PÖYTYÄN KUNTA Y L Ä N E E N T A A J A M A KALIKAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutoksen selostus EHDOTUS 14.3.2012
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Yläneen taajama, Kalikan alueen asemakaavan muutos Pöytyän kunta, Kalikan asemakaava-alue, korttelit 4, 7, 8, 21 ja 22 Selostus koskee 2.1.2012 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, 21870 RIIHIKOSKI puhelin: 040 198 0801, sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 8.4.2011. Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201_. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pyhäjärven itärannalla, Kalikan alueella. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton. Muutettavan asemakaavan pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos on nimetty Kalikan asemakaava-alueen mukaan. Kalikan alueen asemakaavan muutoksella pyritään edistämään koko kaava-alueen rakentumista ja lisäämään sen viihtyisyyttä. Vuonna 1993 voimaan tulleen asemakaavan mukaisen satama-alueen rakentamiseen ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä. Hanke on lisäksi teknisesti haastava ja Pyhäjärven ympäristöarvojen kannalta ongelmallinen. Venesatamalle varatun alueen käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa mm. lähivirkistysalueeksi. Muutoksen yhteydessä selvitetään myös pohjoisempana olevien toteuttamattomien virkistysalueiden tarpeellisuus, ja niiden mahdollinen muuttaminen matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 2
1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 TUNNISTETIEDOT 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 4 2.2 ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 12 4.3.1 Osalliset 12 4.3.2 Vireilletulo 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 13 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 13 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 13 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 14 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 14 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 15 5.1 KAAVAN RAKENNE 15 5.1.1 Mitoitus 15 5.1.2 Palvelut 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 15 5.3 ALUEVARAUKSET 15 5.3.1 Korttelialueet 15 5.3.2 Muut alueet 16 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 17 5.4.3 Muut vaikutukset 18 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 18 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 18 5.7 NIMISTÖ 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 18 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 18 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 18 Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 3
1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamerkinnät ja määräykset havainnekuva esitys Kalikan alueen puuston hakkuista ja taimikonhoitotöistä, Auranmaan metsänhoitoyhdistys rakennustapaohjeet kooste asemakaavan muutoksesta saaduista lausunnoista Kalikantien luonnoksen toimivuustarkastelu asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVI- TYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Selvitys 2 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5, Mirja Koskinen, 2006 Narvintienoon kyläsuunnitelma, Pyhäjärvi instituutin julkaisuja 6, Heli Nukki (toim.), 2004 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan muutoksen laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 28.3.2011. Alueelta laadittu asemakaavaluonnos oli MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 24.1.-22.2.2012. Asemakaavan muutoksen ehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä..-..201_. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..201_. