VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Sivistysvaliokunta, 10.10.2017
Asiantuntijalausunnosta Keskitymme lausunnossamme kolmeen lausuntopyynnössä esitettyyn kohtaan tai teemaan: 1. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen ja päivähoitomaksut 2. Positiivisen diskriminaation rahoituksen vaikutukset 3. Toiselle asteella siirtymisen ongelmat ja esteet 2
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja päivähoitomaksut Lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on yhteydessä vanhempien, erityisesti pienten lasten äitien, työmarkkinatilanteeseen. Keskeinen keino varhaiskasvatusasteen nostamiseksi on parantaa vanhempien taloudellisia kannustimia osallistua työelämään: 1. lasten kotihoitoon kohdistettujen tukien alentaminen 2. päivähoitomaksujen alentaminen (erityisesti pienituloisille) 3
Kotihoidon tuen vaikutukset Suomessa Kosonen (2014) on tutkinut kotihoidon tuen vaikutuksia äitien työhön osallistumiseen. Kososen tutkimuksen mukaan alle kolmivuotiaiden lasten äitien töihin osallistuminen reagoi merkittävästi kotihoidon tuen määrään. sadan euro korotus kotihoidon tukeen vähentää alle kolmivuotiaiden lasten äitien työhön osallistumista kolme prosenttiyksikköä Taidot Työhön hankkeessa tutkitaan Suomen lastenhoidon tukien ja muotojen vaikutuksia äitien työuraan sekä lasten kognitiivisten ja muiden taitojen kehitykseen. 4
Päivähoitomaksujen alentaminen Päivähoitomaksujen ja julkisesti tuetun päivähoito-oikeuden vaikutuksia tutkittu esim. muissa Pohjoismaissa ja Kanadassa. Norjassa ja Ruotsissa vaikutukset olleet keskimäärin vähäisiä äitien osallistumiseen työmarkkinoille, Kanadassa taas vaikutukset merkittäviä. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella päivähoidon vaikutukset merkittävimpiä pienituloisille perheille ja heidän lapsilleen. päivähoidon vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti perhetaustan mukaan (Corneliessen ym. 2017; Havnes ja Mogstad 2011) 5
Vaikutukset lapsiin Päivähoitomaksuilla voi olla vaikutusta lapsiin, vaikka ne eivät vaikuttaisikaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen tai vanhempien työllisyyteen. Black ym. (2014) mukaan alhaisemmilla päivähoitomaksuilla ei ollut Norjassa vaikutusta päivähoidon käyttöön tai vanhempien työllisyyteen, mutta sillä oli selvä vaikutus pienituloisten perheiden käytettävissä oleviin tuloihin sekä lasten koulumenestykseen pidemmällä aikavälillä. 6
Positiivisen diskriminaation rahoitus Tuoreessa VATT:n tutkimuksessa (Silliman 2017) tarkasteltiin positiivisen diskriminaation rahoitusta saavien helsinkiläiskoulujen oppilaiden jatkamista toisen asteen koulutukseen. Rahoituksen lisäämisen jälkeen näiden koulujen opiskelijoiden todennäköisyys jatkaa toisen asteen opintoihin lisääntyi merkittävästi verrattuna vertailukoulujen nuoriin. Vaikutukset ovat erityisen suuria maahanmuuttajataustaisten sekä suomenkielisten poikien keskuudessa. 7
Positiivisen diskriminaation rahoitus (jatk.) Rahoituksen myönteinen vaikutus koulujärjestelmässä pysymiseen ei johdu niinkään parantuneista kouluarvosanoista, vaan siitä, että nuoret saavat enemmän tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista ja myös tarttuvat niihin. Yleisesti positiivisen diskriminaation rahoitusta voidaan pitää lupaavana keinona auttaa heikommista lähtökohdista ponnistavia nuoria. 8
Toiselle asteella siirtymisen ongelmat ja haasteet Oppivelvollisuusiän yhteyteen osuva toiselle asteelle siirtyminen on siirtymävaihe, joka on voimakkaasti yhteydessä syrjäytymisen riskiin. Merkittävin toisen asteen tutkinnon suorittamatta jättämistä selittävä tekijä on opiskelumenestys peruskoulussa. Oppimisvaikeuksista kärsiviä auttava toiminta peruskoulun aikana tukee myös toisen asteen tutkinnon suorittamista Toisaalta Virtasen (2016) tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskelupaikan hakemisessa onnistumisella on vaikutus lopullisiin koulutustulemiin, vaikka peruskoulun opiskelumenestys vakioidaan. 9
Toiselle asteella siirtymisen ongelmat ja haasteet (jatk.) Hakijat, jotka eivät saa tarjouksia opiskelupaikoista suorittavat toisen asteen tutkinnon elämänsä aikana n. 10-15% pienemmällä todennäköisyydellä kuin samanlaiset hakijat, jotka onnistuivat saamaan paikan (Virtanen 2016). Lisäksi hakijat, jotka eivät onnistu saamaan tarjousta ensimmäisestä hakemastaan opiskelupaikasta suorittavat toisen asteen tutkinnon pienemmällä todennäköisyydellä. Virtasen havainnot korostavat peruskoulun opinto-ohjauksen ja toisen asteen koulutuspaikkojen tarjonnan tärkeyttä. 10