä vuokria 1,5 %. Vuokraustoiminnan henkilöstöä työllisti ja työllistää jatkossakin entistä enemmän kiinteistöjen realisointi, vaikka omaisuuden myynti ja markkinointi on ulkoistettu kiinteistövälitysyritykselle. Etenkin isojen kohteiden purkutyöt osoittautuivat haasteellisiksi ja työllistäviksi kaikkine haitta-aineselvityksineen, tutkimuksineen ja valvontoineen. 1
Realisoitu omaisuus Myydyt asuinkiinteistöt: Myydyt asunto-osakkeet: Myydyt muut osakkeet: Myydyt muut kiinteistöt: Puretut kiinteistöt: Hietasen rivitalo, Anttolan entinen terveystalo Kiinteistö Oy Kaituenhaka, As. Oy Brahensivu Kiinteistö Oy Laaninkulma (Anttola) Virilä Porrassalmenkatu 46-48 rivitalo, Rantakylän koulun parakit Tilahankkeet; suunnittelu ja rakennuttaminen Omana työnä tehtiin kunnossapidon arkkitehtisuunnittelu. Kaikki muu suunnittelu ostettiin ulkoa joko hankekohtaisella kilpailutuksella tai puitesopimuksilla. Tilakeskuksen talonrakennusinvestointien lisäksi rakennuttajia työllistivät kunnossapidon tilaustöiden rakennuttaminen ja niissä etenkin sisäilmakorjaukset. Rakennuttamispalveluja myytiin Kiinteistökehitys Naistinki Oy:lle ja Mölnlycke Oy:lle. Kiinteistöjen ylläpito Kiinteistöpidon perusedellytyksenä on, että tilojen kunnon ja käytettävyyden sekä terveellisten olosuhteiden on vastattava toiminnan tarpeita ja vaatimuksia. Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investointimäärärahoja jouduttiin kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Koska sisäilmaongelman aiheuttajina eivät ole vain kosteusvauriot ja mikrobit, vaan myös mineraalivillakuidut, materiaalien hajoamistuotteiden kemialliset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja ilmanvaihdon toimimattomuus/taso suhteessa tämän päivän vaatimuksiin, korjaustyöt ovat haasteellisia ja vaativia. Tilakeskuksen rooli ylläpitopalveluiden tilaajana on korostunut kumppanuusyhtiötoiminnan ja kaikkien ylläpitopalveluiden ulkoistamisen vuoksi, mikä on lisännyt myös tilaajan valvontatehtäviä ja henkilöstöresurssitarvetta. Anttolan yhteiskoulun liikuntasalin seinä Rakennusten kunnossapito Rakennusten kunnossapitoon ja tilaustöihin käytettiin yhteensä n. 3 600 000 euroa (ed. vuosi 3 200 000 euroa) eli myös mm. energiakuluista säästyneet eurot. Kiinteistöjen kuntoarvioita teetettiin 14 käytössä olevaan kiinteistöön ja 4 myytävään kiinteistöön. Niiden perusteella arvioidaan kiinteistöjen peruskorjaustarve ja lähivuosien kunnossapitotarpeet. Kuntoarvioiden laadintaa jatketaan ja siihen on varattu myös kuluvalle vuodelle 50 000 euron määräraha. 2
Rakennustekniset ja LVISA-tekniset kunnossapitotyöt toteutettiin ennalta laaditun ohjelman mukaan, samoin erikseen sovitut tilaus- ja investointityöt. Työt tilattiin laskutyönä tai minikilpailutuksella joko kumppanuusyhtiöltä tai puitejärjestelyurakoitsijoilta. LVISA-teknisen kunnossapidon tavoitteeksi on otettu korjaustarpeiden toteaminen ja korjaaminen ennen laitteiden rikkoutumista. Rakennusautomaation toimintaan ja parempaan hyödyntämiseen etsittiin uusia ratkaisuja. Kiinteistöjen hoito Kumppanuusyhtiön kanssa solmitun kiinteistöpalvelusopimuksen tehtävien ja toimintamallin mukaista kehittämistä jatkettiin edelleen, jotta sopimuksen mukaiset tavoitteet toteutuisivat paremmin. Laatutavoitteiden toteutumista seurattiin ja niistä raportoitiin urakoitsijalle kuukausikokouksissa. Haahtela-RES huolto-ohjelma on käytössä rakennusautomaatioon liitetyissä kiinteistöissä. Ristiinan kiinteistöjen- ja pihojen hoidon sekä Suomenniemen kiinteistöjen päivystys- ja varallaolopalvelut tuotti Punavaara Oy. Ko. palvelusopimuksen toteutumista ja kehittämistä seurattiin kuukausikokouksissa. Kiinteistöhoidon kustannusten alentamiseksi huonokuntoisten ja kannattamattomien kiinteistöjen käytöstä tulee luopua mahdollisimman