Val 4/15.12.2017 liite 6
Sisällys 1. Yleisperustelut... 1 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne... 1 1.2 Valtionosuusjärjestelmä... 3 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat... 3 1.4 Talousarvion sitovuus... 5 1.5 POKE Koulutus Oy... 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA 2018... 6 2.1 Strategiset linjaukset... 6 2.2 Vuoden 2018 tavoitteet... 8 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA... 10 TOIMINTATUOTOT/KULUT 2008 18... 13 INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT 2008 18... 13 RAHOITUSLASKELMA 2018... 14 HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO 2018... 15 TOIMINTATUOTOT 2018... 16 TOIMINTAKULUT 2018... 16
1. Yleisperustelut 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne Talousarvion valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain (410/2015) 10 :ssä. Siinä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntayhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rakennetta koskevilla säännöksillä pyritään yhtenäiseen talousarvio ja -suunnitelmakäytäntöön. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Lisäksi talousarviossa on yleisperustelut ja liitteet. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän yleinen talousarvio- ja suunnitelmarakenne. Kuntayhtymän talousarvio on jaettu käyttötalouden osalta kahdeksaan tulosalueeseen, jotka ovat seuraavat: - Yleishallinto - Hallintopalvelut - Äänekoski Piilola - Viitasaari - Äänekoski Opinahjo - Saarijärvi - Työelämä- ja yrityspalvelut - Yhteiset hankkeet Ammatillisen koulutuksen rahoitus käsitellään talousarviossa poikkeuksellisesti kuntayhtymätasolla. Rahoitus perustuu ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan mukaiseen opiskelijavuosien vähimmäismäärään. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymätasolla tulo- ja menoarviot sekä määrittelee toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus jakaa valtuuston hyväksymät tulo- ja menoarviot tarvittaessa tulosalueille. 1
KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAKENNE 2
Kun kuntayhtymässä on siirrytty soveltamaan kirjanpitolakia, on samalla otettu käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistona kuluksi. Kuntayhtymän poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja sitä sovelletaan vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen tehtäviin hankintoihin. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Investointiosan valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin. Investointiosaan sisällytetään hankkeet, joiden veroton hinta on yli 5 000 euroa. 1.2 Valtionosuusjärjestelmä Kuntayhtymä saa pääosan rahoituksestaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella. Ammatillista koulutusta koskevan uuden rahoitusjärjestelmän kautta rahoitetaan ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, oppisopimuskoulutusta ja työvoimakoulutusta sekä VALMA-koulutusta. Kaikille koulutusmuodoille laki määrittelee yhteisen suoritteen, opiskelijavuoden. Kuntien maksuosuutta yksittäisen oppilaitoksen menoihin ei nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä pystytä määrittelemään, koska kunnat osallistuvat koko opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen laskennallisella asukaslukuun pohjautuvalla maksuosuudella. Rahoitus tulee suoraan valtiolta, ja se perustuu koulutuksen järjestäjälle järjestämisluvassa myönnettyyn opiskelijavuosien (suorite) vähimmäismäärään. Kuntayhtymän uudessa järjestämisluvassa opiskelijavuosien vähimmäismäärä on 1 472. Tämä opiskelijavuosien vähimmäismäärä on se suoritemäärä, jonka perusteella kuntayhtymä saa joka tapauksessa vuosittaisen rahoituksensa. Sen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) vahvistaa