Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma Etelä Pohjanmaan liitto

Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 Etelä Pohjanmaan liitto

Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 Hyväksytty maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja maakuntavaltuustossa 4.12.2017 Julkaisu C:85 ISBN 978 951 766 323 6 (nide) ISBN 978 951 766 324 3 (verkkojulkaisu) ISSN 1237 9948 Etelä Pohjanmaan liitto 2017 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 2

MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS... 4 1. ETELÄ POHJANMAAN LIITON TOIMINTA... 5 1.1 Toiminnan perusta... 5 1.3 Liiton toimisto... 9 1.3.1 Aluekehitys... 10 1.3.2 Edunvalvonta ja viestintä... 11 1.3.3 Hallinto... 11 1.3.4 Kansainvälistyminen... 12 1.3.5 Kulttuuri... 13 1.3.6 Maakuntasuunnittelu... 13 2. STRATEGISET TAVOITTEET... 16 3. TALOUSARVIO VUODELLE 2018 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 2020... 20 3.1 Yleisperustelut ja sitovuustaso... 20 3.2 Käyttötalouden kuvaus... 20 3.2.1 Luottamushenkilöhallinto... 21 3.2.2 Varsinainen toiminta... 22 3.2.3 Liiton toteuttamat hankkeet... 22 3.2.4 Maakuntauudistus/väliaikaishallinto... 23 3.3 Talousarviotaulukot... 24 3.3.1 Tuloslaskelma... 24 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 3 3.3.2 Investointiosa... 25 3.3.3 Rahoitusosa... 25 4. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET... 26

MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Eteläpohjalaiset kunnat ja kuntayhtymät, maakunnan liitto mukaan lukien, ovat suuren muutoksen edessä. Vuoden 2020 alussa vastuu sosiaalija terveyspalveluista, jotka muodostavat tällä hetkellä valtaosan kuntien tehtävistä, siirtyy maakunnalle. Samalla kunnat muuttuvat palvelujen järjestäjistä hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjiksi. Myös Etelä Pohjanmaan liiton toiminta loppuu vuoden 2019 päättyessä uuteen itsehallinnolliseen maakuntaan siirryttäessä. Sen tehtäväkenttä on huomattavasti laajempi kuin maakunnan liiton nykyään. Uuden maakunnan valtuuston jäsenet valitaan suorilla vaaleilla lokakuussa 2018. Kaikkiaan tämä mullistava hallintoremontti koskee Etelä Pohjanmaalla kymmeniä organisaatioita ja lähes 10 000 työntekijää. Sote ja maakuntauudistuksen valmistelut ovat sujuneet Etelä Pohjanmaalla tarmokkaasti. Eri työryhmissä on jo ollut mukana satoja asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä. Kesäkuulla 2017 aloitti toimintansa väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) ja samalla pestattiin noin kymmenen vastuuvalmistelijaa lisää. Heille sovitettiin työtilat liiton toimiston yhteyteen. Hallituksen heinäkuun alussa tekemä päätös vuoden lisäajasta aiheutti maakunnan valmistelukoneistossa loppukesällä väliaikaista hämminkiä, mutta syksyllä työtä on jatkettu määrätietoisesti. Uudistuksen toimeenpanon lykkääntyminen antaa sinänsä paremmat mahdollisuudet saada kaikki valmiiksi historiallisen vuoden 2020 alkuun mennessä. Sote ja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi myös Etelä Pohjanmaan liiton toimintaan vuosina 2018 ja 2019. Valmistaudumme siirtämään kaikki lakisääteiset tehtävämme ja toivon mukaan samalla myös tekemisen meininkimme osaksi uudenlaista maakuntaa. Loppuajaksi valittujen uusien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tulee yhtäaikaisesti hoitaa nykyiset tehtävänsä ja samalla ponnekkaasti valmistautua tulevaan. Etelä Pohjanmaan liitto katsoo luottavasti tulevaisuuteen. Haluamme uudessakin maakunnassa ylläpitää toimivat yhteydet niin eteläpohjalaisiin kuntiin kuin koko alueemme asukkaisiin. Jatkamme määrätietoisesti yhteistyötä naapurimaakuntiemme sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneittemme kanssa. Liiton osaava ja monitaitoinen henkilöstö tekee osaltaan parhaansa hyvinvoivan ja menestyvän Etelä Pohjanmaan rakentamisessa. Seuraavat kaksi vuotta ovat työntäyteisiä mutta samalla kiinnostavia ja innostavia. Vaikka muutos herättää huolia, sisältyy siihen aina myös mahdollisuuksia. Jokainen meistä voi olla mukana tekemässä entistä parempaa Etelä Pohjanmaata. Kykenemme yhdessä luomaan maakunnan, joka tarjoaa nykyisille ja tuleville asukkailleen toimivat palvelut ja eväät hyvään elämään. Eteläpohjalaiset saavat tulevaisuudessa yhä selkeämmin päättää omasta tulevaisuudestaan. Tältä pohjalta on helppo pukata priimaa. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 4

