Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Maakuntien talousarvio ja - suunnitelma

Transkriptio

1 Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Maakuntien talousarvio ja - suunnitelma Organisaatio 6 - Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos - Pohjois-Savon shp - Suomen Kuntaliitto ry. - Lahden kaupunki - Työ- ja elinkeinoministeriö - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, talousosasto - Pirkanmaan liitto - Tilastokeskus - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä - Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky - kanta-hämeen sairaanhoitopiirin ky - Sosiaali- ja terveysministeriö - Päijät-Hämeen liitto - HUS-kuntayhtymä - Uudenmaan maakunta - Helsingin sosiaali- ja terveystoimi 2. Yhteyshenkilön tiedot 6 3. Yleiskommentit Tuloksellisuustavoitteiden mittarit pitää olla realistiset. Esim. /asukas on huono mittari yksinään. Mittareissa olisi suotavaa olla myös kolmas osatekijä, jolla saadaan maakunta-alueet samanarvoisiksi. 3.2 Lahden kaupunki on ulkoistanut sote toimintonsa vuoden 2017 alusta Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle. Laitamme kuitenkin lyhyet huomiot JHS suosituksesta. Nykyinen suositusluonnos riittää tietotarpeiden osalta Lahden kaupungille. Lahden kaupungin organisaatiosta maakuntaan ja hyvinvointikuntayhtymään siirtyneet talouden asiantuntijat antavat omilta tahoiltaan lausunnot suosituksista. Täydennetty kappaletta Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Uusi suositus on kunnan suositusta tarkempi. Talousarviorakenteesta tulee määräävä. Suosituksesta saa kuvan, että maakuntia käsitellään valtion näkökulmasta konsernina, kun ostot ja myynnit maakunnilta täytyy erotella talousarviossa. Ko. maakuntien välisten sisäisten erien täsmäyttäminen tulee kuitenkin jatkossa olemaan mahdotonta. Suosituksesta saa sellaisen kuvan, että maakuntien on tehtävä talousarvio ja taloussuunnitelma palveluluokittain, jota tällä hetkellä ei tehdä edes kunnissa. Kuntien suunnittelurakenne perustuu talouden seurantarakenteeseen, ei palveluluokkiin. Tämä voi nousta haasteeksi suunnittelujärjestelmien osalta.

2 3.3 TEM pitää suosituksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta tärkeinä ja haluamme varata mahdollisuuden ottaa kantaa tarkemmin ensimmäisen palautekierroksen tulosten perusteella. 3.4 Pidämme hyvänä ja tärkeänä asiana JHS-suositusten antamista tilastoitavien ja julkaistavien taloustietojen yhdenmukaiselle rakenteelle ja julkaisuformaatille. Toivomme, että lopulliset suositukset (kokonaisuus) valmistuvat pikaisesti, jotta niiden käyttöönotto voidaan aloittaa hyvissä ajoin vuoden 2019 taloussuunnitteluun. Käyttöönotto edellyttää mm. tietojärjestelmämuutoksia, ja asian kuntoon saattaminen vaatii paitsi työpanosta myös rahallista resursointia. Palautepyynnössä mainitaan, että sisäisten erien yksityiskohtaiset kohdistussäännöt annetaan erikseen kustannuslaskentaan liittyvissä suosituksissa ja raportointiohjeissa. Sisäisten toimintojen ja erien käsittelystä annettavien ohjeiden tulee olla selkeät, yhdenmukaiset ja riittävän yksityiskohtaiset, jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa. Sama koskee sisäisten toimintojen käsittelemistä palveluluokituksessa, josta oli samassa yhteydessä oma palautepyyntö. Lisäksi toteamme, että aihetta koskevassa esittelymateriaalissa oli todettu kerättäväksi tietoja ohjaukseen laskutasolla. Mielestämme tämä ei voi olla perusteltua. 3.5 Suositus olisi hyvä hyväksyä vasta maakuntatalouden simulointikierroksen jälkeen, jolloin JHS-suositusta olisi käytännössä testattu. Maakuntalakiluonnoksen mukaan pakollisia toimielimiä ovat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta. Suosituksessa mainitaan erityisesti tavoitteiden asetannan näkökulmasta lautakunnat mm. sivut 13,24,25. Suosituksessa olisi hyvä huomioida maakuntien mahdollisuus päättää toimielinmallistaan jolloin lautakunta - sanana olisi hyvä korvata sanalla toimielin. Hyväksytty Suosituksessa olisi hyvä ottaa selkeämmin kantaa maakunnan palvelujen järjestämisen ja tuottajan välinen Täydennetty tekstiä kappaleeseen 11. talousarvioprosessi sekä järjestäjän rooli suhteessa tuotantoon. Kapitaatiokorvaus sekä mahdolliset sopimuskorvaukset tuovat oman haasteen suoranvalinnan palveluissa talousarvio- ja taloussuunnittelulle. Maakunnalla on valinnanvapauslakiluonnoksen perusteella mahdollisuus organisoida sote-keskus maakunnan liikelaitokseen, mutta sen kirjanpito tulee eriyttää. Tähän olisi hyvä ottaa suosituksessa kantaa. Toisaalta suosituksessa nostetaan esiin maakunnan liikelaitos mm. sivulla 25. Maakunta voi organisoida useampaan liikelaitokseen esimerkiksi pelastustoimen osalta. Tämä olisi hyvä ottaa sanamuodoissa huomioon. 3.6 Suositukset ovat kattavat ja sisältävät runsaasti esimerkkejä. Suosituksen pohjalta on hyvöä valmistella talousarvio maakunnalle ja suositus ohjaa järjestäjän lisäksi tuotannon talousarvioprosessia, mikä on erittäin hyvä. 3.7 Suositus vaikuttaa toimivalta. 3.8 Yhdyn Sari Kauppisen (STM) lähettämään palautteeseen, mutta lisään tähän kyselyyn muutaman oman kommentin. 3.9 Suositusluonnoksella on merkittävä rooli yhdenmukaistamisessa ja vertailtavuuden

3 varmentamisessa suhteessa toteutuneeseen että eri organisaatioiden välillä. On hyvä että suositus on riittävän karkealla tasolla, jotta jokainen organisaatio pystyy oman toimintansa luonteen mukaisesti jatkojalostamaan tästä tarpeisiinsa parhaiten sopivat kokonaiskehyksen kuitenkaan luomatta kaksinkertaista ratkaisua. Toisaalta on myös tärkeää, että suositus on yksiselitteisen tarkka, jotta ei synny tulkintaeroja eri erien välille ja vertailtavuus heikkenee. Tähän HUS-kuntayhtymän nimissä annettuun palautteeseen on kerätty kommentteja organisaation eri tasoilta eikä kirjoitetut kommentit vastaa pelkästään yhden henkilön arviointityötä Talousarvio- ja suunnitelma osuudessa korostuu mittarit ja niiden asetanta. Eri maakuntien tietojen laskentaperusteiden yhteneväisyydellä tulee varmistaa Hki sote tietojen vertailukelpoisuus rahoituksen jakoa ajatellen. Kommentoitu ja katsottu suositus liikelaitos tasolla (ei maakunta) 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen ,93 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla , ,71 Yhteensä ,86 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen 6 6. Vastustusperusteet - Ei.

