Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005

Tilastotiedote Statistikmeddelande 5/2007 Terveys 2007 Hälsa Health Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005 11.5.2007 Pirjo Häkkinen +358 9 3967 2152 Miika Linna +358 9 3967 2295 Saana Vesterinen +358 9 3967 2430 Iiris Juvonen + 358 9 3967 2305 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklings- centralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) 39 671 Telefon +358 9 396 71 Phone +358 9 396 71 Telefaksi (09) 3967 2459 Telefax +358 9 3967 2459 www.stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) Vuosina 2001 2005 tuotettujen palvelujen määrä on noussut yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa ja pysynyt lähes ennallaan muissa sairaaloissa. Yliopistollisten sairaaloiden tuottamien palvelujen määrä on noussut 14 % ja keskussairaaloissa 8 %. Sairaalaryhmien tarkastelu osoittaa, että erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamista on keskitetty ns. aluesairaaloista keskussairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloiden deflatoidut tuotantokustannukset ovat nousseet vuosina 2001 2005 jossain määrin enemmän kuin vastaavan ajan palvelutuotanto on lisääntynyt. Nousu on ollut melko maltillista yliopistollisissa sairaaloissa, 18 % ja muissa sairaaloissa (ns. aluesairaalat) 4 %, kun otetaan huomioon vastaavan ajanjakson palvelujen määrän nousu. Keskussairaaloissa kustannusten nousu on ollut korkeinta suhteessa tuotettuihin palveluihin. Kustannukset nousivat 17 % tarkastelujakson aikana. Aikasarjan 2001 2005 tarkastelu on kuitenkin poikkeuksellinen, koska lähtötason muodostaa vuosi 2001, jolloin oli lääkärilakko. Näin ollen sairaaloiden palvelutuotanto oli normaalista poikkeavaa. Kaikissa sairaalaryhmissä kustannukset ovat nousseet samassa suhteessa palvelujen tuottamisen kanssa tarkastelujakson viimeisinä vuosina 2004 2005. http://info.stakes.fi/benchmarking/fi/sairaaloidentuottavuus.htm

Sairaaloiden välillä on edelleen tuottavuuseroja. Vuonna 2005 yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden suurimmat tuottavuuserot olivat noin 20 %. Muiden sairaaloiden ryhmässä tuottavuuserot ovat vielä suuremmat. Muiden sairaaloiden ryhmässä palvelutuotanto ja potilasrakenne saattavat vaihdella huomattavastikin eri sairaaloiden välillä, mikä osittain selittää suuria tuottavuuseroja. Myös sairaaloiden kirjaamiskäytännöillä on vaikutusta tuloksiin. Tässä tuottavuuden tarkastelussa ei ole otettu huomioon potilaan terveydentilassa tai hoidon laadussa tapahtuneita muutoksia. Hoidon vaikuttavuutta selvitetään Stakesin ja sairaanhoitopiirien erillisessä Perfect-hankkeessa, jonka tulokset tulevat jatkossa täydentämään sairaaloiden tuottavuustietoja. Erikoissairaanhoidon (ei sisällä psykiatriaa) ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö vuonna 2005 on ollut suurinta Pohjois-Savon (21 % yli maan keskitason), Etelä-Pohjan-maan ja Etelä- Savon (16 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiirien kunnissa. Vakioitu palvelujen käyttö on ollut vähäisintä Jorvin sairaanhoitoalueen (12 % alle maan keskitason) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (10 % alle maan keskitason) kunnilla sekä Helsingin kaupungilla (9 % alle maan keskitason). 2

SISÄLLYS 1 TAUSTA 4 2 KÄSITTEET 5 3 AINEISTOT 8 4 MENETELMÄT 8 5 TULOKSET 11 6 TUOTTAJATAULUKOT 14 6.1 Tuotannon kehitys sairaaloittain 14 6.2 Kustannusten kehitys sairaaloittain 19 6.3 Tuottavuuden kehitys sairaaloittain 23 6.3.1 Episodituottavuuden kehitys sairaaloittain ja sairaaloiden tuottavuuserot 23 6.3.2 Sisätautien episodituottavuuden kehitys sairaaloittain 28 6.3.3 Kirurgian episodituottavuuden kehitys sairaaloittain 30 7 ALUETAULUKOT 33 7.1 Erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset 33 7.2 Sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelujen käyttö ja kustannukset 34 7.3 Erikoissairaanhoidon kustannusten erot 37 LAATUSELOSTE 50 3

