Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma - liikenneympäristö

Tielaitos Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma - liikenneympäristö Marraskuu 2000 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Oulunsalon kunta

ALKUSANAT Oulunsalon kunta ja Oulun tiepiiri käynnistivät yhteistyönä Oulunsalon tieverkkoja liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimisen elokuussa 1999. Tieverkkosuunnitelma laaditaan samanaikaisesti Oulunsalon yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä. Liikenneturvallisuussuunnittelu todettiin tarpeelliseksi, jotta eri yhteyksissä esitetyt toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi voitaisiin ottaa tiepiirin, kunnan ja muiden mahdollisten tahojen toimenpideohjelmiin sekä laatia niiden toteuttamiselle kiireellisyysjärjestys. Tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmista on tehty erilliset raportit. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kaksi osaa. Tässä raportissa käsitellään liikenneympäristöön liittyvää kunnossapitoa, liikenteen ohjausta ja rakenteellisia toimenpiteitä. Samaan aikaan laaditulla liikennekasvatussuunnitelmalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen avulla. Siitä on tehty erillinen raportti. Liikenneturvallisuussuunnittelun yleisenä tavoitteena on ollut esittää toimenpiteet, joilla kunnan alueella olevia liikenneturvallisuusongelmia voitaisiin poistaa tai lieventää. Suunnitelmaa laadittaessa ovat kuntalaiset osallistuneet liikenneongelmien kartoitukseen ja esittäneet samalla toimenpide-ehdotuksia ongelmien vähentämiseksi. Suunnittelua on ohjannut ja valvonut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Oulunsalon kunnasta:arto Marttila, pj Antti Koistinen Eero Päätalo Oulun tiepiiristä:seppo Heikkinen Tarja Jääskeläinen Tapani Heikkinen Jouko Leskinen Pentti Sutela Hannu Juntunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta: Liisa Koski-Ahonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta:tuomo Palokangas Ilmailulaitokselta:Martti Oinas Poliisista:Seppo Kinnunen Oulunsalon Autokoulusta:Jukka Löytynoja Liikenneturvasta:Eero Kalmakoski Suunnittelutyön organisaatio on esitetty liitteessä 1. Konsulttina on toiminut Oulun Viatek Oy, jossa työstä on vastannut Matti Jäntti ja suunnittelijana on ollut Erkki Sarjanoja. Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu työryhmässä, johon ovat kuuluneet Jouko Leskinen, pj., Tapani Heikkinen, Hannu Juntunen, Seppo Heikkinen, Timo Takala, Matti Jäntti ja Erkki Sarjanoja. Suunnittelun lähtökohtia ja toimenpideideoita on esitelty kuntalaisille toukokuussa 2000. Saatu palaute on käsitelty ja otettu mahdollisuuksien mukaan suunnittelussa huomioon.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 3 ALKUSANAT SISÄLTÖ 3 1 JOHDANTO 4 2 NYKYTILANNE 5 2.1 Suunnittelutilanne 5 2.2 Maankäyttö 5 2.3 Liikenneverkko 8 2.4 Liikennemäärät 8 2.5 Kyselyt 10 2.6 Liikenneonnettomuudet 11 2.7 Paikkatietojärjestelmä 14 2.8 Maastokäynnit 14 2.9 Menetelmä koulumatkojen liikenneturvallisuuden arvioimiseksi 14 2.10 Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista 14 3 TAVOITTEET 18 3.1 Määrälliset tavoitteet 18 3.2 Toiminnalliset tavoitteet 18 3.3 Tämän suunnittelun erityistavoitteet 19 4 TOIMENPITEET 20 4.1 Maankäytön suunnittelu ja toteutus 20 4.2 Liikenneverkon muutokset 20 4.2.1 Tieverkko 20 4.2.2 Kevyen liikenteen verkko 24 4.3 Nopeusrajoitusjärjestelmä 25 4.4 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä 27 4.5 Liittymät ja risteykset 29 4.5.1 Tieverkon liittymät 29 4.5.2 Kevyen liikenteen liittymät 34 4.6 Liikennemerkit 36 4.7 Valaistus 36 4.8 Koulut, päiväkodit ja vanhainkodit 36 4.9 Kunnossapito 39 4.10 Tienvarsimainonta 39 4.11 Liikennekasvatussuunnitelma 40 5 VAIKUTUSTARKASTELU 41 6 TOTEUTTAMISOHJELMA 43 7 JATKOTOIMENPITEET 49 LIITTEET 1 Organisaatiokaavio 2 Käyttäjäkyselyssä eniten mainitoja saaneet kohteet 3 Taajamateiden jaksottelukuvaukset 4 Kevyen liikenteen verkkohierarkia Pohjakartat c Oulunsalon kunta

4 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuussuunnittelu antaa perustan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden toteutukselle. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja valvontaa (vrt. kuva 1). Tämän suunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta kehittämällä liikenneympäristöä. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuspuutteita. Tärkeä lähtöaineisto on saatu kuntalaisille suunnatusta kyselyistä, muu aineisto on kerätty Tielaitoksen, poliisin ja kunnan ylläpitämistä rekistereistä ja arkistoista. Lähitulevaisuudessa ilmeneviä ongelmapaikkoja on etsitty paikkatietojärjestelmien avulla. Paikallisiin olosuhteisiin on tutustuttu maastokäynnein. Nykytilanteen selvitys antaa lähtötiedot liikenneturvallisuuden toimenpidetarkastelulle. Tavoitteina on esitetty valtakunnallisista tavoitteista paikallisiin olosuhteisiin sovelletut toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet. Toimenpiteet-kappaleessa liikenneturvallisuuden ongelmakohteisiin on etsitty parantamistoimenpiteet. Työryhmässä on vertailtu eri vaihtoehtoja, joista on valittu toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet. Niiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen on arvioitu mm TARVA-ohjelmalla (Turvallisuusvaikutusten ARviointi VAikutuskertoimilla). Toimenpiteet on priorisoitu ja niille on laadittu ohjeellinen toteuttamisjär-jestys alustavine kus-tannuksineen. Suunnittelussa on keskitytty lyhyen, käytännössä alle kymmenen vuoden ajanjakson aikana tehtäviin toimenpiteisiin. Suunnitelma kattaa Oulunsalon kunnan alueen ns. niemialueella. Erityisesti on paneuduttu kouluympäristöjen liikenneturvallisuuteen. HALLINTOKUNTA/ TOIMINTA-ALUE TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE TAVOITE MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KUNTASEKTORI TIELAITOS YMPÄRISTÖPALVELUT KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSPALVELUT LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU VÄYLIEN SUUNN. JA KUNNOSSAPITO YKSITYISKOHTAISET LIIK.TURV.TMP. KASVATUS TIEDOTUS LIIKKUMISTARVE, LIIKENNEJÄRJES- TELMÄN TOIMIVUUS, RISKIT ASENTEET JA OSAAMINEN, RISKIEN TUNNISTAMINEN LIIKENNE- JÄRJESTE- LYT IHMINEN LIIKENNE- TURVALLISUUS LIIKENNETURVA TAPATURMIEN EHKÄISY POLIISI RISKIT LIIKENNE- VÄLINE VALVONTA KATSASTUSTOIMI AJON. KUNNON TARK. JA VALVONTA Kuva 1 Liikenneturvallisuustyön kenttä ja tämän suunnitelman toimintaalue.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 5 2 NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelutilanne Oulunsalon edellinen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 1989. Lentokentäntien (M815) yleissuunnitelma on vuodelta 1997. Lentokentäntieltä on valmistunut tie- ja rakennussuunnitelman vuonna 2000 ja sen parantaminen alkaa loppuvuonna 2000. 2.2 Maankäyttö Sijainti Oulunsalo sijaitsee Perämereen pistävällä niemellä, Oulun lounaispuolella. Ympäristö on tasaista Pohjois-Pohjanmaan lakeutta. Korkeuserot ovat vähäisiä. Noin puolet Oulunsalon maa-alasta sijaitsee ns. enklaavissa, joka ei ole mukana tässä suunnitelmassa. Väestö Oulunsalossa asuu noin 8000 ihmistä. Väkimäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti, tavoite vuodelle 2020 on 12 000 asukasta. Lasten osuus Oulunsalon asukkaista on suuri, toisaalta ikäihmisten osuus on pieni. Kaavoitus Keskustaajaman alue on asemakaavoitettu. Yleiskaavan tarkistamien keskeiseltä taajama-alueelta on valmistumassa v. 2000 lopussa. Yleiskaava on voimassa koko suunnittelualueella. Keskustaajamassa asuinalueet sijoittuvat Lentokentäntien etelä- ja pohjoispuolille. Asutus laajenee pohjoiseen päin. Teollisuus- ja toimistoalueet keskittyvät Lentokentäntien varteen, lentoaseman läheisyyteen ja Kempeleen kunnanrajalle.

