Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsi

Transkriptio

1 Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsi

2 Aleksi-Luotsin pedagoginen toimintasuunnitelma Olet lukemassa Aleksi-Luotsin toimintakaudelle laadittua pedagogista toimintasuunnitelmaa. Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan, kuinka toteutamme pedagogista työtämme Aleksi-Luotsissa lasten ja heidän perheidensä kanssa. Toimintasuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, Helsingin Varhaiskasvatussuunnitelmaan ja ryhmien toimintasuunnitelmiin. Tämän lisäksi toimintaamme ohjaa Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelma ja sen periaatteiden pohjalta laadittu Esiopetuksen toimintasuunnitelma. Keskeinen osa toiminnan suunnittelun sisällöistä nousee esille edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa laadittavasta varhaiskasvatussuunnitelmasta Vy Aleksi-Luotsi 2

3 Ketä olemme ja millaisessa ympäristössä toimimme? Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsissa on asiakkaana noin 150 lasta perheineen. Yksikön lapset muodostavat 12 eri lapsiryhmää. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Ulappa-kerho, jonka toiminnassa on mukana noin 20 lasta. Varhaiskasvatusyksikkö Aleksi-Luotsissa työskentelee 32 hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevää henkilöä sekä päiväkotiapulainen. Kokonaisuutta johtaa päiväkodinjohtaja. Tämän lisäksi yksikön ruoka-, siivous-, ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät omat työntekijänsä. Toinen yksikkömme päiväkodeista sijaitsee Katajanokan keskellä, vanhan vankilarakennuksen ja ulkoministeriön välissä ja toinen puolestaan Helsingin ydinkeskustassa Aleksanterinkadulla, Kruununhaan kaupunginosassa. Päiväkodit ovat aloittaneet toimintansa vuosina 1986 ja Päiväkotiemme miljöö rakentuu kaupunkimaisemasta Presidentinlinnoineen ja hallinnollisine rakennuksineen. Kaupunkimaiseman vastapainoksi saamme ihailla myös päiväkodin ikkunoista merellistä näkymää ja vanhoja puulaivoja. Satama, torit ja Helsingin historiallinen keskusta ovat aivan silmiemme edessä. Kummassakin päiväkodissamme on oma piha, jossa päiväkotimme lapset ulkoilevat. Sisätilat ovat korkeat ja valoisat. Päiväkotirakennuksistamme voi aistia rakennusten historiallisuuden. Kantakaupungin päiväkotien tapaan tilankäyttö on tehokasta ja päiväkotiemme tilat muuntuvat päivän aikana moneen eri käyttöön, monelle eri toimijalle ja toiminnolle Vy Aleksi-Luotsi 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot varhaiskasvatukselle ovat: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Vy Aleksi-Luotsi 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen tapahtuu yksikössämme pehmeänä laskuna yhdessä oman läheisen aikuisen kanssa. Lapsen kanssa harjoitellaan ja totutellaan päiväkodin arkeen sekä rutiineihin hiljalleen ja lapsentahtisesti. Lapsen päiväkotipäivän pituutta ja yksinolon aikaa lisätään asteittain. Päiväkodissa aloittamiselle on hyvä varata aikaa 1-2 viikkoa. Aloittamisen aikana on tavoitteemme luoda avoin ja luottamuksellinen suhde lapseen sekä hänen vanhempiinsa. Aloittamisvaiheessa vanhempien kanssa käydään aloituskeskustelu, joka voidaan käydä perheen niin halutessa lapsen kotona tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan lokakuun aikana tai viimeistään 2-3 kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään Yksikössämme lapsi siirtyy ryhmästä toiseen lähtökohtaisesti syys- tai kevättoimintakauden alussa. Ennen lapsen siirtymistä asiasta keskustellaan vanhempien kanssa. Ryhmien väliset siirtotilanteet suunnitellaan vanhemmilta sekä lapsen ryhmän kasvattajilta saadun tiedon pohjalta. Lapselle tehdään suunnitelma uuteen ryhmään tutustumisesta Vy Aleksi-Luotsi 5