4 7. Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma -suositusluonnoksen kanssa samanaikaisesti palautekierroksella ovat myös suositusluonnokset Maakuntien tililuettelo sekä Maakuntien taloustietojen raportointi. Vastaako suosituskokonaisuus niitä tietotarpeita, joihin se on tarkoitettu? Millaisia muutoksia toivot tietotarpeiden näkökulmasta? Vastaajien määrä: Täydentäviä ohjeita tulee lisätä kokonaisuuksiin. 7.2 Talousarviosuosituksen ja taloustietojen raporortointisuosituksen välille täytyy saada tarkempi määrittely yhdistelytasoista, miten palveluokittaiset erittelyt kussakin suosituksessa pitää esittää. 7.3 Kokonaisuus vastaa toisiaan. Maakuntien taloustietojen raportointi -suositukseen olisi hyvä koota kaikki raportoitavat tiedot. Tämä selkeyttäisi suositusten rakennetta. Tässä tapauksessa maakuntien talousarvio ja -suunnitelma - suositus sisältäisi sisällöllisen suosituksen ja raportointi -suosituksesta löytyisi kaikki maakuntille tulevat raportointivaatimukset. JHS-suosituksia on täydennetty mm. saatujen palautteiden perusteella. Asia liittyy JHS-palveluluokitukseen ja JHSkustannuslaskentaan. 7.4 Mielestäni suositukset vastaavat tietotarpeeseen. 7.5 Tietotarpeen näkökulma on vahvasti valtion tarvitsemassa tiedossa. Maakuntien sekä sen liikelaitosten ym. kannalta kaikki tietotarpeet eivät tule näillä ohjeilla täytetyiksi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat tulevaisuuteen liittyviä taloustietoja ja niistä muodostuva kokonaisuus ohjeistetaan tässä suosituksessa. JHS-taloustietojen raportointi perustuu tilinpäätökseen eli historiatietoon. Tiedot toimitetaan eri aikoina ja ne koskevat eri vuosia. 7.6 Kyllä 7.7 Suosituskokonaisuus on varsin kattava. Se antaa puitteet maakunnan tarkemman tason tilikartan ja raportointimallin rakentamiselle. Lopulliset suositukset tulisi saada kevään aikana, jotta ne pystytään huomioimaan järjestelmien määrittelyvaiheessa. 8. Onko maakuntien taloustiedot mahdollista tuottaa tällä suosituskokonaisuudella? Millaisia muutoksia toivot tietojen tuottamisen näkökulmasta? Vastaajien määrä: Kuinka sitova on taloussuunnitelman rahoitusosa? Miten rahoitetaan pelastustoimen kalliit kalustohankinnat? Pelastustoimen mahdollisuus muuttaa määrärahojen puitteissa investointisuunnitelmaa? (Yli mutta alle kalustoinvestoinnit) 8.2 On mahdollista tuottaa, Maakuntakonsernista raportoitavat talousarviotiedot tarkoittavat käytännössä konsernin tuloslaskelmatasoisen tiedon sekä investointien koostamista konsernitasolla. Tämä ei puolestaan näy käyttötalous., tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosien sisällöissä. Olisi hyvä tuoda suosituksessa esiin, miten tiedot suositellaan esitettävän kyseisissä osissa tai erillisessä osassa ja siirtää raportointivaatimus erilliseen JHS-suositukseen. : Investointien sitovuudesta päätetään investointiosassa (valtuusto). Investointiosaa ei ole silloin tarpeen sitoa esim. kovin tarkalla tasolla (ei esim. paloautokohtaisesti). Rahoitusosaan investointimenot tulevat investointiosasta, joten ne ovat sitovia. Ei ole tarpeellista eri osien sisällöissä. Valtion tietotarve on karkealla tasolla kuten kappaleesta 4 käy ilmi. Raportointivaatimusta ei siirretä erilliseen JHSsuositukseen, mutta tämän JHS-suosituksen rakennetta on muutettu. Tarkempi ohjeistus eli

5 Toisaalta yhteistyöalueiden investointisuunnitelma olisi hyvä eriyttää pois investointiosasta, koska toteutustapa rahoituksen näkökulmasta toteutuu todennäköisesti Maakuntien tilakeskuksen kautta. Näin ollen ei synny ristiriitaisia tulkintamahdollisuuksia investointi- ja rahoitusosan välillä. 8.3 Maakuntien on mahdollista tuottaa taloustiedot. Kuten aiemmin todettu, näkökulma muissa suosituksissa on vahvasti valtion, ja talouden suunnitteluun saattaa tulla lisätarpeita maakunnan omasta ohjauksesta. Ne voitaneen kuitenkin toteuttaa tämän suosituksen puitteissa. Suuria muutoksia nykyisten kunnallisten organisaatioiden suunnitteluun ei suosituksessa tule. Toki koko maakunnan ohjausjärjestelmä on mietittävä uusista lähtökohdista. 8.4 Maakuntien talousarvioiden yhdisteleminen konsernitalousarvioksi siten, että sisäiset erät eliminoidaan tulee olemaan käytännössä mahdotonta. 18 maakunnalla pitäisi olla samanaikaisesti yksimieliset arviot keskinäisistä myynneistä ja ostoista. Esim. kiireellisen hoidon oston ja myynnin euromääräinen arviointi maakunnittain on täysin valistuneen arvauksen varassa. Talousarviosta sopiminen kaikkien 18 maakunnan kesken on käytännössä mahdotonta. 8.5 Kyllä, suositus riittävän kattava, mutta onhan tämä käytännössä valtava urakka, joka edellyttää riittäviä resursseja - niin henkilötyötä kuin toimivia tietojärjestelmiä. Suuren organisaation ongelmia (ja byrokratia lisääntyy) 8.6 Operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja raportointia varten tarvitsemme Uudenmaan maakunnassa merkittävästi tarkempaa tietoa myös palveluiden käytöstä ja tarpeesta. Palveluiden erilainen tuotteistus tullee hankaloittamaan eri maakuntien välistä vertailua. Hki sote Jos tarkastelee toimialaa tulevana liikelaitoksena niin ainakin tiettyjen tavoiteiden mittaamisten ja rahoituslakelmien tekeminen puuttuu. Mutta mahdollista se varmaan on. kappaleet 6-13 on siirretty liitteeksi 1 Käsikirja. Hyväksytty Konsernitalousarvioon ei sisälly 18 maakuntaa, vaan kukin maakunta laatii oman konsernitalousarvionsa. Maakuntakonsernin muodostavat pääasiassa maakunta (liikelaitos on osa maakuntaa), sen tytäryhteisöt ja osuudet maakuntien yhteisistä palvelulaitoksista. 9. Huomioiko nyt palautekierroksella oleva paketti mielestäsi kaikki maakuntiin siirtyvät tehtävät ja niiden seurantaan liittyvät tietotarpeet? Vastaajien määrä: Valtion rahoitusosuus pitää selkeästi näkyä omana rivitietona lyhyessäkin suunnitelmassa. Asiakokonaisuudet saadaan kyllä esille kaikista maakuntiin siirtyvistä tehtävistä, mutta tarkentavia ohjeita pitää olla. Jokainen tehtävä pitää olla näkyvillä. 9.2 Yleisesti ottaen kyllä. Suosituksessa ei tosin eritellä maakuntiin siirtyviä tehtäviä (pl. palveluluokitus). 9.3 Valmisteilla oleva valinnanvapauslaki luo erityissääntelyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistehtävään. Näin se saattaa aiheuttaa myös joitain huomioitavia asioita ko. tehtävien talousarvioprosessiin. Valinnanvapauslakiluonnoksen (3.11.) 65.2 : "Suun terveydenhuollossa kiinteän korvauksen osuuden on Täydennetty kappaleen 1 Johdanto tekstiä siten, että lakimuutokset on huomioitava maakunnan taloussuunnittelussa.

