Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Katsaus Lapsen hyvä arki2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosesseihin

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Ohjausryhmä

Lapsen hyvä arki 2 hanke Kehittämissuunnitelma

Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi Aira Vähärautio 1

Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi Aira Vähärautio 1

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Pohjois-Suomen lasten KASTE

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

LAKI MUUTTUI - MIKÄ MUUTTUI JOENSUUSSA? - Lain käytäntöön viemisen haasteet

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä Anu Määttä

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

SenioriKaste. Johtajat

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Cygnaeuksen ja Palokunnanmäen päiväkotien toimintasuunnitelma

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

VARHAISTA TUKEA JA KUMPPANUUTTA. Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste II) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Käydään läpi hankkeen väliarviointi muutamien arviointikysymysten välityksellä. Kootaan yksityisten ja pienten ryhmien vastaukset.

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Työryhmäkysymykset THL

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

PIENRYHMÄTOIMINNAN MUISTILISTA

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Opiskeluhuollon käytännöt Lahden kaupungissa TOP 10. VIP- verkostopäivä Eija Kinnunen& Hannele Tommo

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Viestejä valvontakentältä

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Lapset puheeksi -menetelmä

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Johtaminen laadun tuottajana

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsen hyvä arki 2 ( ) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Toimintasuunnitelma Vy Rööperi-Wilhola

Transkriptio:

Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset KUUSAMON VARHAISKASVATUKSEN JA LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN Kehittämisen tarve nähtiin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen rajapinnoilla ja varhaisen tuen prosesseissa Kehittämistyöstä vastasi varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja kotipalveluiden edustajat yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa. Keskeisenä tavoitteena varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallinnus Kehittäjäryhmän työskentely alkoi kehittämiskohteiden valinnalla ja nykytilan analysoinnilla tiedonsiirto, tehtävät, vastuut. Anne Kerälän kandintyö Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen 2013. 14.6.2013 Saara Autio 1

Kehittämistyön tulokset Yhteistyökäytäntöjen mallinnustyö (ProcessGuide-ohjelmalla) ja ohjeistus henkilöstölle saatiin valmiiksi 5/2013 ja voidaan ottaa käyttöön kaikissa päivähoidon yksiköissä ja lastensuojelun työntekijöiden työssä. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto sekä selkeä vastuunja tehtävien jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tueksi luotiin käytäntö moniammatillisesta aloituskeskustelusta. Malli tukee aikuisten yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Malli on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun asiantuntijoille. Sen on tarkoitus edistää vanhempien osallisuutta lasta koskevissa asioissa. 14.6.2013 Saara Autio 2

Kehittämistyön tulosten juurtuminen ja jatkokehittämishaasteet Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Toimintamalli on juurtumassa käytäntöön kehittäjäryhmäläisten kautta päivähoitoyksiköihin ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön. Kehittäjämentoritoiminnan avulla, johon on muodostettu ensimmäinen vertaismentorointiryhmä päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöistä. Kuusamon moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön kehittämishaasteina on edistää lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä neuvolan kanssa, jotta lapsiperheiden avuntarve voitaisiin havaita ja siihen vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi haasteena on asiakkaiden mukaan ottaminen työn kehittämiseen. 14.6.2013 Saara Autio 3

MAASELÄNTIEN KEHITTÄMISPÄIVÄKOTI KUUSAMOSSA Avattu elokuussa 2012, 87 paikkaa + intervallihoitopaikka. 2 päiväryhmää, 3 vuororyhmää, intervallihoito-osasto. 2 lto, 1 lh, 1 ap. / ryhmä Tavoitteena kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista Yhteinen kasvatusnäkemys päiväkodin toiminnan perustaksi Konsultteina toimivat lehtori Aila Tiilikka ja suunnittelija Paula Loukkola Oulun yliopistolta Kehittämistyö alkoi tiimivastaavien suunnittelupalaverilla elokuussa 2012. Koko henkilöstön koulutus syyskuussa. Syksyllä ja keväällä pedagogisen vastuutiimin konsultaatiota Konsultaatioprosessissa työntekijöille ennakkotehtävät, 1-3 pysäkit: 1. pysäkki Yhteinen näkemys prosessista, 2. pysäkki Lapsihavainnointi, 3. pysäkki Tiimikohtainen pedagogiikka ja ryhmävasut 14.6.2013 Saara Autio 4

Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Toimintavuoden aikana saatiin tuettua uuden päiväkodin kasvattajayhteisön ja toimintaympäristön muodostumista sekä pedagogisen johtamisen ja asiakas- ja lapsilähtöisen pedagogisen työskentelyn kehittymistä. Kehittämistyön konkreettisena tuloksena saatiin vasutyöskentelyä syvennettyä ryhmävasutasolle, joka toimii pohjana seuraavalle toimintavuodelle. Seuraavan toimintavuoden haasteena on luoda yksikkövasu tai kooste talosta. Lisäksi palaverikäytännöt tulisi saada toimivammiksi. 14.6.2013 Saara Autio 5

POSION VARHAISKASVATUKSEN, NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN Tavoitteena varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallinnus Kehittäjäryhmässä varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun edustus. Työskentely alkoi kehittämiskohteiden valinnalla ja nykytilan analysoinnilla tiedonsiirto, tehtäväalueet, työprosessien avoimuus / näkyvyys. Analysoinnin tukena on toiminut Anne Kerälän kartoitustyö Kehittäjäryhmä kokoontui säännöllisesti kehittämiskoordinaattorin johdolla vastaten mallinnustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista, jota tehtiin läpi kehittämisprosessin viemällä työyksiköihin tietoa kehittämistyön vaiheista sekä testaamalla mallia. Kehitettiin yhteistyön toimintamallia, jota sovelletaan kun kyseessä on toimijoiden yhteinen asiakasperhe. Mallinnustyö tehtiin Process Guide-ohjelmalla. Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen 2013. 14.6.2013 Saara Autio 6

Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Yhteistyökäytäntöjen mallinnustyö ja ohjeistus henkilöstölle saatiin valmiiksi 5/2013 ja voidaan ottaa käyttöön päivähoidon yksiköissä sekä neuvolan ja lastensuojelun työntekijöiden työssä. Toimintamalliin luotiin käytäntö varhaisessa vaiheessa järjestettävästä moniammatillisesta yhteistyöneuvottelusta. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto ja selkeä vastuunjakaminen ammattikuntien välillä. Malli tukee aikuisten yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Tavoitteena on edistää vanhempien osallisuutta lasta ja perhettä koskevissa palveluissa. Yhteistyömalli on jo alkanut jalkautumaan käytäntöön ja työyksiköihin kehittäjäryhmäläisten kautta. Posion moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön jatkokehittämisen paikkoina on asiakkaiden osallistuminen asiakasprosessien kehittämiseen ja asiakaslähtöisten, matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen. 14.6.2013 Saara Autio 7

MONIAMMATILLINEN HUOLITIIMI TAIVALKOSKELLA Aloitti toimintansa Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisellä kaudella Moniammatillinen kehittäjäryhmä Kehittämistavoitteena on moniammatillisen ja varhaisen tuen yhteistyöprosessien kehittäminen sekä Huolitiimin toimintatapojen ja vision selkeyttäminen Kehittämisprosessin aikana itsearvioinnin lisäksi kehittämiskoordinaattori keräsi palautteet Huolitiimin toiminnasta ja kehittämishaasteista. Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen 2013. 14.6.2013 Saara Autio 8

Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Huolitiimin työskentelyä ja visiota ollaan saatu selkiytettyä: virkamies- ja ilmiötaso sekä asiakastaso edistää ehkäisevää työtä Toimii lastensuojelulain velvoittamana asiantuntijaryhmänä Taivalkoskella Kirjattu peruskoulun opetussuunnitelmaan 3. sektorin edustaja mukana Huolitiimin toiminnassa Tulevaisuuden kehittämishaasteina : Huolitiimin toiminnan tekeminen näkyvämmäksi työyksiköissä ja kuntatasolla Tiedottaminen, esitteen tekeminen? Huolitiimin hyödyntäminen asiakas- ja työntekijätasolla sekä Huolitiimin tasolla Asiakkaiden osallistuminen Huolitiimin toimintaan moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Toiminnan tulosten näkyvämmäksi tekeminen, esim. asiakaspalautteet 14.6.2013 Saara Autio 9

PÄIVÄHOIDON KEHITTÄJÄRYHMÄ JA VUORORYHMIS VEKKULI TAIVALKOSKELLA Kehittämistavoitteena oli ryhmäperhepäivähoitoon soveltuva pienryhmäpedagogisen malli ja omahoitajatyötavan kehittäminen. Vuororyhmis Vekkuli oli kehittämisyksikönä jossa pienryhmätoimintaa lähestyttiin Reggio Emilia pedagogiikan ja projektityöskentelyn kautta Perustettiin päivähoidon kehittäjäryhmä, joka mallinsi pienryhmätoimintaa Vekkulin yksikkövasun pohjalle yhdessä Vekkulin henkilöstön kanssa. Kehittäjäryhmässä oli edustaja jokaisesta Taivalkosken ryhmiksestä, päivähoidon ohjaaja, perhepäivähoitaja ja kehittämiskoordinaattori. Kehittämistyö alkoi suunnittelulla ja työskentelymallien analysoinnilla. Analysoinnin tukena Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden tekemä kartoitus Vekkulin henkilöstölle Konsulttina toimi varhaiskasvatuksen opettaja Satu Karjalainen Oulun yliopistolta. Ensimmäinen konsultaatio tapahtui hankkeen toimesta, minkä jälkeen Taivalkosken kunta kustansi konsultaation. Osa kehittäjäryhmäläisistä on osallistunut hankkeen kustantamaan pienryhmäpedagogiikan ja omahoitajatyötavan koulutukseen keväällä 2012 14.6.2013 Saara Autio 10

Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Ryhmäperhepäivähoitoon soveltuva pienryhmäpedagoginen malli ja omahoitajatyötapa otettiin käyttöön Vekkulissa ja kehittäjäryhmän toimesta kirjattiin osaksi yksikkövasua. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja tutustumisen lapseen. Lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus työskennellä rauhallisemmin pienissä ryhmissä. Tulokset leviävät kehittäjäryhmäläisten ja Satu Karjalaisen konsultaation (kunnan rahoittamana) avulla Taivalkosken ryhmiksiin, joissa on tarkoitus ottaa pienryhmäpedagoginen malli käyttöön seuraavana toimintavuotena. Kehittäjämentoritoiminnan avulla projektimuotoinen pienryhmätoiminta juurtuu myös kotona hoitavien perhepäivähoitajien työhön Pienryhmäpedagoginen malli kirjataan Taivalkosken kunnan vasuun, kunhan se on levinnyt kaikkiin päivähoitoyksiköihin. 14.6.2013 Saara Autio 11