Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien YHDISTYMISSOPIMUS. koskien hallinnon ja palvelun järjestämistä



Samankaltaiset tiedostot
1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Porin seudun kuntajako-selvitys

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä Nastola

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Talous- ja henkilöstötyöryhmä

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

KUNTASTRATEGIA

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS

Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien sekä Paraisten kaupungin yhdistymissopimus

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

PALKKIOSÄÄNTÖ KEMIÖNSAAREN KUNTA

Työvaliokunnan kokous

Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus

Kuntarakenneselvityksistä

Kustannukset, ulkoinen

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kemiön kunnantoimisto 10. huhtikuuta 2015

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

Uusi organisoituminen

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

Sisältö LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS,

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kunnantoimisto, Taalintehdas. Puheenjohtaja. jäsen. sihteeri

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

ETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kemiön kunnantoimisto 4. joulukuuta 2015

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Uusi organisoituminen

Rautavaara-Savotta: Hallintosäännön uudistaminen alkaen

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Kotkan Haminan seutusopimus

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Inkoo

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

- Jäsenet ovat varsinaisia valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Varajäsenet voivat olla varsinaisia valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Elämää elinvoimaisella alueella

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta Laki kuntalain muuttamisesta

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

ä ktige 43 Kommunfullm Kunnanvaltuusto Keskusvaaliltk 5 Kommunstyrelse Kunnanhallitus Yksilöjaosto Korppoon Korpo n ä lähipalvelultk

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus

KH 6 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall, peter.stenvall(at)sipoo.fi

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

Yli - / alijäämä vuosina

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KUNNANHALLITUKSEN KOKOUS 1/2013,

Taalintehtaan kunnantoimisto

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taalintehtaan kunnantoimisto

Saapuvilla olleet jäsenet Autio Marko varapuheenjohtaja. Jokioja Sanni. Markkola Roosa

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä

Transkriptio:

Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien YHDISTYMISSOPIMUS koskien hallinnon ja palvelun järjestämistä

1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Yhdistymissopimuksen tarkoitus Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien välinen yhdistymissopimus on Kuntajakolain 9 mukainen sopimus hallinnon ja palvelun järjestämisestä. Sopimus on voimassa kolme vuotta 1.1.2009 alkaen. Kaikki osapuolet vakuuttavat, että yhdistymisen yhteinen tarkoitus on uuden, hyvin toimivan ja kustannustehokkaan hallinnon ja palvelun luominen. Lähtökohtana on yhtenäinen kuntarakenne, jossa kaikki asukasryhmät ja kunnan eri osat saavat jatkossakin oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. 1.2 Uuden kunnan visiot ja tavoitteet Uuden kunnan visio työstetään vuoden 2008 aikana ja vahvistetaan vuonna 2009 seuraavien suuntaviivojen mukaisesti: Myötätuulessa tulevaisuutta kohti palvelukunnassa! Saaristossa - Suomen suurimmalla rannikkosaarella on ainutlaatuinen yhdistelmä maaseutu-, saaristo- ja tehdaskulttuuria. Elämme luonnon keskellä, elinympäristössä, jonka vain me voimme tarjota. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on vahva. Tarjoamme hyvän ympäristön lasten kasvattamiselle, elämiselle ja vanhenemiselle. Kunnallisella palvelulla ja lähidemokratialla on vahvat perinteet, olemme tottuneet tekemään yhteistyötä kahdella kielellä toistemme ja lähiympäristömme kanssa. Kehittämällä palvelua aktiivisesti ja määrätietoisesti, mm. IKT-ratkaisujen avulla, luomme kuntalaisille edellytykset asua ja toimia kunnan kaikissa osissa vuoden ympäri. Kunta on edelläkävijä kaksikielisen palvelun tarjoamisessa uudella tavalla sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. Yksi perusperiaate uudessa kunnassa on asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Palvelun käyttäjien tulee pystyä myös vaikuttamaan siihen. Kemiönsaari on sopiva kokonaisuus hyvin toimivalle lähidemokratialle, jossa on mahdollista saavuttaa paikallistuntemukseen ja osallisuuteen perustuvan päätöksenteon edut. Uuden kunnan kehityspanostukset on suunnattu lähinnä: - tehokkaan kunnallisen hallinnon kehittämiseen, joka on yhtenäinen ja toimii hajautetusti tavoitettavuuden ja luonnollisen jaon periaatteiden mukaisesti, - asumis- ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen kunnan kaikissa osissa, - turvallisen vanhuuden takaavan hyvän palvelun tarjoamiseen, - kunnallisen infrastruktuurin rakentamiseen, - elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja yritystoimintaan soveltuvien uusien alueiden kehittämiseen sekä - kulkuyhteyksien kehittämiseen sekä Kemiönsaarella että Kemiönsaarelle Pyrkimällä näihin tavoitteisiin ja kehittämällä uutta kuntaa määrätietoisesti, saavutetaan Kuntajakolain mukaiset yhdistymisen yleiset edellytykset. 2