6 oltava vähintään puolet maakunnan suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluihin osoittamasta määrärahasta. Muissa suoran valinnan palveluissa kiinteän korvauksen on oltava vähintään 2/3 maakunnan suoran valinnan palvelujen kustannuksiin osoittamasta määrärahasta." Ylläoleva muotoilu saattaa kaivata vielä täsmennystä niin, etteivät esimerkiksi hallintokustannusten vyörytyskäytännöt vaikuttaisi ylläolevaan menettelyyn. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että nk. suoran valinnan palveluntuottajille maksettavien asiakaskohtaisten kapitaatiokorvausten kokonaismäärät olisivat sidoksissa talousarvioprosessiin, ja mahdollisesti jo talousarviossa olisi tuottajakorvauksiin käytettävät määrärahat eriteltävä kapitaatiokorvauksiin ja muihin korvauksiin. Kun valinnanvapauslaki on hyväksytty, sen velvoittamat menettelyt olisi hyvä saada mukaan talousarviosuositukseen. 9.4 Maakuntaan siirtyvät toimintakokonaisuudet ovat keskenään hyvin eri kokoisia. Todennäköisesti suurempia kokonaisuuksia voisi tarkastella tarkemmallakin tasolla ja näin varmaan suosituksen lisäksi organisaatiossa järjestetäänkin. Toisaalta pienemmän toiminnan liikelaitoksiin ja taseyksiköihin suosituksen myötä saattaa syntyä raskaampia seurantarakenteita 9.5 Uudenmaan maakunnan valmistelu on vasta selvitysvaiheessa. Tietoa kaikista tehtävistä ei ole vielä keskitetysti kerätty. Suositusluonnosten runko kuitenkin riittänee valtakunnan tasoisten tietotarpeiden täyttämiseen. Kerran kuussa toimitettavat tiedot palvelevat Uudenmaan maakunnan omaa raportointia. Taloussuunnittelun osalta ohjeistus on varsin karkealla tasolla, tietyiltä osin sitä olisi hyvä täsmentää, jotta eri Hki sote maakuntien vaikuttavuusmittarit jne. olisivat yhteneviä. Seurantaan liittyviin tietotarpeisiin pyydetään tarkennuksia etenkin palveluokitussuosituksessa. Täydennetty kappaleen Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi tekstiä. Täydennetty kappaleen Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi tekstiä. Täydennetty kappaleen 1 Johdanto tekstiä siten, että lakimuutokset on huomioitava maakunnan taloussuunnittelussa. 10. Muutosehdotukset suositusluonnoksen JHS XXX Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma kappaleeseen 1. Johdanto 10.1 Ei. 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala taloushallinnon palveluntarjoajat... Suosituksista puuttuu muut ministeriöt: esim. sisäministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö...jne Liikaa sote-painotteista! Täydennetty tekstiä.

7 11.2 Suosituksen kohteena on maakunnat. Suosituksessa huomioidaan maakuntakonserni omistajaohjauksen näkökulmasta sekä määritellään maakuntakonsernista laadittavat tietosisällöt talouden ja tavoitteiden näkökulmasta. Hyväksytty 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset 12.1 Ei. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Maakuntien talousarviosta ja -suunnitelmasta raportoitavat tiedot Vastaajien määrä: Tiedot kerätään talousarviovuoden alussa. Onko liian myöhään? 13.2 Koko 4. osion siirto raportoinnin JHS-suositukseen ja talousarvioon ja -suunnitelmaan sisällytettävät tiedot kappaleeseen Kappaleen 4 taulukoissa käytetty 202x-vuosi on ristiriidassa suosituksen muissa taulukoissa oleviin viittauksiin. 202x on kuluva vuosi vs. myöhemmin TAvuosi1 Maakuntavaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvio ja -suunnitelma ovat tulevaisuuteen liittyviä taloustietoja ja niistä muodostuva kokonaisuus ohjeistetaan tässä suosituksessa. JHS-taloustietojen raportointi perustuu tilinpäätökseen eli historiatietoon. Suosituksen muut kappaleet on siirretty liitteeksi, jolloin vuosiluvut ovat loogisia. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.1 Maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä Vastaajien määrä: Ei Tiedot kerätään ulkoisen talousarvion mukaisina. Muutosehdotus; luovutaan maakuntien välisten sisäisten erien raportoinnista talousarvion ja taloussuunnitelmien osalta, sillä niiden täsmäytys tulee olemaan mahdotonta. Tieto ei tuo mitään lisäarvoa. Kyseisten maakuntien välisten erien kautta ei voi tehdä eliminointeja ja saada realistisia lukuja Muut toimintamenot tulee olemaan maakunnan kannalta suhteellisen suuri erä, mistä syystä esim. tilavuokrat voisi olla hyvä eritellä tässä yhteydessä. Tarkoituksena on kerätä maakuntien välisiä ostoja ja myyntejä; sisäisiä eriä niillä ei ole. Kyse on arvioista. Tarkemmalla tasolla saa tehdä, esimerkiksi Tilavuokrat ja Muut toimintamenot. Maakunnan asetuksessa ko. tietoa ei ole erikseen. Taulukossa on kuitenkin kyse ministeriön tietotarpeesta. Ylimääräistä tiedonantotaakkaa on vältettävä.