nopeasti tai ainakin laittaa ne ns. kylmilleen odottamaan purkua. Alueiden ylläpito Kiinteistöjen pihat lukuun ottamatta Ristiinan ja Suomenniemen kiinteistöjen pihoja on jaettu kolmeen ylläpitoalueeseen; itäinen alue, kilpailutettu v. 2012, läntinen alue, kilpailutettu 2013, ja kaupungin keskusta-alue, jonka v. 2009 laadittu sopimus on edelleen voimassa. Urakoitsijana kaikilla kolmella alueella jatkoi YIT Kuntatekniikka Oy. Ko. alueiden pihojen hoito kilpailutetaan yhtä aikaa kiinteistöjenhoidon kilpailutuksen kanssa v. 2015. Ristiinan kiinteistöjen pihojen hoidon tuotti Punavaara Oy. Suomenniemen kiinteistöjen pihojen hoito ostettiin vesilaitokselta. Alueiden ylläpidon kesäajan valvonta tilattiin ulkoisena palveluna. Talvitöiden valvonta hankittiin yhdyskuntatekniikka- ja ympäristöyksiköltä. Laadun valvonnassa on panostettu urakoitsijan omavalvonnan kehittämiseen. Jätehuolto Jätehuollon kuljetus on kilpailutettu yhdessä Metsäsairila Oy:n kanssa ja sopimus on ollut voimassa 1.6.2013 alkaen. Kuljetuskustannusten nousua on kompensoitu kehittämällä jätekeräystä ja optimoimalla tyhjennysvälit. Energia ja vesihuolto Vuonna 2014 saatettiin loppuun usean vuoden suunnitelmallinen energiakatselmushanke, jolla kartoitettiin tilakeskuksen merkittävimpien kiinteistöjen energiankäyttö. Energiakatselmuksissa havaitut energiankäytön puutteet ja prosessivirheet korjattiin aktiivisesti siten, että järjestelmien toimintaan liittyneet ns. nolla-investoinnit korjattiin välittömästi. Investointeja vaatineet hankkeet arvioitiin kannattavuuden ja toteuduttavuuden perusteella, minkä jälkeen kustannustehokkaat, energiakatselmuksista havaitut korjausehdotukset, toteutettiin yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaja investointiohjelma päättyi vuonna 2014, jossa parannettiin useiden kiinteistöjen energiantehokkuutta ja kehitettiin samalla kiinteistön sisäilman viihtyisyyttä. Suurimpina yksittäisinä taloudellisina satsauksina näistä oli Otavan päiväkodin ja asunnon lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön, Rantakeitaan liikuntasalin ja pukuhuoneiden ilmanvaihtokoneiden uusiminen ja usean yleishyödyllisen kiinteistön ulkovalaistuksen saneeraus LED-tekniikalla. Usean vuoden määrätietoinen energiansäästöohjelma alkaa tuottaa haluttua tulosta tilakeskuksen kiinteistöissä. Vuoden 2014 kaukolämmön normitettu kulutus (vuosikulutus, jossa vuosivaihtelut otettu huomioon) laski 3,8 % ja sähkön kokonaiskulutus 3,3 % vuoteen 2013 verrattuna. Vertailukelpoisten kiinteistöjen (kiinteistöt, joissa useammalta vuodelta luotettava kulutustieto) lukumäärää olemme saaneet kasvatettua vuosittain ja tältä osin luoneet edellytykset luotettavalle ja tehokkaalle energiansäästölle. Kulutusvertailua ja kulutusmuutoksiin reagointia on saatu helpotettua aktiivisella kulutuksen seurannalla, jota on kehitetty yhteistyössä Enerkeyn kanssa. Kestävään energiankäyttöön ja säästöön tähtäävässä yleiskoulutuksessa tilakeskus keskittyi tänä vuonna ala-aste ikäisiin koululaisiin. Ala-asteen opettajille jaettiin koulutusmateriaalia, joiden avulla energiansäästö näkökulmat voidaan helposti sulauttaa perusopetukseen. Valtakunnallisella energiasäästöviikolla järjestettiin yhteistyössä ESE:n, Mictechin ja Metsäsairila Oy:n kanssa toritapahtuma, jossa oppilaille opetettiin veden, lämmön, liikkumisen ja jätteidenkierrätyksen kestäviä energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Puhtaus Tilakeskuksen tilaamana hoidettiin vain virastojen puhtaus. Muiden tilojen puhtauspalvelujen tilaajana toimivat hallintokunnat. Puhtauspalvelut tuotti kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut-yksikkö. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Muut sitovat tavoitteet saavutettiin paitsi liikeylijäämätavoite, joka alittui n. 1 100 000 euroa kertapoistoista johtuen. 3
Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma Sitova tavoite Mittari Toteutuminen Liikeylijäämä 7 649 100 6 532 848 Korvaus peruspääomasta 3,7 % 4 881 730 Investointimäärärahat lisämäärärahat 9 490 000 2 400 000 10 781 492 (netto 10 358 899 ) Vakituisen henkilöstön määrä 18 18 (joista 3 oa.) Tilakeskuksen liikevaihto, muut tuotot, avustukset ja valmistus omaan käyttöön olivat yhteensä n. 550 000 euroa (ilman Peitsarin koulun palokorvausta) paremmat kuin talousarviossa. Toimintakulut ylittyivät n. 853 000 euroa. Ylitys johtui pääasiassa kiinteistöjen kunnossapitokorjauksista ja sisäilmakorjausten takia vuokratuista väistötilojen vuokrakuluista. Talonrakennusinvestointien bruttomenot alittivat TA-määrärahat/myönnetyt lisämäärärahat 1 108 508 eurolla. Investointien nettomenot huomioituna saadut valtionavut (427 779 ) ja rakennusten ja osakkeiden myynneistä saadut tulot (25 900 ) olivat 10 358 899 euroa. Tilakeskus ei pystynyt kattamaan vuoden 2014 nettoinvestointeja poistoilla + tilikauden ylijäämällä (vaje n. 226 900 ). Talouden tasapainottaminen Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman tekniselle toimialalle asettamasta henkilöstömenosäästötavoitteesta, yhteensä 120 000, tilakeskus kattoi n. 18 000. Kiinteistöjen realisoinnin käyttötalousvaikutustavoite -100 000 toteutui. Tasapainotusohjelman toimenpiteiden jalkauttaminen: talouden mahdollistava investointitaso -> ylitys n. 226 900 investointien rakentamiskustannusten alentaminen yksinkertaisimmilla ratkaisuilla ja tilankäytön tehokkuutta parantamalla (5-10 %) -> toteutui Ristiinan investointihankkeissa ja Haukivuoren yhtenäiskouluhankkeessa energiatalouden hallinta ja energian säästö -> energiakulusäästöt yhteensä n. 500 000 euroa kunnossapitotason varmistaminen (tavoite nosto 5 %/v) korjausvelasta ja alhaisesta investointitasosta johtuen (-> hätätöiden väheneminen, kosteus- ja homevaurioiden väheneminen ja suunnitelmallinen kiinteistöjen ennakoiva kunnossapito ja huolto) - > kunnossapitoon satsattiin ja käytettiin n. 400 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja n. 800 000 euroa enemmän kuin TA realinen vuokrataso (laskennallinen korko nyt 2,55, p.o. 4 %) ja korkea vuokrausaste (tavoite 98 %) - > vuokrausastetavoitteesta jäätiin, toteuma n. 94 % pihojen hoidon tason alentaminen - > toteutui c-salkun realisointi - > myyntitavoitteesta jäätiin (osa myymättömistä huonokuntoisimmista kiinteistöistä tullaan esittämään purettaviksi) Kiinteistöjen korjausvelka 31.12.2013 oli 1 119 euroa/asukas, kasvua n. 1 % edellisestä vuodesta. Tasapainotusohjelman toimenpiteistä kunnossapidon määrärahojen lisäämiseen ja C-salkun realisointiin on panostettava jatkossa huomattavasti enemmän korjausvelan hallitsemiseksi ja kiinteistöjen käytettävyyden turvaamiseksi. Kiinteistöjen purkuun on oltava lähivuosina huomattavasti enemmän euroja kuin kuluneina vuosina. 4
TULOT/MENOT/TOIMINTAKATE 2014 Tilit TA 2014 TOT 2014 Käytetty % Myyntituotot -70 700-85 717 121,2 Tuet ja avustukset -3 500-63 905 1825,9 Muut toimintatuotot -31 012 100-31 808 350 102,6 TOIMINTATUOTOT -31 086 300-31 957 972 102,8 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN -345 000-346 873 100,5 TOIMINTATUOTOT +OMAVALM. -31 431 300-32 304 845 102,7 Palkat ja palkkiot 769 500 766 969 99,7 Eläkekulut 356 500 358 636 100,6 Muut henkilöstösivukulut 41 400 39 939 96,5 Henkilöstökorvaukset, muut henk.korjauserät 0-16 257 HENKILÖSTÖKULUT 1 167 400 1 149 287 98,4 PALVELUJEN OSTOT 6 666 100 7 448 843 111,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 6 245 100 5 803 319 92,9 MUUT TOIMINTAKULUT 2 203 600 2 734 188 124,1 TOIMINTAKULUT 16 282 200 17 135 637 105,2 TOIMINTAKATE -15 149 100-15 169 208 