1 TAUSTA Stakes ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet yhteistä tuottavuuden seurannan tietojärjestelmää sairaaloiden toiminnan arviointiin (benchmarking-hanke) vuodesta 1997 lähtien. Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki sairaanhoitopiirit ja seitsemän yksittäistä sairaalaa. Alueellisessa tarkastelussa on lisäksi ollut mukana erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden sekä yksityissairaaloiden vuodeosastohoito. Hanke ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Aineistosta saa monipuolista tietoa sairaalapalvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain sekä erikoisaloittain. Tuotoksen mittaamisen keinoja on jatkuvasti tutkittu ja testattu. Hoitokäytäntöjen muutokset, esim. avohoitopainotteisemmaksi, asettavat tuotosmittareiden kehittämiselle jatkuvia haasteita. Menetelmien kehitystyöstä ovat vastanneet tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja dosentti Miika Linna 1. Hanke on ollut sairaanhoitopiirien ja Stakesin rahoittama ja aineisto on toistaiseksi ollut vain hankkeeseen osallistuvien käytössä. Hanke on tuonut uudenlaisia näkökulmia ja uutta tietoa. Aineiston laatua ja luotettavuutta on parannettu jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä on edelleen eroja, jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä tulee jatkossa parantamaan myös tämän aineiston laatua. Hankkeen sopimuskausi päättyi vuoden 2006 lopussa ja samalla hanke erillisprojektina lakkasi ja tietotuotannossa siirrytään normaaliin Stakesin rekisteritietotuotantoon. Sairaaloiden tuottavuustietoja on julkaistu aiemmin laajemmalle yleisölle Stakesin Raportteja sarjassa (280/2004) 2 sekä Tilastotiedotteessa 8/2005. Tietojärjestelmän aineisto on hyvin laaja, ja se mahdollistaa toiminnan ja tuottavuuden tarkastelun monilla eri tavoilla ja eri näkökulmista. Tässä tilastoraportissa tuottavuuden muutoksia kuvataan aikasarjana sairaalaryhmittäin: yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat ja muut sairaalat. Mittarit on valittu siten, että raportti antaisi kattavan kuvan toiminnan ja tuottavuuden tarkastelulle viiden vuoden aikana. Tilaston lähtövuodeksi on valittu vuosi 2001. Tarkastelun pääpaino on kuitenkin viimeisten vuosien 2004-2005 välisessä kehityksessä. Jatkossa tilastoraportti tai vastaava tullaan julkaisemaan vuosittain. 1 Linna M. Measuring Hospital Performance: the Productivity, Efficiency and Costs of Teaching and Re search in Finnish Hospitals. STAKES, Research Reports 98, 1999. 2 Junnila M. (toim.) Sairaaloiden tuottavuus, Benchmarking-tietojen käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. STAKES, Raportteja 280, 2004. 4

