1. Sivistyslautakunta kuulee ATK-päällikkö Veijo Heikkistä internet-pohjaisesta hälytysjärjestelmästä

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite / Kotihoidontuen kuntalisä 485/ / / /2012 SLTK SLTK Valmistelija/lisätietoja Juha Leppialho, puh , sähköposti: juha.leppialho@asikkala.fi 1. Sivistyslautakunta kuulee ATK-päällikkö Veijo Heikkistä internet-pohjaisesta hälytysjärjestelmästä 2. Jarmo Ala-Hemmilän aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. 3. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä käsitellään varhaiskasvatustyöryhmässä Lautakunnalle asia esitellään kokouksessa. Uusi ehdotus: 1. Sivistyslautakunta kuulee ATK-päällikkö Veijo Heikkistä internet-pohjaisesta hälytysjärjestelmästä. Päätetään hankkia vain hälytyskäyttöön luokkakohtaiset puhelimet. Puhelimien muusta käytöstä sovitaan tarkemmin koulukohtaisesti. 2. Jaksojärjestelmästä ei kokonaisuudessaan olla luopumassa. Jarmo Ala-Hemmilän aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. 3. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä käsitellään varhaiskasvatustyöryhmässä Kotihoidon tuen kuntalisää ei oteta käyttöön. Aloite katsotaan loppuunkäsitellyksi. Uusi ehdotus hyväksyttiin. Aloiteluettelo 2012 KHALL KUNTALAISALOITTEET 2009 ja Hanna Hasalan ym. valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän selvittämisestä ja mahdollisesta käyttöönottamisesta

2 Asikkalan kunnassa Toimenpiteet asiassa: Lähetetty sivistyslautakunnalle käsiteltäväksi. Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitetta ja Kunnassa olevien tietojen perusteella kotihoidon kustannusvaikutuksia on selvitelty ja kotihoidon tuen kuntalisää on käsitelty varhaiskasvatuksentyöryhmässä Sivistyslautakunta on päättänyt, että kotihoidon lisää ei oteta käyttöön. Asiaa selostettu tarkemmin erillisessä pykälässä. Jatkotoimenpiteet: Aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Valmistelija/lisätietoja Hallintojohtaja Jaana Rissanen, puh. (03) , , Kunnanhallitus saattaa valtuustolle tiedoksi aloiteluettelon toimenpideselvityksineen. Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Hanna Hasala esitti, että kohdan 6. aloite kotihoidon kuntalisän selvittämisestä ja mahdollisesta käyttöönottamisesta Asikkalan kunnassa palautetaan takaisin valmisteluun, koska valmistelu ei vastaa aloitteessa esitettyyn selvityspyyntöön. Heikki Toukola kannatti Hasalan tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Hanna Hasalan tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Hasalan tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Tarja Tornio), 5 ei-ääntä (Hanna Hasala, Pertti Hietamäki, Martti Nykänen, Merja Palokangas-Viitanen, Heikki Toukola) ja yksi äänesti tyhjää (Vilho Laakso). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kunnanhallitus hyväksyi Hanna Hasalan esityksen ja päätti palauttaa kohdan 6. aloitteen kotihoidon kuntalisän selvittämisestä ja mahdollisesta käyttöönottamisesta Asikkalan kunnassa takaisin valmisteluun, koska valmistelu ei vastaa aloitteessa esitettyyn selvityspyyntöön. Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus päätti saattaa valtuustolle tiedoksi aloiteluettelon toimenpideselvityksineen lukuun ottamatta kohdan 6. aloitetta kotihoidon kuntalisän selvittämisestä ja mahdollisesta käyttöönottamisesta Asikkalan kunnassa, koska se päätettiin palauttaa takaisin valmisteluun, koska valmistelu ei vastaa aloitteessa esitettyyn selvityspyyntöön.

3 KVALT Valmistelija/lisätietoja Hallintojohtaja Jaana Rissanen, puh. (03) , , Valtuusto merkitsee tiedoksi aloiteluettelon toimenpideselvityksineen lukuun ottamatta kohdan 6. aloitetta kotihoidon kuntalisän selvittämisestä ja mahdollisesta käyttöönottamisesta Asikkalan kunnassa. SLTK Lasten kotihoidon tukea ja mahdollista kuntalisä maksetaan vanhempainrahakauden jälkeen. Kuntalisän ehdot kunnat määrittelevät itse. Merkityistä kustannusvaikutuksiin on kuntalisän suuruudella, sisarosuudella, kuntalisän sidonnaisuudella perheen tuloihin, sidonnaisuudella perheen lasten ikään, muilla erityisehdoilla. Esimerkkinä erilaisia kuntalisän vaihtoehtoja: Kuntalisää maksetaan 1) kaikille perheille, joilla on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi 2) perheille, joilla on vähintään yksi lapsi alle 2-vuotias tai 3-vuotias lapsi ja jotka hoitavat kaikki lapset kotona 3) kohdennetusti niille perheille, joilla on alle 3-vuotias lapsi ja toinen vanhemmista siirtää työhön paluutaan tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla. 4) perheille, joilla on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi ja jotka hoitavat lapset kotona. Kuntalisän saa mikäli perheen tulot oikeuttavat lakisääteiseen hoitolisään. Tämä ei ole juuri lainkaan käytössä. Valtiotieteen maisteri Laura Miettusen pro gradun (2009) tiivistelmässä todetaan, että kuntalisistä on muodostunut kunnille merkittävä perheiden päivähoitovalintoja ohjaava ja kotihoidontuen käyttöön kannustava osa. Kuntalisäkunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja alhainen veroprosentti. Näissä kunnissa kunnalliseen päivähoitoon kohdistuu suuri paine. Kuntalisän suuruus on yhteydessä ennen kaikkea kunnan taloudelliseen tilanteeseen: mitä parempi työllisyystilanne ja alhaisempi veroprosentti, sitä anteliaampi on yleensä myös kuntalisä. Kuntalisien pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan päivähoitoon kohdistuvan paineen hillitseminen. Kuntalisän toivotaan vaikuttavan siten, että vanhemmat jäisivät kotiin hoitamaan lapsiaan, eivätkä toisi lasta kunnalliseen päivähoitoon. Kuntalisät on usein kohdistettu niille vanhemmille, jotka ovat töissä tai joilla on opiskelupaikka, eli joille kunnallinen päivähoito on todellinen vaihtoehto.

