POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 Valtuusto 8.12.2008
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2011 SISÄLLYS Sivu YLEISPERUSTELUT.. 1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN.. 4 SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA.. 21 TULOSKORTTI. 40 SUORITTEET 42 TULOSYKSIKÖIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT JA TALOUS 59
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Yleisperustelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Valtion vuoden 2009 talousarvioehdotuksen yhteydessä julkaistun Taloudellisen katsauksen mukaisesti maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa. Rahoitusmarkkinoiden ongelmista johtuva rahoituslaitosten epäluottamus kärjistyikin uhkaavasti sekä USA:ssa että EU-alueella lokakuun alkupuolella. Euroalueen maat antoivat 12.10.2008 huippukokouksessa julistuksen euroalueen valtioiden ja Ison-Britannian yhteisistä toimenpiteistä rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamiseksi. Valtioneuvosto on Suomessa aloittanut huippukokouksessa sovitut toimenpiteet. Rahoitusmarkkinoiden tilanne onkin palautumassa kriisitilanteesta kohti normaaleja rahoitusmarkkinoita. Maailmantalouden nähdään yleisesti olevan ajautumassa kohti taantumaa, jolloin sen vaikutukset koskevat osaltaan myös Suomen taloudellista kehitystä. Kansantulo kasvoi vuonna 2007 yhteensä 7,5 %. Virka- ja työehtosopimukset ovat pääosin voimassa vuoden 2010 alkukuukausiin. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi vuonna 2007 keskimäärin nimellisesti 3,5 % ja reaalisesti vajaan prosentin. Vuonna 2008 palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan nimellisesti 5,5 %, reaalisesti vajaa 1,5 % ja kansantulon kasvun arvioidaan laskevan 5,5 prosenttiin. Vuonna 2009 palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa 5 % edellisestä vuodesta ja kansantulo kasvaa vajaan 3,5 %. Peruspalveluohjelma 2009 2011 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain 11 :n mukaan kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Kuntalakia on vuoden 2008 alusta muutettu siten, että laissa säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä, jolloin puitelain ja hallitusohjelman mukainen lakisääteistäminen on toteutunut. Peruspalveluohjelma on valmisteltu valtionvarainministeriössä yhteistyössä opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kuntatalouden kehitysarvion on valmistellut kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta. Peruspalveluohjelman yleiset kehittämistavoitteet Peruspalveluohjelman mukaan kaudella 2009 2011 erikoissairaanhoitoa erityisesti koskevia kehittämistoimenpiteitä ovat seuraavat: - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta jatketaan hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste) sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden kehyspäätöksen ja vuosittaisen talousarvioesityksen puitteissa. 1 talsu09a.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Yleisperustelut Terveydenhuoltolaki - Parannetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon saumattomia palveluketjuja mukaan lukien ennaltaehkäisevä työ. Toteutetaan vaativaa erikoissairaanhoitoa antavien yksiköiden välillä kustannustehokas ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen työnjako. - Yhteispalvelua, sähköistä asiointia ja puhelinpalveluja kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetään paikkariippumatonta palvelujen saatavuutta koko maassa. Tavoitteena on kuntien ja valtion tietojärjestelmäarkkitehtuurien yhteensovittaminen ja rajapintojen määrittely vuoteen 2010 mennessä. Edistetään mobiili- ja korttipohjaisten varmenteiden käyttöönottoa. - Täsmennetään valtion ja kuntien työnjakoa tavoitteena kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Kunnilta siirretään lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen ja muiden oikeuspsykiatristen selvitysten rahoitusvastuu vuoden 2009 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteltu kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä terveydenhuoltolaiksi. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. Terveydenhuoltolain valmisteluversion perusteella voidaan arvioida, että terveyspalvelut tullaan järjestämään kahden rinnakkain maan eri osissa sovellettavan mallin mukaan. Kunnat päättävät kansanterveystyön järjestämistavan, mutta kuntien on kuuluttava sairaanhoitopiirin kuntayhtymään tai terveyspiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon potilastiedot muodostavat tulevaisuudessa yhden potilasrekisterin. Selkeä uudistus tulevassa terveydenhuoltolaissa olisi potilaan valinnanvapauden lisääminen, joka asettaa uusia haasteita koko terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen tehtäviä on valmisteltavassa terveydenhuoltolaissa määritelty ja koordinointia täsmennetty. Konkreettisena esityksenä on erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen määrittäminen, jonka vastuulle kuuluisi mm. lääkärihelikopteritoiminnan koordinointi. Kuntatalouden kehitysarvio Kansantalouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat syksyn 2008 aikana lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu kuitenkin pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja ennakoitua enemmän. Syksyllä 2008 julkaistun peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan valtionosuudet lisääntyvät 683 milj. eurolla vuonna 2009. Valtionosuuksien muutosta tarkasteltaessa on otettava huomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kuten verokevennysten kompensaation liittyvä 374 milj. euron lisäys ja tehtävien siirtoon liittyvä 107 milj. euron vähennys. Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan vuoden 2009 laskennalliset 8,5 miljardin euron valtionosuudet eivät tuo kunnille lisärahaa. Nykyisen palvelutason kustannusnousua hyvitetään ensi vuoden valtionosuuksissa 3,9 %. Kuntatalouden tilan arvioidaan kuitenkin pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä vuonna 2009. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisveron kasvu hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisveron kautta. Toi- 2 talsu09a.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Yleisperustelut mintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % vuonna 2009. Kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina 2002 2007 keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vähäisemmäksi. Lisäksi kuntien sosiaalimaksut kevenevät selvästi eläkevakuutusmaksun alentumisen kautta. Vuosina 2010 2012 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää terveyspalveluiden kokonaiskysynnän kasvua vuodesta 2009 vuoteen 2012 vuosittain 1 %. Em. suunnitteluvuosina sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö nettolisätarpeen on arvioitu olevan 4000 henkilöä vuodessa. Kunta-alalla on varauduttava pysyviin vaikeuksiin saada nettolisätarvetta korvaavaa ammattitaitoista henkilökuntaa. Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta on tärkeää kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Peruspalveluohjelman mukaan kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. Merkittävänä asian nähdään peruspalveluiden tuottavuuden arvioinnin kehittäminen ja yhteisesti sovittavien tuottavuusmittareiden käyttö. Viimeinen työmarkkinaratkaisu edellyttää erityisesti terveydenhuollon tuottavuuden parantamista yhteistyössä työantajan ja koko henkilökunnan kanssa. 3 talsu09a.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 pykälä 7:n mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoin kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii sairaankuljetuksista, hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijaterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä eri sairaanhoitopiirien alueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy pääasiassa kunnan asukkaiden palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Valtionosuudet määritellään kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, joka ottaa huomioon muun muassa kunnan eri ikäryhmien koon ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen on pääosin kuntien itsensä ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän kiinnitetty huomiota palvelujen saannin tasapuoliseen turvaamiseen kaikille kansalaisille asuinalueesta riippumatta. 4 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä Maaliskuussa 2005 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan 23.2.2007 hyväksymän puitelain mukaan Suomen kuntien palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien (kuten Oulu) ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kunnat ovat laatineet toimeenpanosuunnitelmat elokuun loppuun 2007 mennessä. Suunnitelmien perusteella palvelurakenteen kehittämisessä on useita erilaisia vaihtoehtoehtoja, joiden konkreettinen sisältö tarkentuu vasta lähivuosien aikana. 