Yksikön Pedagoginen Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsi 2017
Aleksi-Luotsin pedagoginen toimintasuunnitelma Mikä tämä on? Olet lukemassa Aleksi-Luotsin 2017-2018 toimintakaudelle laadittua pedagogista toimintasuunnitelmaa. Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan, kuinka toteutamme pedagogista työtämme Aleksi-Luotsissa lasten ja heidän perheidensä kanssa. Toimintasuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin Varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän lisäksi toimintaamme ohjaa Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelma ja sen periaatteiden pohjalta laadittu Esiopetuksen toimintasuunnitelma. Keskeinen osa toiminnan suunnittelun sisällöistä nousee esille edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi jokaiselle lapselle laadittavasta varhaiskasvatussuunnitelmasta. 2
Ketä olemme ja millaisessa ympäristössä toimimme? Ketkä? Missä? Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsissa on asiakkaana noin 150 lasta perheineen. Yksikön lapset muodostavat 11 eri lapsiryhmää. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Ulappa-kerho, jonka toiminnassa on mukana noin 30 lasta. Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsissa työskentelee 30 hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevää henkilöä sekä päiväkotiapulainen. Kokonaisuutta johtaa päiväkodinjohtaja. Tämän lisäksi yksikön ruoka-, siivous-, ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät omat työntekijänsä. Toinen yksikkömme päiväkodeista sijaitsee Katajanokan keskellä, vanhan vankilarakennuksen ja ulkoministeriön välissä ja toinen puolestaan Helsingin ydinkeskustassa Aleksanterinkadulla, Kruununhaan kaupunginosassa. Päiväkodit ovat aloittaneet toimintansa vuosina 1986 ja 1987. Päiväkotiemme miljöö rakentuu kaupunkimaisemasta Presidentinlinnoineen ja hallinnollisine rakennuksineen. Kaupunkimaiseman vastapainoksi saamme ihailla myös päiväkodin ikkunoista merellistä näkymää ja vanhoja puulaivoja. Satama, torit ja Helsingin historiallinen keskusta ovat aivan silmiemme edessä. Kummassakin päiväkodissamme on oma piha, jossa päiväkotimme lapset ulkoilevat. Sisätilat ovat korkeat ja valoisat. Päiväkotirakennuksistamme voi aistia rakennusten historiallisuuden. Kantakaupungin päiväkotien tapaan tilankäyttö on tehokasta ja päiväkotiemme tilat muuntuvat päivän aikana moneen eri käyttöön, monelle eri toimijalle ja toiminnolle. 3
Toimintakulttuurimme Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Työmme periaatteita Mikä on meille tärkeintä? Me olemme vuorovaikutukseen ja leikkiin kannustava yhteisö Lasten turvallinen olo on meille tärkeä asia Jokainen lapsi yksilönä on meille tärkeä Lapsen hyvinvointi on meille ja perheille yhteinen asia Annamme lapselle kasvurauhaa Positiivisuus ja ratkaisukeskeisyys antavat meille uusia näkökulmia työhömme Haluamme kehittyä kasvattajina 5
Vuorovaikutus ja ilmapiiri Mitä sanotaan? Miten? Meidän toimintamme rakentuu sille perusajatukselle, että lapsi tulee päivittäin nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Lasten tarpeisiin vastataan ja heidän vahvuuksiaan huomioidaan sensitiivisellä, kiireettömällä ja lapsen tahtisen kehityksen sallivalla työskentelyotteella. Aikuinen ohjaa lasta kannustaen ja siten, että lapsella on mahdollisuus iloita omasta toiminnastaan. Puhumme toisillemme ja lapsille kunnioittavaan sävyyn sekä pyrimme olemaan positiivisia. Lasten ohjaaminen tapahtuu hyvän kautta. Vuorovaikutustilanteissa katsekontakti ja kosketus ovat tärkeitä. Me aikuiset toimimme lapsille esimerkkinä hyvästä keskinäisestä kanssakäymisestä. Aikuiset käyttävät selkeää, rikasta ja kuvailevaa puhekieltä. Kannustamme lapsia toimimaan yhdessä ja huomioimaan myös toisensa; neuvottelutaitoja harjoitellaan. Lasten kanssa harjoitellaan myös tunnetaitoja; tunnistetaan yhdessä erilaisia tunnetiloja ja harjoitellaan sanoittamaan omia tunteita. 6