4 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on antamassaan tiedotteessa tuonut esiin valtiotieteiden maisteri Tuomas Kososen kansantaloustieteen alaan kuuluvasta väitöksestä (2011) mm., että lasten kotihoidontuen määrä vaikuttaa työllistymispäätöksiin ja että kotihoidontuen kuntalisä on varsin kallis ratkaisu. Väitös käsittelee julkisen vallan tehokasta varojen käyttöä ja verotusta sekä mm. kotihoidontuen työllisyysvaikutuksia. Kuntalisä vaihtelee tuen suuruuksissa, joita samanlaiset perheet saavat eripuolilla Suomea. Kososen tutkimustulosten mukaan kotihoidontuen suuruudella on yllättävän suuri vaikutus vanhempien työllistymispäätöksiin. Kuukaudessa 100 euroa lisää tukea johtaa tulosten mukaan 3 % pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä työllisyysasteen ollessa n. 35%. Suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Laskelmien perusteella kunnan ei kannattaisi maksaa kotihoidontukeen kuntalisää taloudellisista syistä. Tämä johtuu siitä, että kotihoidossa on suuri osa niistä lapsista, jotka olisivat oikeutettuja saamaan kuntalisää niissäkin kunnissa, joissa kuntalisää ei makseta. Näin kuntalisän käyttöönoton kustannukset nousevat, kun sitä maksettaisiin näin laajalle ryhmälle. Kososen mukaan julkista päivähoitoa kannattaa tarjota, jos se parantaa työllisyyttä. Julkisesti tarjottu hyödyke vaikuttaa yksilön työllistymiskynnykseen. Heinäkuun 2012 laskemassa oli 130 alle 3-vuotiasta lasta, joilla on päivähoito-oikeus. Lapsimäärä on tarkistettu ja on samansuuruinen. Päivähoidossa on 36 lasta alle 3-vuotiasta (heinäkuussa 52). Lastenhoidon tuen hakijoita yhteensä 130 (124): 79 kotihoito (86), 40 yksityinen hoito (31). Lapsia yhteensä 192 (188): kotihoidossa 122 (137), yksityisessä hoidossa 59 (44). Heinäkuussa tehdyssä laskelmassa oli käytetty Kuntaliiton selvityksen pohjalta kuntien maksamaa keskiarvoa 148 e/kk/lapsi. Nyt kuntalisän laskennassa on käytetty 100 ja 150 euron kuntalisää. Lisäksi tulee lakisääteinen hoitolisä, joka on sidottu perheen tuloihin. Laskelma, jos lapsi on alle 3-vuotta - kuntalisä 100 x 130 lasta = /kk = /vuosi - kuntalisä 150 x 130 lasta = /kk = /vuosi - hoitoraha 327,46 x130 = /kk= /vuosi Laskelma, jos lapsi on alle 2-vuotta -kuntalisä 100 x 70 lasta = /kk = /vuosi - kuntalisä 150 x 70 lasta = /kk = /vuosi. - hoitoraha 327,46 x 70= /kk= /vuosi Eri kunnissa tehdyissä selvityksissä on todettu, että yksittäisen lapsen osalta kotihoidontuen kustannus kuntalisineen on edullisempi kuin päivähoitopaikan kustannus, mutta kuntalisän maksaminen jo kaikille jo kotihoidon tuella hoidettaville lapsille lisää käyttöönoton kustannuksia. Käytännössä on todettu, että vanhemmat erittäin

5 harvoin siirtävät jo päivähoidossa aloittaneen lapsen kotihoitoon. Päivähoitopaikan ja kotihoidon väliseen valintaan perheen tulomuodostuksen lisäksi vaikuttavat perheen arvot. Jos päivähoitopaikasta kotihoidon tuelle siirtyvien määrä on pieni ja se jakautuu eri puolille kuntaa, ei sillä ole vaikutusta päivähoidon henkilöstömenoihin. Kuntalisän voidaan katsoa olevan ennen kaikkea pienten lasten hoitojärjestelmän laatutekijä, jolla mahdollistetaan perheiden arvomaailman mukainen hoitomuodon valinta lapselle. Lasten kotihoidontuen kuntalisä ei ole lakisääteinen tukimuoto. Kuntalisän käyttöönoton edellytyksenä on, että valtuusto myöntää tähän tarvittavan lisämäärärahan ja kuntalisä ei saa heikentää lakisääteisten palvelujen resursointia. Mikäli halutaan laajempaa selvitystä se hankitaan konsulttiselvityksenä. Valmistelija/lisätietoja Mirja Rantanen, puh , sähköposti: Sivistyslautakunta päättää, että lasten kotihoidon kuntalisää ei oteta käyttöön. KHALL Valmistelija/lisätietoja Päivähoitopäällikkö Mirja Rantanen, puh , Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuustoaloitteen johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin ja aloite katsotaan loppuun käsitellyksi.