5 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Hallitusohjelma Voimassa olevaan hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi. Hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan sekä varmistetaan kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Peruspalveluohjelma Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelma vuosille 2008 2011 hyväksyttiin toukokuussa 2007. Ohjelman mukaan palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Kuntatalouden menokasvun hillintä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävänä on edistää terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallitusohjelma korostaa toimivien peruspalvelujen saamista kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Palvelujen järjestämisessä painotetaan asiakaskeskeisyyttä palveluiden järjestämisessä ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Asiakaskeskeisyyteen kuuluu myös kansalaisten vapaa hakeutumisoikeus palveluihin yli kuntarajojen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu. Naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukyvyn turvaaminen on keskeistä tulevina vuosina. Asiakkaiden ja potilaiden vaatimat yksilölliset palvelut, muuttuvat ongelmat ja uuden teknologian hyväksikäyttö vaativat sekä henkilöstöltä että organisaatioilta uudenlaista osaamista, työnjaon kehittämistä sekä uusia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Kehyskaudella 2008 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa väestörakenteen muutoksen, teknologian kehityksen ja vaatimustason johdosta. Väestön ikärakenteen takia terveyspalvelumenot kasvavat lähivuosina noin prosentin vuodessa. Kaikista nopein menojen kasvu aiheutuu vanhusten tarvitsemista palveluista. Erikoissairaanhoidon osalta väestörakennemuutos aiheuttaa vuosittain noin 0,6 % menojen lisäyksen nykyisellä palvelutasolla. Peruspalveluohjelman mukaan oleellisen tärkeää on varmistaa kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi valtio huolehtii valtionosuuksien tasosta. Valtionosuusjärjestelmää samoin kuin asiakasmaksujärjestelmään on tarvetta uudistaa ja selkiyttää. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan puitelaissa säädettyjen linjausten mukaisesti vuoden 6 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen 2010 alusta. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyviä yhdistymisen ja yhteistyön esteitä. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan jatkossakin huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Tulevina vuosina tarvitaan aiempaa enemmän sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kuntajaotuksen muutoksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tukee tätä tavoitetta. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveyden edistäminen voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti ja parantaa niiden vaikuttavuutta Rakenteellisten muutosten yhteydessä on tarvetta painottaa toiminnallisia uudistuksia, uusien palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa, sähköisten tietojärjestelmien kehittämistyön jatkamista sekä yhteispalvelujen, sähköisen asioinnin ja puhelinpalvelujen kehittämistä. Tärkeää on myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistäminen palvelutuotannossa. Palvelujen tuottajien tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta on syytä edistää kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja, palveluinnovaatioita sekä tuottavuusmittareita. Tämä vaatii myös tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamista palvelusektorille. Hoitotoimenpiteiden ja toimintakäytäntöjen erot ovat osin paljon suurempia kuin erot palvelutarpeissa. Vuonna 2005 käyttöön otettujen yhtenäisten kiireettömän hoidon kriteereiden ja Käypä hoito -suositusten arvioidaan osaltaan edesauttavan terveyspalvelujen hoitokäytäntöerojen kaventumista. Perusterveydenhuollon toimivuuden kohentaminen on keskeinen haaste lähivuosina. Vanhusväestöllä on oikeus päästä kohtuuajassa palvelutarpeen arviointiin sekä saada hyvää hoitoa. Vanhusten määrän kasvaessa joudutaan lisäämään vanhuspalveluihin käytettäviä voimavaroja palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Painopiste on kotona ja lähiympäristössä annettavissa palveluissa. Tärkeää on myös hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteen sovittaminen samoin kuin ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Kansalaiset tarvitsevat sairastuessaan usein palveluja monilta tuottajilta: Ensin terveyskeskuksesta, sitten sairaalasta ja sen jälkeen uudelleen terveyskeskuksesta ja mahdollisesti vielä sosiaalitoimesta. Edelleenkin liian usein näissä tilanteissa kokonaisvastuu