kullekin toimintavuodelle ns. tavoitteellisen opiskelijavuosimäärän. Nämä yhdessä muodostavat valtionosuusrahoituksen suoritepohjan tulevalle vuodelle. Tätä kirjoitettaessa tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vielä avoinna. Vahvistettava opiskelijavuosien yhteismäärä muuntuu euroiksi siten, että OKM:n valtion talousarvioon esittämä ammatilliseen koulutukseen kohdistuva euromäärä (v. 2018 n. 1,7 mrd.) jaetaan kaikkien ammatillista koulutusta järjestävien tahojen kesken vahvistettujen opiskelijavuosien suhteessa. Opiskelijavuotta painotetaan kunkin koulutuksen järjestäjän ns. profiilikertoimella, joka huomioi kunkin järjestäjän koulutustarjonnan rakenteen. Karkea arvio opiskelijavuoden euromäärästä vuodelle 2018 on noin 9 000, mikä takaisi kuntayhtymälle suurin piirtein saman valtionosuusrahoituksen (n. 14,5 milj. ) kuin vuonna 2017. OKM on luvannut tehdä vuotta 2018 koskevat rahoituspäätökset 8.12.2017 mennessä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus on vuoden 2018 talousarviossa arvioitu yhteensä 14,5 milj. euroksi, mikä on 90 %:a kuntayhtymän arvioiduista tuloista. Muiden toimintatuottojen arvioidaan olevan kutakuinkin vuoden 2017 tasolla. 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarviovuosi 2018 on erityinen uuden ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön tullessa voimaan 1.1.2018. Aikaisemmasta opiskelijasidonnaisesta suoritteesta siirrytään kaikkia koulutusmuotoja yhteismitallistavaan opiskelijavuosi-suoritteeseen. Talousarvion laadinnassa kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimääränä käytetään järjestämisluvan vähimmäismäärää eli 1 472. Lopullisesta kokonaisrahoituksesta vähimmäisopiskelijavuosimäärän ylittävä osuus on tarkoitus jättää erillispäätöksillä kohdennettavaksi toimintavuoden aikana. Nämä päätökset voivat kohdistua toi- 3
minnan kehittämiseen, reformin toteuttamisen varmistamiseen sekä tulosalueiden perusteltuihin lisäpanostuksiin. Tämä linjaus perustuu valtionosuusrahoituksen yleiskatteisuuteen, mikä tarkoittaa koulutuksen järjestäjän vapautta kohdentaa saamansa rahoitus haluamallaan tavalla toimintansa järjestämiseen. Palkkaus-, henkilöstö- ja tarvikemenot Palkkoihin on laskettu virka- ja työehtosopimusten sisältämistä lomarahaleikkauksista tulevat vähennykset. Yleiskorotuksena palkkoihin vuonna 2018 on arvioitu 1,0 %. Sijaisten palkkausta pyritään välttämään, ja henkilöstön vähennykset toteutetaan eläköitymisten yhteydessä ja määräaikaisten sopimusten päättyessä. Henkilöstömenojen osuus on noin 2/3 kuntayhtymän kokonaismenoista, joten henkilöstöpolitiikan onnistunut hallinta on keskeinen menestystekijä kuntayhtymän talouden tasapainottamisessa. KIKY-sopimukseen liittyen henkilöstön sivukulut alenevat, ja sosiaalimaksut on laskettu 3,55 %:n ja palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut 16,75 %:n mukaisesti. Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja ns. varhemaksu on budjetoitu yhteensä 451 000 euron suuruisena. Aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostoon on varattu määrärahat arvonlisäverottomin hinnoin, koska kuntayhtymä saa palautuksen lähes kaikesta maksamastaan arvonlisäverosta. 4