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella järjestellään uudelleen alueen virkistys- ja korttelialueita. Aiemmassa asemakaavassa keskeisen venesataman varaus on poistettu, ja sen tilalle on merkitty virkistysalueita. Suunnittelualueen pohjoisosa painottuu matkailua palvelevien toimintojen alueena ja eteläosa pientalojen alueena. Merkityksellinen on myös uudistettu, Kalikan alueen eri osia yhdistävä kevyen liikenteen verkosto. Muutosalueella ovat korttelit 4, 7, 8, 21 ja 22 sekä erityis- (ET), katu- ja liikennealueita (LP). Korttelit sisältävät erillispientalojen (AO) ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM). Näiden lisäksi on palstaviljelyalueita (RP), puistoa (VP), lähivirkistysalueita (VL), leikkipuisto (VK), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kalikan asemakaava-alueella on sekä asuinpientaloja että loma-asuntoja. Lomaasutus keskittyy Pyhäjärven rantavyöhykkeelle. Vuonna 1993 laadittu asemakaava on toteutunut vain osittain. Sen myötä alueelle on tullut jo aiemmin muodostuneen loma-asutuksen lisäksi pysyvää asutusta. Julkiseen käyttöön tarkoitetuista alueista tärkein on Pöytyän kunnan omistama uimaranta. Kalikan yleisilme on puustoinen ja vehreä. Pyhäjärvi on luonnollisesti merkittävä maisematekijä, ja näkyvissä maastossa muutamin kohdin rantatonttejakin pidemmälle. Kalikan alue on kuitenkin paikoin rakentamisen osalta keskeneräisen oloinen ja ympäristöltään hoitamaton. Kaavamuutosalueelle suunniteltu venesatama on edelleen viljelyksessä olevaa peltoa. Korttelit 7 ja 8 ovat rakentamattomia. Suurin osa kaavamuutosalueen pohjoispuolesta on nuorta metsikköä. Alueelta löytyy myös kaksi pysäköintialuetta, mattojen pesupaikka ja jätevesien pumppaamo. Kanavakuja ja pohjoiseen suuntautuva kevyen liikenteen väylä ovat kaduiksi otettuja alueen vanhoja kulkureittejä. Pääkatu, Kalikantie, on rakennettu asemakaavan mukaisesti. sisääntulo alueelle, Kalikantien ja Kanavakujan risteys Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 5
näkymä Kanavakujalta etelään 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on vähäisiä luonnontilaisena säilyneitä osia. Näistä huomattavin on Allaskujan ja Kanavakujan välisellä kaistaleella kasvava vanhojen mäntyjen ryhmä. Suuremmat kasvillisuudeltaan yhtenäiset alueet löytyvät pohjoisosan talousmetsästä (n. 1,2 ha) ja eteläosan peltoaukealta (n. 2,0 ha). Asemakaavaan merkittyjen kahden pohjoisemman virkistysalueen kohdalla kasvava talousmetsä on suurimmaksi osaksi vesakoitunutta mäntytaimikkoa, joka ei oletettavasti sisällä merkittäviä luonnonarvoja. VU-alueella on metsän lisäksi myös isohko nurmettunut aukio Kanavakujan pohjoispuolella. Pehkurannantien ja Kanavakujan rajakohdan alitse kulkee Pyhäjärveen johtava syvä ojanne. Tulevista metsänhoitotöistä on laadittu esitys lokakuussa 2011 (liitteenä). Pintamuodoltaan suunnittelualue on tasaista, hieman rannan suuntaan laskevaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kalikan asemakaava-alueelle on osoitettu vakituista asutusta ja matkailupalveluja. Alue on merkittävä Pöytyän kunnan julkisena virkistysalueena erityisesti yleisen uimarantansa vuoksi. Pyhäjärven rannalla sijaitseva erillinen asemakaava-alue tukeutuu noin neljän kilometrin etäisyydellä olevan Yläneen taajaman lähipalveluihin. Merkittävää osaa asemakaava-alueen rakennuskannasta käytetään loma-asuntoina, vaikka voimassa oleva asemakaava ei tätä käyttötarkoitusta tuekaan. Vanhaa, ilman asemakaavaa muodostunutta loma-asutusta on Kalikan asemakaava-alueen molemmin puolin. Pyhäjärveen rajoittuvia kiinteistöjä on tiheästi Karitien, Narvinkiventien ja Jokisuuntien varrella. Näiden kiinteistöjen ja asemakaavoitetun alueen liikenne kulkee osaksi samoja reittejä Turunväylälle (seututie 204). Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 6
vanha tie korttelin 5 vierellä mattojenpesupaikka uimarannalle johtavan tien varrella peltoaluetta ja asuntokortteleita rannan suunnasta Kanavakujaa Kirstilän kiinteistön kohdalla Kanavakuja 3 Pyhäjärven rannalla Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 7