1. ETELÄ POHJANMAAN LIITON TOIMINTA 1.1 Toiminnan perusta Etelä Pohjanmaan liitto on 17 kunnan muodostama kuntayhtymä. Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena se vastaa Etelä Pohjanmaan strategisesta kehittämisestä ja suunnittelusta. Liiton toiminta perustuu jäsenkuntien ja liiton väliseen perussopimukseen sekä alueiden kehittämistä ja alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Päätöksenteosta vastaavat jäsenkuntien valitsemat luottamushenkilöt maakuntavaltuustossa ja hallituksessa sekä muissa liiton toimielimissä. Liitto ohjaa Etelä Pohjanmaan yhteisen kehittämistahdon muodostamista. Se kokoaa ja sovittaa yhteen maakunnan tavoitteet ja kehittämisnäkemykset sekä työskentelee niiden toteutumiseksi. Liiton toiminta alueen tavoitteita linjataan maakuntakaavassa ja maakuntastrategiassa sekä muissa liiton valmistelemissa asiakirjoissa. Missionsa mukaisesti liitto kehittää maakuntaa yhteistyössä jäsenkuntiensa ja muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistaa Etelä Pohjanmaan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Liitto haluaa olla "maakunnan menestyksen asialla". Toiminnan perustana ovat alueella kansanvaltaisesti hyväksytyt kehittämistavoitteet ja luottamuselinten päätökset. Etelä Pohjanmaan maakuntastrategia linjaa maakunnan kehittämistahtoa. Strategia hyväksyttiin maakuntavaltuustossa keväällä 2014. Siinä yhdistyvät pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja valtuustokauden mittainen maakuntaohjelma. Maakuntastrategia määrittelee Etelä Pohjanmaan tavoitellun tulevaisuuskuvan vuoteen 2040 saakka kehittämistavoitteineen, keskeisine hankkeineen ja toimenpiteineen sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi vuosina 2014 2017. Uutta maakuntaohjelmaa valmistellaan parhaillaan, mikä luo samalla pohjaa parin vuoden päähän itsehallinnollisen Etelä Pohjanmaan laajalle maakuntastrategialle. Voimassa olevan maakuntastrategian vision mukaisesti Etelä Pohjanmaata halutaan vahvistaa alueena, jossa ihmiset voivat hyvin ja yritystoiminta menestyy uutta luoden ja perinteistä ponnistaen. Etelä Pohjanmaan liitto vie osaltaan eteenpäin maakuntastrategiassa linjattuja kehittämistyön arvoja, joita ovat yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys sekä kestävä kehitys. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 5

Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 6

1.2 Luottamushenkilöhallinto Etelä Pohjanmaan liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 56 jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat kotikuntiensa kunnanvaltuutettuja. Maakuntavaltuuston kokoonpano määräytyy viimeisimmän kunnallisvaalin äänijakauman perusteella. Kevään 2017 vaalien perusteella edustettuina ovat seuraavat poliittiset puolueet: Keskusta (24 jäsentä), Kokoomus (13), Sosialidemokraatit (7), Perussuomalaiset (6), Kristillisdemokraatit (3), Vihreä liitto (2) ja Vasemmistoliitto (1). Maakuntavaltuusto hyväksyy maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset suunnitelmat ja toimenpide ohjelmat sekä vuosittain liiton toiminta ja taloussuunnitelman ja talousarvion. Maakuntavaltuusto kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa. Huhtikuussa 2017 pidettyjen kunnallisvaalien seurauksena liittoon on valittu uudet maakuntavaltuutetut syksyllä 2017. Uusi maakuntavaltuusto ja hallitus ovat aloittaneet toimintansa lokakuussa 2017. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Lautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuuston valitsema tilintarkastusyhteisö vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastamisesta. Etelä Pohjanmaan maakuntahallituksen muodostavat maakuntavaltuuston neljäksi vuodeksi valitsemat 13 jäsentä. Maakuntahallituksen kokoonpano noudattaa vuoden 2017 kunnallisvaalin poliittista äänijakaumaa maakunnassa ja tasa arvolakia. Hallituspaikat jakautuvat puolueiden kesken seuraavasti: Keskusta (7), Kokoomus (3), Sosialidemokraatit (2) ja Perussuomalaiset (1). Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto osallistuu maakuntahallituksen kokouksiin. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajalle on myönnetty läsnäolo ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksiin kuluvalla valtuustokaudella. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus valmistelee ja tekee esitykset maakuntavaltuustolle keskeisistä strategisista asiakirjoista ja suunnitelmista, liiton toiminta ja taloussuunnitelmasta sekä muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kokouksia se pitää noin kerran kuukaudessa. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 7

Liiton muita toimielimiä ovat kulttuurilautakunta ja koulutusasiain toimikunta sekä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ja muut työryhmät. Kulttuurilautakuntaan kuuluu 13 jäsentä. Lisäksi maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on läsnäolo oikeus kokouksissa. Kulttuurilautakunta kehittää ja edistää maakunnallista kulttuuri, kirjasto ja museotointa, kotiseutu ja perinnetyötä sekä kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Koulutusasiain toimikuntaan kuuluu niin ikään 13 jäsentä sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja läsnäolo oikeudella. Toimikunnan tehtäviä ovat muun muassa osallistuminen koulutuksen kehittämiseen liittyvään liiton ohjelmatyöhön, koulutuspolitiikan seuraaminen sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa. Toimikunta voi tehdä koulutuksen kehittämiseen liittyviä aloitteita maakuntahallitukselle. MYR on liiton johdolla toimiva maakunnallinen yhteistyöelin. Maakunnan yhteistyöryhmästä säädetään laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). MYR:n tehtävänä on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon yhteensovittaminen. MYR on yhteistyöelin, jossa ovat edustettuina alueen kunnat ja maakunnan liitto, ohjelmia rahoittavat tai muutoin MYR:n tehtävien kannalta merkittävät valtionhallinnon edustajat sekä alueen kehittämisen kannalta keskeiset muut tahot. MYR:llä on viranomaisten edustajista koostuva sihteeristö. Muita liiton johdolla toimivia työryhmiä ovat muun muassa maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä, joka vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman (LJS) toteuttamisen ja seurannan koordinoinnista, tulevaisuusryhmä sekä pk neuvottelukunta. Tulevaisuusryhmä koostuu aluehallinnon, elinkeinoelämän sekä tutkimus ja koulutussektorin edustajista. Se seuraa ja analysoi alueellisia kehitysnäkymiä sekä antaa syötteitä viranomaisten ja kehittäjien strategiaprosesseihin ja suunnittelutyöhön. Pk neuvottelukunta välittää elinkeinoelämän näkemyksiä aluekehitysohjelmien toteuttamiseen ja ylläpitää maakuntatason yhteyksiä yritysten ja julkisen sektorin välillä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina liiton luottamushenkilöiden lisäksi Etelä Pohjanmaan Yrittäjät, Kauppakamari ja ELY keskus. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 8