Opiskelijoilta kerättävät maksut Opiskelijoilta ei ole suunniteltu kerättäväksi yleisiä maksuja. Ammatti-ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa olevilta opiskelijoilta kuntayhtymä perii lainsäädännön mukaiset maksut. Investoinnit ja rakentaminen Vuoden 2018 talousarvion investointimäärärahat ovat noin 0,9 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Piilolan C-rakennuksen keskiosan kattosaneeraus sekä eri kampuksille kohdentuvat tietotekniikkainvestoinnit. Investointien määrä putoaa noin kolmasosaan muutaman viime vuoden tasosta. Kuntien maksuosuudet Kuntayhtymän kaikki käyttötalous- ja investointimenot katetaan vuoden 2018 aikana omalla tulorahoituksella tai edellisten vuosien ylijäämällä. Kunnilta ei peritä maksuosuuksia. 1.4 Talousarvion sitovuus Talousarvio on valtuustoon nähden sitova kuntayhtymätasolla seuraavasti: - käyttötalouden ja tuloslaskelman osalta nettomääräisesti ( ) - investointien ja rahoituksen osalta nettomääräisesti ( ) - rahoituksen perusteena olevan opiskelijavuosien vähimmäismäärän osalta - toiminnallisten tavoitteiden osalta Hallitus määrittelee tarvittaessa muut sitovuustasot sekä tarkemmat talousarvion toimeenpanoohjeet. 1.5 POKE Koulutus Oy Kuntayhtymän tytäryhtiö POKE Koulutus Oy toteuttaa kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavaa koulutusmyyntiä, jonka kuntalaki velvoittaa yhtiöittämään. Yhtiö järjestää ja myy ei-tutkintoon valmistavaa koulutusta sekä koulutukseen liittyviä palveluja. POKE Koulutus Oy kuuluu kuntayhtymäkonserniin kuntayhtymän omistaessa sen koko osakekannan (100 %). Lisäksi kuntayhtymä toimittaa ja tuottaa osakeyhtiölle keskinäisessä palvelusopimuksessa sovittuja koulutuspalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluita. Kuntayhtymän talousarviossa on arvioitu, että palvelusopimuksen perusteella toteutuva laskutus olisi vuonna 2018 noin 200 000 euroa. 5
2. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA 2018 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 20 määrittää kuntayhtymän toimintaympäristön, tehtävät ja tavoitteet suunnitelmakaudelle. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumisen edellyttämät menestystekijät mittareineen on määritelty talousarviossa koko kuntayhtymälle. Tulosalueiden toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään tulosaluekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Kuntayhtymän strategiat ja tavoitteet uudistetaan vuonna 2018. Strategiatyö perustuu ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin. 2.1 Strategiset linjaukset Yleistä Kuntayhtymän toiminnassa näkyvät vahvasti omistajien linjaukset koulutuksen merkityksestä seudullisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Äänekosken sekä Saarijärven - Viitasaaren seutuja. Käytännössä seudullisuus näkyy POKEn toiminnassa siten, että kullakin koulutusalalla panostetaan erityisesti pohjoisen Keski-Suomen erityistarpeisiin. Panostukset tarkoittavat investointeja ja henkilöresursseja yhteistyössä seutujen muiden toimijoiden kanssa. EU-hankekauden myötä tämä näkyy myös yhteishankkeina seudun toimijoiden kanssa. Valtakunnallisia linjauksia, jotka vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen myös seudullisesti, ovat hallitusohjelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset. Yksittäisistä painopistealueista valtakunnallisesti merkittävin on ammatillisen koulutuksen reformi, jonka eduskunta hyväksyi 30.6.2017 ja joka astuu voimaan 1.1.2018. Siinä on uudistettu laki rahoitusjärjestelmästä sekä yhdistetty lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Tällöin mm. aikuiskoulutus käsitteenä katoaa. Nuorten koulutus Pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden elinehtona on työpaikkojen säilyminen alueella sekä osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tämä edellyttää omaa, seudun työvoimatarpeesta lähtevää, lähellä asiakasta tapahtuvaa koulutusta. Erityisesti painotetaan koko ikäluokasta huolehtimista. Muita keinoja ovat toisen asteen koulutuksen yhteistyö seudulla, nivelvaiheen erityinen huomiointi sekä toimiva opiskelijahuolto ja viranomaisyhteistyö (yhteiskuntatakuu). Koulutuksella on myös merkittävä tehtävä seutujen vetovoimaisuudessa sekä erityisesti