1.3 Uuden kunnan nimi, vaakuna ja kieli Uuden kunnan nimi on Kemiönsaari, ruotsiksi Kimitoön, joka kuvaa saaren nimeä ja historiaa. Uuden kunnan vaakunaksi tulee Dragsfjärdin aikaisempi kunnanvaakuna. Uusi kunta on kaksikielinen. 1.4 Yhdistymisen toteuttaminen Uusi kunta muodostuu valtioneuvoston päätöksellä, jonka myötä vanhat kunnat lakkautetaan ja uusi kunta nimeltä Kemiönsaari perustetaan 1.1.2009. Kaikkien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Kemiönsaaren terveyskeskus kuntayhtymä ja Sagalundin kuntayhtymä lakkautetaan 1.1.2009 alkaen. Järjestelytoimikunta työskentelee Kemiönsaarella sijaitsevan Halikon kunnan osan (Angelniemi) liittämiseksi uudelleen uuteen kuntaan. 2. Alueellinen yhteistyö Kunta työskentelee aktiivisesti muiden Turun seudun kuntien kanssa ja etsii yhteistyökumppaneita ensisijaisesti muualta Turunmaalta tai yhdessä muun Turunmaan kanssa. Turunmaan Seutu ry säilyy Turunmaan kuntien välisenä yhteistyöorganisaationa. Turunmaan Seudun nykyinen operatiivinen toiminta siirretään pääasiassa kuntien kehitysosastoille, jotka tekevät yhteistyötä. Turunmaan Seutu ry koordinoi yhteistä edunvalvontaa ja turunmaalaisten kuntien välistä yhteistyötä. Kunta pyrkii siihen, että Turunmaan Seutu ry:llä on vahva rooli molempien kuntien yhteisten kysymysten edunvalvonnassa, seudun markkinoinnissa, erityisesti matkailun ja alueellisesti kattavien kehityshankkeiden osalta. Turunmaalaiset kunnat sopivat keskenään, mitä kysymyksiä hoidetaan jompikumpi kunta päävastuullisena tai Turunmaan Seutu ry:n tai muiden yhteistyökumppaneiden toimesta. Turunmaan Seudun toiminnan kuntien välinen rahoitusvastuun jako tehdään /capita tai ratkaistaan hankekohtaisesti. Turunmaalaiset kunnat arvioivat yhdessä Turunmaan Seudun toimintaa vuonna 2012. Turunmaan Seutu ry:n vakituisille työntekijöille taataan kuntajakolain mukainen työsuhdeturva. Kunta nimittää läntisen Turunmaan kunnan kanssa yhteisen ulkosaaristovaltuuskunnan. 3

3. Poliittinen hallinto ja uuden kunnan elimet 3.1 Valtuusto ja kunnanhallitus Uuden kunnan poliittisen johdon muodostaa vaalikauden loppuun saakka järjestelytoimikunta. Järjestelytoimikunnassa on neljä jäsentä Dragsfjärdistä (4) ja Kemiöstä (4) ja kolme jäsentä Västanfjärdistä (3). Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Järjestelytoimikunta hoitaa kunnan hallinnon järjestelyvalmistelut vaalituloksen vahvistamiseen ja kunnanhallituksen valintaan saakka. Kunnallisvaalit toimitetaan seuraavan kerran 2008 ja uuden kunnan valtuusto muodostuu 27 valtuutetusta kuntalain mukaisesti. Yhdistymisprosessin tehostamiseksi ja hallinnon valmistelemiseksi kunkin kunnan kunnanhallitus valitsee väliaikaisen järjestelytoimikunnan heti tämän sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Tämän väliaikaisen järjestelytoimikunnan kokoonpano on sama kuin varsinaisella järjestelytoimikunnalla. Väliaikainen järjestelytoimikunta valitsee virkamiesjohdon, jotta valmistelutoimi voi alkaa toimia ja uuden kunnan organisaatio voidaan muodostaa. Kuntayhtymien nykyinen edustus ei muutu kuluvan vaalikauden aikana, mikäli kuntayhtymän perussopimus ei sitä edellytä. Valtuuston tulee välittömästi uuden kunnan toiminnan alkamisen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin kunnan hallinnon järjestämiseksi. Kunnanhallituksen valinta toimitetaan niin, että se muodostuu yhdeksästä henkilöstä. Neljälle edustajalle Dragsfjärdistä (4) ja Kemiöstä (4) sekä yhdelle edustajalle Västanfjärdistä (1) taataan hallituspaikka. 3.2 Lautakuntahallinto Asetetaan seuraavat lautakunnat: (edustajien lukumäärä järjestyksessä Dragsfjärd, Kemiö, Västanfjärd) Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta (2+2+1) 5 Sivistyslautakunta (4+4+1) 9 o Ruotsinkielinen jaosto (3+3+1) 7 o Suomenkielinen jaosto (3+3+1) 7 Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta (4+4+1) 9 Peruspalvelulautakunta (4+4+1) 9 Tekninen lautakunta (4+4+1) 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta (4+4+1) 9 Saaristolautakunta (5+1+1) 7 Maaseutulautakunta (2+4+1) 7 4

