PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY

EMBASSY OF INDIA KULOSSARENKATU 30 00570 HELSINKI MUUTOS PALOKATKOSUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY

2 / 9 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Lähtötiedt... 3 3. Pal-sastinti... 4 4. Palkatktyyppien lyhyet kuvaukset... 5 4.1. Ilmanvaihdn... 5 4.2. Viemäröinnin... 5 4.3. Vesi- ja lämmitysputket... 7 4.4. Sähköjhdtukset... 7 5. Palkatkjen tek, valvnta ja tarkastukset... 8 LIITTEET Paikantamisphjapiirustukset (A2): Palkatkjen tyyppipiirustukset (A4): PK-3507-001 003 PK-3507-99

3 / 9 1. Yleistä Tämä n khdetta EMBASSY OF INDIA kskeva palkatksuunnitelma. Suunnitelma n tehty arkkitehtisuunnitelmien, talteknisten suunnitelmien ja rakennepiirustusten phjalta. Palkatktutteiden kansalliset tyyppihyväksynnät päättyivät 31.12.2010. Palkatkt tulee ensisijaisesti tehdä käyttäen ETA-hyväksynnän saaneita, CE-merkittyjä tutteita ja CE-merkittyjä asennusmenetelmiä, valmistajakhtaisten hjeiden mukaisesti. Tissijaisena vaihtehtna n tehdä khdekhtaista viranmaishyväksyntää vaativia palkatkja. Palkatktutteen valmistajan ja/tai myyntiedustajan tai palkatkurakitsijan n timitettava khteeseen palkatktutteitaan kskevat vimassa levat hjeet ennen asennusten alittamista. Niissä n ltava määräysten mukainen selvitys tutteiden sveltuvuudesta suunniteltuun käyttöön. Tämän suunnitelman ja palkatkjen tyyppipiirustusten mukaisesti käytetään HILTIN palkatktutteita. Palkatkt n tehtävä palkatktyypeissä kuvattujen hjeiden ja asennusjärjestysten mukaisesti, ja HILTI:N TUOTEKOHTAISTEN OHJEIDEN mukaisesti. Mikäli urakitsija tai tilaaja haluaa piketa suunnitelmissa esitetyistä materiaaleista ja tektavista, n pikkeavat tutteet ja menetelmät ennakkn hyväksytettävä pksuunnittelijalla sekä rakennusviranmaisella. 2. Lähtötiedt Hankkeen nimi: EMBASSY OF INDIA Khteen site: Kulsaarentie 30, 00570 Helsinki Pallukka: P2 Rakennuksen käyttötapa: Asuintal Rakennusluvan numer: 42-1676-17-B Tässä luvussa kuvataan lennaiset lähtötiedt khteesta, kuten pääasiallinen rakennusmateriaali ja kantavat rakenteet, pääasiat pal-sastimisesta, laajuus, mitä tekniikita läpivienneissä n, ja sujaustas. Rakennus n kivirakenteinen ja siinä n 2 asuinkerrsta, kellarikerrs ja kylmä käyttöullakk. Kantavat pystyrakenteet vat kiviphjaisia rakenteita. Väliphjissa n käytetty valettua ripalaattaa, sekä kantavana rakenteena ratakiska. Pal-sastinti n kerrksittain.

4 / 9 Palkatkkhdat vat lämpimissä tilissa, lukuun ttamatta 2. kerrksen ja ullakn välisiä palkatkja. Ne tteutetaan kuitenkin puhallusvillakerrksen alle. 3. Pal-sastinti Kaikki pal-sastivien rakenteiden läpi tehtävät taltekniikan läpiviennit, mahdlliset aukt ja saumjen tiivistykset n tehtävä palkatkna. Palkatkn tarkituksena n estää rakenteelle määrätyn palnkestajan, tulipalssa syntyvän tulen, kuumuuden ja savun kulkeutuminen rakenteen tiselle pulelle. Palkatk n tarkitettu timimaan paln llessa kummalla pulella tahansa rakennetta. Palkatkn ja sastivan rakennussan palnkestajan n ltava yhtä suuri. Lisäksi tiivistyksen tulee vastata rakenteelle määrättyä ääneneristävyyttä. Näkyviin jäävät palkatkt n tehtävä menetelmillä, jilla saadaan siisti, päälle maalattavissa leva pinta. Kaikki tehdyt palkatkt (ei rakennesien liityntäsaumat) n asianmukaisesti merkittävä palkatktarralla tai -kilvellä, jsta selviää: - millä tutteella palkatk n tehty; - CE-merkintä ja hyväksyntä (ETA); - palnkestlukka; - asentajan tiedt ja päivämäärä. Arkkitehtnisista syistä tarrat vidaan palkatkjen asennuksen hyväksytyn tarkastuksen jälkeen peittää kilvellä, jka n maalattu seinän / katn sävyyn. Kilven tulee lla metallia ja palkatktarran n säilyttävä kunnssa sen takana paln aikana. Kilpi tulisi kiinnittää ruuveilla, jtta se vidaan tarvittaessa irrttaa pk- tarkastusta varten. Khteessa svellettavat palkatktyypit n kttu suunnitelman piirustusliitteisiin. Palkatkt n jateltu tyyppikdeihin läpi menevän tekniikan perusteella. Muunlaistakin kdaustapaa vi perustellusti käyttää. Ilmanvaiht: PK-I-001 004 Viemärit (muviputket): PK-MU-001 008 Metalliputket: PK-M-001 002 Sähköläpiviennit: PK-S-001 004 Yhdistelmäläpiviennit: PK-MUS-001 002.