6 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE Ha Hylkykari M8 iluod 16 on tie Varjakka Varjak P186 antie 77 Sa P1 lonp 86 ää 78 nt ie Pajuniemi Lassinkylä Ervastinkylä Keskipiiri Kempeleenlahti Salonpään koulu Oulu salo n Oulu Peherrus Heikola Salonpää Niemenranta ks. taajamakartta Mustaniemi Kemp Salonselkä Kisakangas Papinjärvi Mäntyranta Peuhu Väliniitty Purnunnokka Papinkari Liminganlahti ie ont Let 6 6 9 P1 8 Koivukari Jaksonsaari Lu Kuva 2 m ijo ki al o uns Oul pele Kem Suunnittelualueen yleiskartta haja-asutusalueelta 0 1 2 3 km ele

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 7 Pitkäkankaan koulu Kirkonkylän koulu 0 0,2 0,5 1,0 km Kuva 3 Suunnittelualueen yleiskartta keskustaajamasta

8 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE Koulut Oulunsalossa peruskouluopetusta annetaan kolmella koululla. Keskustassa ovat Kirkonkylän koulu ja Pitkäkankaan koulu. Salonpään koulu sijaitsee Keski-piirillä. Nykyiset ja viiden vuoden päähän ennustetut peruskoulun oppilasmäärät ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 1 Peruskoulun nykyiset ja ennustetut oppilasmäärät nykyisellä kouluverkolla. Luvuissa on mukana myös esikoululaiset (*ennustetilanteessa on joko laajennettu Salonpään koulua tai rakennettu uusi yksikkö. ) Koulu 2000-2001 2005-2006* Kirkonkylä 440470 Pitkäkangas: 0-6 lk 430 500 Pitkäkangas: 7-9 lk. 440480 Salonpää 150170 Oulunsalo-talo (esik.) 20 Yhteensä 1480 1655* Koulut on merkitty kuvien 2 ja 3 karttoihin. 2.3 Liikenneverkko Oulunsalon tieverkon rungon muodostavat: maantie 815, Lentokentäntie maantie 816, Kempeleentie ja Hailuodontie Keskustaajamassa päätieverkon muodostavat edellä lueteltujen teiden lisäksi Kylänpuolentie (P18679), Karhuojatie (P18676), Kauppiaantie ja Kangastie. 2.4 Liikennemäärät Liikennemäärät Oulunsalossa kasvavat voimakkaasti asutuksen, yritystoiminnan ja lentoaseman liikenteen lisääntyessä. Suurimmat liikennemäärät ovat Lentokentäntiellä, jolla keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vaihtelee tieosittain 3500-11000 ajoneuvon välillä. Kempeleentiellä ja Hailuodontien alkuosalla liikennemäärä on noin 3400 m.ajon./vrk. Karhuojantiellä suurin KVL on noin 3600 ja Kylänpuolentiellä noin 2250 m.ajon./vrk.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 9 590 5 200 12 Salonpääntie P18678 1695 7 200 0 520 0 Varjakantie P18677 Hailuodontie M816 Karhuojantie P18676 Lentokentäntie M815 3750 3 570 3 3575 3 6115 3 2150 4 3345 2 9620 3 2230 4 10720 4 2880 5 Kylänpuolentie P18679 330 1 275 3 Letontie P18669 2230 4 moottoriajoneuvojen määrä vuorokaudessa (KVL-2000) raskaiden ajoneuvojen osuus KVL:stä (%) 0 1 2 3 km Kuva 4 Liikennemäärät (KVL 2000) Oulunsalossa