4. Hallinto ja palvelutuotanto 4.1 Toimipisteet ja toiminnot Uusi kunta kehittää nykyaikaisen ja palvelualttiin hallinnon, jossa huomioidaan hallinnon toiminnan yleiset edellytykset. Osastojen maantieteellinen sijoitus tukee kunnan strategisia tavoitteita ja antaa oikeita, realistisia ja selviä signaaleja kunnan toiminnasta ja toimintakyvystä. Eri keskusten luonnolliset kehittymisedellytykset on huomioitu. Hallinto-osasto Hallinto-osasto huolehtii hallinnosta ja taloudesta. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti yleishallintoa, taloutta, henkilöstöä ja informaatiota. Hallinto-osaston pääasiallinen sijoituspaikka on Taalintehdas. Kehitysosasto Kehitysosasto huolehtii saaristokysymyksistä, elinkeinoelämän kehittämisestä, liikenteestä, matkailusta, maatalousneuvonnasta ja kylien kehittämisestä. Osastolla on erittäin keskeinen rooli uudessa kunnassa ja se huolehtii strategisesti tärkeistä kehityskysymyksistä ja edunvalvonnasta kunnassa. Osaston sijoituspaikka on Taalintehdas. Maaseutuun ja kylien kehittämiseen liittyvät toiminnot hoidetaan Kemiöstä käsin. Hankkeiden käsittelyssä huomioidaan periaate, jonka mukaan hanke sijoitetaan aina siihen kunnan osaan, jossa saavutetaan synergiaedut yhteistyössä muun hallinnon kanssa ja saadaan imagollisia etuja. Sivistysosasto Sivistysosasto huolehtii opetuksesta, päivähoidosta, kulttuurista, vapaa-ajasta, kirjastosta ja kansalais-/työväenopistosta. Sivistysosaston toiminta on toisen asteen koulutusta lukuun ottamatta lähipalvelua. Sivistysosaston sijoituspaikka on Kemiö. Peruspalveluosasto Peruspalveluosasto huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollosta. Osastoa johtaa peruspalvelujohtaja. Osaston pääasiallinen sijoituspaikka on Kemiö. Tekninen osasto Tekninen osasto huolehtii yhdyskuntatekniikasta, kaavoituksesta sekä rakennus- ja ympäristövalvonnasta. Kiinteistöt (sis. siivous- ja keittiötoiminnot) kuuluvat sisäiselle palveluyksikölle. Vesilaitokset yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Osaston pääasiallinen sijoituspaikka on Kemiö. Rakennustarkastus toimii pääasiallisesti Taalintehtaalla ja toiminnan organisoinnissa huomioidaan aluejako. Ympäristötoimen sijoituspaikkana voi myös olla Västanfjärd. 5