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Pyhäjärven rannan suuntaisesti kulkevan Jokisuuntien-Narvinkiventien varrella on runsaasti eri-ikäistä loma-asutusta. Nykyinen kiinteistöjako on muodostunut vähitellen 1900-luvun aikana, ilman kaavojen ohjausta. Suunnittelualueella on yksi tähän kehitysjaksoon liittyvä kiinteistö, Kirstilä 4:42. Virkistys Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on sijoitettu lähivirkistysalueita, pallokenttä ja venesatama. Näitä ei kuitenkaan ole toteutettu. Lähistöllä on mm. Pöytyän kunnan omistama uimaranta, joka on yleisessä käytössä. Palvelut Kalikan alue tukeutuu noin neljän kilometrin päässä Yläneen taajamassa oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Suunnittelualueen lähikortteleissa on tarjolla lähinnä matkailupalveluja. Työpaikat Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Kalikan alueella ovat mahdollisia mm. matkailupalveluiden työpaikat. Liikenne Tonttiliikenne ohjautuu Allaskujan, Kanavakujan ja Valkamakujan kautta kokoojakatuina toimiville Kalikantielle ja Pohjanrannantielle sekä edelleen Turunväylälle (MT 204). Nykyisessä asemakaavassa esitetyistä rajoituksista (pp, pp/t) huolimatta läpiajo on edelleen mahdollista Narvinkiventien kautta. Tekninen huolto Kaavamuutosalue on liitettävissä jo rakennettuihin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Suunnittelualueen pohjoiskärjessä sijaitsee Kalikan jätevesipumppaamo. Alueen kautta kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti 20 kv:n sähkölinja. Asemakaavan muutoksen vuoksi linjaston kulkureittiä tulee tarkistaa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pyhäjärven läheisyys ja sen luontoarvot vaikuttavat alueen suunnitteluun. Naturaalueisiin kuuluvassa Pyhäjärvessä on arvokkaita luontotyyppejä sekä uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä. 3.1.4 Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 8
3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ote seutukaavojen yhdistelmästä ote maakuntakaavasta (hyväksytty 13.12.2010) Maakuntakaava (seutukaava) Varsinais-Suomen seutukaavoissa (vahvistettu 7.10.1988 ja 17.7.1991) rannan läheisyydessä on virkistysaluetta, joka on tarkoitettu pääasiassa virkistyskeskuksia varten (VI:1 R). Seutukaava on voimassa MRL:n mukaisena maakuntakaavana vuoden 2010 alusta lähtien. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 9
Vireillä olevassa maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 13.12.2010) alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueella kulkee vesihuoltolinja. ote osayleiskaavasta 1:10000 Yleiskaava Alue sisältyy Yläneen kunnanvaltuuston 16.12.1992 hyväksymään Kalikka-Pohjarannan osayleiskaavaan. Kaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualueella käytetyt merkinnät ovat: VR (virkistys- ja ulkoilualuetta), AO (erillispientaojen alue), AP (pientalojen alue), LV (venevalkama-alue) ja W (vesialuetta). Lisäksi on kokoojateitä ja kevyen liikenteen reittejä. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 10
ote asemakaavayhdistelmästä 1:4000 ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen katkoviiva) Asemakaava Alueella on voimassa 29.7.1993 vahvistettu asemakaava (entinen rakennuskaava). Siinä alueille on annettu seuraavat käyttötarkoitusmerkinnät: AO (erillispientalojen korttelialue), LP (yleinen pysäköintialue), LV (venesatama), VK (leikkikenttä), VL (lähivirkistysalue) ja VU (urheilu- ja virkistyspalvelualue). Lisäksi on katuja, kokoojakatuja sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katuja (pp, pp/t). Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 21.10.2009. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartan on laatinut TSP-suunnittelu Oy. Kartoitus hyväksyttiin 21.12.1989. Kartoitus ei ole enää kokonaan ajantasainen. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 11
Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualue on osa vuonna 1993 vahvistettua Kalikan asemakaavaa. Sen pohjoispuolella olevaa ranta-aluetta ei ole asemakaavoitettu. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kalikan alueen voimassa olevassa asemakaavassa keskeisen venesataman toteuttamista ei ole enää pitkään aikaan pidetty realistisena, ja asemakaava on siten sisällöltään vanhentunut. Kyseinen alue on edelleen viljelyksessä. Epävarmuus tulevasta maankäytöstä on vaikuttanut laajemminkin Kalikan kortteli- ja virkistysalueiden rakentamisen edistymiseen ja hoitotoimiin. Asemakaavan muutos on tarpeen, jotta voidaan edistää koko kaava-alueen rakentumista. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta kokouksessaan 28.3.2011. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoshankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä 21.4.2011. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla oli kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 12