8 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.2 Liikelaitos Vastaajien määrä: Tarkempi ohjeistus valtionrahoituksen / maakuntarahoituksen kirjaamisesta (pelastustoimi) Talousarviossa sisäisistä eristä erotellaan myyntituotoista sisäiset myynnit ja palvelujen ostoista sisäiset ostot. Miten huomioidaan muut sisäiset erät? 15.3 Rahoitusosan rahavirrat esitetään taulukossa vastaavassa laajuudessa kuin kohdassa 4.1. Tietojen kerääminen, koostaminen ja kokonaisuuden ymmärtäminen helpottuu. Myös pelastustoimen rahoitus sisältyy maakunnan saamaan yleiskatteiseen rahoitukseen. Kyse ei ole sisäistä eristä vaan maakuntien liikelaitosten välisistä ostoista ja myynneistä. 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.3 Käyttötalous Vastaajien määrä: Ohjeeseen lisättävä kaikki palveluluokitukset karkealla tasolla. Taulukko ei ole riittävä. Eriytettävä valtionrahoitus ja omarahoitusosuus Tämä kohta vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, koska rakenne ei ole loppuun asti mietitty. Mikäli mennään karkealla palveluluokittelulla pitäisi kyseinen karkea taso näkyä hierarkiana myös palveluluokitusta koskevassa suosituksessa. Palveluluokittainen suunnittelu taloussuunnitelmavuosien osalta voi olla haasteellinen. Talouden suunnittelurakenne perustuu usein talouden seurantarakenteeseen. Suositus ohjaa tältä osin maakuntaa talouden seurantarakenteesta. On varmistettava, että seurantarakenne tulee tukemaan myös organisaation/maakunnan operatiivisen toiminnan ja talouden seurantaa SOTE-kokonaisuus tulee olemaan suuri ja sen jakaminen alaerittelyihin tai maakunnan haluamallaan palveluluokituksella erittäin todennäköistä. Valittu alaerittely tulee sitomaan tiedon tuottamisjärjestelmän ratkaisua ja rakenteista saattaa helposti tulla raskaita (esim. poistojen erittely) 16.4 Suunnittelu vaatii useita dimensioita: sote-liikelaitos vs. Hki sote sote-palveluluokitus. s. 7 Kohta: Käyttötaloudesta ilmoitetaan eriteltyinä karkealla palveluluokittelulla toimintamenot ja toimintakulut, näiden erotuksena muodustuva toimintakate sekä poistot. Onko kirjoitusvirhe? * tulisiko olla toimintatulot ja toimintamenot? Ko. tiedot voidaan tuottaa maakunnan omaan käyttöön. Tällä ylätasolla kerättävä tieto riittää valtiolle. Tiedonantotaakkaa ei ole syytä kasvattaa. Hyväksytty

9 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.4 Maakuntakonserni Vastaajien määrä: Sama kuin kohdassa Maakuntakonsernin talousarvion laatiminen tulee olemaan erittäin haasteellista ja edellyttää konsernin yhteistä suunnittelujärjestelmää. Suosituksesta pitäisi ilmetä taso, jolla tiedot raportoidaan (kaikki konserniin kuuluvat yhteisöt vai vain olennaiset). Ko. tiedot voidaan tuottaa maakunnan omaan käyttöön. Tällä ylätasolla kerättävä tieto riittää valtiolle. Tiedonantotaakkaa ei ole syytä kasvattaa. Täydennetty tekstiä: Olennaiset konserniin kuuluvat yhteisöt huomioidaan. Ensimmäisenä vuonna ei ole edes historiatietoa olemassa maakuntakonsernin talouden osalta, mikä antaisi pohjaa suunnittelulle Tekstin kääntäminen velvoittavaan muotoon: Maakuntakonsernista tulee laatia alla olevan taulukon mukaiset tiedot. Taulukko sitten sisällöllisesti kappaleeseen 8 Hyväksytty Kts. palaute Muutosehdotukset kappaleeseen 4.5 Investointisuunnitelma Vastaajien määrä: Ohjeistus löytyy sotelle ja tilakeskukselle. Missä pelastustoimi ja muut maakuntaan siirtyvät organisaatiot? 18.2 Suunniteltujen investointien toteuttamisen vaikutus käyttötalouteen on esitettävä maakunnan ja maakuntien tytäryhteisöjen osalta. Tämä on erittäin haasteellista. Miten esitetään, jos tytäryhteisö, jolla on useita omistajia, investoi muille omistajille kuin maakunnalle (maakunnalle ei synny käyttötalousvaikutusta vaan vain muille omistajille)? Pelastustoimi ja kaikki maakuntaan siirtyvät toiminnot sisältyvät tekstiin; sitä on vain täydennetty erityisesti soteen liittyvällä vaatimuksella. Täydennetty tekstiä: Ellei tytäryhteisön investoinnilla ole vaikutusta maakunnan käyttötalouteen, sitä ei tarvitse esittää. Suosituksessa olisi hyvä olla tässä kohtaa kerrottu - miten investointi ja mahdolliset rahoitusosuudet esitetään - elinkaarihankkeet ja niiden vaikutus käyttötalouteen 18.3 Kappaleeseen 8 siirto vaadittava taulukko ja samalla selkeyttäminen kohdan 8.5 osalta 18.4 Investointisuunnitelma vaatii tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten tilakeskus- ja ICTyhtiöiden kanssa, muuten tietovaateiden täyttäminen on haastavaa. Miten valmistelu etenee näissä yhtiöissä maakunnan ensimmäisen talousarvion aikatauluun verrattuna, ovatko vuokratiedot ajoissa käytettävissä? Täydennetty tekstiä. Ei siirretä kappaleeseen 8 (kts. palaute 13.2). Kappaletta 8.5 on selkeytetty. Täydennetty tekstiä tällä näkökulmalla.

10 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Tilinpäätöksessä oleva talousarvion toteutumisvertailu 19.1 Ei Pois lause "Laskelmissa on varsinaisesti eroja vain sisäisten erien osalta". Tilinpäätöslaskelmissa ja talousarvion toteutumavertailuissa ei lähtökohtaisesti voi olla erilaisia esittämistapaeroja sisäisten erien osalta. Mikäli lause jätetään tulisi sitä ainakin tarkentaa, että milloin tämä on mahdollista. Täydennetty tekstiä perustelulla. 20. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Talousarvio ja -suunnitelma Vastaajien määrä: Ei Looginen kokonaisuus 20.3 Tasoittumisjakso on varsin lyhyt, talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Tulisiko se maakuntien käynnistyessä olla pidempi (siirtymäkausi?), koska dataa maakuntien toiminnan ja talouden tiedoista saadaan vasta maakuntien käynnistyttyä. Hki sote s. 9 Liikelaitoksen talousarviossa tulee olla käyttötalousja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Rahoitusosa? Osoitus millä rahoitustarve katetaan. >> Laskennan kehittäminen? Tällä hetkellä rahoituslaskelma ollut kaupunkikonsernintasolla Perustuu maakunnan lakiehdokseen. 21. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2 Talousarvion yhteys kirjanpitoon ja taloustilastoon 21.1 Ei. 22. Muutosehdotukset kappaleeseen 7.1 Taloussuunnittelun tehtävät 22.1 Ei Määritetäänkö keskitetysti, mitä ennustavia tilastoja maakuntien tulee käyttää taloussuunnittelussa ja koska tieto niistä saadaan? (mm. väestön ja työttömyyden kehitys, kustannustasojen muutokset jne.) Ei määritetä keskitetysti.

