Hyvinvointia työstä
AMKE:n luovat verkostot-seminaari 16.5.2012, Aulanko, Hämeenlinna Työhyvinvointi organisaation yuloksellisuuden osatekijänä Guy Ahonen KTT, professori Johtaja, tiedolla vaikuttaminen
Tyky-toiminnan taloudelliset vaikutukset (perinteinen näkökulma) Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet Terveys- Koulutus- Työympäristön Työyhteisön toimenpiteet toiminta kehittäminen kehittäminen Sairaus- Yksilö- Ennenaik. Työkyvyttömyyspoissaolot tuottavuus kuolemat eläkkeet G.Ahonen Liiketaloud. vaik. -työaikakulut -tehokas työaika -sairauskulut -kehitystoiminta Tuottavuus ja kannattavuus Yksilötaloud. vaik. -suorituskyky -yksilökehitys -työttömyys -sairauskulut -ansiotaso Elintaso ja elämänlaatu Kansantal. vaik. -kokonaistuotanto -sairauskulut -eläkekulut -työttömyyslulut Kansantulo (BKT) 4
Työhyvinvointipanostusten taloudellista vaikuttavuutta koskevia kv-katsauksia Analyysit - Pelletier review study (1995-2001 ) - Aldana review study (2001) - Chapman meta-analysis (2005) - Baicker review study (2010) Tärkeimmät huomiot: - tuottavuus nousee - vakuutus- ja eläkekulut pienenevät - poissaolot vähenevät - sairaanhoitokulut vähenevät Hyöty/kustannussuhteet 3-6
Suomalaisia laskelmia Dalbo-projekti (Fundia Oy 1991-1994) - Vuosikustannukset: 50.000 (+50.000) - Vuosihyödyt: 500.000 * Eläkekulut 270.000 * Tuottavuus 200.000 * Sairauspoissaolot 30.000 (Näsman, Ahonen 2001) Druvan-projekti (Dragsfjärd 2002-2005) - tth-kustannukset 20-kertaistettiin - ROI: 46 % * sairauspoissaolot * ennenaikaiset eläkkeet (Ahonen, Näsman 2008)
Maailman 50 parasta terveystaloustutkimusta (Metaanalysi, Chapman 2005) Tutkimus Sairausp.o. muutos % Hoitokustann usmuutos % Vakuutusmaksumuutos % H/Ksuhde Harvey (1993) -50,1 19,41 Leigh (1992) -12,1-32,0 4,73 Ozminkowski (1999) -41,0 4,64 Ozminkowski (2002) -9,7 Schultz (2002) -36,5 2,3 Serxner (2001) -20 Schimizu (2003) -35,4 Stave (2003) 6,13 Stein (1999) -11,7-29,7-7,6 Keskiarvo (50) -26,8-26,1-32 5,81
Ennenaikaisten eläkkeiden hinta 2009 Mikä on virallinen eläkeikä Suomessa? 63-68 n. 65 Kuinka monta siirtyi eläkkeelle vuonna 2009? Mikä oli heidän keski-ikänsä? Kuinka monta työvuotta heillä oli keskimäärin jäljellä eläkeikään? Kuinka monta vuotta menetettiin aikaisen eläköitymisen takia? Paljonko on työvuoden hinta keskimäärin? Kuinka paljon menetettiin yhteensä? 83.376 58.8 v 65-58,8 = 6,2 v 516.931 46.999 24.295 M Guy Ahonen / 10.2.1022 8
Ennenaikaisten eläkkeiden hinta 2010 (uusin laskelma) Mikä on virallinen eläkeikä Suomessa? 63-68 n. 65 Kuinka monta siirtyi eläkkeelle vuonna 2009? Mikä oli heidän keski-ikänsä? Kuinka monta työvuotta heillä oli keskimäärin jäljellä eläkeikään? Kuinka monta vuotta menetettiin aikaisen eläköitymisen takia? Paljonko on työvuoden hinta keskimäärin? Kuinka paljon menetettiin yhteensä? 74.545 59,6 v 65-59 = 5,4 v 382.001 47.899 18.297 M
Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset - laskelman oletukset työpanosmenetys = 65 v keskimääräinen eläköitymisikä (kaikki eläkkeelle siirtyneet) työvuoden arvo = 47.899 keskikuukausipalkka 3034 (SVT Palkat 2010) x työnantajamaksut 26,3 % (EK Palkkatilastokatsaus 2008, Kesäkuu 2009) x 12,5
Tk-eläkkeiden työpanosmenetys, M, 2003-2008 sairausryhmittäin 20000 18000 16000 14000 12000 M 10000 8000 Muut Tu-le Verenkierto Mielenterveys 6000 4000 2000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Data: ETK 2009
Ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat työpanosmenetykset 2003-2008, M 2003 2004 2005 Ikä-ryhmä Lukumäärä Mentys M Lukumäärä Mentys M Lukumäärä Mentys M -34 2 745 4849 2 923 5256 3 058 5554 35-54 13 178 10321 12 619 9900 12 515 9738 55-43 918 8186 46 055 8191 55 490 9178 Yhteensä 59 841 22823 61 597 22654 71 063 23554 2006 2007 2008 Ikä-ryhmä Lukumäärä Mentys M Lukumäärä Mentys M Lukumäärä Mentys M -34 3 182 5844 3 441 6285 3 640 6633 35-54 11 758 9256 11 847 9345 11 502 9098 55-52 130 9073 54 806 9548 61 963 9579 Yhteensä 67 070 23449 70 094 24506 77 105 24507 Lähde: Guy Ahonen, TTL, ETK
140 Ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten kehitys 2003-2008 ikäryhmittäin, 2003=100 130 120 110-34 35-54 55-100 90 80 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Data: ETK 2009
'Epävarmuutta työkykynsä suhteen' - kokevien muutos 09/11 ikäryhmittäin ("uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi 2 vuoden kuluttua". HPQ, koko Suomi, 52 kysymystä, vastaajia 38 694/30 382, M/N 52/48) Epävarmojen osuus vähentynyt 2 % kahdessa vuodessa. Muutoksen (09/11) laskennallinen säästö 70 milj vuodessa Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun Varma & Odum 2012
Krempat ja työhön liittyvät tekijät työkyvyn epävarmuudessa viesti työterveyden ammattilaisille! Työkykyriskin syyt: Alle 50-vuotiailla työhön liittyvät tekijät (työn sisältö, kuormitus, palkitsevuus, työilmapiiri, esimiestyö, etc) Yli 50-vuotiailla oireet ja sairaudet Varma & Odum 2012
Mielekäs työ luo hyvinvointia! "Jos yhtä asiaa saisi toivoa terveydenhuollon parantamiseksi, tahtoisin kaikille kansalaisille mielekästä työtä." Eija Kalso, Yliopistolehti 4/2012 "Ihmiset eivät väsy, koska heillä on liikaa töitä...vaan koska heillä on liian vähän mielekkäitä töitä." Pekka Pohjakallio, 925 Elintavat (lifestyle): tupakka alkoholi ylipaino liikunta Mielekäs työ (workstyle)
Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009, 2010, 2011 Aura Ossi, Ahonen Guy, Ilmarinen Juhan http://www.excenta.fi/fi/article/7/
Strateginen hyvinvointi Strateginen hyvinvointi (SH) on se osa henkilöstön hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi (SHJI) kuvaa SHJ:n tilaa skaalalla 0-100. Indeksi kattaa toiminnan suunnitelmien, tavoitteiden, mittaamisen ja resurssien tason.
Hyvinvoinnin edistämisen malli EFQM mallin pohjalta Mahdollistajat Tulokset Johtajuus Hyvinvoinnin johtaminen 20% Ihmiset henkilöstöpolitiikka 10% Strategia & toimintatavat hyvinvointisuunnitelma 10% Kumppanuudet & resurssit hyvinvoinnin organisaatio ja budjetointi 15% Prosessit työterveyshuolto kuntoutus terveyden edistäminen työpaikkaliikunta työsuojelu työpaikkaruokailu virkistys ja kulttuuri viestintä aktiivinen esimiestyö 45% Henkilöstötulokset Hyvinvointitulokset Asiakastulokset Yhteiskunnalliset tulokset Tärkeimmät suorituskyvyn tulokset Innovaatiot - oppiminen
SH investoinnit n. 2 mrd vuonna 2011 400 350 300 250 200 150 Strategisen hyvinvoinnin eri osa alueiden investointien keskiarvot vuosina 2009 2011 352 342 327 293 252 211 157 141 126 100 50 85 84 72 67 66 66 59 66 40 29 14 13 työterveys liikunta TYHY virkistys koulutus viestintä projektit Excenta Oy 2011 v 2009 v 2010 v 2011
Investoinnit vs firman taloustilanne 1200 Strategisen hyvinvoinnin investoinnit yrityksen taloustilanteen mukaan 1000 800 600 400 projektit/hlö Viestintä/hlö koulutus/hlö Kultt&Virk/hlö TYHY/TYKY/hlö Työpaikkaliikunta/hlö TTH/hlö 200 erinomainen hyvä kohtalainne välttävä heikko Excenta 2010
Työelämän "kauhun tasapaino" Suomessa 2 mrd / v 30 mrd / v Koulutus Työterveyshuolto Työkyvyn edistäminen Virkistys ja kulttuuri Liikunta Tiedotus Ennenaikaiset eläkkeet Sairauspoissaolot Työtapaturmat **** (Yksilötuottavuus)
Sairauspoissaolot ja työkykyindeksi 45 42,7 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10,4 hyvä (n=820) 17,2 keskim (n=316) huono (n=49) spo-p/v Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Pahkin,K, et.al. TTL2010