1.3 Liiton toimisto Liiton toimisto toimii luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa maakuntajohtajan johdolla. Liiton ydintehtävät jakautuvat kuuteen tehtäväalueeseen (suluissa vastaavat johtajat): Aluekehitys (aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta toimii maakuntauudistuksen muutosjohtajana, jona aikana vs. aluekehitysjohtajana toimii Heli Rintala) Edunvalvonta ja viestintä (maakuntajohtaja Asko Peltola) Hallinto (hallintojohtaja Jari Iso Koivisto) Kansainvälistyminen (kansainvälistymis ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja) Kulttuurin kehittäminen (kansainvälistymis ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja) Maakuntasuunnittelu (suunnittelujohtaja Antti Saartenoja) Toimiston johtoryhmän muodostavat eri tehtäväalueiden johtajat sekä johdon assistenttina toimiva hallintosuunnittelija/ sihteeri ja tiedottaja. Toimistossa työskentelee 32 henkilöä (1.11.2017), joista 23 on vakinaisessa virka tai työsuhteessa 9 on määräaikaisia. Lisäksi toimistolla työskentelee ko. ajankohtana 5 harjoittelijaa. Henkilöstö tekee työtään maakuntavaltuuston ja hallituksen linjausten mukaisesti. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Toiminnan tavoitteita ja ajankohtaisia asioita käydään läpi koko henkilöstön kesken kuukausittain henkilöstökokouksissa ja kahdesti vuodessa suunnittelupäivissä. Lisäksi tehtäväalueet pitävät säännöllisesti omia palavereitaan. Työyhteisökysely toteutetaan kahden vuoden välein. Viimeisin kysely on tehty alkuvuonna 2017. Henkilöstön koulutusta suunnataan erityisesti liiton tehtävien edellyttämään osaamiseen. Henkilöstön työssäjaksamista edesautetaan monipuolisella TYKY toiminnalla ja muilla toimenpiteillä. Työnantaja tukee henkilöstön omatoimista liikunta ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla liikuntaseteleitä työkyvyn ylläpitämiseksi ja työviihtyvyyden lisäämiseksi sekä jatkamalla kuntoremonttitoimin Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 9

taa. Työhyvinvoinnin edistämisessä toimitaan henkilöstösuunnitelman linjausten ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. 1.3.1 Aluekehitys Aluekehityksen tehtäväalueella huolehditaan maakunnan strategisesta suunnittelusta ja siihen liittyvien lakisääteisten strategiaasiakirjoista laadinnasta, toteutuksesta ja seurannasta. Vuonna 2018 on edellisvuonna laaditun maakuntaohjelman ensimmäinen toimeenpanovuosi. Niin ikään vuonna 2017 tarkistettu maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017 2018 konkretisoi kehittämistoimia 1 2 vuoden aikajänteellä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää ennakoivan rakennemuutoksen suunnitelman ja siihen liittyen kansallisen AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) rahoituksen kohdentamissuunnitelman Etelä Pohjanmaalla. Strategisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluu myös vuosittain laadittava maakuntaohjelman seurantaraportti, jolla seurataan maakuntaohjelmassa asetettujen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteutumista sekä hankerahoituksen kohdentumista. Maakuntaohjelman käytännön toimeenpanossa liitolla on käytettävissä rakennerahasto ohjelman EAKR rahoitusta sekä kansallista AIKO rahoitusta. Rahoitusta suunnataan maakuntaohjelmassa tehtyjen valintojen mukaisesti. Aluekehityksen tehtäväalueelle kuuluu hankehakujen, EAKR ja AIKO rahoituspäätösten valmistelu sekä rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden ohjaus ja seuranta. EAKR rahoitus ja maksatuspäätökset tehdään koordinoivana liittona toimivassa Pirkanmaan liitossa, jonka kanssa jatketaan toimivien työkäytänteiden ja prosessien kehittämistä. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan rakennerahastoja koskevan uuden, vuoden 2020 alussa käyttöönotettavan hallinnointimallin suunnitteluun yhdessä ELY keskuksen kanssa. Aluekehityksen tehtäväalueella on valmistelu ja hallinnointivastuu maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminnoissa. MYR muun muassa hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman sekä käsittelee maakunnalliset, merkittävät strategiat ja suurimmat alueelliset rakennerahastohankkeet. Lisäksi tehtäväalueella aktivoidaan ja organisoidaan maakuntaohjelman työryhmien, maakunnallisen tulevaisuusryhmän ja pk neuvottelukunnan toimintoja sekä osallistutaan muun muassa kasvuyrittäjyysfoorumin, omistajanvaihdosfoorumin ja Työelämä 2020 verkoston toimintaan. Tiivistä yhteistyötä rakennerahastoasioissa tehdään etenkin Länsi Suomen suuralueen maakuntien liittojen kanssa. Vuonna 2018 osallistutaan valtakunnallisesti ja Länsi Suomen yhteistyöalueella vuonna 2021 alkavan EU ohjelmakauden asioiden seurantaan ja valmisteluun. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 10