11 23. Muutosehdotukset kappaleeseen Tavoitteiden asettaminen Vastaajien määrä: Ei Viittaus substanssiministeriöiden asettamiin tavoitteisiin, joihin maakunnan tulee vastata Tytäryhteisöjen tavoitteiden yms. hyväksyminen valtuustossa tulee olemaan haasteellista, mutta kannatettavaa. s. 11 valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten rooli toiminnan valvonnassa selkeytyy. Hyväksytty 24. Muutosehdotukset kappaleeseen Maakunnan tai tehtäväalueen aluetta, asemaa, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat strategiset tavoitteet Vastaajien määrä: Ei. Keskeiset erityispiirteet: * pitkät välimatkat * teollisuus * merialue * väestön ikääntyminen *kaivokset * kv yhteistyö * matkailu * liikenne 24.2 Tavoitteet voisi jäsennellä myös: taloudellisuus, tuottavuus/tehokkuus, vaikuttavuus, laatu - näkökulmista. Ehdotus: Viimeinen kappale poistetaan kokonaan. Perustelu: Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat Hyväksytty valtuuston hyväksymiä Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä Hyväksytty 24.4 Käsitteen 'maakunnan velat' täsmennys kohdassa, jossa puhutaan maakunnan talouden kokonaisuuden tärkeimmistä mittareista. Täydennetty tekstiä mm. näillä näkökulmilla. Täydennetty tekstiä tällä näkökulmalla. Lisätty alaviitteeksi tunnusluvun velat ja vastuut käyttötuloista perustelu. 25. Muutosehdotukset kappaleeseen Asiakaslähtöiset tavoitteet Vastaajien määrä: Ei. Tasavertaisuusperiaate Ehdotus: Viimeinen kappale poistetaan kokonaan. Perustelu: Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat Hyväksytty valtuuston hyväksymiä Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä Hyväksytty 25.4 Vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja mittaaminen on mahdollista vaikkakin kattavan mittariston rakentaminen hyvin haasteellista Täydennetty tekstiä tästä näkökulmasta.

12 26. Muutosehdotukset kappaleeseen Palvelutoiminnan tuotantoon ja järjestämiseen liittyvät tavoitteet Vastaajien määrä: Mittarit pitää olla realistiset Ehdotus: Poistetaan sanat "päätöstason suhteen" Hyväksytty Ehdotus: Poistetaan viimeinen kappale, koska lähtökohtaisesti talousarviossa tavoitteita asettaa vain Hyväksytty valtuusto 26.3 Kts. yleiskommentti sana lautakunta -käytöstä Hyväksytty 26.4 Eroavuudet maakuntien tuotteistuksessa eri palveluluokitusten osalta tullee aiheuttamaan haasteita maakuntien vaikuttavuuden, laadun ja tuottavuuden vertailussa. Tuleeko jokin siirtymäkausi, millä aikavälillä tuotteistukset pyritään yhtenäistämään? 27. Muutosehdotukset kappaleeseen Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Vastaajien määrä: Mittarit pitää olla realistiset ja samalla konseptilla kaikille maakunnille. (Toimintakulut/suorite/kunta tai toimipiste => mediaani) 27.2 Viimeinen virke: Toki valtuustonkin tehtävä, mutta erityisesti asetettu tarkastuslautakunnan tehtäväksi, sotkeutuuko tehtävät? 27.3 Riskien analysointi ja hallintakeinot tulevat olemaan haasteellinen tehtävä, mutta se on kuitenkin peruslähtökohta toiminnan ja talouden suunnittelulle ja rahoituksen hankkimiselle. Erinomaisia käsiteanalyysejä Tulisiko maakuntien käyttämistä mittareista olla tarkempi ohjeistus mm. vaikuttavuuden osalta? Se on osoittautunut ainakin HUS:ssa varsin hankalaksi mitattavaksi, mitä prosesseja mitataan jne. Hki sote Liikelaitokselle vai maakunnalle? Poistettu virke. (koskee molempia) 28. Muutosehdotukset kappaleeseen Tavoitteiden sitominen resursseihin 28.1 Ei. (Palokunnan toimintavalmius) 28.2 Tuottavuuden ja kehityshankkeiden seurantajakso tulisi olla riittävän pitkä. Prosenttiperusteiset mittarit ovat osoittautuneet haastaviksi, koska kehitysvaiheessa syntyy kustannuksia ja sitoutuu resursseja. Tuottavuuden olisi hyvä perustua pidemmän aikavälin kehittämishankkeisiin, jotka on aikataulutettu ja resursoitu. Painopisteen ei tulisi olla vain nopeiden voittojen kotiuttamisessa, joiden yhteydessä Täydennetty tekstiä näillä näkökulmilla.

13 mahdollisesti osa-optimoidaan ja vaarannetaan pidemmän aikavälin kestävä kehitys. Loppuvuoden äkkijarrutuksia pitäisi pystyä välttämään, koska ne usein aiheuttavat seuraavalle vuodelle kalliita jononpurkuja, jotta hoitotakuu toteutuu. 29. Muutosehdotukset kappaleeseen Maakunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät 29.1 Pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. Riittävä määräraha lakisääteisten tehtävien hoitamiseen Vapaaehtoisista tehtävistä raportointi suunniteltava, jotta avoimuus ja luottamus turvataan Pelastustoimi kuuluu maakuntalain mukaisiin tehtäviin, jolloin valtuusto päättää määrärahan jaosta. Täydennetty tekstiä riittävän määrärahan näkökulmilla. Täydennetty tekstiä tällä näkökulmalla. 30. Muutosehdotukset kappaleeseen Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus 30.1 Investointien rahoitusosuuden sitovuustaso suunnitelmassa? Käyttöomaisuuden myynti on vaikea arvioida etukäteen. Psr:n avustus (jos vielä tulevaisuudessa olemassa) voidaan arvioida vain minimimäärällä. Kappaleessa Maakunnan investointisuunnitelma ja maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys on asetelma 3 Maakunnan investointiosa. Siitä käy ilmi, että investointitulot eivät ole sitovia valtuustoon nähden. 31. Muutosehdotukset kappaleeseen Tasapainoperiaate 31.1 Ei Riskienhallinta ja valvonta (eli johtaminen) korostuvat ja siihen on kohdistettava riittävästi resursseja 32. Muutosehdotukset kappaleeseen Brutto- ja nettoperiaate 32.1 Ei. Hki sote Sotessa tällä hetkellä kaksi nettobudjetoitua ta-kohtaa: Apotti ja sote- ja maakuntauudistus 33. Muutosehdotukset kappaleeseen Suorite- ja realisointiperiaate

14 33.1 Ei. 34. Muutosehdotukset kappaleeseen Täydellisyysperiaate 34.1 Ei. 35. Muutosehdotukset kappaleeseen Kehysbudjetointiperiaate 35.1 Ei. 36. Muutosehdotukset kappaleeseen 8.1 Talousarvioasetelman osat ja rakenne 36.1 Ei. 37. Muutosehdotukset kappaleeseen Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 37.1 Ei ok; täytäntöönpano-ohjeistuksen merkitys korostuu ja tavoitteena sillä tulisi olla ohjaaminen järkevään taloudenhoitoon 38. Muutosehdotukset kappaleeseen Maakuntastrategian ja palvelulupauksen esittäminen talousarviossa ja -suunnitelmassa Vastaajien määrä: Sote-painotteinen. Muut tehtävät unohdettu, palvelulupaus Palvelulupauksessa viitataan vain sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin. Olisiko tarpeen huomioida muiden ministeriöiden ohjauksessa olevien valtakunnalliset tavoitteet? 38.3 Ohjeistuksessa tulisi korostaa selkeästi, mikä on maakuntakonserniin kuuluvien liikelaitosten itsenäisyys ja mitä ohjataan konserniohjauksella. Varsinkin alkuvaiheessa ohjauksen tulisi olla hyvin tiukkaa, jotta asetetut säästötavoitteet toteutuvat ja toimintaa kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Palvelulupauksesta on säädetty vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä. Täydennetty tekstiä. Palvelulupauksesta on säädetty vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä. Täydennetty tekstiä. Liikelaitos on osa maakuntaa. Liikelaitoksen taloussuunnittelusta ja tavoitteista on ohjeistettu kappaleessa 11.