puuttuu palvelun saannin ja sujuvuuden varmistamiseksi, ja palvelukokonaisuus katkeilee ja toimii epäyhtenäisesti. Tämä aiheuttaa asiakkaille, kunnille ja muillekin osapuolille merkittäviä lisäkustannuksia. Osaltaan kokonaisvastuun toteutumista heikentää palvelujen rahoitusratkaisuihin monissa kohdin sisältyvä kannuste osittaisoptimointiin kuten kustannusten siirtämiseksi 7 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen toiselle osapuolelle. Etenkin terveyspalveluita rahoitetaan useasta julkisen sektorin rahoituslähteestä. Tämä on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista palvelujen tarjontaa tai kysyntää sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtoa toiselle rahoituskanavalle. Kun kehitetään rahoitustapoja, on tarpeellista vähentää näitä hoidon kokonaisvastuun heikkenemiseen ja tarpeettomiin lisäkustannuksiin johtavia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on tarpeen kehittää ja modernisoida vastaamaan muuttuneita tilanteita. Erityisten tärkeää on kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen laiksi terveydenhuollosta. Valtioneuvosto vahvisti syksyllä 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Ohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kehittämisohjelmaa voidaan tarkistaa vuosittain ohjelman tavoitteiden toteuttamista tukevien toimenpiteiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2009 alusta 35 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 74 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on 49,5 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin 130 000 asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 10 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2007 lopussa oli 386 972 ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä 729 260 henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1000 3000 henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2009 lopun asukasluvuksi arvioidaan 392 000, v. 2010 noin 395 500 ja vuoden 2015 noin 408 000 (Tilastokeskus 2007). Koko Pohjois-Suomen väkiluku kasvaa 733 000 asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois- Pohjanmaalla; vuoteen 2010 mennessä noin 8500 asukkaalla. Pohjois-Pohjanmaalla kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. 8 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä yli 4 000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 2 500 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaa keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Terveystoimen ja vanhusten hoivan nettomenot /asukas ja kansansairauksien summaindeksi vuonna 2005 Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaan sh-piirissä kunnittain (Lähde KELA ja Tilastokeskus) TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN HOIVAN NETTOMENOT / ASUKAS 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 KIIMINKI TYRNÄVÄ LIMINKA KEMPELE OULUNSALO Suomi ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET SUOMI OULU HAUKIPUDAS ALHAINEN SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET HAILUOTO RANTSILA PULKKILA REISJÄRVI PUDASJÄRVI VAALA OULAINEN ALAVIESKA PYHÄJÄRVI MERI- JÄRVI YLI- YLI-II HAAPAVESI KIIMINKI PYHÄJOKI SIIKAJOKI KÄRSÄMÄKI RAAHE II TAIVALKOSKI NIVALA UTAJÄRVI PPSHP YLIVIESKA PIIPPOLA KUUSAMO HAAPAJÄRVI PYHÄNTÄ SIEVI MUHOS KALAJOKI LUMIJOKI P-P shp KORKEA SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET KORKEA SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI (ABS.) VIHANTI KESTILÄ C=0,88 R=0,78 Suomi P-P shp *) Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit 9 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri v.2009-35 jäsenkuntaa - 386 972 asukasta (31.12.2007), asukastiheys 10 as / km2 - maapinta-ala 36 600 km2 = 12 % Suomen maa-alasta + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Oulun seutukunta 216 279 as. Raahen seutuk. 34 901 as. + PYHÄJOKI MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä + KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA + ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + 40 382 as. Länsi- Pohja KIIMINKI + + + HAILUOTO + OULU OULUNSALO KEMPELE + LUMIJOKI + MUHOS LIMINKA SIIKA- + + JOKI TYRNÄVÄ Raahe Kallio Siikalatva Oulunkaari, järjestämiskeskus Pattijoki RAAHE YLIVIESKA + SIEVI Ruukki VIHANTI REISJÄRVI II HAUKIPUDAS + +Kuivaniemi Rantsila YLI-II PYHÄJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI + + PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI Oulunkaaren sk. 23 556 as. (+Vaala 3 561 as.) UTAJÄRVI VAALA 3 561 as. 30 975 as. NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- JÄRVI Ylivieskan seutuk. Nivala- Haapajärven sk. Siikalatvan seutuk. 