100,1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että Tilakeskuksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista ja päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Tilakeskuksen toimintaa ohjataan 2013 hyväksytyn toimintasäännön ohella Mikkelin kaupungin hallintosäännöllä, johon nähden toimintasääntöä sovelletaan toissijaisesti, ja Mikkelin kaupungin hankintasäännöllä. Tilakeskuksen investointien hyväksymisessä noudatetaan 2013 hyväksyttyjä toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeita. Tilakeskusta johtaa kiinteistöjohtaja. Hän huolehtii toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä teknisen lautakunnan jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Seuranta ja raportointi tehtiin kuukausittain johdolle ja teknisen toimen johtoryhmälle. Lisäksi talouden ja toiminnan toteutumasta raportoitiin kaupunginhallitukselle 31.3., 31.7. ja 31.10. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole tullut tietoon. Hankintaprosessissa on huolehdittu siitä, että kaikki hankintoja tekevät ovat tietoisia hankintamenettelyn vaatimuksista ja että hankintalakia noudatetaan. Talonrakennusinvestoinnit ovat vastuutettu henkilöittäin ja jokainen on seuranta- ja selvitysvastuussa oman projektinsa rahojen käytöstä. Urakka- ja toimitussopimusten ehtoja ja laatumääräyksiä on noudatettu ja valvottu. Kaikkiin mahdollisiin hankkeisiin, joihin on voinut, on haettu avustusta. Kustannuksiltaan yli 500 000 euron hankkeista esitetään erillinen jälkiseuranta teknisen lautakunnan jaostolle ja kaupunginhallitukselle. 5
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuma ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Harraste- ja kokoontumistilojen riittävän määrän turvaaminen: Vuokrauspäällikkö Entisen Päämajakoulun muutos yhteiskäyttöiseksi tavoite: kirjaston käyttö/kävijät - yhteiskäytön koordinointi kansalaistaloksi. 500.00 tavoite: museot/kävijät - tilankäytön tehokkuuden parantaminen Kaupungintalon ja virastotalon tilatehokkuusprojekti 30.000 tavoite: orkesteri/kuulijamäärä 17.000. Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteystyössä järjestetyissä - tilojen moninaiskäyttö. käynnistynyt. Lisäksi tilatehokkuus on tarkasteltu kaikkien peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestointien yhteydessä. Edullisia bänditiloja vuokrattu useammasta kiinteistöstä. tapahtumissa 24.000 tavoite: kävijämäärä tapahtumissa, Kulttuuri- ja liikuntatilojen investoinneista ja rahoituksesta huolehtiminen: Kiinteistöjohtaja joihin myön- netty kohdeavustusta 32.000 - Hänninkentän huoltorakennuksen saneeraus ja laajennus tavoite: säännöllistä kulttuuriavustusta saavien - Naisvuoren uimahallin saneeraus kävijä-/osallistujamäärä 22.000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 - Urheilupuiston huoltotilojen saneeraus. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Yritysten nettolisäys: tavoite 140/vuosi Vuokrauspäällikkö Aktiivinen kiinteistöjen vuokraus- ja myyntitoiminta - markkinointisuunnitelman laadinta - asiakaspalvelun laadun kehittäminen - palveluresurssien varmistaminen. - Palvelujen kilpailutus palvelujen ja hankkeiden kilpailutus sellaisina kokonaisuuksina, että pkyritykset pystyvät tarjoamaan/tuottamaan palvelut. Kiinteistöpäällikkö, toimistorakennusmestari Vuokraustoiminnan tehtäviä jouduttu resurssivajeesta johtuen priorisoimaan - markkinointisuunnitelman laadinta käynnistynyt loppuvuodesta - asiakaspalvelun laadun kehittämiseen panostettu - resursseissa vielä vajetta Rakennus-, LVI-, sähkö- ja maalausurakat on kilpailutettu ja tehty puitejärjestelysopimukset. 6