4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnassa halutaan tarkistaa asemakaava-alueen toteutumattomia käyttötarkoitusmerkintöjä nykytilanteen pohjalta ja edistää siten Kalikan alueen rakentumista. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Voimassa olevassa maakuntakaavassa (entisessä seutukaavassa) alueella ei ole käyttötarkoitusmerkintää. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Suunnittelualueen länsipuolella on Naturaalueisiin kuuluva Pyhäjärvi, mikä tulee ottaa huomioon myös ranta-alueen suunnittelussa. Oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa voidaan mm. rakentamattoman venesataman osalta pitää vanhentuneena, eikä sillä ole enää merkittävää ohjaavaa vaikutusta. Asemakaavan muutos on lähinnä kaava-alueen sisäistä uudelleenjärjestelyä. Muutoksella on kuitenkin vaikutuksia koko Kalikan alueen asemakaavaan, mikä tulee käyttötarkoituksia suunnitellessa huomioida. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Sisemmästä venesatamasta, laguunista, luopuminen vaikuttaa suuresti sitä laajemman alueen käyttötarkoitusten järjestelyihin. Satamaa palvelleet kevyen liikenteen reitit ja pysäköintialueet tulee suunnitella eri lähtökohdista. Satamaan osin tukeutuneet lähikorttelit otettiin mukaan suunnittelualueeseen ja tarkastelun kohteeksi. Rannan puoleisia kaava-alueita ei sisällytetty asemakaavan muutokseen, mutta ne voidaan ottaa huomioon Kalikkaan osoitettujen toimintojen yleissuunnittelussa. Lähtökohtatarkastelussa rannan venesatama, RM-kortteli ja uimaranta ovat kaavamerkintöjen suhteen toteutuneet tai yhä toteutettavissa. Kalikan alueen katuverkosto ja korttelirakenne ovat jo siinä määrin muodostuneet, että kokonaisvaltainen uudistaminen on erittäin hankalaa, eikä siihen tule pyrkiä. Yhtenä kaavamuutoksen päätavoitteena on muodostaa alueelle toimiva kevyen liikenteen verkosto, jossa entinen sataman kohta esiintyy edelleen merkittävässä osassa. Loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen sijoittumista haluttiin ohjata painokkaammin siten, että matkailutoiminnot sijoittuvat lähinnä Kanavakujan pohjoispuolelle. Julkisten virkistysalueiden ja toimintojen osuus on nykyisessä asemakaavassa suurehko, mutta jäänyt suunnitelmien tasolle, ottamatta lukuun jo aiemmin käytössä ollutta uimarantaa. Alueita keskittämällä arvioidaan saatavan paremmat edellytykset toteuttamiselle ja myöhemmälle ylläpidolle. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asuntokortteleista venesatamaa reunustaneet korttelit 7 ja 8 säilyvät rajoiltaan ennallaan. Niille merkittyjä rakennusaloja ja kerroslukua on suurennettu. Kortteliin 4 lisättiin yksi rakennuspaikka täydentämään asuntokorttelien kehää. Sisempää satama-alueen varausta käytetään edelleen julkisiin toimintoihin. Se on jaoteltu kevyen liikenteen kaduilla virkistysaluelohkoihin, joita ovat leikkipuisto, aikuisten puisto, urheilualue ja käytöltään tarkemmin määrittelemätön lähivirkistysalue (esim. pieni lampi). Alueet palvelevat sekä Kalikan asutusta että laajempaa käyttäjäkuntaa. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 13