1.3.2 Edunvalvonta ja viestintä Tehtäväalueella toteutetaan laaja alaista yhteistyötä Etelä Pohjanmaan asukkaiden, kuntien ja maakunnan parhaaksi. Keskeistä on jatkuva vuoropuhelu ja yhteistoiminta liiton luottamushenkilöiden, jäsenkuntien ja eri sidosryhmien kanssa. Alueen edunvalvonta painottuu vaikuttamiseen eduskunnassa ja ministeriöissä, Euroopan unionin tasolla sekä kansainvälisillä foorumeilla. Oikein kohdennetulla ja monikanavaisella viestinnällä on merkittävä rooli edunvalvonnan käytännön toteuttamisessa sekä meneillään olevan sote ja maakuntauudistuksen eteenpäin viemisessä. Viestintää suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan kokonaisuutena yhteistyössä liiton muiden tehtäväalueiden kanssa. Kohderyhmiä ovat luottamushenkilöt, jäsenkunnat, kuntayhtymät, erilaiset yhteistyökumppanit, muut rahoittajaviranomaiset ja maakunnan kehittäjäorganisaatiot, valtionhallinto, tiedotusvälineet sekä maakunnan yritykset ja asukkaat. Tehtäväalue osallistuu maakunnallisen tulevaisuusryhmän toimintaan sekä organisoi mahdollisesti perustettavan koulutusasiain toimikunnan työskentelyä. Olennaisena osana toimintaa ovat ennakointi ja tietopalvelu sekä vuonna 2018 osallistuminen sote ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Lisäksi valmistellaan valtion aluehallinnon palvelujen saatavuuteen ja kehittämiseen (yhteispalvelu) sekä perustamishankkeisiin liittyviä kannanottoja ja lausuntoja sekä tarvittaessa muita kannanottoja. 1.3.3 Hallinto Hallinnon tehtäväalue huolehtii liiton keskeiseen luottamushenkilöhallintoon, talous ja henkilöstöhallintoon, toimisto ja tietopalveluihin sekä tietotekniikan käyttöön ja sen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtäväalue toimii hankintalain tarkoittamana hankintayksikkönä. Tavoitteena on varmistaa liiton taloussuunnittelun ja seurannan prosessien sujuva toiminta sekä liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallinnon tehtäväalue huolehtii myös liiton maksuvalmiudesta. Henkilöstöhallinnon ja päätöksenteon prosessien toimintaedellytysten turvaaminen ja prosessien suorittaminen sekä niiden jatkuva kehittäminen tukevat ja vahvistavat liiton muiden tehtäväalueiden toimintaa. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 11

Maakuntauudistuksen väliaikaishallintoon liittyvät taloudellis hallinnolliset tehtävät työllistävät hallintoa tulevana talousarviovuotena. Tämä myös edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa monien tehtävien osalta. 1.3.4 Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen tehtäväalue toimii yhdessä liiton muiden tehtäväalueiden kanssa asiantuntijana kooten maakunnan kuntia ja toimijoita yhteen ja tukien niiden kansainvälistymistä. Tehtäväalueen tärkeimpiä asiakokonaisuuksia ovat kansainvälistymisen toimintaohjelman täytäntöönpano, toteutumisen seuranta ja päivittäminen vuonna 2018, kansainvälisen hankerahoituksen hakeminen ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, kansainvälisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito sekä osallistuminen kansainvälisten järjestöjen ja ystävyysalueiden toimintaan. Etelä Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella jatkaa myös Interreg Botnia Atlantica rahoitusohjelman tiedotuspiste. Etelä Pohjanmaan liitto auttaa maakunnan toimijoita valmistelemaan kansainvälisiä rahoitushakemuksia. Tietyissä rahoitusohjelmissa aluehallintoviranomaisen mukanaolo hankehakemuksessa on suotavaa, minkä vuoksi muutamissa liitto on itse mukana partnerina. Näistä Interreg Europe ohjelman rahoittamat Erudite (digipalvelujen kehittäminen), Niche (elintarvikeinnovaatiot) ja Cesme (kiertotalous) hankkeet etenevät vuonna 2018 monitorointivaiheeseen, jolloin hankkeissa laadittuja alueellisia toimintasuunnitelmia ryhdytään toteuttamaan. Samasta ohjelmasta rahoitettu Ecowaste4Food (ruokahävikki ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat) sekä Interreg BSR ohjelman rahoittama EmpInno (älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanon edistäminen) jatkavat toimintaansa. Lisäksi BSR ohjelmasta rahoitetut syksyllä 2017 käynnistyneet Mamba (liikennepalvelujen kehittäminen) sekä Co2mmunity (lähienergia) täydentävät maakuntaa kehittävien kansainvälisten hankkeiden joukkoa. Tehtäväalueella toteutettu EU:n rahoittama EU Tietokeskus hanke jatkaa myös toimintaansa, mikäli haettu jatkorahoitus myönnetään. Maakunta on pärjännyt kansainvälisessä rahoituskilpailussa erittäin hyvin. Saatujen kokemusten ja syntyneiden verkostojen pohjalta liitto valmistelee edelleen vuonna 2018 aktiivisesti maakunnan toimijoiden kanssa uusia kansainvälistä rahoitusta hyödyntäviä hankkeita. Etelä Pohjanmaan liiton kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä rahoitusohjelmia ovat olleet alueiden väliset Interreg Europe ja Interreg BSR rahoitusohjelmat. Samalla, kun näiden ohjelmien hyödyntämistä jatketaan, painotetaan vähemmän hyödynnettyjen ohjelmien, kuten Interreg Botnia Atlantica ja AAL (Active and Assisted Living) ohjelmien tunnetuksi tekemistä. Etelä Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on asettanut tavoitteeksi kolminkertaistaa maakuntaan saatavan kansainvälisen hankerahoituksen määrän Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 12