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Ekologinen jalanjälki: Energiasäästöhankkeet: tavoite 5,5 energiainvestointimäärärahojen riittävä budjetointi/energia-avustusten maksimointi. Määrärahojen kohdentaminen elinkaarikustannuksiltaan kannattavimpiin hankkeisiin (energiainvestointitoimenpideohjelma 2014 2017) Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Vastuutus toimialalla Energiainsinööri Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Uusiutuvan energian käyttö: puupohjaisen polttoaineen käytön lisäys lämmitysenergiana, jolloin edistetään lämpöyrittäjyyttä. Lämpöpumpputekniikan hyödyntäminen Energiainsinööri Avustusten määrät maksimoitu, saatu energiainvestointiavustuksia yht. 87 779. Kets-tavoitteiden ja tulosten tehostamiseksi energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän pilottihanke Rejlers Oy:n kanssa valmistunut. Uusiutuvan energian kuntakatselmus päivitetty. Uusia uusiutuvan energian investointihankkeita kartoitettu. Siirtokelpoisten tilaratkaisut: 2014 uusi Siekkilän päiväkoti ja 2015-2016 uusi Rantakylän päiväkoti. Energiatehokas rakentaminen: Uusiutuvan energian käyttö (mm. puupohjainen kaukolämpö) uusien rakentamismääräysten mukaisten energiatehokkuusvaatimusten huomioiminen. Kiinteistöjohtaja Kiinteistöjohtaja Siekkilän päiväkodin korvaaminen vuokrapäiväkodilla kilpailutettu loppuvuodesta 2013. Vuokraus osoittautui niin kalliiksi vaihtoehdoksi, että siitä luovuttiin. Valmisteltu Mikalo Oy:n kanssa uuden keskusta-alueen päiväkodin KVR-urakkakilpailutus. Energiatehokkuus huomioitu peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa mm: ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhdevaatimuksessa rakenteiden ja rakennusosien U-arvovaatimuksissa, E- luvussa ja rakennuksen tiiveydessä. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toteutuma % Hallinnassa oleva rakennusomaisuus 1000 m 3 1539 2) 1 568 1508 96,2 Ulosvuokratut liike- ja teollisuuskiinteistöt, 1000 htm 2 Rakennusten ylläpito Rakennusten kunnossapito /m 3 /v 64 2,1 63 1,8 61 2,3 96,8 127,8 Henkilöstö Vakituinen henkilökunta (sitova) 18 1) 18 4) 18 Määräaikainen henkilökunta 3) 1 1 5) 2 1) Vakituinen henkilökunta 19 (2 osa-aikaista) 2) Sisältää Ristiinan ja Suomenniemen rakennusomaisuuden (118 000 m 3 ) 3) Koko konsernia palveleva energiainsinööri 4) Vakituista henkilöstöä 18, joista 3 osa-aikaista 5) Energiainsinööri ja työllistetty 7
Investoinnit Merkittävimmät talonrakennusinvestointikohteet v. 2014 olivat: Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustyöt Ristiinan Vaarinsaaren muutos ja laajennus Ristiinan koulukeskuksen muutos- ja laajennus Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus Päämajakoulun kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaus Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjaus Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaus/anttolan kirjaston ja Anttolan yhtenäiskoulun kotitaloustilojen rakentaminen Anttola-talolle Kalevankankaan päiväkoti Taitolaan Wisa-areenan IV-korjaus Pelastuslaitoksen katokset (alkanut 2013) Suomenniemen koulun tekniset käsityötilat (alkanut 2013) Otavan opiston ruokalan korjaus Energiataloudellisen Kets-sopimusten mukaiset investoinnit, useita kohteita Lisämäärärahaa jouduttiin hakemaan Anttolan yhtenäiskoulun, yhteensä 1 550 000 euroa, ja Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun), 850 000 euroa, sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus. Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaukseen saatiin 340 000 euron valtionavustus. Heinäkuussa 2013 palaneen Peitsarin koulun palokorjaus valmistui maaliskuussa 2014, korjauskustannukset väliaikaistilojen vuokrakustannuksineen yhteensä n. 940 000 euroa. Lisäksi valmisteltiin ja kilpailutettiin yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa keskusta-alueen uuden päiväkodin KVR-urakkakilpailutus. Kohde valmistuu marraskuussa 2015. Talonrakennusinvestointien toteuma 2014 liitteenä, liite 1. 8