09/11/2017 / Hämeen piirin Nuorisoseminaari 2017 Rauna Rahja Näkökulmia mediakasvatukseen ja lasten ja nuorten mediakulttuureihin
2
Näkökulmia mediakasvatukseen: Tavoitteellista vuorovaikutusta Kasvattaja Kasvatettava Mediakulttuuri Kupiainen & Sintonen 2009, Salomaa 2016
Tavoitteena: Mediataidot Turvataidoista MLL: Lasten ja nuorten tukeminen turvalliseen ja hyvinvoivaan median käyttöön Kriittisestä medianlukutaidosta MLL: Lapsen ja nuoren ymmärrys mediasta Vuorovaikutustaidoista MLL: Vastuullisuus, itseä ja toista kunnioittava käytös, empatia ja tunnetaidot Luovista ja esteettisistä taidoista MLL: Osallisuus, vaikuttaminen ja tuottaminen, oma ilmaisu Teknisistä taidoista MLL: Mahdollisuudet käyttää mediaa hyödyksi ja huviksi 4
MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten ja nuorten valmiuksia ymmärtää ja tulkita mediakulttuuria sekä tukemaan vastuullista median käyttöä. MLL:n mediakasvatustyön tavoitteena on tukea nuoria toimimaan eettisesti mediassa: Omaa, toisten ja ympäristön hyvinvointia edistäen Muut huomioiden ja heitä kunnioittaen Mediasisältöjä kriittisesti tutkien ja arvioiden 5
Internet of toys uusia mediataitojen, yksityisyyden ja julkisuuden kysymyksiä? 7
Lapsuus, nuoruus ja kasvu mediakulttuurissa Media muotoilee minä- ja maailmankuvia sekä ymmärrystä, näkemyksiä ja todellisuudelle annettuja sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä Digitaalisuus läpileikkaa ja tuo uusia ulottuvuuksia kasvatukseen Netti mahdollistaa, mutta myös haastaa Tarkastellaan mediakulttuuria, teknologiaa ja digitaalisia ympäristöjä osana lasten ja nuorten sosiaalista ja kulttuurista kasvuympäristöä osana lasten ja nuorten ajattelua, tunteita ja toimintaa osana sosiaalisia suhteiden ja identiteetin muodostumista 8
Kokonaisvaltaisen mediakasvatuksen keskiössä Monipuoliset MEDIATAIDOT Hyvinvoiva MEDIASUHDE AKTIIVINEN KANSALAISUUS medioituvassa yhteiskunnassa Tuetaan vanhemmuutta ja kasvattajuutta suhteessa mediaan Vahvistetaan lasten, nuorten ja aikuisten taitoja ja osallisuutta 9
10
Kysymyksiä mediakasvattajalle? Millaisia mediamaailman kansalaisia haluamme kasvattaa? Mitä toivomme, että lapset voisivat kokea ja oppia mediasta ja median avulla? Miten nämä tavoitteet näkyvät työssämme tai omassa arjessamme? 11
Mediakasvatus kumpuaa omasta mediasuhteesta Mediasuhde on jatkuvasti käynnissä oleva prosessi, jossa yksilö tuntee, tulkitsee ja merkityksellistää mediasisältöjä sekä omaa rooliaan mediassa Yksilön tapaa havainnoida mediasisältöjä ja olla osa mediakulttuuria Erilaisia suhteita erilaissa arjen rooleissa? Toisilta oppimisen merkitys, toisiaan täydentävät mediasuhteet
MLL:n mediakasvatustyön perusteita Lapsuus ja kasvaminen mediakulttuurissa Sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet Mediakasvatustietoisuuden tuki Eettinen, hyvinvoiva ja vastuullinen mediasuhde Lapsen oikeudet: turvaa, toimijuutta ja osallisuutta 14
Mediakasvatus ja puhe mediasta on neuvottelua Nuoruudesta ja aikuisuudesta Itsenäisyydestä ja vallasta Arvoista ja soveliaisuudesta Asenteista ja tunteista Mediasuhteista ja kokemuksista Peloista ja toiveista Hyvästä elämästä? Lähde: Mikko Meriläisen puheenvuoro NUORI2017-tapahtumassa 15