EU:n ohjelmakaudella 2014 2020. Kansainvälisissä toiminnoissa myös maakuntien välinen yhteistyö, mm. Länsi Suomen Eurooppatoimiston kautta on tärkeää. 1.3.5 Kulttuuri Kulttuurin tehtäväalue toimii maakunnan kulttuurin luotaajana ja puolestapuhujana, jakaa käytäntöjä ja edistää toimintamalleja, pitää kulttuuritoimijat ajan tasalla, kehittää ja kouluttaa, kansainvälistää ja verkottaa. Kulttuurin tehtäväalue koordinoi maakunnallisen kulttuuri, kirjasto ja museotoimen sekä kotiseutu ja perinnetyön kehittämistä. Se seuraa, arvioi ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteen kehitystä sekä niitä koskevaa koulutus ja tutkimustoimintaa. Tehtäviin kuuluvat erityisesti kuntien, maakuntien, kulttuurialan viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen, kansainväliset yhteistyöverkostot, projektit ja kulttuurivaihto sekä kulttuuriin liittyvä rahoitusneuvonta, edunvalvonta ja viestintätehtävät. Lisäksi tehtäväalue vastaa kulttuurilautakunnan toiminnan organisoinnista. Vuonna 2018 painopisteinä ovat maakunnallisen kulttuuristrategian kehittämisen kulmakiviin (yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys) liittyvien tavoitteiden toimeenpano, kulttuuristrategian päivityksen käynnistäminen, kuntien kulttuuristrategioiden toteutumisen edistäminen, kuntayhteistyön kehittäminen ja kuntien kulttuuritoimien toimintavalmiuksien vahvistaminen maakuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Suomi 100 juhlavuoden hanke saatetaan loppuun. Hyvinvointia kulttuurista teemainen hankehakemus on jätetty Horizon ohjelmaan ja tavoitteena on hakea rahoitusta myös muista lähteistä. Lisäksi toteutetaan ja valmistellaan muita mahdollisia maakunnallisia ja kansainvälisiä kulttuurihankkeita. 1.3.6 Maakuntasuunnittelu Maakuntasuunnittelun tehtäväalue vastaa maankäyttö ja rakennuslain mukaisesta maakuntakaavan laatimisesta, ylläpidosta ja toteutumisen seurannasta. Vuonna 2018 vireillä on vaihemaakuntakaava III, joka käsittelee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, puuterminaaleja, kulttuurimaisemia, sekä puolustusvoimien alueita. Tavoitteena on saada kolmas vaihemaakuntakaava lainvoimaiseksi vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018 aikana tullaan myös toimeenpanemaan maakuntavaltuuston päätöksen mukainen II vaihemaakuntakaavan muutos, jossa poistetaan maankäyttö ja rakennuslain muutoksen mukaisesti keskustaalueiden vähittäiskaupan enimmäismitoitukset. Toimintavuoden aikana jatketaan maakuntakaavoituksen kehittämistä digitaalisena palveluna Ympäristöministeriön kanssa toteutetun yhteishankkeen tulosten pohjalta. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 13

Etelä Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (LJS) edistetään päivitetyn liikennejärjestelmäsuunnitelman linjaamia toimenpiteitä ja huolehditaan edunvalvonnasta. Painopisteenä vuonna 2018 on raideliikenteen kehittäminen niin pääradalla yhteistyössä pääradan maakuntien kanssa kuin poikittaisradoilla, joista mainittakoon Suupohjan radan liikennöitävyyden turvaaminen ja Vaasa Seinäjoki Jyväskylä yhteysvälin markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kehittäminen. Tehtäväalue vastaa myös muusta strategisesta alueiden käytön ja aluerakenteen suunnittelusta ja sen edellyttämästä viranomaisyhteistyöstä. Viranomaisyhteistyössä painopisteenä on valmistuneiden maakuntakaavojen toteutumisen edistäminen. Tehtäväalue osallistuu tarpeen mukaan oman alansa kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin sekä valmistelee kaavoitukseen, yhdyskuntateknisiin kysymyksiin ja ympäristöön liittyvät viranomaislausunnot. 1.3.7 Sote ja maakuntauudistus Etelä Pohjanmaan liitolla on keskeinen rooli uuden maakunnan valmistelussa. Lakisääteiseen aluekehittämisviranomaisen tehtäväänsä perustuen liitto on vastannut muutoksen esivalmistelun käynnistämisestä ja kaikkien tarvittavien tahojen mukaan kutsumisesta. Esivalmistelun piti alun perin kestää kesään tai alkusyksyyn 2017 asti, mutta perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen maan hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 antaa lisäaikaa sote ja maakuntauudistukselle siten, että se tulee voimaan vasta 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Perustuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta, sote ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Uudistukseen saatu vuoden lisäaika on kasvattanut epävarmuutta, mutta samalla se on tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille. Uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle tämä hengähdystauko on niin ikään hyväksi. Ns. jatketun esivalmisteluvaiheen resursointiin ja ICT kuluihin on luvassa valtion rahoitusta. Etelä Pohjanmaalla uudistusta on valmisteltu etukenossa. Valmistelun henkilöresursointia vahvistettiin noin kymmenellä hengellä kesäkuussa 2017. Uudet vastuuvalmistelijat pääsivät työhönsä loppukesällä, tosin muuttuneiden aikataulujen johdosta osittain osaaikaisina. Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloitti toimintansa epävirallisena jo kesällä 2017. Lakisääteisen toimivallan VATE saa kesäkuussa 2018. Poliittinen ohjaus jatkuu pienin tarkistuksin entisen kaltaisena. Merkittävin rooli siinä on SOTEMAKUjohtoryhmällä, mutta esivalmistelun jatkuessa aiemmin suunniteltua pidempään myös maakuntahallituksen ja sairaanhoitopiirin Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 14

hallituksen päätöksiä tarvitaan valmistelun etenemisen turvaamiseksi. Lisäksi kuntajohtajafoorumi ja laaja alainen SOTEMAKUohjausryhmä tuovat omat näkemyksensä uuden maakunnan rakentamiseen. Kaikkiaan uuden Etelä Pohjanmaan valmistelu on edennyt rakentavasti ja maan kärkijoukoissa. Maakunnan eri toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön ponnekkaasti. Päämääränämme on rakentaa entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä Pohjanmaata. Jatkamme uudistuksen valmistelua pyrkien osallistamaan siihen laajasti kaikkia eteläpohjalaisia. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 15