6 Oppimisympäristö Päiväkodin oppimisympäristö suunnitellaan vastaamaan lapsen ikä- ja kehitystasoa sekä tarpeita. Se on turvallinen, selkeä, strukturoitu ja kuvitettu. Oppimisympäristöä muokataan, suunnitellaan ja rikastetaan monipuolisesti huomioiden lapsilta tulleita ideoita, kommentteja ja ehdotuksia. Oppimisympäristön laatu ja monipuolisuus pidetään yllä siten, että se on lasta oppimiseen innostava ja tarkoituksenmukainen. Muokkaamme ja järjestämme oppimisympäristöä sekä toimintaamme niin, että pitkäkestoiset leikit ja rakenteluprojektit olisivat mahdollisia. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään yhdessä aikuisen kanssa. Lapsia opetetaan siivoamaan jälkensä ja huolehtimaan tavaroistaan. Päiväkodin ulkoiluaikoja porrastetaan ja aikataulutetaan, jotta piha-alueet sekä sisätilat olisivat mahdollisimman monipuolisesti käytössä. Myös kaupunkiympäristöä ja sen eri kohteita hyödynnetään oppimisympäristönä lasten ikä ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tavoitteenamme on hyödyntää Helsinkiä mahdollisimman monipuolisena oppimisympäristönä, sillä päiväkotimme sijaitsevat kantakaupungissa museoiden, kaupungin vilinän ja meren äärellä. Minun Helsinkini; mitä voin oppia siitä, mitä tarinoita se kertoo minulle ja mitä tutkittavaa se minulle tarjoaa?. Luonnon ja vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen ympäristössä vahvistavat lapsen suhdetta luontoon ja tuovat lapselle esteettistä, aisteihin pohjautuvaa sekä kokemuksellista iloa. Tutustumme lasten kanssa myös metsään ja mereen luontokohteena ja tutkimme eri maastoja sekä niiden eläimiä ja kasveja Vy Aleksi-Luotsi 6

7 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan suunnittelussa Yksikössämme on yhteisesti käytössä lapsen havainnointilomake arviointiosioineen, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmapohja, ryhmän toimintasuunnitelmapohja sekä Aleksi-Luotsin arvioinnin vuosikello. Lapsen aloituksesta lähtien varhaiskasvattajat kirjaavat havaintoja lapsesta havainnointilomakkeeseen; leikki, mielenkiinnon kohteet ja tarpeet. Lokakuun loppuun mennessä pidettävässä varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa luodaan lapselle yksilölliset tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa. Ryhmän toimintaa suunnitellaan ja muokataan näiden tavoitteiden pohjalta. Lapsen havainnointilomakkeen arviointiosioon kirjataan havaintoja tavoitteiden toteutumisesta ja valittujen menetelmien sopivuudesta. Näiden pohjalta käydään maaliskuun loppuun mennessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointikeskustelu vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ja niiden arviointi luovat pohjan seuraavan kauden varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelulle. Aleksi-Luotsin arvioinnin vuosikelloon on määritelty neljännesvuosittaiset toimenpiteet ja tehtävät, joissa arvioidaan toimintaa sekä sen suunnittelua lapsen, ryhmän ja yksikön näkökulmasta Vy Aleksi-Luotsi 7

8 Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa Digitalisaation itsearvioinnin pohjalta yksikön kehittämisen kohteeksi muodostui seuraava: jokainen ryhmä sisällyttää toimintasuunnitelmaansa käyttösuunnitelman ipadin opetuksellisesta käytöstä ryhmän toiminnassa. Yksikkömme kaikissa ryhmissä on käytössä ipad. Laadittujen käyttösuunnitelmien pohjalta laitteita tullaan käyttämään mm. pedagogiseen dokumentointiin, lasten omaan kuvaamiseen, pelaamiseen, pedagogisen toiminnan tukena (esim. kuvasuunnistus, äänien kuuntelu), lasten ja toiminnan havainnoinnin tukena, tiedonhankintaan sekä säätilojen havainnointiin. Pedagoginen digiosaaminen on osa myös varhaiskasvatusalueemme 2019 koulutussuunnitelmaa. Tulemme järjestämään tablettien käyttökoulutusta alueella työpajoissa ja kartoitamme alueemme digiosaajat, jotka muodostavat alueen digiverkoston. Heiltä voi tarvittaessa kysyä neuvoa Vy Aleksi-Luotsi 8