15 798 as. TAIVALKOSKI OULU Keski- Pohjanmaa HYKS KUUSAMO Koillismaan seutukunta 21 520 as. Pohjois- Savo Etelä- Vaasa Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Suomi Pirkan- Itä- Satamaa Etelä- Savo kunta Savo TAYS Päijät- Häme Etelä-Karjala Varsinais- Kanta- Suomi Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Lappi OYS Kainuu 10 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Sairastavuusindeksi vuonna 2007 kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) Taivalkoski Pulkkila Utajärvi Haapavesi Haapajärvi Pyhäjärvi Kärsämäki Pudasjärvi Reisjärvi Alavieska Kestilä Vaala Sievi Rantsila Ylikiiminki Piippola Siikajoki Kuusamo Muhos Ii Pyhäjoki Nivala Haukipudas Vihanti Oulainen Liminka Ylivieska Lumijoki Tyrnävä Raahe Hailuoto Yli-Ii Kiiminki Merijärvi Pyhäntä Oulu Kalajoki Kempele Oulunsalo vakioimaton vakioitu 72,9 73,3 68,3 61,2 89,3 83,4 148,5 139 160,8 138,9 153,4 136,4 132,5 133,3 133,1 133,2 164,1 133 143,3 131,9 148,9 131,5 141,7 130,9 132 129,3 154,7 129,3 163,7 129,2 111,9 126,8 141,6 125,3 119,6 124,5 134,9 123,4 124,7 123,4 125,2 122,3 108,7 122,2 116 121,4 135,2 117,9 115,2 117,2 116,4 116,3 120,7 115,9 115,6 105,4 115,1 100,9 114,8 113,7 106,4 111,9 111,2 111,9 108,9 108,4 111,7 108,2 105,6 106,8 85,4 105,9 100,5 99 95,8 94,1 138,6 150,7 PPSHP SUOMI 102 100 100 113,8 0 20 40 60 11 80 100 120 140 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2007 kunnittain (Indeksissä mukana: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit ) vakioimaton vakioitu Kestilä 173,9 215,2 Haapavesi Nivala 167 173,4 155,2 162,6 Sievi Reisjärvi Siikajoki Kärsämäki Alavieska 133,2 158,5 170 158,2 151,6 156,9 165,9 156,8 161,1 156,7 Vihanti 155,6 187,3 Kuusamo Utajärvi 156,9 155,3 155,1 175,8 Muhos Merijärvi 131,9 153,5 154,7 149,7 Rantsila Piippola 149,3 148,3 175,3 172 Haapajärvi Oulainen Ii Vaala 144,3 147,3 147,5 144,4 132,8 142,9 142 177,9 Ylivieska 126,2 141,6 Pyhäjärvi 141 177,1 Pulkkila 140,6 164,4 Ylikiiminki 125,8 140,4 Haukipudas 98,1 140,1 Pyhäntä 125,5 140,1 Pudasjärvi 139,4 156,3 Yli-Ii 145,9 139,2 Raahe Taivalkoski 124,3 139,1 140,8 137,9 Liminka 81,4 137,7 Tyrnävä 96,1 136,9 Pyhäjoki 132,5 149 Oulunsalo 74,4 130,2 Oulu Kalajoki 105,3 129,9 128,4 129,2 Kiiminki Kempele 77,2 80,3 125,2 123,5 Hailuoto 122,7 164,3 Lumijoki 103,9 121,8 PPSHP SUOMI 100 100 121,6 139,3 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 12 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan palveluverkostoa. Toivottavaa on potilaan terveysongelman ratkaisun yksinkertaistuminen raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarkingtoiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Kallion kuntayhtymä vastaa Ylivieskan, Alavieskan, Sievin ja Nivalan perusterveydenhuollosta ja jatkossa myös puitelain edellyttämistä sosiaalitoimen palveluista. Haapaveden kaupunki vastaa koko Siikalatvan seutukunnan perusterveydenhuollosta. Koko Siikalatvan alueen kattava perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen uudelleenjärjestely puitelain mukaisesti käynnistyy vuoden 2009 alussa isäntäkuntamallilla. Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyvät vuoden 2009 alussa Siikalatvan kunnaksi. Haapaveden lisäksi vuodeosastot sijaitsevat Rantsilassa ja Pulkkilassa, mutta myös Piippolassa, Pyhännällä ja Kestilässä on omat terveysasemat. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä käsittää kolme kuntaa: Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki. Kuntayhtymällä on sairaala Raahessa, joka tuottaa huomattavan määrän alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Vihannin kunta siirtyy käyttämään kuntayhtymän palveluja vuoden 2009 alussa. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Iin, Pudasjärven, Utajärven, Vaalan ja Yli-Iin kunnat. Yhteistoiminta-alueessa ovat mukana kaikki kansanterveyslain edellyttämät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Sosiaalihuollon palveluista mukana ovat kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot. Päivähoidon osalta ratkaisut tehdään vuoden 2008 aikana. Piirin hallinto järjestetään erottamalla palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Palveluiden järjestämisestä huolehtiva Järjestämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. Haapajärven, Reisjärven, Pyhäjärven ja Kärsämäen kunnat ovat perustaneet uuden Selänne-nimisen kuntayhtymän hoitamaan vuoden 2010 alusta lähtien puitelaissa määriteltyjä palveluja. Useilla kunnilla on keskinäisiä, laajuudeltaan vaihtelevia yhteistyösopimuksia palvelujen tuottamisessa. Oulunsalon kunta hankkii terveydenhuollon palvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa - kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta - Oulunsalon asukkaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon- ja 13 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen erikoissairaanhoidon palvelut. Vastaava sopimus on allekirjoitettu myös Oulaisten kaupungin kanssa. Molemmat sopimukset ovat määräaikaisia ja päättyvät vuoden 2012 lopussa. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 21 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat (mm. Oulun Diakonissalaitos ja yksityiset lääkäriasemat) myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen sairaala oman kuntayhtymän alueen osalta. Myös Kuusamon ja Oulun terveyskeskuksissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Oulun kaupunki vastaa itse myös psykiatrisista vuodeosastopalveluista akuuttipsykiatriaa lukuun ottamatta. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn kallistuvassa erikoissairaanhoidossa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosyksikkörajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosyksikköjakoa. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Sopimusohjaus Erikoissairaanhoidon palvelut on tuotettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestölle vuodesta 2000 lähtien suurimmaksi osaksi ns. sopimusohjaukseen perustuen. Sen mukaisesti erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen ja suunnittelu (toiminta ja talous) perustuu jäsenkuntien osalta lähes kokonaisuudessaan vuosittain sopimuksilla määriteltävään toiminnan (palvelujen) määrään ja sen laskutukseen. 14 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sopimusmalli uudistui vuoden 2007 alussa. Aikaisemmasta ns. kokonaislaskutukseen / tulosyksikkökohtaiseen laskutukseen perustuvasta kunta- tai ostorengaskohtaisesta sopimusohjausjärjestelmästä luovuttiin. Uudessa järjestelmässä sovitaan sairaalatasolla jäsenkuntien yhteenlasketusta (mallin sisältämät erikoissairaanhoidon palvelut) palvelujen määrästä ja laskutustasosta. Sairaanhoitopiirissä siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drgperusteiseen laskutukseen somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta vuoden 2008 aikana. Koska drg-tuotteistus ja hinnoittelu perustuu todellisiin resurssien käyttöön ja kustannuksiin potilaskohtaisesti ei ns. ylikäytön alennusmenettelyä enää sovelleta, vaan laskutus tapahtuu lopullisena laskutuksena palveluhinnastossa vahvistetuilla hinnoilla tai outlier-sääntöjen mukaisesti välisuoritekustannuksilla (potilaskohtaisen kustannuslaskennan osoittama kustannus). Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois- Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan seutukunnan kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen seutukunnan terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet mukaan lukien Kallio-kuntayhtymän toiminta sekä ns. Oulunsalon malli. PA- RAS-hankkeen velvoite noin 20 000 asukkaan väestöpohjista perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä merkitsee kuntien yhteistyön tiivistymistä entisestään myös Oulun ja sen ympäristökuntien välillä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on omalta osaltaan tukemassa kaikkia em. järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonai- 15 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen suuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi suosittaa palvelujärjestelmän uudistamista. "Terveydenhuollon lähipalvelut järjestetään seudullisina toiminnallisina kokonaisuuksina hajauttaen palvelut kuitenkin siten, että matkat eivät muodostu käytön esteeksi. Palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja ne palvelut, jotka edellyttävät laajaa väestöpohjaa, tuotetaan seudullisena yhteistyönä. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut järjestetään seudullisina kokonaisuuksina yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on oleellinen osa lähipalveluja. Työterveyshuollosta muodostetaan myös laajempia kokonaisuuksia". 23.2.2007 voimaan astunut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta antoi em. suosituksille lainsäädännöllisen perustan. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat niin ikään korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Tämän aikaansaamiseksi "vaativa erikoissairaanhoito suunnitellaan erityisvastuualueittaisina kokonaisuuksina. Aluesairaaloiden erikoissairaanhoito, joka ei integroidu seudullisesti rakentuvaan terveydenhuoltoalueeseen, yhdistetään osaksi keskussairaalan toimintaa. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lääkehuolto järjestetään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin kattavana yhteistyönä, johon osallistuvat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirien toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen tai hallinnolliseen yhdistymiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä tuetaan erillisenä hankerahoituksella." Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnallinen palvelurakenneuudistus on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Terveydenhuoltolaki Hallitusohjelmaan sisällytetty tavoite yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki laiksi terveydenhuollosta vähentää toteutuessaan merkittävästi potilaan hoidonporrastukseen ja hoitoon liittyviä nykyisistä säännöksistä johtuvia ongelmakohtia. Lakia valmistellut työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksen kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämiseksi uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Ehdotuksessa on kuvattu terveydenhuollon järjestämisvastuita ja rakenteita. Työryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan käsittei- 16 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen tä terveyspiiri ja sairaanhoitopiiri tarkoittamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää, koska työryhmän ehdotus toimeksiannon mukaisesti koskee vain terveydenhuollon järjestelmää. Terveyspiiri on myös perusterveydenhuollon järjestäjä. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti ehdotukseen ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä. Työryhmän ehdottamat terveyspalvelujen järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. Erikoissairaanhoidon osalta työryhmän ehdotus vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisää kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. Työryhmän luovutustilaisuudessa 16. kesäkuuta 2008 todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön jatkovalmistelussa on tavoitteena, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin kokonaisuuden, jolloin myös olisi mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan liittyvät toimenpiteet 1. Pohjois-Pohjanmaan kunnat/alueet järjestävät terveydenhuollon keskeiset palvelut tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Ratkaisuissa noudatetaan kansallisia linjauksia kansallisen terveyshankkeen, palvelurakenneuudistuksen ja valmistelussa olevan uuden terveydenhuoltolain mukaisesti. 2. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita tarkastellaan ja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnat, kuntaryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä riippumatta mahdollisista organisaatioiden hallinnollisista järjestelyistä. Sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin yhdistymistä valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan lainsäädännön mukaisesti. Tavoitteena on integraatio, jolla toimintojen, lähinnä tukipalvelujen, uudelleenjärjestelyistä saatavat hyödyt voidaan optimoida. 3. Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaan terveyspalvelujen laboratorio- ja kuvantamispalvelut pyritään keskittämään seudullisesti ja maakunnallisesti. Toiminta hajautuu terveydenhuollon palveluyksiköihin tietojärjestelmiä kehittämällä, mutta samalla suuria investointeja ja vaativaa osaamista koskevat tehtävät keskitetään. 17 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen 4. Terveyspalvelujen saumattomuuden turvaamiseksi tietohallinnon kehittämistä jatketaan koko Pohjois-Suomen (OYS erva-alueen) yhteisenä hankkeena. PPSHP:n ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmien välinen lähetehoitopalautejärjestelmä on saatu kattamaan lähes koko sairaanhoitopiirin alue. Sähköinen lähete-palaute liikenne on käytössä Hailuotoa lukuun ottamatta kaikkien jäsenkuntien kanssa. Seuraavassa vaiheessa toimintaa laajennetaan kattamaan myös PPSHP:n ja OYS erva-alueen keskussairaaloiden välinen liikenne, yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ja työterveyshuolto. 