syrjäytymisen ehkäisyssä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttuminen on tehokkain keino vaikuttaa asiaan. Koulumenestykseltään ja arjenhallintataidoiltaan heikoimmat jäävät usein omaan kuntaan ilman ammatillista koulutusta. Heidän lähtökynnyksensä hakeutua koulutukseen, varsinkin kauas kotipaikkakunnalta, on korkea. Heitä varten haetaan uudenlaisia tapoja koulutuksen järjestämiseksi ja elämänhallintataitojen vahvistamiseksi mm. yhteistyössä alueen muiden viranomaisten kanssa. Aikuiskoulutus Pohjoisessa Keski-Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on edelleen alhaisempi kuin muualla Keski-Suomessa, nuorten ikäluokat pienenevät ja etäisyydet asutuskeskuksiin ovat pitkät. Siksi on korostetun tärkeää, että mahdollisimman monella on peruskoulun jälkeinen tutkinto ja lisäksi jokaisella halukkaalla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen omalla seudulla. Suurin osa syntyvistä työpaikoista pohjoisen Keski-Suomen seuduilla vaatii toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ja työvoiman tarve tulee olemaan siellä myös suurin. 6
Aikuiskoulutuksen rooli on ollut seuduilla merkittävä ratkaistaessa em. haasteita. Vuosi 2017 on viimeinen vuosi, jolloin aikuiskoulutusta on nykymuodossaan. Aikuiskoulutus käsitteenä katoaa, ja 1.1.2018 alkaen perustutkintoa opiskelee kahdenlaisia opiskelijoita; niitä, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa (lähinnä peruskoulusta tulevat opiskelijat) ja niitä, joilla aikaisempi tutkinto jo on (entinen aikuiskoulutus). Vuonna 2018 aloittaa toimintansa työelämä- ja yrityspalvelut -yksikkö, jonka tehtäviin kuuluvat mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, oppisopimus- ja työvoimakoulutus sekä muu ammatillinen koulutus. Oppisopimuskoulutus Useita vuosia jatkunut koulutuksen laadun kehittämistyö jatkuu. Perustutkintokoulutuksen lisääminen niin nuorten kuin aikuistenkin osalta on edelleen keskeinen tavoite. Oppisopimuskoulutukselle on asetettu valtakunnallisesti ja seudullisesti suuria odotuksia tuleville vuosille. Vuoden 2018 aikana tapahtuu merkittävä muutos, kun oppisopimuskoulutus siirtyy osaksi työelämä- ja yrityspalveluita. Henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstöstrategia linjaa tulevaa henkilöstövoimavarojen kehittämis- ja hyödyntämistyötä. Strategiassa on kolme aluetta, joihin tulevina vuosina keskitytään: hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen sekä toimiva työyhteisö. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on edellytys kaikelle toiminnalle. Henkilöstön kehittämissuunnittelua tehostetaan. Työterveyshuoltoa kehitetään henkilökohtaisen terveydenhuollon ja työpaikkakäyntien avulla. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja työkykyä ylläpitävää aktiivista TYKY-toimintaa jatketaan aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta. Talous Talouden perustavoitteena on ollut poistoja suurempi vuosikate. Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioiden valmistelussa tästä tavoitteesta on poikettu, koska toimintaa ei ole mahdollista sopeuttaa riittävän nopeasti ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten aiheuttamiin tulovähennyksiin. Kuntayhtymällä on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä vuosien 2017 ja 2018 alijäämien kattamiseen. Riittävä opiskelijamäärä sekä opetusresurssien tarkoituksenmukainen käyttö ovat niin laadukkaan koulutuksen, yksikköjen toimintakykyisyyden kuin taloudenkin keskeisiä varmistajia. Edellisten vuosien kohtuullisen suurilla investoinneilla on parannettu laadukkaan koulutuksen edellytyksiä. Poistojen määrä tulee lähivuosina edelleen kasvamaan. 7