5 / 9 4. Palkatktyyppien lyhyet kuvaukset Mikäli khteessa n pk-tyyppejä, jtka eivät le suraan valmistajan ETA-hyväksyttyjen ratkaisujen mukaisia esim. lävistettävä rakenne pikkeaa kirjitetaan niistä ytimekkäät kuvaukset ja tek-hjeet näihin lukuihin. PK-tutteen valmistajan hjeet n ensisijaisesti nudatettavat, ja niihin tulee viitata tekstissä ja/tai kuvissa. Kaikki suunnitelmissa esitetyt palkatkt n hyväksytetty Hiltin teknisellä henkilöstöllä. 4.1. Ilmanvaihdn palkatkt PK-I-001: iv-kanava yläphjassa YP-1 Osastiva rakenne n tisen kerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan Hiltin CFS-CT B 1S pinnitetuilla villalevyillä. Saumat tiivistetään akryyliphjaisella palkitillä, mlemmin pulin, Hiltin asennushjeen mukaisesti. PK-I-002: iv-kanava väliphjassa VP-1 Osastiva rakenne n kellarikerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan Hiltin CFS-CT B 1S pinnitetuilla villalevyillä. Saumat tiivistetään akryyliphjaisella palkitillä, mlemmin pulin, Hiltin asennushjeen mukaisesti. PK-I-003: iv-kanava yläphjassa VP-2 Osastiva rakenne n ensimmäisen kerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan Hiltin CFS-CT B 1S pinnitetuilla villalevyillä. Saumat tiivistetään akryyliphjaisella palkitillä, mlemmin pulin, Hiltin asennushjeen mukaisesti. 4.2. Viemäröinnin palkatkt PK-MU-001: Viemäriputki kantavassa väliphjassa VP-1, EIR30 Reiän ja lävistävän putken ympärille jää nin 20-30mm raka, reikä ei kuitenkaan saa

6 / 9 lla suurempi kuin taulukssa annettavan mansettityypin halkaisija. Aukk täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Mansetti asennetaan laatan alapintaan Hiltin hjeiden mukaisesti. Alapulinen levytys asennetaan vasta palkatkn tarkastuksen jälkeen. PK-MU-002. Viemäriputki kantavassa väliphjassa VP-2, EIR30 Reiän ja lävistävän putken ympärille jää nin 20-30mm raka, reikä ei kuitenkaan saa lla suurempi kuin taulukssa annettavan mansettityypin halkaisija. Aukk täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Mansetti asennetaan PK-MU-003: Kääntyvä viemäriputki kantavassa väliphjassa VP-1, EIR30 Reiän ja lävistävän putken ympärille jää nin 20-30mm raka, reikä ei kuitenkaan saa lla suurempi kuin taulukssa annettavan mansettityypin halkaisija. Aukk täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Mansetti asennetaan laatan alapintaan Hiltin hjeiden mukaisesti. Alapulinen levytys asennetaan vasta palkatkn tarkastuksen jälkeen. PK-MU-004: Kääntyvä viemäriputki kantavassa väliphjassa VP-2, EIR30 Reiän ja lävistävän putken ympärille jää nin 20-30mm raka, reikä ei kuitenkaan saa lla suurempi kuin taulukssa annettavan mansettityypin halkaisija. Aukk täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Mansetti asennetaan laatan alapintaan Hiltin hjeiden mukaisesti. Alapulinen levytys asennetaan vasta palkatkn tarkastuksen jälkeen. PK-MU-006: Surat muviputket kantavassa väliphjassa VP-1, EIR30 Reiän ja lävistävän putken ympärille jäävä tila täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Tila ei saa kuitenkaan lla laajempi, kuin asennettavan mansetin halkaisija. Mansetti asennetaan laatan alapintaan Hiltin hjeiden mukaisesti. Alapulinen levytys asennetaan vasta palkatkn tarkastuksen jälkeen. PK-MU-007: Surat muviputket kantavassa väliphjassa VP-2, EIR30