10 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 2.5 Kyselyt Oulunsalon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnittelun yhteydessä tehtiin koko Oulusaloa koskeva käyttäjäkysely syksyllä 1999. Kyselylomakkeen avulla etsittiin kuntalaisten liikenneturvallisuuden kannalta hankalina kokemia paikkoja. Vastaajat saivat kertoa ko. paikkojen ongelmia ja esittää parannusehdotuksia. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää yleisiä liikenneturvallisuuteen liittyviä näkökantoja ja mielipiteitä. Kyselyllä kerättiin lähtöaineistoa myös liikennekasvatussuunnitelmaa varten. Samassa yhteydessä tehdyn kaavakyselyn kautta kuntalaiset saivat esittää mielipiteitään ja näkemyksiään yleiskaavan tarkastuksesta. Kysely suoritettiin lähettämällä lomake jokaiseen talouteen. Lisäksi lomakkeita lähetettiin yhteisöille ja yrityksille. Lomakkeita jaettiin noin 2750 kpl ja niitä palautettiin 429 kpl. Talouksien vastausprosentti on hyvä 16 %. Vastauksista noin 70 % saapui keskustaajaman asukkailta. Taajamasta palautettujen lomakkeiden määrä jakaantui varsin tasan Kirkonseudun, Kouran ja Vihiluodon sekä Pitkäkankaan kesken. Vastaajat kertoivat erikseen autoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta kokemistaan ongelmapaikoista (ks. liite 2 sekä kuvat 7 ja 8). Ongelmakohteita kertyi kaikkiaan 206 kpl. Autoliikenteen kannalta ongelmallisia paikkoja löytyi 145 kpl, jotka mainittiin kaikkiaan yli 1000 kertaa. Kolme eniten mainittua kohdetta keräsi runsaat 40 % maininnoista, toisaalta yhden tai kaksi mainintaa sai peräti 90 kohdetta (62 % kohteista). Autoliikenteen kannalta kolme ongelmallisinta kohdetta ovat Lentokentäntiellä (M815) Hailuodontien (M816), Kylänpuolentien (P18679) ja Karhuojantien (P18676) liittymät. Kevyen liikenteen kannalta ongelmallisia paikkoja kertyi 160 kpl, jotka saivat noin 750 ääntä. Yhden tai kaksi ääntä sai 89 kpl kohteista. Maininnat jakaantuivat eri kohteiden kesken tasaisemmin kuin autoliikenteen osalla. Kevyen liikenteen kannalta hankalimpina kohteina pidettiin Hailuodontietä (M816), sen liittymää Lentokentäntiehen (M815) ja Karhuojantien (P18676) pohjoisosaa. Ongelma osattiin kuvata lähes joka vastauksessa. Selvästi suurimpana autoliikenteen ongelmana pidettiin runsasta liikennettä. Se näkyi erityisesti Lentokentäntien (M815) liittymissä. Autoliikenteen kannalta toiseksi suurin ongelma oli huonot näkemät. Suurin ongelma kevyen liikenteen kannalta oli kevyen liikenteen väylän puuttuminen. Toiseksi useimmin kevyen liikenteen ongelmana pidettiin suurta liikennemäärää. Kolmanneksi eniten sekä auto- että kevytliikenteen kannalta ongelmana mainittiin tien tai väylän huono kunto.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 11 Parannusehdotus kerrottiin useimmissa vastauksissa. Yleisin ehdotus oli kevyen liikenteen väylän rakentaminen, mikä oli myös kevyen liikenteen kannalta suosituin parannusehdotus. Autoliikenteen kannalta eniten kannatettiin liikennevaloja ja toiseksi eniten kiertoliittymiä. Kolmanneksi yleisin ehdotus oli näkemien parantaminen. Kevyen liikenteen kannalta toiseksi suosituin parannusehdotus oli hidasteet ja kolmanneksi suosituin valaistuksen rakentaminen. Oulunsalolaiset esittivät jonkin verran liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä näkemyksiä ja mielipiteitä. Eniten toivottiin valvonnan lisäämistä. Toiseksi eniten esitettiin valistuksen lisäämistä. Seuraavina toiveina oli rakenteelliset parantamiset, kuten teiden kunnossapidon parantaminen ja valaistus. 2.6 Liikenneonnettomuudet Vuosina 1995-1999 on Oulunsalossa sattunut yhteensä 102 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Suurin osa onnettomuuksista on johtanut omaisuusvahinkoon (76 kpl). Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan 26 kpl, joissa on loukkaantunut 38 henkilöä. Liikennekuolemia ei tilaston mukaan ole sattunut tarkasteluaikana. Keskustaajaman ulkopuolella onnettomuuksia on sattunut eniten Hailuodontiellä (M816). Karhuojantien (P18676) ja Varjakantien (P18677) välisellä osuudella on sattunut 12 onnettomuutta, joista kuusi on johtanut henkilövahinkoon. Ko. onnettomuuksista on sattunut syksyllä (syys-marraskuussa) viisi kappaletta ja talvella (joulu-helmikuussa) viisi kappaletta. Oulunsalon keskustaajamassa onnettomuudet ovat keskittyneet vilkkaimmille tieosille ja liittymiin, kuten olettaa sopiikin. Pahimpia paikkoja onnettomuusmäärien perusteella keskustaajamassa ovat: Lentokentäntie (M815) / Hailuodontie (M816) (7 onnettomuutta, joista 3 henkilövahinko-onnettomuutta) Lentokentäntie / Kylänpuolentie (P18679) (5 onn./2 heva) Kylänpuolentie / Kauppiaantie (4 onn./3 heva) Tetriläntie 2 (huoltoasema) (5 onn.) Onnettomuuksista 40 % on ollut yksittäisonnettomuuksia. Risteämisonnettomuuksia on ollut noin neljäsosa ja muita onnettomuuksia runsas kolmasosa onnettomuuksista. Onnettomuuksien aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan karkeasti arvioida Tielaitoksen esittämien liikenneonnettomuuksien yksikkökustannusten pohjalta. Vuoden 1999 hintatasoon muutettuna vuosittainen onnettomuuskustannus on Oulunsalossa noin 1,7 milj.mk.

12 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien ja uhrien lukumäärät sekä onnettomuustyypit Oulunsalossa v. 1995-1999 Vuosi Onnettomuudet 1995 1996 1997 1998 1999 Yht. Omaisuusvahinkoon johtaneet 15 13 25 12 11 76 Loukkaantumiseen johtaneet 7 6 3 6 4 26 Kuolemaan johtaneet 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 22 19 28 18 15 102 Uhrit Kuolleet 0 0 0 0 0 0 Loukkaantuneet 14 10 4 5 5 38 Yhteensä 14 10 4 5 5 38 Onnettomuustyypit [kpl] [%] Yksittäisonnettomuudet 41 40 Eläinonnettomuudet 4 4 Risteämisonnettomuudet 24 24 Kevyen liikenteen onn. 4 4 Muut 29 28 Yhteensä 102 100

13 Sa lon pä än tie Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE Ha i lu od on t ie ntie entä tok Len Ka r hu o tie jan 0 ntie entä k o t Len Onnettomuustyyppi m.ajon. yksitt. eläin pp jk 1 2 3 km Vakavuusaste kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Kuva 5 Liikenneonnettomuudet Oulunsalossa v. 1995-1999

14 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 2.7 Paikkatietojärjestelmä Paikkatieto on numeerisessa muodossa olevaa paikka- ja ominaisuustietoa. Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan kuvata ja analysoida kartalle eri tietoja, kuten rakennuksia, asukkaita ja työpaikkoja. Tässä työssä paikkatietojärjestelmillä on tarkasteltu oppilasvirtoja eri tieosilla. Näitä kohteita on analysoitu ja pyritty ennustamaan millaisia liikenneturvallisuusongelmia niissä mahdollisesti tulee esiintymään. 2.8Maastokäynnit Maastokäynneillä täydennettiin muilla tarkasteluilla kerättyä tietoa. Tällöin tarkastettiin noin neljäkymmentä erillistä kohdetta, joita myös valokuvattiin. Maastokäyntien yhteydessä myös ideoitiin parannusehdotuksia. 2.9 Menetelmä koulumatkojen liikenneturvallisuuden arvioimiseksi Oulun Viatekissa on kehitelty ns. koululiitu-menetelmää, jolla arvioidaan koulumatkojen liikenneturvallisuutta. Menetelmän tarkoituksena on helpottaa sitä arviointityötä, jolla ratkaistaan tarvitseeko alle viiden kilometrin koulumatkan omaava oppilas koulukyydin matkan vaarallisuuden perusteella. Alkuperäinen menetelmä on kehitetty yhteistyössä Kuusamon kaupungin kanssa. Jatkokehitystä on tehty useamman kunnan kanssa, niistä yksi on ollut Oulunsalo. Menetelmän ideana on käyttää tiestön ja liikenteen ominaistietoja, joiden avulla tieosuuksille lasketaan ns. turvaluku. Tämä indeksi kuvaa tieosuuden turvallisuutta tai vaarallisuutta. Mitä isompi indeksi on, sitä vaarallisempaa tieosuudella on liikkua. Menetelmällä lasketaan indeksi sekä tien vartta kulkemista varten että tien ylittämistä varten. Oulunsalossa paljastuivat hankaliksi tieosuuksiksi ne Hailuodontien ja Lentokentäntien osuudet, joilla ei ole kevyen liikenteen väyliä. Tien ylittämisen kannalta hankalia tieosuuksia on Lentokentäntiellä, missä ei ole alikulkukäytäviä ja Hailuodontiellä. 2.10 Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista Kuvien 7 ja 8 kartoille on koottu liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Oulunsalossa. Mukaan on otettu ne kohteet, jotka on todettu maastokäynnein vaarallisiksi, jotka saivat kyselyssä yli kymmenen mainintaa ja/tai jossa on sattunut vähintään kaksi henkilövahinko-onnettomuutta tarkastelujakson aikana. Kyselyssä eniten mainintoja saaneet kohteet on lueteltu liitteessä 2.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 15 11 61 16 13 15 31 13 4 "Lähikoulun raja" 43 51 70 86 96 6 62 68 53 78 77 17 388 46 Pitkäkankaan koulu 5 4 29 19 23 9 34 49 7 6 99 80 105 92 10 26 4 22 43 84 23 18 134 401 Kirkonkylän koulu 38 21 k 5 15 0 0,2 0,5 1,0 km 6 9 OPPILAITA (7-12 v.) TIEOSUUKSITTAIN 60 Arvioitu oppilaiden määrä tieosuudella (v.1999) Kuva 6 Paikkatietojärjestelmän avulla määritetyt oppilasmäärät tieosittain keskustaajamassa

