Palautekooste: JHS XXX Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma

Palautekooste: JHS XXX Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma 2.1.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 16 - Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos - Pohjois-Savon shp - Suomen Kuntaliitto ry. - Lahden kaupunki - Työ- ja elinkeinoministeriö - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, talousosasto - Pirkanmaan liitto - Tilastokeskus - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä - Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky - kanta-hämeen sairaanhoitopiirin ky - Sosiaali- ja terveysministeriö - Päijät-Hämeen liitto - HUS-kuntayhtymä - Uudenmaan maakunta 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 16 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 10 - Tuloksellisuustavoitteiden mittarit pitää olla realistiset. Esim. /asukas on huono mittari yksinään. Mittareissa olisi suotavaa olla myös kolmas osatekijä, jolla saadaan maakunta-alueet samanarvoisiksi. - Lahden kaupunki on ulkoistanut sote toimintonsa vuoden 2017 alusta Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle. Laitamme kuitenkin lyhyet huomiot JHS suosituksesta. Nykyinen suositusluonnos riittää tietotarpeiden osalta Lahden kaupungille. Lahden kaupungin organisaatiosta maakuntaan ja hyvinvointikuntayhtymään siirtyneet talouden asiantuntijat antavat omilta tahoiltaan lausunnot suosituksista. Uusi suositus on kunnan suositusta tarkempi. Talousarviorakenteesta tulee määräävä. Suosituksesta saa kuvan, että maakuntia käsitellään valtion näkökulmasta konsernina, kun ostot ja myynnit maakunnilta täytyy erotella talousarviossa. Ko. maakuntien välisten sisäisten erien täsmäyttäminen tulee kuitenkin jatkossa olemaan mahdotonta. Suosituksesta saa sellaisen kuvan, että maakuntien on tehtävä talousarvio ja taloussuunnitelma palveluluokittain, jota tällä hetkellä ei tehdä edes kunnissa. Kuntien suunnittelurakenne perustuu talouden seurantarakenteeseen, ei palveluluokkiin. Tämä voi nousta haasteeksi suunnittelujärjestelmien osalta. - TEM pitää suosituksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta tärkeinä ja haluamme varata mahdollisuuden ottaa kantaa tarkemmin ensimmäisen palautekierroksen tulosten perusteella. - Pidämme hyvänä ja tärkeänä asiana JHS-suositusten antamista tilastoitavien ja julkaistavien taloustietojen yhdenmukaiselle rakenteelle ja julkaisuformaatille. Toivomme, että lopulliset suositukset (kokonaisuus) valmistuvat pikaisesti, jotta niiden käyttöönotto voidaan aloittaa hyvissä ajoin vuoden 2019 taloussuunnitteluun. Käyttöönotto edellyttää mm. tietojärjestelmämuutoksia, ja asian kuntoon saattaminen vaatii paitsi työpanosta myös rahallista resursointia. Palautepyynnössä mainitaan, että sisäisten erien yksityiskohtaiset kohdistussäännöt annetaan erikseen kustannuslaskentaan liittyvissä suosituksissa ja raportointiohjeissa. Sisäisten toimintojen ja erien käsittelystä annettavien ohjeiden tulee olla selkeät, yhdenmukaiset ja riittävän yksityiskohtaiset, jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa. Sama koskee sisäisten toimintojen käsittelemistä palveluluokituksessa, josta oli samassa yhteydessä oma palautepyyntö. Lisäksi toteamme, että aihetta koskevassa esittelymateriaalissa oli todettu kerättäväksi tietoja ohjaukseen laskutasolla. Mielestämme tämä ei voi olla perusteltua. - Suositus olisi hyvä hyväksyä vasta maakuntatalouden simulointikierroksen jälkeen, jolloin JHS-suositusta olisi

käytännössä testattu. Maakuntalakiluonnoksen mukaan pakollisia toimielimiä ovat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta. Suosituksessa mainitaan erityisesti tavoitteiden asetannan näkökulmasta lautakunnat mm. sivut 13,24,25. Suosituksessa olisi hyvä huomioida maakuntien mahdollisuus päättää toimielinmallistaan jolloin lautakunta - sanana olisi hyvä korvata sanalla toimielin. Suosituksessa olisi hyvä ottaa selkeämmin kantaa maakunnan palvelujen järjestämisen ja tuottajan välinen talousarvioprosessi sekä järjestäjän rooli suhteessa tuotantoon. Kapitaatiokorvaus sekä mahdolliset sopimuskorvaukset tuovat oman haasteen suoranvalinnan palveluissa talousarvio- ja taloussuunnittelulle. Maakunnalla on valinnanvapauslakiluonnoksen perusteella mahdollisuus organisoida sote-keskus maakunnan liikelaitokseen, mutta sen kirjanpito tulee eriyttää. Tähän olisi hyvä ottaa suosituksessa kantaa. Toisaalta suosituksessa nostetaan esiin maakunnan liikelaitos mm. sivulla 25. Maakunta voi organisoida useampaan liikelaitokseen esimerkiksi pelastustoimen osalta. Tämä olisi hyvä ottaa sanamuodoissa huomioon. - Suositukset ovat kattavat ja sisältävät runsaasti esimerkkejä. Suosituksen pohjalta on hyvöä valmistella talousarvio maakunnalle ja suositus ohjaa järjestäjän lisäksi tuotannon talousarvioprosessia, mikä on erittäin hyvä. - Suositus vaikuttaa toimivalta. - Yhdyn Sari Kauppisen (STM) lähettämään palautteeseen, mutta lisään tähän kyselyyn muutaman oman kommentin. - Suositusluonnoksella on merkittävä rooli yhdenmukaistamisessa ja vertailtavuuden varmentamisessa suhteessa toteutuneeseen että eri organisaatioiden välillä. On hyvä että suositus on riittävän karkealla tasolla, jotta jokainen organisaatio pystyy oman toimintansa luonteen mukaisesti jatkojalostamaan tästä tarpeisiinsa parhaiten sopivat kokonaiskehyksen kuitenkaan luomatta kaksinkertaista ratkaisua. Toisaalta on myös tärkeää, että suositus on yksiselitteisen tarkka, jotta ei synny tulkintaeroja eri erien välille ja vertailtavuus heikkenee. Tähän HUS-kuntayhtymän nimissä annettuun palautteeseen on kerätty kommentteja organisaation eri tasoilta eikä kirjoitetut kommentit vastaa pelkästään yhden henkilön arviointityötä. - Talousarvio- ja suunnitelma osuudessa korostuu mittarit ja niiden asetanta. Eri maakuntien tietojen laskentaperusteiden yhteneväisyydellä tulee varmistaa tietojen vertailukelpoisuus rahoituksen jakoa ajatellen. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 15 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 14 1 0 0 0 15 4,93 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 1 4 4 3 2 14 2,93 1 9 3 1 0 14 3,71 Yhteensä 16 14 7 4 2 43 3,86