15 Liikelaitosten palvelustrategia ml. hinnoittelu ja tuottavuustavoitteet tulee laatia kiinteänä maakuntastrategian osana eikä siten, että jokin osaalue saa perusteetonta etua muiden liiketoimintaalueiden kustannuksella. Maakuntakonserniin kuuluvat pääsääntöisesti maakunnan tytäryhteisöt, joita koskee konserniohjaus. 39. Muutosehdotukset kappaleeseen Tavoitteiden asettaminen konsernille, konsernijohdolle ja maakunnan edustajille tytäryhteisöissä 39.1 Maksuliikenteen hoito = tukipalvelut, Tietohallinto = ICT -palvelut. Eivätkö nämä kuulu ulkoistettaviin tehtäviin? 39.2 Kommentti yleisesti tavoitteista: Erinomaista, että valtuuston tavoitteet ja muiden toimielinten asettamat tavoitteet tulee selkeästi eritellä, mikä helpottaa tarkastus- ja arviointityön kohdentamista oikein, oikean tahon suorittamaksi Hyväksytty 40. Muutosehdotukset kappaleeseen Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet maakunnan talousarviossa sekä toteutumisen seuranta 40.1 Ei Maakuntavaltuuston tulee päättää, milloin perustetaan yhtiöitä. Yksittäinen asia, mm. tähän liittyvä toimivalta ratkaistaan hallintosäännössä. Maakuntastrategiaan liittyvässä omistajapolitiikassa on arvioitava, missä maakunta on mukana omistajana. Tähän tulee myös talousarviotavoitteiden perustua. 41. Muutosehdotukset kappaleeseen Bruttobudjetoitavan tehtävän käyttötalousosa 41.1 Valtion rahoitusosuus näkyville. Valtion rahoitusta ei kohdenneta tehtävittäin. 42. Muutosehdotukset kappaleeseen Palvelustrategia ja palvelutavoitteet 42.1 Ei. 43. Muutosehdotukset kappaleeseen Bruttobudjetoitavan tehtävän tavoitteet ja tunnusluvut

16 43.1 Maakuntavaltuuston on hyväksyttävä tulo- ja menokehykset viimeistään edellisen vuoden keväällä Tässä on hyvin esitetty se, että valtuuston tavoitteet ja muiden toimielinten tavoitteet on selkeästi eriteltävä toisistaan. Tämä edesauttaa tarkastuslautakunnan työn kohdentamista oikein ja mahdollistaa paremmin sisäisen tarkastuksen työn hallituksen ja muiden toimielinten ja johdon tukena. Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 10.1 Suunnittelukehykset todetaan mm.: Huhti-toukokuussa maakuntahallitus antaa kehysbudjettinsa taloussuunnittelukaudelle. 44. Muutosehdotukset kappaleeseen Nettobudjetoitavan tehtävän järjestämismallit Vastaajien määrä: Ei Koko kappaleen alkuun voisi vielä selkeämmin ohjeistaa järjestämismallien käyttöön liittyvistä eroista ja esimerkkejä, mihin tilanteisiin mitäkin mallia voidaan suositella Missä tapauksessa on perustettava nettoyksikkö? asiaa olisi hyvä täsmentää ohjeistuksessa, nyt esimerkit varsin yleisellä tasolla. Milloin riittää liikelaitoksen alla toimiva tulosyksikkö tms. Täydennetty tekstiä. Täydennetty tekstiä. 45. Muutosehdotukset kappaleeseen Tehtäväkohtaiset tavoitteet 45.1 Estetäänkö tällä kohdalla pelastustoimen liikelaitosmalli? Palveluntuottajan monopoliasema = Pelastuslaitos Ei estetä. 46. Muutosehdotukset kappaleeseen Tulosbudjetti 46.1 Ei toimi pelastustoimessa. Toimii myös pelastustoimessa. (Ilman perusteluja vaikea nähdä, miksi ei toimisi.) 47. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitusbudjetti

17 47.1? 47.2 Suosituksessa ajoittain viitataan tällä hetkellä voimassa olevaan kunnan ja kuntayhtymän toimintaa koskeviin suosituksiin ja asetuksiin ja näin ollen on luonnollista että määritteissä käytetään "kunta"-sanaa eikä "maakunta". Tässä kuitenkin tulevaisuutta ajatellen kirjanpidollisen taseyksikön yhdystilivelka KUNNALLE kuulostaa "vanhalta". Hyväksytty 48. Muutosehdotukset kappaleeseen Käyttötalouden perustelut 48.1 Ei. 49. Muutosehdotukset kappaleeseen Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot 49.1 Palvelutasopäätös! Hyväksytty: Lisätty kappaleeseen Palvelutoiminnan tuotantoon ja järjestämiseen liittyvät tavoitteet 50. Muutosehdotukset kappaleeseen Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi 50.1 Ei Milloin maakunnat saavat tietoonsa JuEl-maksun suuruuden? Tietoa tarvitaan varsin varhaisessa vaiheessa taloussuunnitteluprosessia, koska henkilöstökulut varsin merkittävä kuluerä. 51. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitustulojen ja -menojen budjetointi 51.1 Ei Määritetäänkö tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle kohdistettava korko keskitetysti STM:n tai VM:n toimesta? Vaikeuttanee muuten maakuntien välisten tietojen vertailua. Ei määritetä. 52. Muutosehdotukset kappaleeseen Poistot ja arvonalentumiset

18 52.1 Ei. 53. Muutosehdotukset kappaleeseen Laskennalliset kustannukset 53.1 Ei. 54. Muutosehdotukset kappaleeseen Tehtävän kokonaiskustannukset 54.1 Ei. Mittarit. Tässä JHS-suosituksessa ei anneta mittareita. 55. Muutosehdotukset kappaleeseen Arvonlisäveron käsittely 55.1 Tarvitaan tarkemmat ohjeet arvonlisäveron käsittelystä. Tarkempia ohjeita on JHS-tililuettelon kappaleessa 5.4 Arvonlisävero. 56. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelmaosan asetelma 56.1 Ei Käsitteet tuloslaskelmakaavassa tulo ja meno harhaanjohtavia. Pitäisi olla tuotto ja kulu. Kts. kohta 128. Talousarviossa käytetään termejä tulo ja meno. Tilinpäätöksessä on tuotto ja kulu. 57. Muutosehdotukset kappaleeseen Käyttötalousosan yhdistely tuloslaskelmaosaan 57.1 Ei. 58. Muutosehdotukset kappaleeseen Toimintatulojen, toimintamenojen sekä valmistus omaan käyttöön -erän yhdistely