Yhtiöt ja liikelaitokset Sellaiset toiminnot, jotka palvelevat muita osastoja ja jotka myyvät palvelujaan niille, voidaan organisoida yhtiöiksi, liikelaitoksiksi tai niillä voi ainakin olla erillinen kirjanpito. Kuntien nykyiset yhtiöt, mm. Dalsbostäder, Kimitobacken, Dragsfjärds Industri, Kemiön Lämpö jatkavat toimintaansa. Jatkossa tulee etsiä synergiavaikutuksia ja näiden toimintaa tulee koordinoida. Toiminta rakennetaan niin, että konsernijohtaminen toimii. Aluekonttorit Kunnan hallinto hoidetaan pääasiassa kahdesta toimipisteestä. Tämän lisäksi Västanfjärdissä on aluekonttori. Toimintaa Västanfjärdissä hoitaa yksi vastuuhenkilö, jonka työn painopiste on informaatiotoiminnassa. Västanfjärdin aluekonttori toimii palvelu- ja kansalaiskonttorina, jonne keskitetään informaatio ja asiakaspalvelu. Mikäli asiakaspalvelu vaatii erikoisosaamista, tämä järjestetään niin, että aluekonttori hankkii tiedon ja esim. sosiaalipalvelun ja rakennustarkastuksen virkamiehet ovat säännöllisesti tavattavissa aluekonttorilla. Aluekonttori voi toimia hanketyöntekijöiden työpaikkana, erityisesti ympäristöhankkeiden osalta. 4.2 Palvelutaso ja laatukehitys Toimintojen palvelutaso säilytetään pääasiassa eri kunnanosissa niin kauan, kuin on asiakaspohjaa ja toiminta on taloudellisesti perusteltua. Kunnallinen palvelu tulee olla hyvin kuntalaisten saatavilla. Uudessa kunnassa kunnanosien palvelu säilytetään erityisesti - säilyttämällä koulut niin kauan kuin on riittävästi oppilaspohjaa peruskuntien oppilaaksiottamisalueilla - lääkäri- ja hammaslääkärivastaanottotoimintaa on Kemiössä ja Taalintehtaalla. Sekä Kemiössä että Taalintehtaalla on vuodeosasto. Västanfjärdissä on saatavilla terveyskeskuspalveluja nykyisessä laajuudessaan. - pyrkimällä keskittämään kaikkien kaksikielisten kuntien päivystystoiminta samaan paikkaan Varsinais-Suomessa - säilyttämällä kulttuurisektorin palvelu perinteen mukaan hajautettuna ja nykyisessä laajuudessaan - hyödyntämällä ympäristö- ja teknisten palveluiden yhdistämisestä saavutettavia suurtuotannon etuja ja tätä kautta saavutettavia säästöjä henkilöstöresursseissa, jotka tulee panostaa asiakaspalveluun. 6

Hallinnon ja toiminnan laatua kehitetään sisäisellä koulutuksella ja seuraavin toimenpitein: - Uusi ja yhteinen toiminta- ja hallintokulttuuri - Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen - Sisäinen tarkastus ja kustannustietoisuus - Alueellinen yhteistyö - Uusien tehtävien täsmäkoulutus - Asiakirjahallinta, atk-tuki ja arkistointi Sopimukseen liitetään erillinen kuntien välinen palvelurakenteiden yhdistämissuunnitelma. Suunnitelman päätavoitteet ja suuntaviivat ovat laadittu pitkän tähtäimen kehitys huomioiden. 4.3 Kunnan virkamiesjohto Uuden kunnan kunnanjohtajaksi valitaan Tom Simola. Stefan Långström valitaan peruspalvelujohtajan virkaan ja Klas Nyström valitaan kehitysjohtajan virkaan. Kaikki virat ovat vakituisia. Kunta perustaa avustavan kunnanjohtajan viran tietyksi ajaksi. Avustavan kunnanjohtajan virka lakkautetaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Stefan Långström valitaan avustavaksi kunnanjohtajaksi tietyksi ajaksi, vastuualueenaan peruspalvelut. Uuden kunnan virkamiesjohto muodostuu ainakin kunnanjohtajasta, avustavasta kunnanjohtajasta/peruspalvelujohtajasta, hallintojohtajasta, kehitysjohtajasta, talouspäälliköstä, henkilöstöpäälliköstä, sivistystoimenjohtajasta ja teknisestä johtajasta. Kunnanjohtaja muodostaa johtoryhmän näistä henkilöistä. Väliaikainen järjestelytoimikunta ehdottaa, ketkä viranhaltijat valitaan uusiin osastonjohtajavirkoihin. Johtoryhmän kokoonpano voi muuttua sopimuskauden aikana uuden kunnan muuttuneita tarpeita vastaavaksi. 5. Henkilöstö Järjestelytoimikunta valmistelee henkilöstön siirron uudelle valtuustolle. Valitaan yhteistyötoimikunta, jossa pääsopimusorganisaatioiden edustajat ovat mukana. Yhteistyötoimikunta on osallisena yhteistyöneuvotteluissa. Mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, Länsi- Suomen lääninhallitus päättää siirrosta. Henkilöstön asemaa säätelee kuntajakolaki. Laaditaan erillinen henkilöstösuunnitelma ja strategia, jonka järjestelytoimikunta hyväksyy viimeistään 31.12.2007. Yhdistymisavustuksesta varataan 260 000 yhdistymiskustannusten kattamiseen. 6. Maksujen, taksojen ja etujen harmonisointi Tavoitteena on, että uuden kunnan maksut ja taksat voidaan vahvistaa tammikuussa 2009. Tarvittaessa uudessa kunnassa sovelletaan Kemiön kunnan ja Kemiönsaaren terveyskeskus kuntayhtymän taksoja ja maksuja palvelun osalta 1.1.2009 alkaen, kunnes uusi kunta on vahvistanut uudet maksut ja taksat. 7