5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 16 6. Vastustusperusteet Vastaajien määrä: 1 7. Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma -suositusluonnoksen kanssa samanaikaisesti palautekierroksella ovat myös suositusluonnokset Maakuntien tililuettelo sekä Maakuntien taloustietojen raportointi. Vastaako suosituskokonaisuus niitä tietotarpeita, joihin se on tarkoitettu? Millaisia muutoksia toivot tietotarpeiden näkökulmasta? Vastaajien määrä: 7 - Täydentäviä ohjeita tulee lisätä kokonaisuuksiin. - Talousarviosuosituksen ja taloustietojen raporortointisuosituksen välille täytyy saada tarkempi määrittely yhdistelytasoista, miten palveluokittaiset erittelyt kussakin suosituksessa pitää esittää. - Kokonaisuus vastaa toisiaan. Maakuntien taloustietojen raportointi -suositukseen olisi hyvä koota kaikki raportoitavat tiedot. Tämä selkeyttäisi suositusten rakennetta. Tässä tapauksessa maakuntien talousarvio ja -suunnitelma - suositus sisältäisi sisällöllisen suosituksen ja raportointi -suosituksesta löytyisi kaikki maakuntille tulevat raportointivaatimukset. - Mielestäni suositukset vastaavat tietotarpeeseen. - Tietotarpeen näkökulma on vahvasti valtion tarvitsemassa tiedossa. Maakuntien sekä sen liikelaitosten ym. kannalta kaikki tietotarpeet eivät tule näillä ohjeilla täytetyiksi. - Kyllä - Suosituskokonaisuus on varsin kattava. Se antaa puitteet maakunnan tarkemman tason tilikartan ja raportointimallin rakentamiselle. Lopulliset suositukset tulisi saada kevään aikana, jotta ne pystytään huomioimaan järjestelmien määrittelyvaiheessa. 8. Onko maakuntien taloustiedot mahdollista tuottaa tällä suosituskokonaisuudella? Millaisia muutoksia toivot tietojen tuottamisen näkökulmasta? Vastaajien määrä: 6 - Kuinka sitova on taloussuunnitelman rahoitusosa? Miten rahoitetaan pelastustoimen kalliit kalustohankinnat? Pelastustoimen mahdollisuus muuttaa määrärahojen puitteissa investointisuunnitelmaa? (Yli 10.000 mutta alle 50.000 kalustoinvestoinnit) - On mahdollista tuottaa, Maakuntakonsernista raportoitavat talousarviotiedot tarkoittavat käytännössä konsernin tuloslaskelmatasoisen tiedon sekä investointien koostamista konsernitasolla. Tämä ei puolestaan näy käyttötalous., tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosien sisällöissä. Olisi hyvä tuoda suosituksessa esiin, miten tiedot suositellaan esitettävän kyseisissä osissa tai erillisessä osassa ja siirtää raportointivaatimus erilliseen JHS-suositukseen. Toisaalta yhteistyöalueiden investointisuunnitelma olisi hyvä eriyttää pois investointiosasta, koska toteutustapa rahoituksen näkökulmasta toteutuu todennäköisesti Maakuntien tilakeskuksen kautta. Näin ollen ei synny