2. STRATEGISET TAVOITTEET Liitto on määrittänyt talousarviovuodelle 2018 alla olevat strategiset tavoitteet, joiden toteutumisesta raportoidaan sekä maakuntavaltuustolle että hallitukselle. Etelä Pohjanmaan liitto: 1) edistää maakuntaohjelmaan kirjattujen kehittämispainotusten toteutumista Mittari / seurantatapa 2018: vuoden 2017 lopulla hyväksytyn maakuntaohjelman 2018 2021 tunnettuuden lisääminen ja toimijoiden aktivointi raportointi maakuntavaltuustolle, maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmälle maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja sen kärkitoimenpiteitä toteuttavista hankkeista 2) uudistaa maakuntakaavaa laatimalla täydentäviä vaihekaavoja Mittari / seurantatapa 2018: vaihemaakuntakaava III, kaavan hyväksyminen maakuntavaltuustossa vaihemaakuntakaava II:n muutos, kaavan hyväksyminen maakuntavaltuustossa raportointi maakuntakaavoituksen tilanteesta maakuntavaltuustolle vuosittain 3) huolehtii liiton välittämän rakennerahasto ohjelman EAKR ja AIKO rahoituksen tehokkaasta toimeenpanosta Mittari / seurantatapa 2018: Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 16

hankerahoituksen kohdentaminen erityisesti maakuntaohjelmassa ja toimeenpanosuunnitelmassa tunnistettuihin kehittämiskokonaisuuksiin hanketoimijoiden aktivointi ja rahoitettujen hankkeiden tuloksista tiedottaminen osallistavat MYR käytännöt ja eri rahoitusohjelmien tehokas yhteensovitus 4) edistää liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (LJS) kirjattuja kehittämistoimenpiteitä Mittari / seurantatapa 2018: liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuva edunvalvonta hankkeiden ja työryhmien kautta, mukaan lukien joukkoliikenne ja alemman asteen tieverkko, valtatien 19 yhteysvälin Seinäjoki Lapua ja kantatien 67 yhteysvälin Seinäjoki Kurikka liikenteen turvallisuutta ja välityskykyä parantavien toimenpiteiden edistäminen pääradan ja erityisesti Seinäjoki Tampere ratayhteyden palvelutason parantamiseen tähtäävien selvitysten ja suunnitelmien tuottaminen henkilöraideliikenteen pilotointi 5) tukee Etelä Pohjanmaan kansainvälistymistä ja edistää suoran EU rahoituksen hyödyntämistä maakunnan toimijoiden keskuudessa Mittari / seurantatapa 2018: Etelä Pohjanmaan liitolta valmistelutukea saaneiden kansainvälisten hankkeiden lukumäärä hakemukset, joissa liitto on partnerina/leadpartnerina kansainvälisten toimijoiden/verkostojen tapaamiset, ml. Länsi Suomen Eurooppa toimisto (WFEO) toteutetut toimenpiteet ystävyysalueiden kanssa / uudet alueet kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittäminen Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 17

6) edistää maakunnallisen kulttuuristrategian 2020 ja kuntien kulttuuristrategioiden toteutumista sekä kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä Mittari / seurantatapa 2018: käynnistetyt kansalliset ja kansainväliset toimenpiteet ja hankkeet, jotka toteuttavat maakunnallista kulttuuristrategiaa kulttuuristrategian päivitykseen liittyvät tilaisuudet ja toimenpiteet kuntien kulttuuristrategioiden toteuttamiseen ja kuntayhteistyön kehittämiseen liittyvät koulutus ja verkostoitumistilaisuudet kuntien kulttuurivastaavien ja muiden verkostojen kokoontumiset ja tapaamiset 7) toimii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden maakuntien liittojen kanssa sote ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä muissa Etelä Pohjanmaalle tärkeissä edunvalvontatavoitteissa Mittari / seurantatapa 2018: sote ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen Etelä Pohjanmaalla uudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti osallistuminen ja vaikuttaminen maakuntien liittojen yhteisiin kannanottoihin ja tilaisuuksiin järjestelmällinen edunvalvonta liiton määrittämissä asiakokonaisuuksissa päättäjien ja johtavien virkamiesten tapaamiset 8) ylläpitää verkostoja ja vaikuttaa maakunnan sisällä, Vaasan vaalipiirin maakuntien yhteistoiminta alueella (YTA), Länsi Suomen maakuntien alueella (WFA) sekä kansallisesti ja kansainvälisesti Mittari / seurantatapa 2018: uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen sekä aktiivinen osallistuminen sidosryhmien ja päättäjien tapaamisiin osallistuminen Länsi Suomen alueen (WFA) yhteistyöhön (puheenjohtajana 2018 Pirkanmaan liitto) kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja tilaisuuksiin osallistuminen Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 18

9) huolehtii liiton henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työyhteisön toimintakyvystä Mittari / seurantatapa 2018: työyhteisön hyvinvointi (aktiivinen yhteistyö työterveydenhuollon kanssa sekä tyky toiminnan resursointi) henkilöstön osallistuminen koulutuksiin Etelä Pohjanmaan liiton houkuttelevuus työpaikkana (hakemukset avoimina olleisiin työtehtäviin) Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 19

3. TALOUSARVIO VUODELLE 2018 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 2020 3.1 Yleisperustelut ja sitovuustaso Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvio on osa Etelä Pohjanmaan liiton toiminta ja taloussuunnitelmaa, jossa esitetään lisäksi toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitetut henkilöstö ja talousresurssit talousarviovuodelle. Etelä Pohjanmaan liiton talousarvio ja toimintasuunnitelmaehdotus vuosille 2018 2020 sitoo talousarviovuoden 2018 osalta maakuntavaltuustoa toimintatulojen ja menojen tasolla. Maakuntahallitus päättää talousarvion käyttösuunnitelmasta alamomenteittain sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on talousarvion hyväksynyt. Talousarvioehdotus ei sisällä investointeja, joten investointiosaa ei esitetä. 3.2 Käyttötalouden kuvaus Liiton talousarvioehdotus vuodelle 2018 on valmisteltu siten, että käyttötalous jakautuu tehtäväalueeseen: 1. luottamushenkilöhallinto 2. varsinainen toiminta 3. liiton toteuttamat hankkeet Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 20