5. PPSHP koordinoi erikoissairaanhoitolain edellyttämällä tavalla alueellaan tietohallinnon järjestämistä niin, että alueen julkisen terveydenhuollon organisaatioiden tietojärjestelmäratkaisut, mukaan lukien tietoliikenneyhteydet, tehdään yhteensopiviksi siten, että potilaiden hoidossa tarvittavat tiedot ovat kaikilta osin käytettävissä riippumatta siitä, missä terveydenhuollon yksikössä tiedot ovat syntyneet ja missä potilasta hoidetaan. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan siten, että se liittyy kiinteästi kansalliseen arkistoratkaisuun ilman päällekkäisiä toiminnallisuuksia. PPSHP pyrkii siihen, että kaikki terveyskeskukset liittyvät kansalliseen arkistoratkaisuun lain edellyttämällä tavalla. 6. Terveydenhuollon alueellinen neuvonta- ja informaatiopalvelu (puhelinpalvelu) on aloittanut toiminnan valtioneuvoston asetuksessa n:o 1019 määritellyllä tavalla. Keskus palvelee Pohjois-Pohjanmaan lisäksi osaa Lapin sairaanhoitopiirien väestöstä ja toimintaa jatketaan kuntien päättämällä aikataululla ja tavalla. 7. Tavoitteena on maakunnallisen päivystysjärjestelmän luominen kehittämällä Oulun, Oulaskankaan, Raahen ja Kuusamon yhteispäivystysyksiköitä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoimi liitetään kiinteämmin yhteispäivystyksen yhteyteen. 8. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 11.12.2006 alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämisen. Uusi keskus otettiin käyttöön toukokuussa 2008. Toimintaa kehitetään alueellisen toimintamallin mukaisesti. 9. Yhteisen lääkekeskuksen suunnittelua (Oulun seutukunta ja koko sairaanhoitopiiri) jatketaan vuoden 2007 lopulla valmistuneen raportin pohjalta. Hankintayhteistyötä jatketaan ja lisätään kaikilla alueilla kustannustehokkuuden parantamiseksi. 10. Työterveyshuollossa tavoitteena on seudullinen tai maakunnallinen yhteistyö. 11. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeiden pohjalta yhdessä alueen oppilaitosten kanssa. 12. Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja kehittämismahdollisuudet otetaan enenevässä määrin huomioon kuntien ja kuntayhtymien palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. 18 talsu09b.doc
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 Palvelujen järjestäminen 13. Sairaanhoitopiirin strategiasuunnitelma ja säännöt uusitaan tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita (mm. puitelaki ja sen toimeenpano) ja tapahtuvia (mm. uusi terveydenhuoltolaki) muutoksia. 14. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan jäsenkunnille arvioimalla tarvittavien palvelujen määrä ja kustannukset yhdessä kuntien kanssa käytössä olevan tilastoaineiston ja sopimusohjausmallin mukaisesti. Vuoden 2009 aikana sopimusmallia kehitetään tavoitteena 3-vuotinen rahoitus- ja kehitysmalli. Mallissa otetaan huomioon sairaanhoitopiirin uuden strategian linjaukset erityisesti omistajaohjauksen näkökulmasta. 15. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri siirtyy drg-järjestelmän käyttöön palvelujen tuotteistuksessa ja kuntalaskutuksessa vuoden 2008 aikana kansallisia suosituksia seuraten. Vuoden 2009 alusta drg-laskutus kattaa somaattisen vuodeosastotoiminnan kuntoutusta ja kardiologiaa lukuun ottamatta. Järjestelmää kehitetään siten, että se kattaa vuoden 2010 jälkeen myös avohoidon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon. 16. Sairaanhoitopiirin kaikkien yksiköiden toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa käyttäen kannustimena mm. tulospalkkausta. 17. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Yhteistyöhön liittyy myös suunnitelma erityisvastuualueella keskitettävästä hoidosta. 18. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö v.2009. Yksikön vastuulla on myös uuteen terveydenhuoltolakiin mahdollisesti sisältyvälle perusterveydenhuollon yksikölle määrätyt tehtävät. 19. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toteuttamiseen eri hankkeiden kautta. Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu osallistumaan kolmeen eri KASTEhankkeeseen: Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen sekä terveysvalmennus, Yhdessä uudella tavalla (potilasohjaushanke) ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa. 20. Sairaanhoitopiirissä jatkuu useita aiemmin käynnistyneitä hankkeita, mm: KAISA-hanke, Competetive Health Services (harvaan asuttujen alueiden ihmisiä palveleva ehealth-sovellusten kehittäminen yhdessä Norjan, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin kanssa) sekä KPP-hankkeen jatko. 21. Aloitteissa esiin tuodut resurssikysymykset käsitellään vuoden 2010 2012 toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. 19 talsu09b.doc