7. Talous sekä investointi- ja kehityshankkeet Uuden kunnan yleisissä taloudellisissa tavoitteissa kunnan velkataakka saa olla korkeintaan maan keskitasoa ja sopimuskaudella ei kerry alijäämää. Yhdistymisavustus, yhteensä 5 760 000, jaetaan seuraavasti: Dragsfjärd 2 150 000 - saaristo-osa 500 000 Kemiö 2 150 000 Västanfjärd 600 000 Yhdistymiskustannukset 260 000 Markkinointi ja informaatio 100 000 Yhteensä 5 760 000 Yhdistymisavustus käytetään uuden kunnan palvelun, elinolosuhteiden, elinkeinoelämän, toimintamahdollisuuksien ja tehokkuuden kehittämiseen. Panostukset on jaettu investointija kehityshankkeisiin. Kunnanvaltuusto päättää viime kädessä, kuinka nämä avustukset käytetään. Kehitys- ja investointihankkeet on tarkoitettu kunnallisen palvelun laadun ja tuottavuuden kehittämiseen sekä kunnan vetovoiman kehittämiseen asukkaiden ja yritysten keskuudessa. Uuden yhdistetyn kunnan vision toteuttamisessa yhteisen uuden rakenteen tehokkuus muodostaa ensisijaisen johtotähden. Investoinnit kaikissa kunnan osissa ovat tärkeitä alueen vetovoiman ja uusien asukkaiden houkuttelevuuden kohottamiseksi. Investointiketjua toteutetaan siinä tahdissa, kun mahdollista tukea saadaan ja uuden kunnan sisäiset määrärahat sekä kunnan talous sen sallivat. Koska alla mainitut hankkeet ovat strategisesti tärkeitä hankkeita uudelle kunnalle, tulee nämä hankkeet asettaa etusijalle uuden kunnan investointisuunnitelmassa (ei mainittu tärkeysjärjestyksessä). - Siltayhteys Tyska Holmen - Byholmen ja edelleen Lysholmen - Sabbels - Taalintehtaan keskustasuunnitelman toteuttaminen - Kärra-Dalsbruk kevyenliikenteen väylä - Esikoulun uusien toimitilojen rakentaminen Amosparkens skolan yhteyteen - Amospuiston toteuttaminen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti - Gammelby-Dahlbyn, Ekniemen ja Kemiön keskusta-alueen asemakaavojen toteuttaminen - Nivelaxin kokopäiväkoulu ja pienten lasten kasvatus (0 12 vuotta). - Västanfjärdin vierassataman kehittäminen - vaikuttaa vuokra-asuntojen rakentamiseksi saaristoon Vesipalveluiden investoinnit tehdään yhteisen, vuonna 2009 laadittavan toiminta- ja kehittämissuunnitelman mukaisesti. 8

Xx elokuuta 2007 Dragfjärdin kunta Mårten Nurmio Kunnanhallituksen puheenjohtaja Stefan Långström vt. kunnanjohtaja Kemiön kunta Inger Wretdal Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tom Simola kunnanjohtaja Västanfjärdin kunta Michael Oksanen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Nummelin vt. kunnanjohtaja LIITTEET: Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien palvelurakenteiden yhdistämissuunnitelma. Taloudellinen ennuste uudelle kunnalle vuosina 2006-2015 TAUSTAMATERIAALIA: Dragsfjärd-Kemiö-Västanfjärd kuntaliitoksen esiselvityksen talousosa, Audiator-yhtiö, 16.1.2007, Ainasvuori ja Fant. Selvitys palvelurakenteen yhteensovittamisesta Kemiönsaarella, Håkan Fant, 16.1.2007. Kemiönsaaren kunnallisen palvelutuotannon suuntaviivoja tulevaisuudessa, 11.1.2006. 9