Neuvottelut mediasta koskettavat myös Nuoren sosiaalista elämää Itsenäistymistä Itsetuntoa Identiteettiä Arjen-, ajan- ja stressinhallintaa Keskeisiä harrastuksia Tulevaisuuden haaveita, ammatinvalintaa 16
Lasten ja nuorten mediakulttuureista 17
Mediankäytön käännekohtia eri ikävaiheissa Median käytöt alkavat vauvasta: valinnat vanhempien 3-vuotiaasta oma mediamaku alkaa muodostua 5-vuotiaana sukupuoli alkaa näkyä mediamieltymyksissä 7-vuotiaana useimmilla jo oma puhelin, somen käyttö alkaa 9-vuotiaan reviiri netissä laajentuu ja kansainvälistyy 11-vuotiaana median käyttö muistuttaa jo nuorten mediaa Esim. Uusitalo, Vehmas, Kupiainen 2011; Kotilainen 2011; Pääjärvi 2012, Noppari 2015, Nuorten vapaaaikatutkimus 2016
Lähde: Lasten ja nuorten vapaa-ajan tutkimus 2016
Vastaajina 5520 13-29 -vuotiasta suomalaista. 2016 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut & ebrand Suomi Oy 20
Vastaajina 5520 13-29 -vuotiasta suomalaista. 2016 21 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut & ebrand Suomi Oy
Poimintoja sosiaalisen median maailmasta Videopalveluja, musiikkivideoita YouTube Musical.ly Omaa some-ilmaisua, kuvavirtaa, pikaviestintää Snapchat Instagram WhatsApp Meemejä, klippejä, giffejä Peliyhteisöjä Imgur Steam Anonyymia viestintää 9GAG Twitch Sarahah Jodel Live-lähetyksiä Periscope 22
Seuraajia, jakajia, tekijöitä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. Merikivi, Jani et al., Nuorisotutkimusverkosto. 24
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. Merikivi, Jani et al., Nuorisotutkimusverkosto.
Trendejä, kulttuureja ja ilmiöitä nuorten nettimaailmasta Monikanavainen viestintä Julkisista alustoista yksityisempään käyttöön ja omien yleisöjen valintaan: yhteisöllisyys, asiat yhdistää Reaaliaikaisempi sisällöntuotanto, live Visuaalisuus: viestintä kuvia ja videoita, merkitykset Pelaaminen, pelivideot, esports Modernit ja sirpaleiset mielipidejohtajat, esim. tubettajat ja muut somejulkkikset Kaupallisuuden ja kaupanteon uudet muodot Fight for attention vs. fear of missing out? Lähde: mm. Verke 2017 26
Yksityiset kuplat Filter bubbles Ei kahta samanlaista somefeediä Algoritmien lukutaito Jokainen klikki kasvattaa omaa kuplaa Jokainen (pöyristynytkin) jako kasvattaa huomiota Samanmielisissä yhteisöissä valheesta herkästi totuus Kohdennettu mainonta ja propaganda, vaikuttamien 27
Kriittinen medialukutaito korostuu Vertaile hakutuloksia Lue otsikkoa pidemmälle Tarkista lähteet Harkitse tarkkaan jakamista Kuva: Suomen Kirjastoseura 28
Faktantarkistajat disinformaation tunnistamisen tukena 29
Vihapuheen ja disinformaation ehkäisyä verkossa 1. Älä yleistä 2. Esiinny omalla nimellä ja kuvalla 3. Ole positiivisempi kuin alun perin ajattelit 3 keinoa välttää vihapuhetta somessa vastuu on meillä kaikilla YLEn Sami Koiviston vinkit: http://yle.fi/uutiset/3-9435294
Mediataidot karttuvat tekemällä Hyvät media- ja elämänhallinnan taidot auttavat ehkäisemään digimaailman uudenlaisia riskejä Perspektiivin ottaminen, muiden netinkäyttäjien motiivien ja tavoitteiden ymmärtäminen Oman toiminnan seuraamusten pohtiminen ja arviointi verkossa toimiessa. Nuorille tulee tarjota mahdollisuus osallisuuteen ja mediataitojen oppimiseen 31