Sairauspoissaolot ja koettu stressi 25 20 20,9 15 12,2 14,9 spo-p/v 10 5 0 matala (n=802) keskim (n=287) korkea (n=90) Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Pahkin,K, et.al. TTL2010
Sairauspoissaolot ja koettu johdon oikeudenmukaisuus 18 16 16,1 14 12,9 12 10 8 6 4 2 10,4 spo-p/v 0 korkea (n=226) keskim (n=540) matala(n=416) Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Pahkin,K, et.al. TTL2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja johtoryhmä Excenta 2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja kehityskeskustelut Excenta 2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja sairauksein hoito Excenta 2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja raportointi Excenta 2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja työtapaturmien kustannusten seuranta Excenta 2010
SH johtaminen 2010: Sairauspoissaolot ja sairaanhoidon taso Excenta 2010
Työilmapiiri 8,1 8 7,9 7,8 7,7 7,6 7,5 h2002 2003 2004 v2005 2006
Sairauspoissaolo 2001-2006 Dragsfjärd ja kaikki Suomen kunnat 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Dragsfjärd Finland 6,0 4,0 2,0 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Dragsfjärdin kunnan eläkkeet 2001-2008 / 100 työntekijää 2001-2003 Ennen Druvanhanketta ja sen alussa 2004-2008 Druvan-hankkeen lopussa ja sen jälkeen Vanhuuseläkkeet/ 100 työntekijää 0,7/vuosi 1,4/vuosi Työkyvyttömyysja osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeet/ 100 työntekijää 1,4/vuosi 0,5/vuosi
Druvan-projekti : Työhyvinvointipanostusten 20- kertaistaminen - Talous-analyysi Tekijä Vuotuinen investointi 44.890 Interventioaika/v 19.846 laskentakorko 3 % Vähentyneet sairauspoissaolot 65.600 Väh. ennenaikaiset eläkkeet 19.618 Kokonaishyöty / v 65.628 Netto-hyöty 20.738 Sijoituksen tuotto 46 % Kokonaisnettohyöty 3 v 60.414 Ahonen, G. och Näsman, O.: DRUVAN(2002-2005). Hanken. Forskningsrapporter 65. Helsingfors 2008. 36
Mikä lisää halukkuutta jatkaa työssä? Oma työ, työorientaatio ja terveys pitää työtään tärkeänä ja merkittävänä työn mielenkiintoisuus pitää työssä kehittymistä tärkeänä aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne uusien asioiden oppiminen tyytyväisyys työhön tyytyväisyys kehittymismahdollisuuksiin tyytyväisyys ammattitaidon arvostukseen tyytyväisyys työtehtävien sisältöön voi toteuttaa itseään Työyhteisötekijät hyvät kehittymismahdollisuudet saa tietoja muutoksista jo suunnitteluvaiheessa tietoja välitetään avoimesti eri ikäisten kykyjä käytetään tasapuolisesti arvostetaan vanhempien työkokemusta on mukana suunnittelemassa töitä näkee työnsä tuloksellisena ja hyödyllisenä tuntee olevansa työyhteisön arvostettu jäsen esimies on innostava ilmapiiri on kannustava Lehto,A-M, Sutela,H: (Tieto & Trendit 2010/2)
Mikä vähentää halukkuutta jatkaa työssä? Oma työ, työorientaatio ja terveys kiireen haittaavuus huonot työajat huonot työolot työn ruumiillinen raskaus työn henkinen raskaus ei voi pitää riittävästi taukoja ei voi vaikuttaa työtahtiin oma terveys huono niskakivut, univaikeudet, väsymys Työyhteisötekijät työtahti on kiristynyt ei edistetä ikääntyvien työssä pysymistä ei saa tukea esimiehiltä ei koskaan saa kiitosta työstään ei kiireen vuoksi ehdi kouluttautua esimiehet lupaavat johdolle ja asiakkaille liikaa johto pyrkii säästöihin välittämättä työntekijöistä esimies kohtelee ikääntyneitä epätasaarvoisesti Lehto,A-M, Sutela,H: (Tieto & Trendit 2010/2)
Tuottavuusajattelua Percy Barnevik, ABB:n tj 1988-2002 Minulla on Lontoossa turkkilainen parturi, joka leikkaa tukkani 7 minuutissa 7 punnalla. Olen tarjonnut hänelle 10 puntaa siitä, että han leikkaisi tukkani 6 minuutissa, mutta hän ei ole vielä innostunut asiasta. Dagens Industri, Weekend, 14.10.2011
www.johtamisverkosto.fi