9 Yksikön toimintakulttuurin arvoperusta Lasten turvallinen olo on meille tärkeä asia Jokainen lapsi yksilönä on meille tärkeä Annamme lapselle kasvurauhaa Lapsen hyvinvointi on meille ja perheille yhteinen asia Haluamme kehittyä Olemme Positiivisuus ja Kasvattajina vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeisyys leikkiin kannustava antavat uusia yhteisö näkökulmia työhömme Vy Aleksi-Luotsi 9

10 Yksikön toimintakulttuurin kuvausta Toimintamme rakentuu sille perusajatukselle, että lapsi tulee päivittäin nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Lasten tarpeisiin vastataan ja heidän vahvuuksiaan huomioidaan sensitiivisellä, kiireettömällä ja lapsen tahtisen kehityksen sallivalla työskentelyotteella. Aikuinen ohjaa lasta kannustaen ja siten, että lapsella on mahdollisuus iloita omasta toiminnastaan. Puhumme toisillemme ja lapsille kunnioittavaan sävyyn sekä olemme positiivisia. Lasten ohjaaminen tapahtuu hyvän kautta. Vuorovaikutustilanteissa katsekontakti ja kosketus ovat tärkeitä. Me aikuiset toimimme lapsille esimerkkinä hyvästä keskinäisestä kanssakäymisestä. Aikuiset käyttävät selkeää, rikasta ja kuvailevaa puhekieltä. Kannustamme lapsia toimimaan yhdessä ja huomioimaan toisensa. Neuvottelutaitoja harjoitellaan. Myös tunnetaitoja harjoitellaan; tunnistetaan yhdessä erilaisia tunnetiloja ja harjoitellaan sanoittamaan omia tunteita Vy Aleksi-Luotsi 10

11 Yksikön toimintakulttuurin kuvausta Tuemme lasten osallisuutta antamalla heille mahdollisuuksia ja riittävästi aikaa tehdä asioita itse. Lasten osallisuuden toteutumiseksi käytämme vuorovaikutuksessa ja viestinnässä monipuolisia keinoja ja tapoja, kuten kuvat, viittomat, kirjalliset viestit ympäristössä, katsekontakti sekä kosketus. Lasten erilaisia rooleja ryhmässä ja leikeissä havainnoidaan ja ohjauksen avulla ja annetaan heidän löytää uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Lasten toiveita toiminnan ja leikkien suhteen kysellään aamupiireissä sekä lasten kokouksissa. Lapsen toimintaa havainnoidaan päivittäin suunnitelmallisesti ja heidän toiveitaan huomioidaan arjen tilanteissa. Toiminnan suunnittelun konkreettisena lähtökohtana ovat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä niiden tavoitteet ja sisällöt. Lasten ja vanhempien kanssa arvioidaan yhdessä tavoitteiden sekä toiminnan toteutumista ja kehitellään yhdessä uusia ideoita Vy Aleksi-Luotsi 11