16 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 32 16 Varjakantie P18677 Numero viittaa liitteen 2 taulukkoon Salonpääntie P18678 26 Hailuodontie M816 6 ks. taajamakartta Karhuojantie P18676 Lentokentäntie M815 SELITE ongelmallinen risteys tms. kyselyn mukaan, sinisellä autoliikenteen ja keltaisella kevyen liikenteen maininnat ongelmallinen tieosa kyselyn mukaan, sinisellä autoliikenteen ja keltaisella kevyen liikenteen maininnat kohteessa sattunut väh. kaksi henkilövahinko-onnettomuutta v. 1995-1999 kohde todettu ongelmalliseksi maastokäynnin yhteydessä Kylänpuolentie P18679 Letontie P18669 0 1 2 3 km Kuva 7 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Oulunsalon haja-asutusalueella.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILANNE 17 6 20 7 4 Numero viittaa liitteen 2 taulukkoon 28 33 19 14 30 13 8 27 18 1 23 26 9 11 12 5 2 22 24 15 21 32 17 29 3 0 0,2 0,5 1,0 km SELITE ongelmallinen risteys tms. kyselyn mukaan, sinisellä autoliikenteen ja keltaisella kevyen liikenteen maininnat ongelmallinen tieosa kyselyn mukaan, sinisellä autoliikenteen ja keltaisella kevyen liikenteen maininnat kohteessa sattunut väh. kaksi henkilövahinko-onnettomuutta v. 1995-1999 kohde todettu ongelmalliseksi maastokäynnin yhteydessä Kuva 8 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Oulunsalon keskustaajamassa.

18 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOITTEET 3 TAVOITTEET 3.1 Määrälliset tavoitteet Valtioneuvosto on vuoden 1997 päätöksessään (periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta, 28.8.1997) asettanut tavoitteeksi liikenneturvallisuuden jatkuvan parantamisen. Tavoitteena on, että vuonna 2005 koko maan liikennekuolemien vuotuinen määrä olisi alle 250. Samalla on lähennyttävä Ruotsin ja Norjan liikenneturvallisuustasoa. Periaatepäätöksen mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: liikenteen kasvua hillitään, taajamien liikenneturvallisuutta parannetaan, suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia vähennetään ja niiden seuraamuksia lievennetään sekä alueellista liikenneturvallisuustyötä kehitetään. Vuonna 1997 laaditussa Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 1998-2000 on asetettu valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi puolittamistavoite henkilövahinkoihin johtaville liikenneonnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrille. 3.2 Toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuustyö jakaantuu kolmeen osaan: liikenneympäristön parantamiseen, tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä liikenteen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan (vrt. kuva 1 sivulla 2). Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelman pitkän aikavälin toiminnan avainalueita ovat liikenneturvallisuustyön tehostaminen ja sen arvostuksen lisääminen. Oulun tiepiirin liikenneturvallisuusohjelma 2005 korostaa liikenneturvallisuusyhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tiepiiri sitoutuu liikenneturvallisuustavoitteeseen mm. olemalla aktiivinen kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitteluissa, tehostamalla kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta ja olemalla aloitteellinen taajamien alueellisten nopeusrajoitusten (40 km/h) toteuttamisessa. Kunta vastaa osaltaan liikenneympäristöstä ja liikennekasvatuksesta. Näillä ja muilla liikenneturvallisuustyön osilla kunta toimii yhteistyössä muiden vastuu-organisaatioiden kanssa. Yksi yhteistyön tulos on ajantasaiset kunnalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat, mikä on asetettu tavoitteeksi sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä että läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Liikenneturvallisuusasiat tulee kytkeä osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnittelua. Liikenneturvallisuustyön tulee perustua entistä enemmän kansalaisten aktivoimiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Yhteistyötä kehitetään eri kansalaisryhmien ja järjestöjen kanssa.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOITTEET 19 3.3 Tämän suunnittelun erityistavoitteet Tämä suunnitelma on luonteeltaan tarve-/toimenpideselvitys. Yleisenä tavoitteena on esittää sellaisia, lähinnä liikenneympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä, joilla Oulunsalon alueella olevia liikenneturvallisuuspuutteita voidaan poistaa. Toimenpiteiden suunnittelussa keskitytään päivittäisessä liikkumisessa esiin tulevien ongelmien ratkaisemiseen, joten kuntalaisten osallistuminen on tärkeää. Toimenpiteiden tarkastelussa keskitytään lyhyellä aikajänteellä (alle 10 v.) toteutettaviin toimenpiteisiin. Suunnittelualueena on Oulunsalon kunnan alue ns. niemialueella. Erityisesti paneudutaan koulujen ja lasten hoitopaikkojen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuteen. Samassa yhteydessä voidaan kehittää lähiympäristön viihtyvyyttä. Sekä suunnittelussa että toteutuksessa tuetaan kuntalaisten osallistumista. Toimenpiteitä suunnitellaan pääasiassa nykyiselle liikenneverkolle. Uuden liikenneverkon liikenneturvallisuutta tarkastellaan liikennesuunnittelun yhteydessä. Tärkeä osuus liikenneturvallisuuden kehittymisessä on liikennekäyttäytymisen parantuminen. Liikennekäyttäytymistä pyritään parantamaan koulutuksella, valistuksella ja tiedotuksella, missä apuna on liikennekasvatussuunnitelma. Se laaditaan samanaikaisesti tämän suunnitelman kanssa. Liikennekasvatussuunnittelua ja liikenneympäristön suunnittelua sekä niiden toteutusta tehdään yhtäaikaisesti ja vuorovaikutteisesti.

20 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 4 TOIMENPITEET 4.1 Maankäytön suunnittelu ja toteutus Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ratkaistaan alueen liikenteelliset tarpeet. Maankäytön toteutus vaikuttaa myös liikennemuotojen jakaantumiseen, hyvät kevyen liikenteen yhteydet vähentävät autoilua ja lisäävät jalankulkua ja pyöräilyä. Kaavoituksella tulee pyrkiä järkevään ja tarkoituksenmukaiseen liikenneverkkoon. Maankäytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Toimintojen sijoittelussa pyritään siihen, ettei päivittäisessä liikkumisessa tarvitsisi ylittää vilkkaita pääväyliä. Samoin varmistetaan, että liikenneverkon jäsentelyn vaatimiin ratkaisuihin on riittävästi tilaa. Eri asteinen maankäytön ja liikenteen suunnittelu tulee olla vuorovaikutteista. Keskustaajaman laajeneminen ja erityisesti täydennysrakentaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. Keskipiirin, Peherruksen ja Ervastin kylän alueilla tarvitaan maankäytön suunnittelua, jotta mm. tarkoituksenmukainen liikenneverkko voidaan varmistaa. Rakennusvalvonnan yhteydessä varmistetaan liikenneturvallisuus. Haja-asutusalueelle rakentajille korostetaan, että rakennuspaikkaa valittaessa tulisi huomioida myös liikenneolosuhteet. Myöhemmin tehtävät parantamistoimenpiteet ovat usein vaikeita ja kalliita. 4.2 Liikenneverkon muutokset 4.2.1 Tieverkko Toiminnallinen hierarkia Tieverkko luokitellaan hierarkisesti eri tasoisiin väyliin. Jaon tarkoituksena on jakaa tiet eri luokkiin liikenteen luonteen mukaisesti. Tällöin tien standardin valitseminen rakentamista ja kunnossapitoa varten on helpompaa. Samoin käyttäjälle liikenneverkon hahmottaminen helpottuu. Luokitus auttaa liikenneturvallisuussuunnittelua, koska samanluokkaisille teille rakennetaan samantyyppiset ratkaisut. Tieverkon toiminnallinen luokittelu on esitetty erillisessä tieverkkosuunnitelmassa. Jaksottelu Taajamatie voidaan jaksotella eri jaksoihin tieympäristön mukaisesti. Jaksottelulla tarkennetaan toiminnallista tieluokittelua. Jaksottelu auttaa tieympäristön suunnittelua ja toteutusta, sillä taajamissa samalla tiellä saattaa olla hyvin erilaisia liikenneympäristöjä. Jaksojen kuvaus on esitetty liitteessä 3.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 21 Kokoojateitä Toiminnallinen tieluokitus Seudullinen päätie Alueellinen päätie 0 0,2 0,5 1,0 km Tiejaksottelu lähitulevaisuudessa Ohitustie Läpikulkutie Sisääntulotie Kylänraitti Kauppakatu Kuva 9 Taajamateiden jaksottelu