4. maakuntauudistus/väliaikaishallinto Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan maakunnan liitolla on järjestämisvastuu maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon toimintaedellytysten suhteen. Väliaikaishallinnolle suunnattu valtionrahoitus kanavoituu maakuntaliiton kautta ja on siten osa liiton toimintaa. Lisäksi liitto kerää kuntien toimeksiannosta kuntien rahoitusosuuden EPANET koordinaation rahoitukseen Etelä Pohjanmaan korkeakouluyhdistykselle. Rahoitukseen kerättävät erät käsitellään siten, etteivät siinä olevat tulot ja menot liity liiton muuhun taloudenhoitoon eivätkä talousarvion toteumista kuvaaviin raportteihin. Myös jäsenkuntien maksuosuudet tähän tarkoitukseen esitetään oman taulukkonaan. Käyttötalousosan toimintatuloista jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2018 ovat yhteensä 2 800 135 euroa. Maksuosuudet pysyvät vuoden 2017 tasolla. Jäsenkuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät verovuoden 2016 kunnallis ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Taloussuunnitelmavuotena 2019 kuntien maksuosuuksien on suunniteltu pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2018. 3.2.1 Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon alla ovat maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan, kulttuurilautakunnan sekä koulutusasian toimikunnan ja pk neuvottelukunnan toimintatulot ja menot. Näihin sisältyvät muun muassa luottamushenkilöiden kokous ja vuosipalkkiot, matkakorvaukset sekä muut kokouskustannukset. Maakuntavaltuusto kokoontuu normaalisti kaksi kertaa vuodessa. Vastaavasti maakuntahallituksen kokoukset ovat kuukausittain. Muut toimielimet kokoontuvat itse päättämällään rytmityksellä ja asioiden niin vaatiessa. Mikäli maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö etenee suunnitellusti, järjestetään vuonna 2018 maakuntavaalit. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 21

3.2.2 Varsinainen toiminta Liiton varsinainen toiminta on organisoitu kuudelle tehtäväalueelle (ks. luku 1.3). Tehtäväalueiden määrärahat ovat yhteisiä. Varsinaisen toiminnan toimintamenoihin on varattu yhteensä 2 372 696. Henkilöstömenot (1 335 496 ) muodostavat 56,2 prosenttia varsinaisen toiminnan menoista. Palvelujen ostoihin on varattu 709 500, joka on 29,9 prosenttia varsinaisen toiminnan menoista. 3.2.3 Liiton toteuttamat hankkeet EU tietokeskus Etelä Pohjanmaan liitto on aloittanut vuoden 2013 alusta toiminnan Europe Direct verkoston tiedotuspisteenä. EU tietokeskuksen tavoitteena on EU rahoitusohjelmien ja hankemahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen sekä ajankohtaisten EU asioiden, kansalaisoikeuksien ja unionin painopisteiden tiedottaminen kansalaisille ottaen huomioon alueelliset ja paikalliset tarpeet. Tietokeskus mahdollistaa liiton kansainvälisen toiminnan entistä paremman tiedottamisen sekä aktiivisemman vuorovaikutuksen kansalaisten kanssa esimerkiksi oppilaitosyhteistyön kautta. Euroopan komissio tukee verkostoa sekä tiedollisesti että taloudellisesti. Vuonna 2018 alkaa EU tietokeskuksen osalta uusi kolmivuotinen puiteohjelmakausi vuosiksi 2018 2020, mikäli hakemus menee läpi. Vuodeksi 2018 Komissiolta on haettu 29 520 euron avustusta. Vuonna 2018 EU tietokeskuksen viestinnässä näkyvät kaksi komission painopistettä: EU mahdollisuuksia tarjoavana unionina sekä Euroopan parlamentin vaalit 2019. Lisäksi EU tietokeskus tiedottaa sekä laajasti että eri ryhmille kohdennetusti uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista sekä muista EU:n tarjoamista mahdollisuuksista. Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä Pohjanmaalle hanke Suomen elinkeinoelämältä ja alueilta odotetaan uudistumista. Innovaatiopolitiikan merkitys on kasvanut ja sillä pyritään vahvistamaan alueiden kasvupotentiaalia. Valtakunnalliset mittarit tuottavat usein rajatun kuvan alueen tilanteesta tai ovat ristiriitaisia alueen todellisen tilanteen osalta. Päätöksenteko ja kasvua luova innovaatiopolitiikka vaativat laadukasta, alueiden erityispiirteet huomioivaa tietoa. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 22

Etelä Pohjanmaan liitossa toteutetaan Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä Pohjanmaalle (IKEP) hanketta aikavälillä 1.1.2017 31.12.2018. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maakunnan tulevaisuustyötä ja laajentaa alueellisen päätöksenteon ja kehittämistoimien valmistelemisen tietopohjaa. Hankkeessa laaditaan innovaatiotoiminnan tilannekuva ja seurantajärjestelmä. Hankkeen ensimmäisenä vuotena keskeisinä toimina oli taustatyö, seurattavien innovaatiotoiminnan osa alueiden ja niitä kuvaavien muuttujien valinta ja rajaus, kansallisella ja kansainvälisellä tasolle tehtyjen samankaltaisten prosessien benchmarkkaus sekä tilannekuvan 1.0 version laadinta. Vuonna 2018 tavoitteena on vakiinnuttaa tilannekuvan laatimisprosessi osaksi maakunnan tulevaisuustyötä, jalostaa hankkeessa tuotettua tietoa sekä muodostaa päätelmiä käytännön toimista. Tämä tapahtuu järjestämällä useita keskustelutilaisuuksia ja työpajoja tai seminaareja. Innovaatiotoiminnan tilannekuva järjestelmä päivitetään vuosittain ja sen eteen tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Toiminnan kehittämisen, keskinäisen oppimisen ja vaikuttavuuden kannalta olennaista on toimia yhteistyössä muiden maakuntien ja valtion kanssa, joilla on meneillään erilaisia tilannekuva sekä tiedolla johtamisen prosesseja. 3.2.4 Maakuntauudistus/väliaikaishallinto Liiton talousarvio sisältää maakuntauudistuksen järjestämisvastuuseen liittyvät tehtävät. Ne on esitetty omana kustannuspaikkana, josta ilmenee uudistuksen menot ja tulot. Menot muodostuvat palkoista ja ostopalveluista, jotka liittyvät pääosin valmistelun henkilöstöresursointiin, joko liiton omana toimintana tai kumppanuusorganisaatioilta tapahtuvina ostopalveluina. Tulot rakentuvat valtionrahoituksesta 90 % ja jäsenkuntien maksuosuuksista 10 %. Mikäli valtionrahoitus on 100 % kattavaa, jää jäsenkuntien maksuosuus käyttämättä. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 23