Lapsen osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Millainen on lapsen asema? Lasten osallisuutta tuetaan varhaiskasvatusyksikössämme antamalla lapsille mahdollisuuksia ja riittävästi aikaa tehdä asioita itse. Lasten osallisuuden toteutumiseksi, käytämme yksikkömme vuorovaikutuksessa ja viestinnässä myös monipuolisia keinoja ja tapoja, kuten kuvat, viittomat, kirjalliset viestit ympäristössä, katsekontakti sekä kosketus. Lasten erilaisia rooleja ryhmässä ja leikeissä havainnoidaan ja ohjauksen avulla annetaan heidän löytää uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Lasten toiveita toiminnan ja leikkien suhteen kysellään aamupiireissä sekä lasten kokouksissa. Lapsen toimintaa havainnoidaan päivittäin suunnitelmallisesti ja heidän toiveitaan huomioidaan arjen tilanteissa. Toiminnan suunnittelun konkreettisena lähtökohtana ovat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä niiden tavoitteet ja sisällöt. Lasten ja vanhempien kanssa arvioidaan yhdessä tavoitteiden sekä toiminnan toteutumista ja kehitellään yhdessä uusia ideoita. 7
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Kulttuurien ja kielten moninaisuus on luonteenomaista varhaiskasvatusyksikössämme. Yksikkömme lapset puhuvat ainakin 10 eri kieltä. Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus ovat mukana jokapäiväisessä toiminnassamme. Teemme jokaisen lapsen kulttuurista taustaa näkyväksi lapsiryhmissämme sekä kannustamme lasten vanhempia kertomaan ja esittelemään perheen kulttuurista moninaisuutta. Hyödynnämme toimintamme suunnittelussa suomalaista kulttuuriperintöä ja kulttuurien moninaisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Rohkaisemme lapsia tutustumaan toisiinsa sekä eri kieliin ja kulttuureihin ohjaamalla heitä ystävällisyyteen toisiaan kohtaan ja harjoittelemalla hyviä käytöstapoja erilaisissa arjen tilanteissa. 8
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Mikä on lapselle hyväksi? Lähtökohdat osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiselle luodaan sillä, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi fyysisesti, psyykkisesti ja emotionaalisesti. Lapsen turvallista oloa tuetaan siten, että aikuinen on toimiessaan lasten kanssa rauhallinen, läsnä oleva, sensitiivinen ja oppimiseen kannustava. Kaikkien lasten turvallinen olo on tavoite, joka ohjaa toimintaamme. Lasten kanssa harjoitellaan aikuisen ohjauksella kehon ja mielen hallintataitoja, tunteiden ilmaisua ja säätelyä sekä sosiaalisia taitoja yleisesti. Yksikössämme käytetään sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelun tukimateriaaleina seuraavia: Tunne- ja turvataito ohjelma, Fun Friends, Molli, Piki, Sun ja mun juttu sekä Pieni ja Oppiva Mieli. Aikuiset ohjaavat lasta omatoimisuuteen kannustaen ja huomioiden lapsen toiminnan mahdollisuudet ikätasoisesti. Lapsia ohjataan ja neuvotaan hyvään elämänrytmiin tutuilla ja turvallisilla päivärutiineilla. Lasten hyvästä ravitsemuksesta ja levosta huolehditaan päiväkotipäivän aikana. Lasten monipuolinen liikkuminen ja ulkoilu mahdollistetaan yhdessä lasten vanhempien kanssa. 9