2.2 Vuoden 2018 tavoitteet Strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä sekä niiden mittareista vuodelle 2018 johdetut tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ NIIDEN MITTARIT STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2018 TA 2017 TP 2016 ASIAKASLÄHTÖISYYS Laadukas opetus Opiskelijoiden arvio opetuksen/koulutuksen kokonaislaadusta, arviointiasteikko 1-5 (opiskelijakyselyt) * nuorten peruskoulutus * aikuisten koulutus * oppisopimuskoulutus * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,0 * 4,1 * 4,4 Sidosryhmätyytyväisyys Sidosryhmien arvio toiminnasta ja koulutuksesta, arviointiasteikko 1-5 (sidosryhmäkysely) * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2018 * 4 * Kyselyä ei toteutettu vuonna 2016 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Toimiva työyhteisö Henkilöstön arvio työyhteisön toimivuudesta, arviointiasteikko 1-5 (henkilöstökysely) * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2017 * tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä *vaikutusmahdollisuudet työtä ja itseä koskeviin asioihin * työpaikan ilmapiiri * henkilökunnan valmius edistää POKEn menestymistä * 4 * 4 * 4 * 4 * - * - * - * - * 3,1 * 4,1 * 4,1 * 4,6 Ammattitaitoinen ja kehittyvä henkilöstö Muodollisesti pätevien opettajien osuus 85 % 85 % 85,0 % Koulutuspäivät/ päätoiminen henkilöstö Keskimäärin 4 päivää/henkilö Keskimäärin 4 päivää/henkilö 3,2 päivää/henkilö 8
STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2018 TA 2017 TP 2016 TULOKSELLINEN TOIMINTA JA TALOUS Tuloksellinen toiminta Koulutuksen keskeyttäminen, % * nuorten peruskoulutus * aikuisten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * < 8 % * < 12 % * < 8 % * < 8 % * < 12 % * < 8 % * 9,0 % * 14,7 % * 7,6 % Koulutuksen läpäisy, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 65 % * 85 % * 65 % * 85 % * 61,7 % * 83,6 % Suoritetut tutkinnot 740 690 690 Työllistyminen, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 50 % * 70 % * 50 % * 70 % * 39,6 % * 80,9 % Uusiutumisen edellyttämä taloudellinen tulos Vuosikate, 443 500 355 430 2 076 713 Vuosikate, % 2,7 % 2,1 % 10,8 % 9
KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA Sisältää sisäiset erät TA 2018 TA 2017 Muutos Muutos-% Toimintatuotot Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3 046 450 3 524 880-478 430-13,6 Valtionosuusrahoitus 14 500 000 Yksikköhintarahoitus valtiolta 14 456 090 43 910 0,3 Myyntituotot 17 546 450 17 980 970-434 520-2,4 Muut palvelumaksut Maksutuotot 80 000 132 300-52 300-39,5 Muut palvelumaksut 80 000 132 300-52 300-39,5 Tuet ja avustukset 250 000 312 300-62 300-19,9 Vuokratuotot 292 000 436 600-144 600-33,1 Muut tuotot 29 800 18 900 10 900 57,7 Toimintatuotot 18 198 250 18 881 070-682 820-3,6 Toimintakulut/menot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -9 086 770-8 914 600 172 170 1,9 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 982 020-1 958 390 23 630 1,2 Muut henkilösivukulut -322 590-386 420-63 830-19,8 Henkilösivukulut -2 304 610-2 344 810-40 200-1,7 Henkilöstökulut -11 391 380-11 259 410 131 970 1,2 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -595 100-1 019 700-424 600-71,3 Muiden palvelujen ostot -3 792 830-3 978 990-186 160-4,9 Palvelujen ostot -4 387 930-4 998 690-610 760-13,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 000 13 000 100,0 Ostot tilikauden aikana -1 983 240-2 165 820-182 580-9,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 996 240-2 165 820-169 580-8,5 Avustukset -7 000-6 700 300 4,3 Vuokrat -95 700-203 350-107 650-112,5 Muut kulut -185 500-190 670-5 170-2,8 Toimintakulut/menot -18 063 750-18 824 640-760 890-4,2 Toimintakate 134 500 56 430-78 070 58,0 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 300 000 300 000 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 16 000 1 000-15 000 93,8 Muut rahoituskulut -7 000-2 000 5 000 71,4 Rahoitustuotot ja kulut 309 000 299 000-10 000 3,2 Vuosikate 443 500 355 430-88 070 19,9 Poistot ja arvonalennukset 0 Suunnitelman mukaiset poistot -1 575 050-1 402 450 172 600 11,0 Tilikauden tulos -1 131 550-1 047 020 84 530 7,5 Poistoeron lisäys/vähennys 93 000 93 000 0 0,0 Varausten lisäys/vähennys 50 000 352 670 302 670-605,3 Tilikauden yli/alijäämä -988 550-601 350 387 200 39,2 10