19 58.1 Ei. 59. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitustulojen ja -menojen yhdistely 59.1 Ei. 60. Muutosehdotukset kappaleeseen Poistojen ja arvonalentumisten yhdistely 60.1 Ei. 61. Muutosehdotukset kappaleeseen Satunnaisten erien yhdistely 61.1 Ei. 62. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelmaosassa budjetoitavat erät 62.1 Ei. 63. Muutosehdotukset kappaleeseen Valtion rahoituksen budjetointi 63.1 Tarkemmat ohjeet. Tilajaa - tuottajamalli Valtion rahoitus on yleiskatteellista (lisätty tekstiin). Tilaaja-tuottajamallia on käsitelty kappaleessa 12.2 Budjetointi- ja taloussuunnittelu sopimusmaakuntamallissa. 64. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitustulojen ja -menojen budjetointi

20 64.1 Ei Vastaavasti liikelaitosten peruspääoman korko, määritetäänkö yhtenäiset korkoprosentit maakunnille? Mitä tarkoitetaan liikelaitosten ulkoisilla lainoilla ja korkokuluilla? Saavatko ne itse nostaa lainaa ulkoisilta rahoittajilta vai tarkoitetaanko tällä lainoja maakunnalta ja niistä maksettavia korkoja? Maakunnille ei määritetä yhtenäisiä korkoprosentteja. Niiden tulee perustua ko. toimintaan. Täydennetty tekstiä. Tällä tarkoitetaan sisäisiä lainoja. 65. Muutosehdotukset kappaleeseen Satunnaisten erien budjetointi Ei. 66. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut 66.1 Ei. Onko riittävät mittarit? Tässä JHS-suosituksessa ei anneta mittareita. 67. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelmaosan vertailutiedot 67.1 Ei. 68. Muutosehdotukset kappaleeseen Maakunnan investointisuunnitelma ja maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys 68.1 Investointirahoituksen perusteet? 68.2 Suurten toimitila- ja kiinteistöinvestointien siirtyminen käyttötalousmenoksi toimitilavuokriin tulisi mielestäni tämän erän osalta sisältää tarkempaa ohjeistusta raportoitavasta sisällöstä. Samoin maakuntaan jäljelle jäävien omien investointien osuudesta suhteessa jatkossa yhä enemmän laiteinvestoinneista rahoitetaan leasingillä, joten onko riittävä suositus tässä kohtaa maininta ainoastaan kokonaisvastuiden raportoinnista? Kappaleen tekstiä tarkennettu. Täydennetty kappaleen tekstiä (sekä vrt. kappale 4.5 Maakunnan osuus yhteistyöalueen investointisuunnitelmasta). 69. Muutosehdotukset kappaleeseen Hanketavoitteet 69.1 Ei.

21 70. Muutosehdotukset kappaleeseen Investointimenojen budjetointi 70.1 Ei Taulukosta eriyttäminen yhteistyöalueen investoinnit, joiden osalta käyttötalousvaikutukset huomioitava. Yhteys rahoituslaskelmaan olisi selkeämmin johdettavissa. Kappale jaettu kahtia, jolloin taulukko (asetelma 3) liittyy vain maakunnan omiin investointeihin. 71. Muutosehdotukset kappaleeseen Investointitulojen budjetointi 71.1 Ei Investointiosaan budjetoidaan luovutustulot tasearvosta. Selkeämpi tapa olisi esittää sekä luovutusarvo, tasearvo että mahdollinen myyntivoitto / tappio. Investointiosaan budjetoidaan tasearvo, käyttötalousosaan luovutusvoitto/-tappio. Investointiosassa voidaan sanallisesti selittää luovutusarvo. 72. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitusosan asetelma 72.1 Sitovuustaso taloussuunnitelmassa? 72.2 Onko rahoitusosan sitovat tasot jatkossa vain suositus vai määräävä, eli tulevatko valtuustoon nähden sitovat tasot suoraan suosituksesta määräävinä. Kts. kappale 9.2 Taloussuunnitelman sitovuus Talousarvion sitovia eriä ovat maakuntalain 97 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. 73. Muutosehdotukset kappaleeseen Toiminnan rahavirta 73.1 Ei. 74. Muutosehdotukset kappaleeseen Investointien rahavirta 74.1 Ei.

22 75. Muutosehdotukset kappaleeseen Toiminnan ja investointien rahavirta 75.1 Ei. 76. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoituksen rahavirta 76.1 Ei. 77. Muutosehdotukset kappaleeseen Vaikutus maksuvalmiuteen 77.1 Ei. 78. Muutosehdotukset kappaleeseen Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut 78.1 Ei. 79. Muutosehdotukset kappaleeseen Investointien omarahoitusosuus -tavoite 79.1 Ei Toinen kappale: Miten tämä suhtautuu tasapainovelvoitteeseen, kun toiminnan ja investointien rahavirran tulee olla tasapainossa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden lopussa? Lisätty ko. virke kappaleeseen ja muokattu alaviitettä. 80. Muutosehdotukset kappaleeseen Muut tavoitteet 80.1 Ei kunta -> maakunta? Hyväksytty 81. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelma- ja investointiosan sekä taseyksikön rahoitusosan yhdistely maakunnan rahoitusosaan

23 81.1 Ei. 82. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloslaskelmaosan yhdistely 82.1 Ei. 83. Muutosehdotukset kappaleeseen Investointiosan yhdistely 83.1 Ei. 84. Muutosehdotukset kappaleeseen Muun taseyksikön rahoitusosan yhdistely 84.1 Ei. 85. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1 Talousarvion sitovuus 85.1 Ei. 86. Muutosehdotukset kappaleeseen Tavoitteen sitovuus 86.1 Ei. 87. Muutosehdotukset kappaleeseen Määrärahan sitovuus 87.1 Ei Kapitaatiokorvausten käsittelyn kirjoittaminen auki tähän eli miten suoran valinnan osalta huomioidaan sitovuus. Teksti koskee yleisiä määrärahan sitovuusperiaatteita, ei yksittäistä menoerää.

24 88. Muutosehdotukset kappaleeseen Tuloarvion sitovuus 88.1 Ei. 89. Muutosehdotukset kappaleeseen Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenvetolaskelma 89.1 Ei. 90. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.2 Taloussuunnitelman sitovuus 90.1 Ei. 91. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.3 Käyttö- ja hankesuunnitelman ja kohderahoitteisen tehtävän osabudjettien sitovuus 91.1 Ei. 92. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.4 Talousarvion muuttaminen 92.1 Lauseke: Maakunta ei voi tehdä alijäämäistä budjettia. Miten lausutaan, jos maakunnalla tulee alijäämäinen tilinpäätös. Oli maininta VM:n toimista, mutta käytännön toiminta on syytä kirjoittaa auki. (sote tulee ylittämään budjetit...) Kappaleessa 13.3 Taloussuunnitelman tasapainottaminen todetaan: Jos maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on ollut alijäämäinen edellisen tilikauden päättyessä, alijäämä on pystyttävä kattamaan seuraavan tilikauden aikana. Kappaleessa Tasapainoperiaate todetaan: Maakuntalain 103 :ssä on säädetty maakunnan arviointimenettelystä, ja sen edellytyksistä on säädetty maakuntalain 104 :ssä. 93. Muutosehdotukset kappaleeseen Maakunnan talousarvion toteutumisvertailu 93.1 Ei.