22 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET Lentokentäntie on luonteeltaan läpikulkutie koko Oulunsalon keskustaajaman osalla. Hailuodontie on muuttumassa ohitustiestä läpikulkutieksi tien itäpuolisen rakentamisen myötä. Samoin käynee Kempeleentien pohjoisosalle. Kylänpuolentiellä ja Karhuojatiellä on lähestymisjaksot, molemmilla tiellä on myös kyläraittijaksot kauempana taajaman reunalla. Kauppiaantie jakaantuu sisääntulojaksoon ja kauppakatuun. Nykyisen tieverkon muutokset Nykyverkon huomattavin muutos liikenneturvallisuuden kannalta on läpikulkuliikenteen siirtäminen Karhuojantien pohjoisosasta Lassilantielle. Tällöin Karhu-ojantien pohjoisosalla voidaan säilyttää sen kyläraittimainen luonne ja tie pysyy sekaliikenneväylänä. Lassilantie tulee kunnostaa ja sille tulee rakentaa kevyen liikenteen väylä. Öörnintien ja Maustetien liittymää muutetaan siten, että Maustetien eteläosa ja Öörnintien eteläosa ovat jatkuva suunta ja Maustetien pohjoisosa liittyy siihen T-liittymänä. Kirkkotielle rakennetaan hidasteita hautausmaan kohdalle. Hidasteilla hillitään läpikulkua ja hidastetaan ajonopeuksia. Hidasteilla parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta, koska Santaniemen pohjoisosasta ei voida rakentaa kevyen liikenteen väylää Kirkkotielle ydinkeskustan suuntaan tilan puutteen takia. Taajaman tieverkkoa laajennetaan maankäytön tehostumisen myötä, mikä on kuvattu tieverkkosuunnitelmassa. Keskipiirin, Peherruksen ja Ervastin kylän alueilla tarvitaan maankäytön suunnittelua, jolla pyritään selkeyttämään tieverkkoa ja varmistamaan liikenneturvallisuus. Liittymiä Hailuodontielle vähennetään rakentamalla rinnakkaisväyliä, jotka voivat olla kyläraittimaisia sekaliikenneväyliä. Öörnintie Kevyen liikenteen väylä Öörnintien ja Maustetien eteläpuolelle, Maustetien pohjoisosalla väylä tien pohjoispuolelle Maustetie Öörnintien suunta jatkuva, Maustetien liittymäkaaria pienennetään 0 20 50 100m Kuva 10 Maustetien ja Öörnintien liittymän parantaminen

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 23 0 0,2 0,5 1,0 km Kevyen liikenteen tavoiteverkko 10 vuoden kuluttua Nykyinen pääreitti Nykyinen alue- tai lähireitti Suunniteltu pääreitti Pääreitin osana oleva sekaliikennekatu Suunniteltu aluereitti Silta, alikulku Nyk. saareke tai muu hidaste Suunn. saareke tai muu hidaste Kuva 11 Kevyen liikenteen tavoiteverkko keskustaajamassa

24 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 2. vaihe: kevyen liikenteen väylä Varjakantien varteen, tutkitaan mahdollisuus tehdä väylä rakennetun alueen sisään 1. vaihe: kevyen liikenteen väylä koululta Kaivosojantielle, alikulkukäytävä Hailuodontien alitse Varjakantie 2.vaihe: maankäytön tehostuessa kevyenliikenteen yhteys Kelmanmutkasta alikulkukäytävään, Kelanmutkan liittymän porrastaminen Hailuodontie 0 0,2 0,5 1,0 km Kuva 12 Parantamistoimenpiteet Keskipiirin ja Peherruksen alueella 4.2.2 Kevyen liikenteen verkko Kevyen liikenteen verkkohierarkia Kevyen liikenteen väylistä muodostetaan eri hierarkiatason verkkoja. Jäsennöinnin periaatteet ja tarkoitusperät ovat samat kuin tieverkollakin. Kevyen liikenteen verkkokuvaukset on liitteessä 4. Oulunsalossa liitteessä kuvattua verkkojakoa sovelletaan hiukan karsittuna; pääverkkoon kuuluvat sekä seutu- että pääverkkojen väylät. Lähi- ja alueverkot ovat verkkokuvauksen mukaiset. Kevyen liikenteen verkon täydentäminen Pääverkkoa täydennetään rakentamalla Lentokentäntien varteen väylä ydinkeskustasta lentoasemalle. Myös Hailuodontien varteen rakennettava väylä täydentää pääverkkoa. Alueverkon täydennyksiä ovat kokoojateille rakennettavat kevyen liikenteen väylät, joita ovat Vihiluodontien, Pappilantien, Karhuojatien, Maustetien, Öörnintien, Kehätien, Runkotien, Lassilantien ja Marjatien väylät. Teistä erilleen rakennettavia alueverkon väyliä ovat Santaniemestä Kirkkotielle, Säikkärannan alueelta Pitkäkankaan koululle ja edelleen Kehätielle sekä Pitkäkankaan lounaisosasta ydinkeskustaan rakennettavat väylät.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 25 Esteen havaitseminen 0m Alkuperäinen ajonopeus 11 m 9m 40 km/h Esteen etäisyys 20 m 58 m 0km/h 100% 90% 50 km/h 60 km/h Alkuperäinen ajonopeus 80 km/h 100 km/h 14 m 17 m 6m 3m 22 m 28 m 37 km/h 55 km/h 36 m 30 m 0km/h 68 km/h Kuoleman todennäköisyys 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% SELITE reaktioaikana kuluva matka jarrutusmatka 11 m 9m 10% 0% 0 20 40 60 80 km/h Auton törmäysnopeus törmäysnopeus esteeseen 37 km/h Lähde: Liikenneturva Kuva 13 Vasemmalla on kuvattu auton pysähtymismatkoja eri ajonopeuksista, oikealla on kuvattu jalankulkijan kuoleman todennäköisyys auton eri törmäysnopeuksilla Keskipiirillä kevyen liikenteen verkkoa täydennetään Hailuodontien alikulkukäytävällä ja siihen liittyvillä kevyen liikenteen väylillä. Osittain kevyt liikenne ohjataan käyttämään uusia sekaliikenneväyliä. Tärkeimmät yhteystarpeet ovat Hailuodontien eteläpuolella Kelanmutkasta Kaivosojantien kautta Hailuodontien alitse koululle sekä Varjakan eteläosasta Salonpään koululle. Keskipiirin ja Ervastin kylän alue vaatii laajaa maankäytön suunnittelua, jotta kevyen liikenteen verkosta saadaan riittävän tarkoituksenmukainen. Kevyen liikenteen ja tieverkon risteämisistä on kerrottu kohdassa 4.5.2. 4.3 Nopeusrajoitusjärjestelmä Nopeusrajoituksilla vähennetään liikenneonnettomuuksien määrää ja onnettomuusriskiä, lievennetään onnettomuuksien seuraamuksia, parannetaan riskialttiiden tiekäyttäjäryhmien turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä. Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan yhtenäiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenneympäristöihin. Nopeusrajoitusten on tuettava tieverkon erilaisten teiden luonnetta ottaen huomioon toiminnallinen luokittelu ja jaksottelu. Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla pitää käytettävien ajonopeuksien olla selvästi alhaisempia liikenneturvallisuuden ja viihtyvyyden takia kuin pääväylien nopeuksien. Pääväylillä korostuvat liikenteen sujuvuus ja matkojen pituudet, jolloin kohtuullisen korkea ajonopeus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liikenneympäristöön. Mikäli haluttu nopeustaso ja liikenneympäristö eivät ole sopusoinnussa, tulee nopeusrajoitusta tai liikenneympäristöä muuttaa halutun nopeustason saavuttamiseksi.