INVESTOINNIT 2018 Yhteiset hankinnat 91100 Yhteiset hankinnat 7500 Irtain omaisuus 120 000 Yhteiset hankinnat yhteensä 120 000 Äänekoski Piilola 93120 Tekniikka ja liikenne 7500 Irtain omaisuus 97 000 93130 Metalli 7500 Irtain omaisuus 110 000 93150 Auto 7500 Irtain omaisuus 20 000 93155 Logistiikka 7500 Irtain omaisuus 115 000 93160 Sähkö 7500 Irtain omaisuus 47 000 93180 Prosessi 7500 Irtain omaisuus 5 000 93190 Rakennus 7500 Irtain omaisuus 10 000 93930 Kiinteistö 7500 Irtain omaisuus 15 000 7550 Maa-alueet 50 000 7555 Kiinteät rakenteet ja laitteet 110 000 93620 Oppikokki 7500 Irtain omaisuus 19 000 Äänekoski Piilola yhteensä 598 000 Äänekoski Opinahjo 95110 Sosiaali- ja terveysala 7500 Irtain omaisuus 18 000 Äänekoski Opinahjo yhteensä 18 000 Viitasaari 94150 Auto 7500 Irtain omaisuus 47 000 94330 Ravintotalous 7500 Irtain omaisuus 14 500 Viitasaari yhteensä 61 500 11
Saarijärvi 97030 Maatalous opetus 7500 Irtain omaisuus 163 500 97050 Metsä opetus 7500 Irtain omaisuus 13 000 97430 Tarvaala/kiinteistö 7500 Irtain omaisuus 33 000 Saarijärvi yhteensä 209 500 Työelämä- ja yrityspalvelut 98160 Työelämäpalvelut 7500 Irtain omaisuus 39 000 Työelämä- ja yrityspalvelut yhteensä 39 000 Yhteenveto investoinneista 7500 Irtain omaisuus 886 000 7550 Maa-alueet 50 000 7555 Kiinteät rakenteet ja laitteet 110 000 Investointimenot yhteensä 1 046 000 12
TOIMINTATUOTOT/KULUT 2008 18 25 000 000 24 000 000 23 000 000 22 000 000 21 000 000 20 000 000 19 000 000 18 000 000 17 000 000 16 000 000 15 000 000 14 000 000 13 000 000 12 000 000 Tuotot Kulut 2008 (tp) 2009 (tp) 2010 (tp) 2011 (tp) 2012 (tp) 2013 (tp) 2014 (tp) 2015 (tp) 2016 (tp) 2017 (ta) 2018 (ta) Tuotot 21 532 053 22 267 031 23 923 321 23 863 581 22 593 750 20 344 230 19 979 255 18 952 283 19 296 570 16 557 250 16 287 200 Kulut 19 141 486 19 868 721 21 925 651 21 538 071 21 597 370 18 162 083 17 675 060 17 233 269 17 732 128 16 500 820 16 152 700 INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT 2008 18 3 500 Vuosikate Investoinnit, netto Poistot 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018 13
RAHOITUSLASKELMA 2018 Tulorahoitus Vuosikate 443 500 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit netto -1 046 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Tulorahoitus ja investoinnit netto -602 500 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen -602 500 14
HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO 2018 Jaettavat kustannukset Yleishallinto Hallintopalvelut 1 021 650 662 400 1 684 050 Kustannukset jaetaan eri tulosalueille niiden menojen suhteessa, kuitenkin niin, että 100 000 hallinnon jaettavasta summasta kohdistetaan suoraan Äänekosken Piilolan tulosalueelle. Äänekoski Piilola 572 130 Viitasaari 176 990 Äänekoski Opinahjo 355 200 Saarijärvi 343 810 Työelämä- ja yrityspalvelut 235 920 1 684 050 15
TOIMINTATUOTOT 2018 Maksutuotot 0,4 % Tuet ja avustukset 1,4 % Vuokratuotot 1,6 % Valtionosuusrahoitus 79,7 % Muut myyntituotot 0,2 % Liiketoiminnan myyntituotot 16,7 % TOIMINTAKULUT 2018 Henkilöstökulut 63,1 % Palvelujen ostot 24,3 % Muut kulut 1,0 % Vuokrat 0,5 % Avustukset 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11,1 % 16