12 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyö lasten vanhempien kanssa aloitetaan jo syksyllä. Vanhempainilloissa kysytään lasten vanhemmilta heidän lastensa kiinnostuksen kohteita sekä toiveita päiväkodin toiminnasta. Vanhempien ja lasten toiveita saadaan selville myös aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen asioihin liittyen päivittäisissä lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Vanhempien esille tuomia aloitteita ja ehdotuksia otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa heidän oman lapsensa yksilöllisissä asioissa sekä samalla koko ryhmän tasolla sen mukaan, mikä on pedagogisesti perusteltua. Yksikkömme lapsiryhmät viestivät vanhemmille toiminnastaan joko viikoittaisina tai kuukausittaisina sähköpostikirjeinä, joissa kerrotaan vanhemmille tulevasta toiminnasta, mutta myös kerrotaan ja kuvaillaan vanhemmille toteutunutta toimintaa, ryhmän ilmiöitä, lasten kiinnostuksen kohteita ja ajatuksia sekä oppimista. Käytämme vanhempien kanssa viestimiseen puheluita, tekstiviestejä, sähköpostia sekä joissain tapauksissa pedagogisin perustein lapsikohtaista viestivihkoa lujittamaan kodin ja päiväkodin välistä viestintää Vy Aleksi-Luotsi 12

13 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

14 Oppimisen alueet Kiusaamisen ehkäisy -kaverisäännöt Arviointi

15 Kiusaamisen ehkäisy Kaverisäännöt Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma (2017) linjaa, ettei Helsingin varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään. Tähän ajatukseen perustuen olemme sopineet, että yksikkömme jokaisessa ryhmässä laaditaan Kaverisäännöt yhdessä lasten kanssa. Niiden tarkoituksena on konkretisoida lapsille sitä, kuinka toisten kanssa toimitaan ja kuinka toista kohdellaan. Arviointi Tänä toimintakautena Aleksi-Luotsissa on otettu käyttöön yhteinen Aleksi-Luotsin arvioinnin vuosikello. Arvioinnin vuosikelloon on määritelty neljännesvuosittaiset toimenpiteet ja tehtävät, joissa arvioidaan toimintaa sekä sen suunnittelua lapsen, ryhmän ja yksikön näkökulmasta. Arvioinnin vuosikellon tavoitteena on mahdollistaa yhtenäistä tavoitteen asettelua ja yhtenäistää yksikkötasoista varhaiskasvatuksen arviointia Vy Aleksi-Luotsi 15

16 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

17 Oppiva yhteisö toiminnan arviointi ja kehittäminen Pääasiallinen keino kehittää toimintaamme ja toimintakulttuuriamme on toiminnan, lasten ja aikuisten työtapojen jatkuva havainnointi, samalla arvioiden systemaattisesti sitä, mikä toimii ja mikä taas ei. Tätä arviointia teemme tiimi-, päiväkoti-, ja yksikkötasolla viikoittain, kuukausittain sekä toimintakausittain. Yhteisesti mietityt hyvät toiminnan rakenteet mahdollistavat laadukkaan toimintamme, mutta olemme valmiita myös muuttamaan toimintaamme, mikäli lasten etu sitä vaatii. Jätämme toimintaamme joustavuutta teemojen, erilaisten ilmiöiden ja muuttuvan arjen huomioimiselle. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien asetettuja tavoitteita arvioidaan yhdessä tiimin, esimiehen ja vanhempien kanssa päivittäin, viikoittain sekä toimintakausittain. Arvioinnin kohteena on myös vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö sekä oppimisympäristöt. Yksikkötason arviointi keskittyy lapsen yleisten kasvun ja kehityksen edellytysten toteutumiseen sekä kasvattajayhteisön toiminnan arviointiin Vy Aleksi-Luotsi 17

18 Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi tapahtuu lapsia valokuvaamalla ja videoimalla päivittäisessä arjessa. Tulostamme lasten kuvia ja ne ovat esillä päiväkodin seinillä sekä talletettuina lasten kasvunkansioihin. Lasten tuotokset ovat nähtävillä päiväkodin seinillä. Lapsilla on mahdollisuus tutustua omiin valokuviinsa ja töihinsä aina, kun heillä on kiinnostusta asiaa kohtaan. Lasten mielipiteitä tuodaan esille haastattelujen, äänitysten ja videoiden avulla. Yksikkötasolla pedagogisen dokumentoinnin prosessien avulla on tarkoitus tuoda lasten ajatukset, mielipiteet, tunteet, tarpeet ja toiveet esille ja käyttää niitä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen yksikössämme Vy Aleksi-Luotsi 18