ristiriitaisia tulkintamahdollisuuksia investointi- ja rahoitusosan välillä. - Maakuntien on mahdollista tuottaa taloustiedot. Kuten aiemmin todettu, näkökulma muissa suosituksissa on vahvasti valtion, ja talouden suunnitteluun saattaa tulla lisätarpeita maakunnan omasta ohjauksesta. Ne voitaneen kuitenkin toteuttaa tämän suosituksen puitteissa. Suuria muutoksia nykyisten kunnallisten organisaatioiden suunnitteluun ei suosituksessa tule. Toki koko maakunnan ohjausjärjestelmä on mietittävä uusista lähtökohdista. - Maakuntien talousarvioiden yhdisteleminen konsernitalousarvioksi siten, että sisäiset erät eliminoidaan tulee olemaan käytännössä mahdotonta. 18 maakunnalla pitäisi olla samanaikaisesti yksimieliset arviot keskinäisistä myynneistä ja ostoista. Esim. kiireellisen hoidon oston ja myynnin euromääräinen arviointi maakunnittain on täysin valistuneen arvauksen varassa. Talousarviosta sopiminen kaikkien 18 maakunnan kesken on käytännössä mahdotonta. - Kyllä, suositus riittävän kattava, mutta onhan tämä käytännössä valtava urakka, joka edellyttää riittäviä resursseja - niin henkilötyötä kuin toimivia tietojärjestelmiä. Suuren organisaation ongelmia (ja byrokratia lisääntyy) - Operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja raportointia varten tarvitsemme Uudenmaan maakunnassa merkittävästi tarkempaa tietoa myös palveluiden käytöstä ja tarpeesta. Palveluiden erilainen tuotteistus tullee hankaloittamaan eri maakuntien välistä vertailua. 9. Huomioiko nyt palautekierroksella oleva paketti mielestäsi kaikki maakuntiin siirtyvät tehtävät ja niiden seurantaan liittyvät tietotarpeet? Vastaajien määrä: 5 - Valtion rahoitusosuus pitää selkeästi näkyä omana rivitietona lyhyessäkin suunnitelmassa. Asiakokonaisuudet saadaan kyllä esille kaikista maakuntiin siirtyvistä tehtävistä, mutta tarkentavia ohjeita pitää olla. Jokainen tehtävä pitää olla näkyvillä. - Yleisesti ottaen kyllä. Suosituksessa ei tosin eritellä maakuntiin siirtyviä tehtäviä (pl. palveluluokitus). - Valmisteilla oleva valinnanvapauslaki luo erityissääntelyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistehtävään. Näin se saattaa aiheuttaa myös joitain huomioitavia asioita ko. tehtävien talousarvioprosessiin. Valinnanvapauslakiluonnoksen (3.11.) 65.2 : "Suun terveydenhuollossa kiinteän korvauksen osuuden on oltava vähintään puolet maakunnan suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluihin osoittamasta määrärahasta. Muissa suoran valinnan palveluissa kiinteän korvauksen on oltava vähintään 2/3 maakunnan suoran valinnan palvelujen kustannuksiin osoittamasta määrärahasta." Ylläoleva muotoilu saattaa kaivata vielä täsmennystä niin, etteivät esimerkiksi hallintokustannusten vyörytyskäytännöt vaikuttaisi ylläolevaan menettelyyn. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että nk. suoran valinnan palveluntuottajille maksettavien asiakaskohtaisten kapitaatiokorvausten kokonaismäärät olisivat sidoksissa talousarvioprosessiin, ja mahdollisesti jo talousarviossa olisi tuottajakorvauksiin käytettävät määrärahat eriteltävä kapitaatiokorvauksiin ja muihin korvauksiin. Kun valinnanvapauslaki on hyväksytty, sen velvoittamat menettelyt olisi hyvä saada mukaan talousarviosuositukseen. - Maakuntaan siirtyvät toimintakokonaisuudet ovat keskenään hyvin eri kokoisia. Todennäköisesti suurempia kokonaisuuksia voisi tarkastella tarkemmallakin tasolla ja näin varmaan suosituksen lisäksi organisaatiossa järjestetäänkin. Toisaalta pienemmän toiminnan liikelaitoksiin ja taseyksiköihin suosituksen myötä saattaa syntyä raskaampia seurantarakenteita - Uudenmaan maakunnan valmistelu on vasta selvitysvaiheessa. Tietoa kaikista tehtävistä ei ole vielä keskitetysti kerätty. Suositusluonnosten runko kuitenkin riittänee valtakunnan tasoisten tietotarpeiden täyttämiseen. Kerran kuussa toimitettavat tiedot palvelevat Uudenmaan maakunnan omaa raportointia. Taloussuunnittelun osalta ohjeistus on varsin karkealla tasolla, tietyiltä osin sitä olisi hyvä täsmentää, jotta eri maakuntien vaikuttavuusmittarit jne. olisivat yhteneviä. 10. Muutosehdotukset suositusluonnoksen JHS XXX Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma kappaleeseen 1. Johdanto 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala -...taloushallinnon palveluntarjoajat... Suosituksista puuttuu muut ministeriöt: esim. sisäministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö...jne