26 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 40 50 ALUE 40 20 80 40 40 40 60 80 40 40 60 80 40 40 80 60 20 30 50 40 40 60 60 NOPEUSRAJOITUSJÄRJESTELMÄ pienet merkit nykyisiä merkkejä 60 tiekohtainen nopeusrajoitus taajama-alue (50 km/h -aluenopeusrajoitus) 0 0,2 0,5 1,0 km 80 40 aluenopeusrajoitus Kuva 14 Keskustaajaman nopeusrajoitusjärjestelmä

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 27 Nopeusrajoitukset 50 ja 60 km/h ovat usein liian korkeat asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla. Myös ajomatkat ovat lyhyitä, jolloin alemman ajonopeuden vaatima ajan lisäys jää merkityksettömäksi. Auton ja jalankulkijan välisessä törmäyksessä jalankulkijan kuoleman todennäköisyys kasvaa voimakkaasti, kun törmäysnopeus kasvaa (vrt. kuva 12). Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen täydellinen erottelu (erilliset väylät, risteäminen eri tasossa) ei usein ole mielekästä vähäisen liikennemäärän, maankäytön tai kustannusten takia. Taajamamerkein rajattua aluetta laajennetaan keskustaajaman pohjois-osassa. Hailuodontien länsipuolella oleva Karhuojan alue merkitään taajamamerkein. Uudet asemakaavoitetut alueet merkitään sitä mukaan kuin niitä rakennetaan, kuitenkin tarkoituksenmukaisina alueina. Taajama-alue merkitään myös 40 km/h nopeusrajoitusalueeksi. Taajamamerkein rajatun alueen ulkopuolella merkitään 40 km/h aluenopeusrajoitusmerkein lentoaseman alue yhteneväisyyden vuoksi. Papinjärventiellä aluerajoitus ulottuu Papinjärvelle saakka. Samoin laajennetaan Mökkiperän alueella rajoitusta Vänrikintielle. Nykyiset katukohtaiset, aluerajoitusta alhaisemmat nopeusrajoitukset säilytetään. Uusia 20 tai 30 km/h nopeusrajoituksia voidaan merkitä esimerkiksi alueen asukkaiden esityksestä. Lentokentäntien länsiosassa lasketaan nopeusrajoitus 60 km/h:iin, koska rakentamisen takia liittymätoiminnot lisääntyvät. Samoin Hailuodontien eteläpäähän, ennen Vihiluodontien liittymää merkitään 60 km/h -nopeusrajoitus saavuttaessa Hailuodon suunnasta. Niissä kohdissa, joissa nopeusrajoitus muuttuu alemmasta rajoituksesta yleisrajoitukseksi (esim. 60 Þ 80), muutos merkitään nopeusrajoituksen päättymismerkillä. 4.4 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä Väistämisvelvollisuusjärjestelmällä selkeytetään liikenneympäristöä ja korostetaan tieverkon jäsentelyä. Pääväyliin liittyvillä teillä on usein väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki; asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla teiden liittymät ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoinen liittymä hidastaa ajonopeuksia ja joissakin tapauksissa helpottaa liikkumista. Nopeusrajoitus- ja väistämisvelvollisuusjärjestelmien on tuettava toisiaan. Vuoden 1998 lopussa annetun tieliikenneasetuksen muutoksen myötä tasaarvoisia liittymiä voi olla taajamassa, jos alueen nopeusrajoitus on enintään 40 km/h. Vuoden 2001 loppuun mennessä väistämisvelvollisuus liittymissä on osoittava liikennemerkillä tai tasa-arvoisesta liittymästä on varoitettava ennakkomerkillä, mikäli tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai enemmän.

28 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET * Väistämisvelvollisuudet kiertoliittymävaihtoehdossa * * * * 0 0,2 0,5 1,0 km VÄISTÄMISVELVOLLISUUDET tie, johon liittyvillä teillä on väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit, ja se päättyy väistämisvelvollisuusmerkkiin väistämisvelvollisuutta osoittava merkki poistetaan suunniteltu kiertoliittymä Lentokentäntiellä Kuva 15 Keskustaajaman väistämisvelvollisuusjärjestelmä

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 29 Väistämisvelvollisuussuhteet säilyvät pääosin ennallaan. Kiertoliittymissä väistämisvelvollisuudet merkitään yleisten periaatteiden mukaisesti, eli liittymään tultaessa väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkillä. Runkotien ja Kehätien liittyville kaduille pystytetään kärkikolmio-liikennemerkit, koska bussit liikennöivät ko. reitillä. Hailuodontien ja Karhuojatien välisillä Vihiluodontiellä ja Pappilantiellä ei muuteta väistämisvelvollisuuksia. Tasa-arvoiset liittymät hillitsevät ajonopeuksia, mikä on tarpeen mm. kevyen liikenteen takia. Jos tulevaisuudessa on tarpeen pystyttää liittyville teille väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit, esimerkiksi bussiliikenteen takia, tulee vilkkaimmat liittymäalueet korottaa. 4.5 Liittymät ja risteykset 4.5.1 Tieverkon liittymät Eritasoratkaisut Tieverkon eritasoratkaisuja on suunniteltu tulevalle tieverkolle ja ne on esitetty tieverkkosuunnitelmassa. Kiertoliittymät eli liikenneympyrät Kiertoliittymän periaatteena on poistaa vaaralliset onnettomuustyypit, joita liittymissä ovat nokkakolarit ja törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa. Kiertoliittymässä onnettomuuksien vakavuus pienenee, koska ajonopeudet ovat pieniä ja ajoneuvojen risteämiskulmat loivia. Kiertoliittymä vastaa liikenteen välityskyvyltään kanavoitua valo-ohjattua liittymää. Keskimääräiset viivytykset ovat kiertoliittymässä pienemmät varsinkin, jos liikennemäärät eivät ole kovin suuria. Sivusuunnalta liittyminen muuhun liikenteeseen on helpompaa kuin tavallisessa liittymässä, pääsuunnan liikennettä kiertoliittymä hidastaa hiukan. Kiertoliittymät sopivat erityisesti kokoojateiden liittymiin, koska ne hidastavat ajonopeuksia ja kiertoliittymässä on vähemmän liikennetapahtumia kuin tavallisessa tasoliittymässä. Kääntyvän autoilijan on helpompi havaita kulkija suojatiellä kuin tavallisessa liittymässä. Suojatiet pyritään rakentamaan saarekkeellisena. Kiertoliittymää voidaan käyttää taajaman porttina, jolloin tielläliikkuja tietää saapuvansa erilaiseen liikenneympäristöön. Ympyrän keskelle sijoitettavilla istutuksilla ja taideteoksilla voidaan elävöittää taajamaympäristöä. Kiertoliittymä on myös helppo paikantamiskohde. Nykyiselle tieverkolle kiertoliittymiä rakennetaan Lentokentäntielle Hailuodontien, Kylänpuolentien, Karhuojantien ja Automaatiotien liittymiin. Lentokentäntie ja kevyen liikenteen väylät risteävät eritasossa. Kiertoliittymiä rakennetaan myös Karhuojantiellä Kangastien ja Pellonpääntien liittymiin, Kylänpuolentiellä Kauppiaantien liittymään ja Hailuodontiellä Vihiluodontien liittymään. Näissä liittymissä on sivusuunnalta suuri liikennemäärä tai kääntyviä ajoneuvoja on runsaasti. Kiertoliittymien rakentamistarve tulevalla tieverkolla on esitetty tieverkkosuunnitelmassa.