Suunnittelualueen pohjoisosaan esitetään toteutumattomien virkistysalueiden sijaan kahta matkailua palvelevien rakennusten korttelia (RM), joissa on neljä rakennuspaikkaa. Näiden vierellä on Kalikan alueen käyttäjille tarkoitettu entistä laajempi yleinen pysäköintialue (LP) ja eteläpuolella lähivirkistysalue (VL), jossa on myös varaus myymälälle. Kunnanhallituksen päätöksen (9.1.2012) mukaan rannanpuoleista RM-korttelia 5 kehitetään julkisena alueena kunnan omien käyttötarpeiden pohjalta. Uudet rakennuspaikat matkailua palvelevien rakennusten kortteleissa 21 ja 22 ehkäisevät asuntokortteleissa olevien talojen siirtymistä näihin toimintoihin. Korvaavat virkistysalueet osoitetaan entisen venesatamavarauksen kohdalta. Kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä 2.1.2012 päivätty luonnos. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta - 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavamuutosta on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Kaavamuutoksen luonnoksen valmistelun aikana on oltu yhteydessä useisiin alueen kiinteistönomistajiin. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Luonnoksesta (2.1.2012) saatiin kuusi lausuntoa. Näiden kooste kaavan laatijan vastineineen on selostuksen liitteenä. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen - Pohjarannantien ja Allaskujan kulmaukseen on lisätty yleinen pysäköintialue (LP). - Palstaviljelyalueet on poistettu (osin LP-, osin VL-alueiksi). - Pohjoisinta ET-aluetta on laajennettu tontille 22-1. - Rakennusoikeudeksi tontilla 22-1 on muutettu 300 m 2 (luonnoksessa 400 m 2 ). - RM-korttelialueiden käyttötarkoitusmerkintä on muutettu muotoon R-1 (Loma-alue, jolle saa rakentaa loman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia yleiseen tai yhteisöjen käyttöön.). - Osa johtovarauksista on poistettu. Kanavatien viereiselle VL-alueelle on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattu alueen osa (et). - ET-alueen (mattojenpesupaikka) merkintä on muutettu muotoon VL. - Myymälän rakennusalan merkintää on täydennetty seuraavasti: Rakennusosia, kuten katoksia tai terasseja, ei saa ulottaa rakennusalan ulkopuolelle. - Kalikantien ja Narvinkiventien välisen kevyen liikenteen kadun merkintää on täydennetty seuraavasti: Läpiajo sallitaan erityisluvalla. - Asemakaavakartalle on lisätty teksti: Tällä asemakaava-alueella on ohjeellinen tonttijako. - Myymälän rakennusoikeudeksi on muutettu 150 m 2 (aiemmin 250 m 2 ). Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet - Asemakaavan ehdotukseen tehdyt muutokset - Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 14
4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan muutoksen laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 28.3.2011 - asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville 9.1.2012 - asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville..201_ - esitys asemakaavan muutoksen hyväksymisestä kunnanvaltuustolle..201_ Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan muutoksen hyväksyminen..201_ (KV ). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueella ovat korttelit 4, 7, 8, 21 ja 22 sekä virkistys- (VP, VL, VK, VU), erityis- (ET), katu- ja liikennealueita (LP). Korttelit sisältävät erillispientalojen ja loma-alueiden korttelialueita (AO, R-1). Alueen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria. Yksityiskohtaiset mitoitustiedot esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. Asemakaava-alue tukeutuu Yläneen taajaman lähipalveluihin. Kalikan alueella on lähinnä virkistykseen ja lomanviettoon liittyviä palveluja, kuten yleinen uimaranta. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan laadukkaan taajamarakenteen muodostuminen. Kaavoituksessa otetaan huomioon Pyhäjärven merkittävät maisemalliset ja ympäristölliset arvot. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Alueella ovat korttelit 4, 7, 8, 21 ja 22. Kortteli 4, tontit 1 ja 2 Korttelialueella on kaksi erillispientalojen tonttia, joille saa rakentaa enintään puolitoistakerroksisia rakennuksia (I½). Rakennusoikeutta kummallakin tontilla on 250 kerrosneliömetriä. Rakennetun kiinteistön 4:42 pinta-ala on asemakaavatonttia suurempi. Kortteli 7, tontit 1-3 Korttelialueella on kolme erillispientalojen tonttia, joille saa rakentaa enintään puolitoistakerroksisia rakennuksia (I½). Rakennustehokkuus on 0,20. Kiinteistöt on jo lohkottu asemakaavan mukaisesti. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 15