Liikaa sote-painotteista! - Suosituksen kohteena on maakunnat. Suosituksessa huomioidaan maakuntakonserni omistajaohjauksen näkökulmasta sekä määritellään maakuntakonsernista laadittavat tietosisällöt talouden ja tavoitteiden näkökulmasta. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Maakuntien talousarviosta ja -suunnitelmasta raportoitavat tiedot - Tiedot kerätään talousarviovuoden alussa. Onko liian myöhään? - Koko 4. osion siirto raportoinnin JHS-suositukseen ja talousarvioon ja -suunnitelmaan sisällytettävät tiedot kappaleeseen 8 - Kappaleen 4 taulukoissa käytetty 202x-vuosi on ristiriidassa suosituksen muissa taulukoissa oleviin viittauksiin. 202x on kuluva vuosi vs. myöhemmin TA-vuosi1 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.1 Maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä - Tiedot kerätään ulkoisen talousarvion mukaisina. Muutosehdotus; luovutaan maakuntien välisten sisäisten erien raportoinnista talousarvion ja taloussuunnitelmien osalta, sillä niiden täsmäytys tulee olemaan mahdotonta. Tieto ei tuo mitään lisäarvoa. Kyseisten maakuntien välisten erien kautta ei voi tehdä eliminointeja ja saada realistisia lukuja. - Muut toimintamenot tulee olemaan maakunnan kannalta suhteellisen suuri erä, mistä syystä esim. tilavuokrat voisi olla hyvä eritellä tässä yhteydessä. 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.2 Liikelaitos - Tarkempi ohjeistus valtionrahoituksen / maakuntarahoituksen kirjaamisesta (pelastustoimi). - Talousarviossa sisäisistä eristä erotellaan myyntituotoista sisäiset myynnit ja palvelujen ostoista sisäiset ostot. Miten huomioidaan muut sisäiset erät? - Rahoitusosan rahavirrat esitetään taulukossa vastaavassa laajuudessa kuin kohdassa 4.1. Tietojen kerääminen, koostaminen ja kokonaisuuden ymmärtäminen helpottuu. 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.3 Käyttötalous Vastaajien määrä: 4 - Ohjeeseen lisättävä kaikki palveluluokitukset karkealla tasolla. Taulukko ei ole riittävä. Eriytettävä valtionrahoitus ja omarahoitusosuus. - Tämä kohta vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, koska rakenne ei ole loppuun asti mietitty. Mikäli mennään karkealla palveluluokittelulla pitäisi kyseinen karkea taso näkyä hierarkiana myös palveluluokitusta koskevassa suosituksessa. Palveluluokittainen suunnittelu taloussuunnitelmavuosien osalta voi olla haasteellinen. Talouden suunnittelurakenne perustuu usein talouden seurantarakenteeseen. Suositus ohjaa tältä osin maakuntaa talouden seurantarakenteesta. On varmistettava, että seurantarakenne tulee tukemaan myös organisaation/maakunnan operatiivisen toiminnan ja talouden seurantaa. - SOTE-kokonaisuus tulee olemaan suuri ja sen jakaminen alaerittelyihin tai maakunnan haluamallaan palveluluokituksella erittäin todennäköistä. Valittu alaerittely tulee sitomaan tiedon tuottamisjärjestelmän ratkaisua ja rakenteista saattaa helposti tulla raskaita (esim. poistojen erittely) - Suunnittelu vaatii useita dimensioita: sote-liikelaitos vs. sote-palveluluokitus.

17. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.4 Maakuntakonserni Vastaajien määrä: 4 - Sama kuin kohdassa 4.3 - Maakuntakonsernin talousarvion laatiminen tulee olemaan erittäin haasteellista ja edellyttää konsernin yhteistä suunnittelujärjestelmää. Suosituksesta pitäisi ilmetä taso, jolla tiedot raportoidaan (kaikki konserniin kuuluvat yhteisöt vai vain olennaiset). Ensimmäisenä vuonna ei ole edes historiatietoa olemassa maakuntakonsernin talouden osalta, mikä antaisi pohjaa suunnittelulle. - Tekstin kääntäminen velvoittavaan muotoon: Maakuntakonsernista tulee laatia alla olevan taulukon mukaiset tiedot. Taulukko sitten sisällöllisesti kappaleeseen 8 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.5 Investointisuunnitelma Vastaajien määrä: 5 - Ohjeistus löytyy sotelle ja tilakeskukselle. Missä pelastustoimi ja muut maakuntaan siirtyvät organisaatiot? - Suunniteltujen investointien toteuttamisen vaikutus käyttötalouteen on esitettävä maakunnan ja maakuntien tytäryhteisöjen osalta. Tämä on erittäin haasteellista. Miten esitetään, jos tytäryhteisö, jolla on useita omistajia, investoi muille omistajille kuin maakunnalle (maakunnalle ei synny käyttötalousvaikutusta vaan vain muille omistajille)? Suosituksessa olisi hyvä olla tässä kohtaa kerrottu - miten investointi ja mahdolliset rahoitusosuudet esitetään - elinkaarihankkeet ja niiden vaikutus käyttötalouteen - Kappaleeseen 8 siirto vaadittava taulukko ja samalla selkeyttäminen kohdan 8.5 osalta - Investointisuunnitelma vaatii tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten tilakeskus- ja ICTyhtiöiden kanssa, muuten tietovaateiden täyttäminen on haastavaa. Miten valmistelu etenee näissä yhtiöissä maakunnan ensimmäisen talousarvion aikatauluun verrattuna, ovatko vuokratiedot ajoissa käytettävissä? 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Tilinpäätöksessä oleva talousarvion toteutumisvertailu - Pois lause "Laskelmissa on varsinaisesti eroja vain sisäisten erien osalta". Tilinpäätöslaskelmissa ja talousarvion toteutumavertailuissa ei lähtökohtaisesti voi olla erilaisia esittämistapaeroja sisäisten erien osalta. Mikäli lause jätetään tulisi sitä ainakin tarkentaa, että milloin tämä on mahdollista. 20. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Talousarvio ja -suunnitelma - Looginen kokonaisuus - Tasoittumisjakso on varsin lyhyt, talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Tulisiko se maakuntien käynnistyessä olla pidempi (siirtymäkausi?), koska dataa maakuntien toiminnan ja talouden tiedoista saadaan vasta maakuntien käynnistyttyä. 21. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2 Talousarvion yhteys kirjanpitoon ja taloustilastoon

22. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1 Taloussuunnittelun tehtävät - Määritetäänkö keskitetysti, mitä ennustavia tilastoja maakuntien tulee käyttää taloussuunnittelussa ja koska tieto niistä saadaan? (mm. väestön ja työttömyyden kehitys, kustannustasojen muutokset jne.) 23. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.1 Tavoitteiden asettaminen - Viittaus substanssiministeriöiden asettamiin tavoitteisiin, joihin maakunnan tulee vastata. - Tytäryhteisöjen tavoitteiden yms. hyväksyminen valtuustossa tulee olemaan haasteellista, mutta kannatettavaa. s. 11 valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten rooli toiminnan valvonnassa selkeytyy. 24. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.2 Maakunnan tai tehtäväalueen aluetta, asemaa, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat strategiset tavoitteet Vastaajien määrä: 4 Keskeiset erityispiirteet: * pitkät välimatkat * teollisuus * merialue * väestön ikääntyminen *kaivokset * kv yhteistyö * matkailu * liikenne - Tavoitteet voisi jäsennellä myös: taloudellisuus, tuottavuus/tehokkuus, vaikuttavuus, laatu -näkökulmista. Ehdotus: Viimeinen kappale poistetaan kokonaan. Perustelu: Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat valtuuston hyväksymiä. - Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä - Käsitteen 'maakunnan velat' täsmennys kohdassa, jossa puhutaan maakunnan talouden kokonaisuuden tärkeimmistä mittareista. 25. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.2.1 Asiakaslähtöiset tavoitteet Vastaajien määrä: 4 Tasavertaisuusperiaate. - Ehdotus: Viimeinen kappale poistetaan kokonaan. Perustelu: Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat valtuuston hyväksymiä. - Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä - Vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja mittaaminen on mahdollista vaikkakin kattavan mittariston rakentaminen hyvin haasteellista 26. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.2.2 Palvelutoiminnan tuotantoon ja järjestämiseen liittyvät tavoitteet Vastaajien määrä: 5 - Mittarit pitää olla realistiset. - Ehdotus: Poistetaan sanat "päätöstason suhteen" Ehdotus: Poistetaan viimeinen kappale, koska lähtökohtaisesti talousarviossa tavoitteita asettaa vain valtuusto - Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä - Eroavuudet maakuntien tuotteistuksessa eri palveluluokitusten osalta tullee aiheuttamaan

haasteita maakuntien vaikuttavuuden, laadun ja tuottavuuden vertailussa. Tuleeko jokin siirtymäkausi, millä aikavälillä tuotteistukset pyritään yhtenäistämään? 27. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.2.3 Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Vastaajien määrä: 4 - Mittarit pitää olla realistiset ja samalla konseptilla kaikille maakunnille. (Toimintakulut/suorite/kunta tai toimipiste => mediaani) - Viimeinen virke: Toki valtuustonkin tehtävä, mutta erityisesti asetettu tarkastuslautakunnan tehtäväksi, sotkeutuuko tehtävät? - Riskien analysointi ja hallintakeinot tulevat olemaan haasteellinen tehtävä, mutta se on kuitenkin peruslähtökohta toiminnan ja talouden suunnittelulle ja rahoituksen hankkimiselle. Erinomaisia käsiteanalyysejä. - Tulisiko maakuntien käyttämistä mittareista olla tarkempi ohjeistus mm. vaikuttavuuden osalta? Se on osoittautunut ainakin HUS:ssa varsin hankalaksi mitattavaksi, mitä prosesseja mitataan jne. 28. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.3.1 Tavoitteiden sitominen resursseihin (Palokunnan toimintavalmius) - Tuottavuuden ja kehityshankkeiden seurantajakso tulisi olla riittävän pitkä. Prosenttiperusteiset mittarit ovat osoittautuneet haastaviksi, koska kehitysvaiheessa syntyy kustannuksia ja sitoutuu resursseja. Tuottavuuden olisi hyvä perustua pidemmän aikavälin kehittämishankkeisiin, jotka on aikataulutettu ja resursoitu. Painopisteen ei tulisi olla vain nopeiden voittojen kotiuttamisessa, joiden yhteydessä mahdollisesti osa-optimoidaan ja vaarannetaan pidemmän aikavälin kestävä kehitys. Loppuvuoden äkkijarrutuksia pitäisi pystyä välttämään, koska ne usein aiheuttavat seuraavalle vuodelle kalliita jononpurkuja, jotta hoitotakuu toteutuu. 29. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.3.2 Maakunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät - Pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. Riittävä määräraha lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. - Vapaaehtoisista tehtävistä raportointi suunniteltava, jotta avoimuus ja luottamus turvataan 30. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1.4 Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus - Investointien rahoitusosuuden sitovuustaso suunnitelmassa? Käyttöomaisuuden myynti on vaikea arvioida etukäteen. Psr:n avustus (jos vielä tulevaisuudessa olemassa) voidaan arvioida vain minimimäärällä. 31. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.2.1 Tasapainoperiaate - Riskienhallinta ja valvonta (eli johtaminen) korostuvat ja siihen on kohdistettava riittävästi resursseja 32. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.2.2 Brutto- ja nettoperiaate

33. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.2.3 Suorite- ja realisointiperiaate 34. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.2.4 Täydellisyysperiaate 35. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.2.5 Kehysbudjetointiperiaate 36. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.1 Talousarvioasetelman osat ja rakenne 37. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.2.1 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät - ok; täytäntöönpano-ohjeistuksen merkitys korostuu ja tavoitteena sillä tulisi olla ohjaaminen järkevään taloudenhoitoon 38. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.2.2 Maakuntastrategian ja palvelulupauksen esittäminen talousarviossa ja -suunnitelmassa Vastaajien määrä: 4 - Sote-painotteinen. Muut tehtävät unohdettu, palvelulupaus. - Palvelulupauksessa viitataan vain sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin. Olisiko tarpeen huomioida muiden ministeriöiden ohjauksessa olevien valtakunnalliset tavoitteet? - Ohjeistuksessa tulisi korostaa selkeästi, mikä on maakuntakonserniin kuuluvien liikelaitosten itsenäisyys ja mitä ohjataan konserniohjauksella. Varsinkin alkuvaiheessa ohjauksen tulisi olla hyvin tiukkaa, jotta asetetut säästötavoitteet toteutuvat ja toimintaa kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Liikelaitosten palvelustrategia ml. hinnoittelu ja tuottavuustavoitteet tulee laatia kiinteänä maakuntastrategian osana eikä siten, että jokin osa-alue saa perusteetonta etua muiden liiketoiminta-alueiden kustannuksella. 39. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.2.3 Tavoitteiden asettaminen konsernille, konsernijohdolle ja maakunnan edustajille tytäryhteisöissä - Maksuliikenteen hoito = tukipalvelut, Tietohallinto = ICT -palvelut. Eivätkö nämä kuulu ulkoistettaviin tehtäviin? - Kommentti yleisesti tavoitteista: Erinomaista, että valtuuston tavoitteet ja muiden toimielinten asettamat tavoitteet tulee selkeästi eritellä, mikä helpottaa tarkastus- ja arviointityön kohdentamista oikein, oikean tahon suorittamaksi 40. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.2.4 Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet maakunnan talousarviossa sekä toteutumisen seuranta - Maakuntavaltuuston tulee päättää, milloin perustetaan yhtiöitä.

41. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.1 Bruttobudjetoitavan tehtävän käyttötalousosa Vastaajien määrä: 1 - Valtion rahoitusosuus näkyville. 42. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.1.1 Palvelustrategia ja palvelutavoitteet Vastaajien määrä: 1 43. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.1.2 Bruttobudjetoitavan tehtävän tavoitteet ja tunnusluvut - Maakuntavaltuuston on hyväksyttävä tulo- ja menokehykset viimeistään edellisen vuoden keväällä. - Tässä on hyvin esitetty se, että valtuuston tavoitteet ja muiden toimielinten tavoitteet on selkeästi eriteltävä toisistaan. Tämä edesauttaa tarkastuslautakunnan työn kohdentamista oikein ja mahdollistaa paremmin sisäisen tarkastuksen työn hallituksen ja muiden toimielinten ja johdon tukena. 44. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.2 Nettobudjetoitavan tehtävän järjestämismallit - Koko kappaleen alkuun voisi vielä selkeämmin ohjeistaa järjestämismallien käyttöön liittyvistä eroista ja esimerkkejä, mihin tilanteisiin mitäkin mallia voidaan suositella. - Missä tapauksessa on perustettava nettoyksikkö? asiaa olisi hyvä täsmentää ohjeistuksessa, nyt esimerkit varsin yleisellä tasolla. Milloin riittää liikelaitoksen alla toimiva tulosyksikkö tms. 45. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.2.1 Tehtäväkohtaiset tavoitteet - Estetäänkö tällä kohdalla pelastustoimen liikelaitosmalli? Palveluntuottajan monopoliasema = Pelastuslaitos 46. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.2.2 Tulosbudjetti - Ei toimi pelastustoimessa. 47. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.2.3 Rahoitusbudjetti -? - Suosituksessa ajoittain viitataan tällä hetkellä voimassa olevaan kunnan ja kuntayhtymän toimintaa koskeviin suosituksiin ja asetuksiin ja näin ollen on luonnollista että määritteissä käytetään "kunta"-sanaa eikä "maakunta". Tässä kuitenkin tulevaisuutta ajatellen kirjanpidollisen taseyksikön yhdystilivelka KUNNALLE kuulostaa "vanhalta". 48. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.3 Käyttötalouden perustelut 49. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.4 Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot - Palvelutasopäätös!

50. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.1 Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi - Milloin maakunnat saavat tietoonsa JuEl-maksun suuruuden? Tietoa tarvitaan varsin varhaisessa vaiheessa taloussuunnitteluprosessia, koska henkilöstökulut varsin merkittävä kuluerä. 51. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.2 Rahoitustulojen ja -menojen budjetointi - Määritetäänkö tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle kohdistettava korko keskitetysti STM:n tai VM:n toimesta? Vaikeuttanee muuten maakuntien välisten tietojen vertailua. 52. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.3 Poistot ja arvonalentumiset 53. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.4 Laskennalliset kustannukset 54. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.5 Tehtävän kokonaiskustannukset Mittarit. 55. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.3.5.6 Arvonlisäveron käsittely - Tarvitaan tarkemmat ohjeet arvonlisäveron käsittelystä. 56. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.1 Tuloslaskelmaosan asetelma - Käsitteet tuloslaskelmakaavassa tulo ja meno harhaanjohtavia. Pitäisi olla tuotto ja kulu. Kts. kohta 128. 57. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.2 Käyttötalousosan yhdistely tuloslaskelmaosaan 58. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.2.1 Toimintatulojen, toimintamenojen sekä valmistus omaan käyttöön -erän yhdistely

59. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.2.2 Rahoitustulojen ja -menojen yhdistely 60. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.2.3 Poistojen ja arvonalentumisten yhdistely 61. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.2.4 Satunnaisten erien yhdistely 62. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.3 Tuloslaskelmaosassa budjetoitavat erät 63. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.3.1 Valtion rahoituksen budjetointi - Tarkemmat ohjeet. Tilajaa - tuottajamalli 64. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.3.2 Rahoitustulojen ja -menojen budjetointi - Vastaavasti liikelaitosten peruspääoman korko, määritetäänkö yhtenäiset korkoprosentit maakunnille? Mitä tarkoitetaan liikelaitosten ulkoisilla lainoilla ja korkokuluilla? Saavatko ne itse nostaa lainaa ulkoisilta rahoittajilta vai tarkoitetaanko tällä lainoja maakunnalta ja niistä maksettavia korkoja? 65. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.3.3 Satunnaisten erien budjetointi 66. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.4 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Onko riittävät mittarit? 67. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.4.5 Tuloslaskelmaosan vertailutiedot

68. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.5.1 Maakunnan investointisuunnitelma ja maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys - Investointirahoituksen perusteet? - Suurten toimitila- ja kiinteistöinvestointien siirtyminen käyttötalousmenoksi toimitilavuokriin tulisi mielestäni tämän erän osalta sisältää tarkempaa ohjeistusta raportoitavasta sisällöstä. Samoin maakuntaan jäljelle jäävien omien investointien osuudesta suhteessa jatkossa yhä enemmän laiteinvestoinneista rahoitetaan leasingillä, joten onko riittävä suositus tässä kohtaa maininta ainoastaan kokonaisvastuiden raportoinnista? 69. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.5.2 Hanketavoitteet 70. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.5.3 Investointimenojen budjetointi - Taulukosta eriyttäminen yhteistyöalueen investoinnit, joiden osalta käyttötalousvaikutukset huomioitava. Yhteys rahoituslaskelmaan olisi selkeämmin johdettavissa. 71. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.5.4 Investointitulojen budjetointi - Investointiosaan budjetoidaan luovutustulot tasearvosta. Selkeämpi tapa olisi esittää sekä luovutusarvo, tasearvo että mahdollinen myyntivoitto / tappio. 72. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1 Rahoitusosan asetelma - Sitovuustaso taloussuunnitelmassa? - Onko rahoitusosan sitovat tasot jatkossa vain suositus vai määräävä, eli tulevatko valtuustoon nähden sitovat tasot suoraan suosituksesta määräävinä. 73. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1.1 Toiminnan rahavirta 74. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1.2 Investointien rahavirta 75. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1.3 Toiminnan ja investointien rahavirta 76. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1.4 Rahoituksen rahavirta

77. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.1.5 Vaikutus maksuvalmiuteen 78. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.2 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut 79. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.2.1 Investointien omarahoitusosuus -tavoite - Toinen kappale: Miten tämä suhtautuu tasapainovelvoitteeseen, kun toiminnan ja investointien rahavirran tulee olla tasapainossa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden lopussa? 80. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.2.2 Muut tavoitteet - kunta -> maakunta? 81. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.3 Tuloslaskelma- ja investointiosan sekä taseyksikön rahoitusosan yhdistely maakunnan rahoitusosaan 82. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.3.1 Tuloslaskelmaosan yhdistely 83. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.3.2 Investointiosan yhdistely 84. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.6.3.3 Muun taseyksikön rahoitusosan yhdistely 85. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1 Talousarvion sitovuus 86. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1.1 Tavoitteen sitovuus

87. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1.2.1 Määrärahan sitovuus - Kapitaatiokorvausten käsittelyn kirjoittaminen auki tähän eli miten suoran valinnan osalta huomioidaan sitovuus. 88. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1.2.2 Tuloarvion sitovuus 89. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1.2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenvetolaskelma 90. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.2 Taloussuunnitelman sitovuus 91. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.3 Käyttö- ja hankesuunnitelman ja kohderahoitteisen tehtävän osabudjettien sitovuus 92. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.4 Talousarvion muuttaminen - Lauseke: Maakunta ei voi tehdä alijäämäistä budjettia. Miten lausutaan, jos maakunnalla tulee alijäämäinen tilinpäätös. Oli maininta VM:n toimista, mutta käytännön toiminta on syytä kirjoittaa auki. (sote tulee ylittämään budjetit...) 93. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.5.1 Maakunnan talousarvion toteutumisvertailu 94. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.5.2 Konsernin näkökulma ja seuranta 95. Muutosehdotukset kappaleeseen 10. Maakunnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen Aloitus voi olla jo maaliskuussa kun edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

- Terminologinen kysymys halutaanko mainita kaaviossa 4 järjestäjäorganisaatio ja sen rooli. Valtion ohjauksen vuosikellossa huomioitava, että myös substanssiministeriöiden kanssa käytävä ohjaus on osa talousarvio ja -suunnitteluprosessia erityisesti substanssitavoitteiden osalta. - Prosessi selkeästi kuvattu 96. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.1 Suunnittelukehykset - Huhtikuussa on viimeistään maakuntahallituksen annettava suunnittelukehykset! 97. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.1.1 Osallistuva budjetointi - Hyvä idea, mutta ei toimi! Maakunnan on jalkauduttava asukkaiden pariin ja kyseltävä palveluiden kehittämisestä. Maakunnan ei missään nimessä pidä ojentaa rahapussia ja suunnittelua palveluiden käyttäjille! Maakunnan tulee palveluntuottajana ottaa vastaa hyvät toimintatavat palveluiden käyttäjiltä ja maakunnan asukkailta. - Ajatuksena hyvä, mutta kuinka tämä käytännössä esim. erikoissairaanhoidossa toteutetaan. - Osallistuva budjetointi on uusi käytäntö. Vaatii oman suunnittelun, jotta saadaan toteutettua talousarviosuunnittelun kokonaisaikataulun mukaisesti. 98. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.2 Laadintaohjeet - Laadintaohjeet maaliskuussa 99. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.3 Toimielinten talousarvio- ja -suunnitelmaehdotukset - Ensimmäiset ehdotukset toukokuussa? Tarvitaan varmasti useampi käsittely. 100. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.4 Maakunnan hallinnon yhdistely ja tasapainotus Tasapainotuksen ohjeistus. 101. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.5 Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Talousarviokäsittely viimeistään loka-marraskuun vaihteessa. VM:n käsittely viimeistään joulukuussa. Koska on VM:n ensimmäinen maksatus? Miten VM suorittaa maksuosuudet? 102. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.6 Käyttösuunnitelmien ja erillisbudjettien hyväksyminen 103. Muutosehdotukset kappaleeseen 11. Maakunnan liikelaitoksen budjetointi ja käsittely maakunnan talousarviossa