3.3 Talousarviotaulukot 3.3.1 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 3 093 374 3 106 939 3 319 889 3 001 235 2 901 235 Myyntitulot 2 801 901 2 814 935 2 801 235 2 601 235 2 601 235 Maksutulot Tuet ja avustukset 291 473 292 004 518 654 400 000 300 000 Muut toimintatulot Toimintamenot 2 792 997 3 288 996 3 120 755 3 000 755 3 000 755 Henkilöstömenot 1 773 939 1 814 645 1 617 298 1 617 298 1 617 298 Palvelujen ostot 711 092 1 029 860 1 104 163 1 004 163 1 004 163 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 43 977 60 187 62 794 52 794 52 794 Muut toimintamenot 263 989 384 304 336 500 326 500 326 500 Toimintakate 300 377-182 057 199 135 480-99 520 Rahoitustulot ja -menot 640 1 300 650 650 650 Korkotulot 640 1 300 650 650 650 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 301 017-180 757 199 785 1 130-98 870 Poistot ja arvonalentumiset Sumu-poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 301 017 180 757 199 785 1 130 98 870 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä 301 017-180 757 199 785 1 130-98 870 Kertynyt yli-/alijäämä 1 262 932 1 082 175 1 281 960 1 283 090 1 184 220 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 24

3.3.2 Investointiosa Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2019 ja 2020 eivät sisällä investointeja, joten investointiosaa ei laadita. 3.3.3 Rahoitusosa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tulorahoitus 199 785 1 130 98 870 Vuosikate 199 785 1 130 98 870 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit 0 0 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Käyttöomaisuuden vars. myyntitulot Käyttöomaisuuden vars. myyntivoitot/ tappiot NETTOKASSAVIRTA 199 785 1 130 98 870 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 25

4. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNTA Kunnallis verot VEROTULOT 2016 Yhteisö Kiinteistö verot verot Maksuosuus MAKSUOSUUS MAKSUOSUUS MUUTOS Yhteensä Asuink. ilman 2018 (yht.) 2017 (yht.) % Maksu asuink. maksua ALAJÄRVI 25 081 629 2 038 628 2 313 254 29 433 511 123 684,15 123 684,15 118 371,47 5 312,68 4,49 ALAVUS 29 668 089 2 203 089 2 610 881 34 482 059 2 268,18 144 898,92 147 167,10 143 763,55 3 403,55 2,37 EVIJÄRVI 6 961 466 932 735 720 856 8 615 057 36 201,80 36 201,80 36 930,35 728,56 1,97 ILMAJOKI 35 074 563 1 265 537 2 127 404 38 467 504 5 563,49 161 646,38 167 209,86 165 894,23 1 315,64 0,79 ISOJOKI 5 183 527 547 846 413 708 6 145 081 25 822,58 25 822,58 26 918,00 1 095,43 4,07 KARIJOKI 3 508 963 265 526 226 922 4 001 411 16 814,55 16 814,55 16 940,05 125,51 0,74 KAUHAJOKI 38 679 793 3 501 411 3 374 289 45 555 493 191 431,20 191 431,20 194 381,19 2 949,99 1,52 KAUHAVA 47 484 427 3 560 373 3 988 286 55 033 086 2 540,44 231 257,51 233 797,95 238 054,10 4 256,15 1,79 KUORTANE 9 654 535 601 564 851 063 11 107 162 46 674,01 46 674,01 45 747,60 926,40 2,03 KURIKKA 55 388 412 3 438 814 4 341 849 63 169 075 1 889,66 265 446,18 267 335,84 274 178,78 6 842,94 2,50 LAPPAJÄRVI 8 424 729 1 003 090 927 175 10 354 994 43 513,28 43 513,28 42 833,09 680,19 1,59 LAPUA 43 200 211 2 207 178 2 850 512 48 257 901 7 841,64 202 787,13 210 628,77 211 264,89 636,12 0,30 SEINÄJOKI 208 043 536 13 028 324 22 736 387 243 808 247 39 090,67 1 024 519,81 1 063 610,49 1 057 650,57 5 959,92 0,56 SOINI 4 806 532 515 088 510 626 5 832 246 24 508,00 24 508,00 25 488,71 980,71 3,85 TEUVA 14 603 033 717 986 991 258 16 312 277 68 546,70 68 546,70 69 917,23 1 370,53 1,96 VIMPELI 9 191 134 571 187 866 468 10 628 789 1 811,26 44 663,81 46 475,07 45 613,49 861,57 1,89 ÄHTÄRI 17 460 820 1 146 747 2 027 962 20 635 529 86 713,67 86 713,67 86 187,69 525,98 0,61 YHTEENSÄ 562 415 399 37 545 123 51 878 900 651 839 422 61 005,33 2 739 129,67 2 800 135 2 800 135 0 0,00 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 26

Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 sekä taloussuunnitelma 2019 2020 I 27