25 94. Muutosehdotukset kappaleeseen Konsernin näkökulma ja seuranta 94.1 Ei. 95. Muutosehdotukset kappaleeseen 10. Maakunnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen Vastaajien määrä: Ei. Aloitus voi olla jo maaliskuussa kun edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty Terminologinen kysymys halutaanko mainita kaaviossa 4 järjestäjäorganisaatio ja sen rooli. Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Lisätty kaavioon 4 Maakuntalain 13 mukainen neuvottelumenettely helmikuussa. (Täydennetään/poistetaan tarvittaessa) Valtion ohjauksen vuosikellossa huomioitava, että myös substanssiministeriöiden kanssa käytävä ohjaus on osa Lisätty kaavioon 4 Maakuntalain 13 mukainen talousarvio ja -suunnitteluprosessia erityisesti neuvottelumenettely helmikuussa. substanssitavoitteiden osalta Prosessi selkeästi kuvattu 96. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.1 Suunnittelukehykset 96.1 Huhtikuussa on viimeistään maakuntahallituksen annettava suunnittelukehykset! Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 10.1 Suunnittelukehykset todetaan mm.: Huhti-toukokuussa maakuntahallitus antaa kehysbudjettinsa taloussuunnittelukaudelle. 97. Muutosehdotukset kappaleeseen Osallistuva budjetointi Vastaajien määrä: Hyvä idea, mutta ei toimi! Maakunnan on jalkauduttava asukkaiden pariin ja kyseltävä palveluiden kehittämisestä. Maakunnan ei missään nimessä pidä ojentaa rahapussia ja suunnittelua palveluiden käyttäjille! Maakunnan tulee palveluntuottajana ottaa Maakuntalakiehdotuksen mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti mm. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua

26 vastaa hyvät toimintatavat palveluiden käyttäjiltä ja maakunnan asukkailta Ajatuksena hyvä, mutta kuinka tämä käytännössä esim. erikoissairaanhoidossa toteutetaan Osallistuva budjetointi on uusi käytäntö. Vaatii oman suunnittelun, jotta saadaan toteutettua talousarviosuunnittelun kokonaisaikataulun mukaisesti. Hki sote Hyvä jättää maakunnan tai liikelaitoksen päätettäväjksi ottaako käyttöön osallistuvaa budjetointia asukas osallisuuden mahdollistajaksi. maakunnan talouden suunnitteluun. Esimerkit ovat viitteellisiä. 98. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.2 Laadintaohjeet 98.1 Laadintaohjeet maaliskuussa Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 10.1 Suunnittelukehykset todetaan mm.: Huhti-toukokuussa maakuntahallitus antaa kehysbudjettinsa taloussuunnittelukaudelle. 99. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.3 Toimielinten talousarvio- ja -suunnitelmaehdotukset 99.1 Ensimmäiset ehdotukset toukokuussa? Tarvitaan varmasti useampi käsittely. Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 10.1 Suunnittelukehykset todetaan mm.: Huhti-toukokuussa maakuntahallitus antaa kehysbudjettinsa taloussuunnittelukaudelle Muutosehdotukset kappaleeseen 10.4 Maakunnan hallinnon yhdistely ja tasapainotus Ei. Tasapainotuksen ohjeistus. Kts. kappale Tasapainoperiaate 101. Muutosehdotukset kappaleeseen 10.5 Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

27 101.1 Ei. Talousarviokäsittely viimeistään loka-marraskuun vaihteessa. VM:n käsittely viimeistään joulukuussa. Koska on VM:n ensimmäinen maksatus? Miten VM suorittaa maksuosuudet? Kappaleessa 10 Maakunnan talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 4 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 10.1 Suunnittelukehykset todetaan mm.: Huhti-toukokuussa maakuntahallitus antaa kehysbudjettinsa taloussuunnittelukaudelle Muutosehdotukset kappaleeseen 10.6 Käyttösuunnitelmien ja erillisbudjettien hyväksyminen Ei Muutosehdotukset kappaleeseen 11. Maakunnan liikelaitoksen budjetointi ja käsittely maakunnan talousarviossa Vastaajien määrä: Ei Yleisohje päivitetty, uusi nimi: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä valtuustolla merkittävä ohjaava rooli, mistä voi seurata hankalia tilanteita Hyväksytty 104. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.1 Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen Talousarvion valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Laadintaohjeet jo keväällä Liikelaitoksen talousarvioehdotus tulee olla valmis jo touko-kesäkuussa, mikä on merkittävästi aikaisemmin kuin nykyisessä prosessissa. Lisäksi valtuusto voi muuttaa liikelaitoksen talousarviota, joten ristiriita liikelaitoksen johtokunnan ja valtuuston välillä voi aktualisoitua. Poliittinen kysymys, kuinka paljon valtaa valtuusto pitää itsellään (investoinnit). Johtosääntövalmistelussa tulisi miettiä jo ennakkoon riskejä, mitä aiheutuu, jos päätösvalta merkittävissäkin asioissa on liikelaitoksen johtokunnalla. Voi syntyä tilanteita, joissa muu tehtäväalueet rahoittavat liikelaitosta. Kappaleessa 11.1 Liikelaitoksen talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 5 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa. Kappaleessa 11 Liikelaitoksen talousarvion ja - suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on käsitelty asiaa. Kappaleessa on ohjeellinen kaavio 5 valmistelun ajallisesta etenemisestä maakunnan päätöksenteossa ja organisaatiossa.

28 105. Muutosehdotukset kappaleeseen 11.2 Liikelaitoksen talousarvion rakenne ja sen sitovat erät Rahoitusmallit pitää olla selkeät. Hki sote Maakunnan talousarvion rakennetta vastaavasti liikelaitoksen talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Tuleeko Talpasta, tehdäänkö liikelaitoksessa? 106. Muutosehdotukset kappaleeseen Liikelaitoksen sitovat tavoitteet Liikelaitoksen toiminnan perusteet? Onko pelastustoimi kykenevä toimimaan liikelaitoksena, kun päärahoitus on julkista rahoitusta? Hki sote s. 53 Vaikuttavuus tavoitteet (vrt nelimaali), perusteltu vain silloin jos liikelaitos vastaa kokonaaan tai pääosin toimialansa palvelujen tuottamisesta maakunnan alueella (esim. pela) Sotessa ei tarvita vaikuttavuusmittareita? Muutoin liikelaitokselle asetetut tavoitteet ensisijaisesti tuotantotavoitteita. Maakunta voi päättää lakien sallimissa rajoissa, missä muodossa toiminta organisoidaan. Pelastustoimi voidaan järjestää liikelaitoksena, koska maakunta päättää yleiskatteellisen rahoituksen kohdentamisesta Muutosehdotukset kappaleeseen Perustelutekstit Katso kohta 106. Kts. kohta Muutosehdotukset kappaleeseen Menojen ja tulojen sitovuus liikelaitoksen talousarviossa Ei Muutosehdotukset kappaleeseen Investointibudjetin sitovat erät Ei.