Myönteisen nettikulttuurin edistäminen Jaetut myönteiset kokemukset ja niiden näkyväksi tekeminen Pienten asioiden merkityksellisyys Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden vastavoima Sosiaalinen, kulttuurinen ja emotionaalinen ulottuvuus Yhteisöllinen, myönteinen toimintakulttuuri 32
Tukioppilaat myönteistä nettikulttuuria rakentamassa Tukioppilaille mahdollisuus koulutuksissa pohtia ja harjoitella keinoja edistää vastuullista ja osallistuvaa nettikäyttäytymistä Ymmärtää nuorten verkkokokemusten yhteyksiä koulussa viihtymiseen Tukioppilaat voivat: Opastaa muita oppilaita eettiseen toimintaan verkossa Toiminnassaan tarjota vaihtoehtoisia osallistumisen tapoja verkossa, jotta kaikki oppilaat voivat saada merkityksellisiä kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä Kehittää vuoropuhelua lisääviä käytäntöjä koulussa, koulun ja kodin välillä sekä eri koulujen välillä. 33
Vertaisten tuki vähentää kiusaamisen vaikutuksia puuttumisen monet tavat MLL:n kysely 13-15v. N=996, Markkanen 2016. 34
Empatia osana mediataitoja? Ajatukset Tunteet Toiminta? 35
Aina pinnalla: Lapsen oikeudet mediassa aikuisten vastuulla Myönteinen uteliaisuus lapsen ja nuoren mediankäyttöä kohtaan, elämänkokemuksella vierellä kulkeminen Aikuinen mediankäytön mallina, esimerkkinä mediaan liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa Tasapainoisen ja hyvinvoivan media-arjen tuki Arvostus lapsen ja nuoren mediakulttuuria ja osaamista kohtaan, oikeuksien kunnioitus ja luottamuksen rakentaminen 36
Tukea mediakasvatuksen toteuttamiseen, suunnitteluun ja arviointiin varhaiskasvatuksessa Mediakasvattajuutta etsimässä VASU ja monilukutaito Media oppimisen kohteena ja välineenä Tunne- ja vuorovaikutustaitoja mediakasvatuksen keinoin 37
www.vanhempainnetti.fi www.mll.fi/lapsetjamedia www.mll.fi/ammattilaisille 38
www.nuortennetti.fi 39
Lähteitä Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Helsinki University Press. Laaksonen, V. & Repo, L 2017. Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen varhaiskasvatuksessa. Folkhälsans förbund. Mertala, P. (2017). Wonder children and victimizing parents preservice early childhood teachers beliefs about children and technology at home. Early Child Development and Care. Mertala, P., & Salomaa, S. 2016. Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakasvatukseen. Teoksessa Pekkala, L., Salomaa, S. & Spisak, S.(toim.) Monimuotoinen mediakasvatus, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 1/2016, 154-174. Mulari, H., Valkonen., S & Salomaa 2016. Lopuksi: yhteenvetoa ja tulevaisuuden teemoja. Teoksessa Solmukohtia: Näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen. Mulari, H. (toim.). Helsinki: Nuorisotutkimusseura, s. 145-153. Salomaa, S. 2016. Mediakasvatustietoisuuden jäsentäminen varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research. Vol.5 No.1 2016, 136 161. Pääjärvi, S. & Sommers-Piiroinen J., 2013. Kuuluu kuvaan. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU. Valkonen, S. 2016. Media varhaiskasvatuksessa. Tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus. 40
Kiitos! <3