- Yleisohje päivitetty, uusi nimi: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä - valtuustolla merkittävä ohjaava rooli, mistä voi seurata hankalia tilanteita 104. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.1 Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen - Talousarvion valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Laadintaohjeet jo keväällä. - Liikelaitoksen talousarvioehdotus tulee olla valmis jo touko-kesäkuussa, mikä on merkittävästi aikaisemmin kuin nykyisessä prosessissa. Lisäksi valtuusto voi muuttaa liikelaitoksen talousarviota, joten ristiriita liikelaitoksen johtokunnan ja valtuuston välillä voi aktualisoitua. Poliittinen kysymys, kuinka paljon valtaa valtuusto pitää itsellään (investoinnit). Johtosääntövalmistelussa tulisi miettiä jo ennakkoon riskejä, mitä aiheutuu, jos päätösvalta merkittävissäkin asioissa on liikelaitoksen johtokunnalla. Voi syntyä tilanteita, joissa muu tehtäväalueet rahoittavat liikelaitosta. 105. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2 Liikelaitoksen talousarvion rakenne ja sen sitovat erät - Rahoitusmallit pitää olla selkeät. 106. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.1 Liikelaitoksen sitovat tavoitteet - Liikelaitoksen toiminnan perusteet? Onko pelastustoimi kykenevä toimimaan liikelaitoksena, kun päärahoitus on julkista rahoitusta? 107. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.2 Perustelutekstit - Katso kohta 106. 108. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.3 Menojen ja tulojen sitovuus liikelaitoksen talousarviossa 109. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.4 Investointibudjetin sitovat erät 110. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.5 Rahoitusbudjetin sitovat erät - 'ulkoisen anot- ja ottolainauksen erät': Voiko liikelaitos ottaa itse lyhytaikaista lainaa pankeilta ja rahoituslaitoksilta ja toisaalta myös antaa sitä esim. jollekin ulkoiselle yhtiölle? Vai tarkoitetaanko ulkoisilla erillä maakunnan ja liikelaitoksen välisiä eriä, kun liikelaitosta käsitellään maakunnan talousarviossa ulkoisena talousyksikkönä?

111. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.6 Liikelaitoksen tulojen ja menojen budjetointi lajeittain 112. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.7 Liikelaitoksen talousarvion muuttaminen 113. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2.8 Liikelaitoksen talouden tasapainottamisvaatimus 114. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.3 Liikelaitoksen vaikutus maakunnan talouteen 115. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.3.1 Liikelaitosten vaikutus maakunnan tuloksen muodostumiseen 116. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.3.2 Liikelaitoksen vaikutus toiminnan rahoitukseen 117. Muutosehdotukset kappaleeseen 12.1 Yhteistoiminnan järjestämisvaihtoehdot - SOTE 118. Muutosehdotukset kappaleeseen 12.2 Budjetointi- ja taloussuunnittelu sopimusmaakuntamallissa - SOTE - eriyttäminen lisää avoimuutta ja luottamusta 119. Muutosehdotukset kappaleeseen 12.2.1 Tilaajan budjetointi - SOTE 120. Muutosehdotukset kappaleeseen 12.2.2 Tuottajan budjetointi - SOTE

121. Muutosehdotukset kappaleeseen 12.2.3 Rahoittajan budjetointi - SOTE 122. Muutosehdotukset kappaleeseen 13.1 Lakkaavan maakunnan talousarvio ja -suunnitelma - "Kuntaliitokset" 123. Muutosehdotukset kappaleeseen 13.2 Toimintaa jatkavan tai uuden maakunnan talousarvio ja -suunnitelma - "Kuntaliitokset" 124. Muutosehdotukset kappaleeseen 13.3 Taloussuunnitelman tasapainottaminen - Soten kustannukset kuriin! 125. Muutosehdotukset kappaleeseen 14. Opastavat tiedot 126. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien yleinen sanasto = MAKU yleinen Vastaajien määrä: 1 127. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien taseen sanasto = MAKU tase Vastaajien määrä: 1 128. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien tuloslaskelman sanasto = MAKU tulos - Tuloslaskelmakaavan osalta mielestämme käsitteitä toimintatulo ja -meno paremmat olisivat toimintatuotot ja -kulut, joihin on nykyisessä raportoinnissa totuttu. Mielestämme nyt tuloslaskelmarungossa olevat käsitteet aiheuttavat epäselvyyksiä ja ovat vastoin yleistä taloushallinnon raportointia. Meno on mielestämme tuotannontekijän hankinta esim. lääkkeiden osto varastoon. Toimintakulu syntyy, kun esim. vuodeosasto hankkii lääkkeitä potilaalle annettavaksi ja ne kirjataan toimintakuluksi tuloslaskelmaan ko. yksikölle. Tai meno on koko vuoden vakuutusmaksu, joka jaksotetaan 12 kk:lle toimintakuluksi tuloslaskelmaan. Tämä kommentti koskee myös kohtaa 8.4.1.