7 / 9 Reiän ja lävistävän putken ympärille jäävä tila täytetään palamattmalla kivivillalla ja tiivistetään akryyliphjaisella palkatkmassalla. Tila ei saa kuitenkaan lla laajempi, kuin asennettavan mansetin halkaisija. Mansetti asennetaan laatan alapintaan Hiltin hjeiden mukaisesti. Alapulinen levytys asennetaan vasta palkatkn tarkastuksen jälkeen. 4.3. Vesi- ja lämmitysputket PK-M-001: Metalliputket (patteriputket) Ø 22mm sastivassa väliphjassa VP-1, EIR30 Palkatkn khdalla läpivientiaukn ja putkin väli tilkitään villasullnnalla. Putkien ja väliphjan väli tiivistetään akryyliphjaisella Hilti CFS-S ACR-palkatkmassalla laatan mlemmin pulin sen pinnan tasn. PK-M-001: Metalliputket (patteriputket) Ø 22mm sastivassa väliphjassa VP-2, EIR30 Palkatkn khdalla läpivientiaukn ja putkin väli tilkitään villasullnnalla. Putkien ja väliphjan väli tiivistetään akryyliphjaisella Hilti CFS-S ACR-palkatkmassalla laatan mlemmin pulin sen pinnan tasn. 4.4. Sähköjhdtukset PK-S-003: sähköjhdt väliphjassa VP-1 Osastiva rakenne n kellarikerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan palamattmalla kivivillalla. Yläpinta tiivistetään Hiltin CFS-IS palkatkmassalla, Hiltin asennushjeen mukaisesti. PK-S-005: sähköjhdt väliphjassa VP-2 Osastiva rakenne n 1. kerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan palamattmalla kivivillalla. Yläpinta tiivistetään Hiltin CFS-IS palkatkmassalla, Hiltin asennushjeen mukaisesti.

8 / 9 4.5. Yhdistelmäläpiviennit PK-MUS-001: sähköjhdt väliphjassa VP-1 Osastiva rakenne n kellarikerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan Hiltin CFS-CT B 1S pinnitetuilla villalevyillä. Eri tekniikiden tiivistäminen ja paltilanteessä aukn sulkeutumisen varmistaminen palkatkkäärein, tehdään Hiltin asennushjeiden mukaisesti. PK-MUS-001: sähköjhdt väliphjassa VP-1 Osastiva rakenne n 1. kerrksen katt. Läpivienti rakennetaan palamattmalla kivivillalla ntelsta ertettuun aukkn. Aukk suljetaan Hiltin CFS-CT B 1S pinnitetuilla villalevyillä. Eri tekniikiden tiivistäminen ja paltilanteessä aukn sulkeutumisen varmistaminen palkatkkäärein, tehdään Hiltin asennushjeiden mukaisesti. 5. Palkatkjen tek, valvnta ja tarkastukset Rakennustyökhteen työnjht ja/tai rakennusurakiden valvja varmistaa, että kaikilla urakitsijilla, etenkin TATE-urakitsijilla, n käytettävissään khteeseen hyväksytyt palkatksuunnitelmat. Urakiden edetessä valvtaan säännöllisesti, että sastivissa läpivienneissä tteutetaan suunnitelman mukaiset palkatkt. Reikävarauksissa tulee humiida lävistävän järjestelmän ja rakenneaukn välinen ikeanlainen välys. Kun palkatk n tehty, sitä kskeva tarra (tai kilpi) täytetään ja kiinnitetään. Tehty palkatk dkumentidaan phjapiirustuksiin. Erikseen kkn kutsuttuna ja hankkeessa svitun käytännön mukaisesti, khteessa tulisi surittaa palkatkjen tarkastukset. Näitä vat esim.: - rakenne -asiiden ja -suunnitelmien alituskkus, jssa mukana PK-suunnittelija, PK- urakitsija sekä tilaaja tai tämän edustaja, - kivirakenteisiin tehtävien reikävarausten katselmus, tdetaan reikävarausten riittävä kk aittuun läpivientiin, - urakan välivaihekatselmus (50%, 60%...), - paltarkastus viranmaisten timesta 5.1. Palkatkjen tteutuksen dkumentinti Palkatkurakitsija tallentaa työn edetessä tehdyt palkatkt seuranta-asiakirjihin. Työn valmistuttua pk-urakitsija luvuttaa tilaajalle seuraavat dkumentit:

- Palkatkjen hyväksynnät (perustuu työmaalla tehtyihin tarkastuksiin); - Hult- ja kunnssapit-hjeet; - Listat tehdyistä palkatkista: tyypit, tutteet, lukumäärä; - Phjapiirustus sarja, jssa palkatkjen sijainnit. Palkatksuunnitelma 9 / 9 Tampereella 21.11.2017 Juni Jrtikka Prjekti-insinööri, DI Mikk Lehtnen suunnittelija, RA