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Päiväkodin oppimisympäristö suunnitellaan vastaamaan lapsen ikä- ja kehitystasoa sekä tarpeita. Sen tulee olla turvallinen, selkeä, strukturoitu ja kuvitettu. Oppimisympäristöä muokataan, suunnitellaan ja rikastetaan monipuolisesti huomioiden lapsilta tulleita ideoita, kommentteja ja ehdotuksia. Tavoitteena on pitää oppimisympäristön laatua yllä siten, että se on lasta oppimiseen innostava ja tarkoituksenmukainen. Muokkaamme ja järjestämme oppimisympäristöä sekä toimintaamme niin, että pitkäkestoiset leikit ja rakenteluprojektit olisivat mahdollisia. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään yhdessä aikuisen kanssa. Lapsia opetetaan siivoamaan jälkensä ja huolehtimaan tavaroistaan. Päiväkodin ulkoiluaikoja porrastetaan ja aikataulutetaan, jotta piha-alueet sekä sisätilat olisivat mahdollisimman monipuolisesti käytössä. Myös kaupunkiympäristöä ja sen eri kohteita hyödynnetään oppimisympäristönä lasten ikä ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tavoitteenamme on hyödyntää Helsinkiä mahdollisimman monipuolisena oppimisympäristönä, sillä päiväkotimme sijaitsevat kantakaupungissa museoiden, kaupungin vilinän ja meren äärellä. Minun Helsinkini; mitä voin oppia siitä, mitä tarinoita se kertoo minulle ja mitä tutkittavaa se minulle tarjoaa?. Luonnon ja vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen ympäristössä vahvistavat lapsen suhdetta luontoon ja tuovat lapselle esteettistä, aisteihin pohjautuvaa sekä kokemuksellista iloa. Tutustumme lasten kanssa myös metsään ja mereen luontokohteena ja tutkimme eri maastoja sekä niiden eläimiä ja kasveja. 11
Leikki Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys Opettelemme leikin ja ystävyyden taitoja laajasti. Rakennamme leikkiympäristöä lasten iän ja kehitystason huomioiden. Mahdollistamme lapsen luovan ja vapaan leikin, jossa keskeisinä ohjaavina tekijöinä ovat lasten mielikuvitus ja mielenkiinnon kohteet. Leikkitoimintamme on myös strukturoitua. Käytämme leikkiin sitouttamisen välineenä mm. leikkitaulua, kuvitettua leikkiympäristöä sekä kaveripurkkia ja säästettäviä leikkejä ilmaistaan nimikylteillä. Aikuinen ohjaa tarvittaessa lapsia leikkien valinnassa, aikuinen huomioi lapsilta tulevat aloitteet leikkiympäristöjen toteuttamisessa ja käyttää päiväkodin tiloja monipuolisesti sekä uutta luoden. Aikuisella on aktiivinen ja läsnäoleva rooli lasten leikeissä niin sisällä kuin ulkona. Ulkona harjoittelemme yhteisleikkiä ja ohjaamme lapsia liikunnallisissa ulkoleikeissä, kuten esimerkiksi kiipeilyssä, juoksussa, portaissa liikkumisessa, polttopallossa, palloilussa, vanteiden ja hyppynarun käytössä, tervapadassa ja väri-leikissä. Kaveritaitoja ja empatiakykyä harjoitellaan: toisten kuuntelu ja huomiointi, jakaminen, oman vuoron odottaminen sekä neuvottelutaidot ovat keskeisiä harjoiteltavia taitoja. 13
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Oppiva yhteisö toiminnan arviointi ja kehittäminen Pääasiallinen keino kehittää toimintaamme ja toimintakulttuuriamme on toiminnan, lasten ja aikuisten työtapojen jatkuva havainnointi, samalla arvioiden systemaattisesti sitä, mikä toimii ja mikä taas ei. Tätä arviointia teemme tiimi-, päiväkoti-, ja yksikkötasolla viikoittain, kuukausittain sekä toimintakausittain. Yhteisesti mietityt hyvät toiminnan rakenteet mahdollistavat laadukkaan toimintamme, mutta olemme valmiita myös muuttamaan toimintaamme, mikäli lasten etu sitä vaatii. Jätämme toimintaamme joustavuutta teemojen, erilaisten ilmiöiden ja muuttuvan arjen huomioimiselle. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien asetettuja tavoitteita arvioidaan yhdessä tiimin, esimiehen ja vanhempien kanssa päivittäin, viikoittain sekä toimintakausittain. Pedagoginen dokumentointi tapahtuu lapsia valokuvaamalla ja videoimalla päivittäisessä arjessa. Tulostamme lasten kuvia ja ne ovat esillä päiväkodin seinillä sekä talletettuina lasten kasvunkansioihin. Lasten tuotokset ovat nähtävillä päiväkodin seinillä. Lapsilla on mahdollisuus tutustua omiin valokuviinsa ja töihinsä aina, kun heillä on kiinnostusta asiaa kohtaan. Lasten mielipiteitä tuodaan esille haastattelujen, äänitysten ja videoiden avulla. 15
Tällä toimintakaudella haluamme kehittää osaamistamme lasten havainnoinnissa ja havaintoihin liittyvässä pedagogisessa dokumentoinnissa. Yksikkömme kaikki ryhmät ovat kehittäneet omiin tarpeisiinsa sopivia havainnointilomakkeita, joiden avulla lasten kasvua ja kehitystä tehdään näkyväksi ja helpommin seurattavaksi. Painotuksena on tällä toimintakaudella erityisesti kirjallinen dokumentointi; havainnointilomake on luotu ja sitä kehitetään edelleen toimivammaksi ja sen avulla työskennellään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sekä samalla ryhmän ja yksikön toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden mukaisesti. Etunimi Sukunimi 16
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyö lasten vanhempien kanssa aloitettiin jo syksyllä. Vanhempainilloissa kysyttiin lasten vanhemmilta heidän lastensa kiinnostuksen kohteita sekä toiveita päiväkodin toiminnasta. Vanhempien ja lasten toiveita on saatu selville myös aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen asioihin liittyen päivittäisissä lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Vanhempien esille tuomia aloitteita ja ehdotuksia otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa heidän oman lapsensa yksilöllisissä asioissa sekä samalla koko ryhmän tasolla sen mukaan, mikä on pedagogisesti perusteltua. Yksikkömme lapsiryhmät viestivät vanhemmille toiminnastaan joko viikoittaisina tai kuukausittaisina sähköpostikirjeinä, joissa kerrotaan vanhemmille tulevasta toiminnasta, mutta myös kerrotaan ja kuvaillaan vanhemmille toteutunutta toimintaa, ryhmän ilmiöitä, lasten kiinnostuksen kohteita ja ajatuksia sekä oppimista. Käytämme vanhempien kanssa viestimiseen puheluita, tekstiviestejä, sähköpostia sekä joissain tapauksissa pedagogisin perustein lapsikohtaista viestivihkoa lujittamaan kodin ja päiväkodin välistä viestintää. 18
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen tapahtuu yksikössämme ns. pehmeänä laskuna, jolloin vanhempi on mukana lapsen päiväkotipäivässä alkuvaiheessa. Lapsen kanssa harjoitellaan ja totutellaan päiväkodin arkeen sekä rutiineihin hiljalleen ja lapsentahtisesti. Lapsen päiväkotipäivän pituutta ja yksinolon aikaa ilman vanhempaa lisätään asteittain. Päiväkodissa aloittamiselle on hyvä varata aikaa 1-2 viikkoa. Aloittamisen aikana on tavoitteemme luoda avoin ja luottamuksellinen suhde lapsen sekä hänen vanhempiensa kanssa. Aloittamisvaiheessa lapsen kanssa käydään aloituskeskustelu, joka voidaan käydä perheen niin halutessa lapsen kotona tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan lokakuun aikana tai viimeistään 2-3 kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen aloittamisesta. 20
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 21