30 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET Honkakuja Maustetie Karhuojantie Minttukuja Katajakuja Kangastie Halkaisija 15 m 0 20 50 100m Kuva 16 Karhuojantien ja Kangastien kiertoliittymä

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 31 1. vaihe Vihiluondontie Huom suojatien ennakkovaroitusmerkki Hailuodontie (M816) 0 20 50 100m 2. vaihe Vihiluondontie Halkaisija 20 m Hailuodontie (M816) 0 20 50 100m Kuva 17 Hailuodontien ja Vihiluodontien liittymän suojatiesaareke ja kiertoliittymä

32 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET Karhuojantie Pellonpääntie 0 20 50 100m Kuva 18 Karhuojantien ja Pellonpääntien kiertoliittymä Liittymien porrastukset Liittymän porrastuksella tarkoitetaan nelihaaraliittymän (x-liittymä) rakentamista kahtena kolmihaaraliittymänä (T-liittymä). Liittymän porrastamisella vähennetään liikenteen konfliktipisteitä eli mahdollisia onnettomuuskohtia liittymässä. Liittymän porrastaminen on sitä tarkoituksenmukaisempi mitä suurempi osuus liikenteestä tulee sivusuunnilta. Haja-asutusalueella pyritään poistamaan vilkasliikenteisimmät nelihaaraliittymät. Uusia nelihaaraliittymiä ei rakenneta, poikkeuksena voivat olla liittymät pelto- ja metsäalueille, joilla ei ole maankäyttöä. Näkemät näissäkin liittymissä tulee olla hyvät.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 33 Kirkkotie Kauppiaantie Kylänpuolentie 0 20 50 100m Kuva 19 Kylänpuolentien kiertoliittymä Kauppiaantien liittymässä Tulppaliittymät Tulppaliittymällä tarkoitetaan liittymää, jonka sivusuunnalle on rakennettu saareke eli tulppa. Saarekkeen kautta voi kulkea kevyen liikenteen väylään liittyvä suojatie. Tulpan tarve määräytyy pääosin liikennemäärien perusteella. Nelihaaraliittymiin, joita ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista porrastaa, voidaan sivusuunnalle rakentaa ns. turvasaareke. Turvasaareke on pisaranmuotoinen saareke, joka lisää liittymän havaittavuutta ja ohjaa sivutieltä oikealle. Tällöin tahaton liittymän läpiajo estyy ja auton kuljettaja lähestyy päätietä hitaammin kuin tavallisella saarekkeella varustetussa liittymässä. Turvasaareke soveltuu nelihaaraliittymiin, joissa sivusuunnan liikennemäärä ei ole suuri. Nykyliikennemäärän mukaan saarekkeet rakennetaan Varjakantielle Hailuodontien liittymään ja Lassilantielle Hailuodontien liittymään, kun liikenteen pääsuunta ohjataan Karhuojantieltä Lassilantielle. Suunnittelujakson lopulla, liikennemäärien kasvettua, on tarkistettava Letontien ja Salonpääntien saarekkeiden tarpeellisuus.

34 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET Vattukuja Museo Kirkkotie 0 20 50 100m Kuva 20 Kirkkotien korotettu suojatie Liittymän sijainti Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että tonttiliittymään saadaan riittävät näkemät ja että tonttitie ei ole liian jyrkkä liittymän lähellä. Mahdollisuuksien mukaan tonttiliittymiä yhdistetään ja vilkkaampien teiden yhteydessä rakennetaan rinnakkaistietä. Kirkkotieltä poistetaan Uhrikirkonkujan liittymä ja Uhrikirkonkuja yhdistetään Vattukujaan. Kirkonseutu vaatii tarkempaa liikenneympäristön suunnittelua viimeistään silloin kun Santaniemestä rakennetaan kevyen liikenteen yhteys Kirkkotielle. 4.5.2 Kevyen liikenteen liittymät Alikulku- ja ylikulkukäytävät Kevyen liikenteen pääväylien ja seudullisten pääteiden risteykset rakennetaan eritasoratkaisuina. Muilla teillä ratkaisuun vaikuttavat liikennemäärät, ajonopeudet ja liikenneympäristö. Taajamassa ylityskohta on usein tasossa, taajaman ulkopuolella toteutetaan eritasoratkaisu taajamaolosuhteita vähäisemmillä liikennemäärillä. Kevyen liikenteen ali- tai ylikulkukäytäviä rakennetaan Lentokentäntielle, Kempeleentielle ja Hailuodontielle. Lentokentäntielle rakennetaan alikulkukäytävät kiertoliittymien rakentamisen yhteydessä. Lentokentäntiellä ydinkeskustan kohdalla kevyelle liikenteelle rakennetaan ylikulkusilta eli ns. sukellus, jossa nykyistä Lentokentäntien tasausta lasketaan useita metrejä. Hailuodon-tielle ja Kempeleentielle alitukset rakennetaan maankäytön tehostuessa ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen yhteydessä.

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 35 Ajoradan korotukset ja kavennukset Kevyen liikenteen väylästön ja alemman tieverkon risteämiskohtien liikenneturvallisuus tarkastetaan tapauskohtaisesti. Erityisesti varmistetaan kevyen liikenteen pääverkon ja kokoojatietasoisen väylien risteyksien liikenneturvallisuus. Risteämiskohtien turvallisuutta voidaan parantaa ajoradan korotuksilla tai kavennuksilla sekä suojatiesaarekkeilla. Korotuksilla hillitään ajonopeuksia ja lisätään liittymän ja/tai suojatien havaittavuutta. Korotuksilla voidaan vähentää läpiajoliikennettä ja ohjata moottoriajoneuvoliikennettä tarkoituksenmukaisille väylille. Korotus voidaan toteuttaa koko liittymäalueen korotuksena, suojatien korotuksena tai ns. töyssynä, joka rakennetaan tien linjaosuudelle. Liittymäalueen korotuksia rakennetaan yleensä kokoojateiden liittymiin. Korotettava suojatie sijaitsee yleensä tien linjaosuudella ja korkealuokkaisella kevyen liikenteen väylällä. Töyssyjä rakennetaan tavallisesti tonttikaduille, joilla tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä nopeuksien hillitsemiseksi. Korotuksen oikealla mitoituksella varmistetaan, ettei sallitulla nopeudella ajettaessa ajomukavuus kärsi liikaa. Linja-autoreiteillä sijaitsevat korotukset ovat mitoitukseltaan erilaisia kuin muualla. Liitteessä 5 on esimerkkejä erilaisista korotuksista. Erilaisilla pintamateriaaleilla voidaan hidastaa myös pyöräilijöiden ajonopeuksia kevyen liikenteen väylien yhteydessä olevilla suojateillä. Korotuksen tarkoituksena on ennen kaikkea karsia ylinopeuksia. Korotuksen yhteydessä voidaan rakentaa erilaisia kiveyksiä, pollareita ja istutuksia, mutta ne eivät saa heikentää näkemiä. Rakenteellisilla yksityiskohdilla tehostetaan suojatien havaittavuutta, ohjataan ajo- ja kävelyreittejä sekä parannetaan ympäristöä. Kavennuksilla lisätään suojatien havaittavuutta. Sivusiirtymät pienentävät autojen ajonopeuksia vain vähän pienillä liikennemäärällä. Kavennus lyhentää ajoradan ylitysmatkaa. Kavennuksilla voidaan myös katkaista visuaalisesti liian pitkä näkymä. Oulunsalossa ajoradan korotuksia on nykyisin Kangastiellä. Uusia liittymäalueen korotuksia rakennetaan Vihiluodontielle. Suojatie korotetaan Kirkkotiellä ja Runkotiellä. Marjakujalle toteutetaan kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä korotus tai kavennus. Kauppiaantien toimenpiteet ydinkeskustassa ratkaistaan erillisessä, koko ydinkeskustaa koskevassa suunnitelmassa. Jos Pappilantiellä ja Vihiluodontiellä liittyville suunnille asetetaan väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit, tulee liittymäalueet korottaa. Suojatiesaarekkeet Suojatiesaareke on teiden liittymässä pääsuunnalle tai tien linjaosuudelle rakennettava saareke. Suojatiesaarekkeet lisäävät suojatien havaittavuutta. Ne myös mahdollistavat tien ylittämisen kahdessa vaiheessa, mutta ne eivät pienennä käytännössä autojen ajonopeuksia. Oulunsalossa suojatiesaarekkeita on nykyään Karhuojantiellä ja Kylänpuolentiellä. Uusi suojatiesaareke rakennetaan Hailuodontielle Vihiluodontien liittymään ennen alikulkukäytävien toteuttamista.