Kortteli 8, tontit 1-5 Korttelialueella on viisi erillispientalojen tonttia, joille saa rakentaa enintään puolitoistakerroksisia rakennuksia (I½). Rakennustehokkuus on 0,20. Kiinteistöt on jo lohkottu asemakaavan mukaisesti. Kortteli 21, tontit 1 ja 2 Korttelialueella on kaksi loma-alueen tonttia, joille saa rakentaa loman- ja vapaaajanviettoa palvelevia rakennuksia yleiseen tai yhteisöjen käyttöön (R-1). Rakennukset saavat olla enintään puolitoistakerroksisia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 300 kerrosneliömetriä. Kortteli muodostuu asemakaavan muutoksen myötä. Kortteli 22, tontit 1 ja 2 Korttelialueella on kaksi loma-alueen tonttia, joille saa rakentaa loman- ja vapaaajanviettoa palvelevia rakennuksia yleiseen tai yhteisöjen käyttöön (R-1). Rakennukset saavat olla enintään puolitoistakerroksisia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 300 ja 400 kerrosneliömetriä. Kortteli muodostuu asemakaavan muutoksen myötä. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Alueella on kaksi katua (Kalikantie, Kanavakuja) sekä useita jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katuja (pp). Lisämerkinnän mukaan näillä kaduilla sallitaan huoltoliikenne (/h), tontille ajo (/t) tai läpiajo erityisluvalla (/t-1). Erityisalueet Muutosalueen pohjoiskärjessä on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Liikennealueet Alueella on kaksi yleistä pysäköintialuetta (LP). Pysäköintialueet ovat vapaasti käytettävissä, mutta pohjoisempi on tarkoitettu erityisesti uimarannan ja R-korttelien käyttäjille. Eteläisempi soveltuu lähinnä virkistysalueiden käyttäjien ja lähikorttelien asukkaiden tarpeisiin, esim. vieraspysäköintiin. Virkistysalueet Virkistysalueiksi on merkitty yhdeksän erillistä aluetta. Lähivirkistysalueille (VL) suunnitellut käyttötarkoitukset vaihtelevat. Pohjoisimmalla on nykyinen mattojen pesupaikka, läntisimmän kautta kulkee laskeutusaltaaksi laajennettava ojanne. Kalikantien ja Kanavakujan kulmauksessa olevalla lähivirkistysalueella on myymälän rakennusala, jolla on rakennusoikeutta 150 kerrosneliömetriä. Lisäksi on leikkipuisto (VK), puisto (VP) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle merkityllä rakennusalalla on rakennusoikeutta 150 kerrosneliömetriä. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos säilyttää Kalikan alueen yhdyskuntarakenteen pääosin ennallaan, mutta venesataman toiminnot eivät ole alueella enää keskeisessä asemassa. Hankkeen toteutumattomuus pienentää muutoksen vaikutuksia. Lomarakentaminen pyritään keskittämään alueen pohjoisosaan ja vakituinen asuminen eteläosaan. Taajamakuva Kaavamuutoksen myötä Kalikan suunniteltu taajamakuva muuttuu suuresti. Nykyiseen asemakaavaan merkityn venesataman sijaan tulee erilaisia virkistysalueita. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 16
Erityyppisten virkistysalueiden ja niille sijoitettujen toimintojen myötä korostetaan rantavyöhykkeen puistomaista ilmiasua. Alueen pohjoisosaan tulee neljä uutta lomarakennusten tonttia, joiden rakennusoikeudet ovat 300-400 m 2. Suunnittelualueen kymmenen erillispientalojen tonttia ovat osa laajempaa Kalikan asuntoaluetta. Tonttien koot ja rakennusoikeudet on määritelty siten, että alueen rakenteesta tulee pienimittakaavainen. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueen ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot on pyritty huomioimaan mm. säilyttämällä vanha kapea tiestö kevyen liikenteen reittien osina. Virkistys Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Asemakaavassa on useita puistoalueita (VP, VL), leikkipuisto (VK) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Alueet on sovitettu viereiseen venesatamaan, uimarantaan ja matkailupalvelujen kortteliin, jotka yhdessä muodostavat virkistyspalvelujen kokonaisuuden. Liikenne Alueelle suunnitellut liikennejärjestelyt muuttuvat venesataman varauksen poistamisen myötä. Kevyen liikenteen väylästöä on täydennetty muuttuvien tarpeiden pohjalta. Pääosa autoliikenteestä pyritään ohjaamaan Kalikantien-Pohjarannantien kokoojakaduille, joilta voidaan kääntyä mm. kahdelle yleiselle pysäköintialueelle (LP). Nämä yleiset pysäköintialueet palvelevat sekä suunnittelualuetta, asuntoaluetta että rantatoimintoja. Rantaan rajoittuvien korttelien itäpuolelle muodostetaan pohjoiseteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti. Tarkoitus on vähentää autoliikenteen määrää asteittain rantaa kohden siirryttäessä. Välttämätön tontti- ja huoltoliikenne on kuitenkin edelleen sallittua. Jyrkkää rinnettä nousevan Kalikantien ja seututien välisen risteyksen ongelmiin ei ole lähitulevaisuudessa nähtävissä ratkaisua. Kanavakujan-Narvinkiventien läpiajomahdollisuus on sen vuoksi haluttu säilyttää erityisluvalla, jonka saajiksi voidaan määritellä esimerkiksi asemakaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja loma-asukkaat. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Johdotukset aiheuttavat rakennusrajoitteita muutamille tonteille. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön voidaan pitää pääosin positiivisina voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Satama-altaan kaivamisen aiheuttamia ekologisia vaikutuksia ei ole selvitetty, mutta esimerkiksi uoman kaivuulla ja siitä seuraavilla veden virtaaman muutoksilla olisi luonnollisesti ollut vaikutuksia pitkälle Pyhäjärveen. Ehdotuksen mukainen ratkaisu säilyttää niittyalueen maaston pääosin ennallaan. VL-alueella kulkevaa ojannetta voidaan laajentaa laskeutusaltaaksi, mikä sitoisi ojan valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta ja ravinteita. Asemakaavan muutoskarttaan merkityt virkistysalueet muodostavat niiden pohjoisja eteläpuolella olevien virkistysalueiden kanssa koko Kalikan asemakaava-alueen kautta kulkevan yhtenäisen ketjun. Virkistysalueille on suunniteltu erilaisia toimintoja, ja ne ovat paikoin kapeita, mutta esimerkiksi puuistutuksia sopivasti ryhmittelemällä virkistysalueet voivat toimia myös ekologisena käytävänä. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen satama-altaan kaivaminen olisi poistanut tämän mahdollisuuden. Pohjoisempana olevien virkistysalueiden muuttaminen korttelialueiksi ei vaikuttane merkittävästi alueen luonnonarvoihin. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 17
5.4.3 Muut vaikutukset Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Natura-alueeksi määritellyn Pyhäjärven läheisyyden vuoksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistäminen on erityisen tärkeää. Kaavamuutoksen ei alustavan tarkastelun pohjalta arvioida heikentävän niitä luonnon arvoja, joiden vuoksi Pyhäjärvi kuuluu Natura-verkostoon. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Kaavamuutoksen myötä tarve ranta-alueen muokkaukseen poistuu. Pyhäjärven veden laatua parantavien laskeutusaltaiden rakentaminen on mahdollista VL-alueella kulkevalle ojanteelle ja kauemmaksi yläjuoksulle. Yleiskaavatason tarkastelu Oikeusvaikutukseton yleiskaava ja voimassa oleva asemakaava ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia. Satama-alueen muutos virkistysalueeksi ei ratkaisevasti muuta alueen yleiskaavallisia tavoitteita. Alueen pohjois-eteläsuuntainen virkistysaluevyöhyke on edelleen olemassa. Yleiskaavan mukainen katuverkosto voidaan myös toteuttaa, joskin se edellyttäisi merkittävää lisärakentamista. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. Vakituisen asutuksen ja virkistystoimintojen vierekkäisyys saattaa ajoittain aiheuttaa meluhäiriötä. Tätä on pyritty vähentämään osoittamalla lomatoiminnot nykyistä asemakaavaa selkeämmin Kalikan alueen pohjoisosaan. Seututien läheisyydestä aiheutuu melua erityisesti sen vieressä oleville kortteleille. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ Esitetään selostuksen liitteessä. Kalikantie ja Kanavakuja ovat olemassa olevia asemakaavakatuja. Korttelien 5 ja 21 välissä kulkeva vanha tienmaa on nimetty Kalikanrannaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaselostuksen liitteinä on alueen mahdollisia käyttötarkoituksia selventävä havainnekuva ja rakennustapaohjeisto. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan ajanmukaisuutta tulee arvioida viimeistään kolmentoista vuoden kuluttua (MRL 60 ). Selostuksen on laatinut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu. Kalikan alueen asemakaavan muutos sivu 18