36 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 4.6 Liikennemerkit Kaikkiin yleisten teiden liittymiin asetetaan pääsuunnalle suunnistustaulut ja sivusuunnalle joko suunnistustaulu tai väistämisvelvollisuuden ennakkomerkki. Lapsia-varoitusmerkit poistetaan koulujen kohdilta koululaisten kesälomien ajaksi. Nopeusrajoitus- ja väistämisvelvollisuusmerkkien muutokset tehdään kohtien 4.3 ja 4.4 mukaan. Kevyen liikenteen pääväylästö viitoitetaan. 4.7 Valaistus Tavoitteena on, että kaikki kadut valaistaan. Pääpaino on kuitenkin väylillä, missä on kevyttä liikennettä. Samoin taajamassa sijaitsevat kevyen liikenteen väylät valaistaan. Haja-asutusalueella valaistaan jatkossakin päätiestä erillään olevat, kevyen liikenteen reittinä käytetyt rinnakkaisväylät, mikäli päätie on valaistu. Tarkoituksena on estää kevyen liikenteen ohjautuminen päätielle. Valaistuksen toteutuksen yhteydessä varmistetaan erityisesti suojateiden ja muiden ylityskohtien valaiseminen. 4.8Koulut, päiväkodit ja vanhainkodit Koulut Yksi tämän suunnitelman lähtökohta on ollut koulumatkojen ja kouluympäristöjen liikenneturvallisuus. Seuraavassa on kerrottu kouluympäristöjen suunnittelun pääperiaatteita. Koulujen ympäristössä liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: koulumatkojen liikenneturvallisuus polkupyörien ja autojen pysäköintijärjestelyt, autojen peruuttamisten välttäminen huoltoliikenne näkemät kulkuyhteydet pihasta tielle sekä pysäkkien ja pihan välillä, sekä kunnan että vanhempien hoitamien koulukuljetusten nouto- ja jättöpaikat tie- ja pihavalaistus kouluympäristön viihtyisyys ja virikkeellisyys liikennemerkit kunnossapito

Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET 37 Autojen pysäköintialueet tulee sijoittaa niin, että piha-alueen poikki ajaminen voidaan välttää. Pysäköintipaikkojen käytön tehokkuutta lisätään sijoittamalla sinne autojen lämmityspistorasiat. Myös autojen peruuttaminen koulun pihalla on riskitekijä, joka tulee minimoida liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Polkupyörien pysäköintialueen tulee olla riittävän suuri ja sen tulee autojen pysäköinnistä erillään. Liikenne koulujen yhteydessä oleville asunnoille ja huoltoliikenne järjestetään siten, ettei kouluaikana ajeta välituntipihalla tai liikuntaalueella. Liittymissä tarvitaan riittävät näkemät, jotta liittymään tulevat havaitsisivat toisensa riittävän ajoissa toimiakseen turvallisesti. Näkemätarkasteluissa käytettävä silmäpistekorkeus lapsipyöräilijällä on 0,8 m ja autoilijalla 1,1 m. Näkemäalueilla ei saa olla tiheää puustoa eikä pensaita. Lumivallit on pidettävä riittävän matalina. Autoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle pyritään järjestämään omat liittymät. Oppilaskuljetusten jättöpaikka, kääntöpaikka linja-automitoituksella Opintie Kevyen liikenteen kulkuväylä Polkupyörien pysäköinti (yht. n. 270 kpl) Autojen kulkuväylä Huoltoajo Autojen pysäköinti nykyisellä autojen ja pyörien pysäköintialueella (lämpöpaikat) 0 20 50 100m Kuva 21 Pitkäkankaan koulun liikennejärjestelyt

38 Oulunsalon liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPITEET Kulkuyhteys päätien poikki koulun pihalle saattaa olla liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä riskitekijä. Tavoite on, että oppilaat jätetään kuljetusvälineestä aina koulun pihalla olevalle, muusta pihasta erotetulle pysäkkialueelle tai koulun puoleiselle pysäkille. Taajamaoloissa ylityspaikalla on yleensä suojatie, jonka tehoa voidaan parantaa saarekkeen tai korotuksen avulla. Suojatien kohdalla saa olla enintään 30-40 km/h nopeusrajoitus. Vilkkaimmissa kohteissa tarvitaan vaihtuva nopeusrajoitus tai kevyen liikenteen alikulku. Haja-asutusalueen koulun kohdalla kevyen liikenteen ylityspaikalla tulee olla hyvät näkemäolosuhteet, kouluvuoden aikana enintään 60-80 km/h nopeusrajoitus. Turvallisuutta voidaan parantaa mm. siten, että ryntääminen pihalta ja pysäkiltä ajoradan poikki eliminoidaan sopivilla rakenteellisilla järjestelyillä. Koulujen kohdalla käytetään lapsia varoitusmerkkiä, jonka alapuolella voidaan käyttää samassa varressa esim. 60 nopeusrajoitusmerkkiä. Varoitusja rajoitusmerkit poistetaan koulujen kesälomien ajaksi. Tievalaistuksella voidaan parantaa koulun kohdalla liikenneturvallisuutta, koska kouluympäristön ja koululaisten havaittavuus paranevat. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat mm. liikenteen määrä ja koostumus sekä tienvarsiasutuksen määrä. Tie- ja pihavalaistus sekä viihtyisä kouluympäristö parantavat ympäristön laatutasoa, mikä parantaa liikenneturvallisuutta selkeiden liikkumisolosuhteiden myötä. Kirkonkylän koululla esitetään muutettavaksi pysäköintijärjestelyjä. Pitkäkankaan koululla muutetaan pysäköintijärjestelyjä ja rakennetaan kevyelle liikenteelle oma portti. Salonpään koululla muutokset koskevat kevyen liikenteen yhteyksiä ks. kohta 4.2.2. Polkupyörien pysäköinti 90 kpl, telineillä ja tarvittaessa aidalla estetään läpikulku pihan poikki polkupyörien pysäköinti 35*4 kpl huoltoliikenne Viistetty reunakivi henkilökunnan pysäköinti (lämpöpaikat 6+10 kpl) Koulutie 0 20 50 100m Kuva 22 Kirkonkylän koulun liikennejärjestelyt