2 KÄSITTEET Tuottavuus Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tässä raportissa panoksina käytetään kokonaiskustannuksia. Kun tuotos jaetaan työvoimapanoksen määrällä, saadaan työn tuottavuus 3. Kuvio 1: Tuottavuuden ja tehokkuuden määrittely terveydenhuollossa 3 Tuottavuus ja tehokkuus PANOKSET Voimavarat Kustannukset TUOTANTO- PROSESSI TUOTOKSET Suoritteet Palvelut Episodit VAIKUTTAVUUS esim. terveyteen liittyvä elämänlaatu (QALY ) TUOTTAVUUS = TUOTOKSET / PANOKSET TEHOKKUUS = VAIKUTTAVUUS / PANOKSET Tuotokset Erikoissairaanhoidon tuotoksen mittaaminen perustuu sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuushankkeessa kehitettyyn mittariin, episodiin. Episodi on toiminnan varsinainen lopputuote. Episodi on hyvin lähellä "hoidettu potilas" "hoitokokonaisuus" -käsitteitä. Tuottavuusaineistoissa episodi kattaa potilaan yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneen hoidon. Jos hoito jatkuu yli vuodenvaihteen, tulee siitä uusi episodi. Episodia käytetään mittarina sekä tuottajatarkastelussa että alueellisessa tarkastelussa. Kokonaistuotos Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos muodostetaan kolmen erityyppisen tuotoksen painotettuna summana: vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sisältäneiden vuodeosastoepisodien sekä kahden vain avohoitoa sisältäneen hoitokokonaisuuden, päivystysepisodien ja ajanvarausepisodien painotettuna summana. 3 Lähde: Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006. 5

Vuodeosastoepisodi Vuodeosastoepisodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja ja niihin liittyviä avohoitokäyntejä, toimenpiteitä ja muita suoritteita, jotka on tehty potilaan terveysongelman ratkaisemiseksi. Vuodeosastoepisodi sisältää potilaalle saman sairauden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Yhdellä henkilöllä voi olla useita episodeja. Toisaalta yksi suorite, kuten hoitojakso, voi kuulua vain yhteen episodiin. Ajanvarausepisodi Ajanvarausepisodi tarkoittaa potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemista avohoidossa, johon sisältyy ainoastaan ajanvarauskäyntejä, ei lainkaan vuodeosastohoitojaksoja eikä päivystyskäyntejä. Päivystysepisodi Päivystysepisodi tarkoittaa potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemista avohoidossa, johon sisältyy ainoastaan päivystyskäyntejä, ei lainkaan vuodeosastohoitojaksoja eikä ajanvarauskäyntejä. Mikäli henkilöllä on sekä päivystys- että ajanvarauskäyntejä, mutta ei vuodeosastohoitojaksoja, niin potilaalle tulee kaksi erillistä episodia, joista toinen on ajanvarausepisodi ja toinen päivystysepisodi. Tuottajakohtainen episodi Tuottajakohtaisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi yksittäisessä sairaalassa annettu koko hoito. Hoitokokonaisuutta tarkastellaan tällöin sairaalakohtaisesti. Tuottavuustarkastelussa poikkileikkausvertailu tehdään aina sairaalaryhmien sisällä, ts. keskussairaaloita verrataan toisiin keskussairaaloihin ja yliopistollisia sairaaloita toisiin yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloita verrataan toisiinsa ainoastaan poikkileikkausnäkökulmassa. Alue-episodi Alueellisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu. Näkökulma on tällöin väestölähtöinen. Alue-episodit sisältävät myös potilaiden vuodeosastojaksot erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa sekä yksityisissä sairaaloissa. 6

Kuviossa 2 on esitetty kaksi mahdollista tapaa määritellä episodi. Alue-episodi (A) sisältää potilaan saaman hoidon kaikissa eri sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. Tuottajakohtainen episodi (B) kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa. Alue-episodeissa potilaan hoitoketjua seurataan yli sairaala- ja sairaanhoitopiirirajojen. Näiden episodien laskeminen mahdollistaa kunta- ja sairaanhoitopiiritason alueellisen tuottavuusvertailun. Kuvio 2: Potilaan hoitoepisodit erikoissairaanhoidossa: Alue-episodi (A) käsittää hoidon kolmessa sairaalassa ja kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tuottajakohtainen episodi (B) käsittää hoidon yhdessä sairaalassa. 4 A) Alue- episodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa O1 O2 DRG1 DRG2 DRG3 O3 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi - Panokset Aineistossa panoksina käytetään sairaalan tai yhden erikoisalan kokonaiskustannuksia. Hintaindeksi Tässä raportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä 5. 4 Linna M, Häkkinen U. Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu - Uusi tapa tarkastella erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2000: 37, 197-206. 5 Lähde: Tilastokeskus 6 http://norddrg.kuntaliitto.fi/forum 7

3 AINEISTOT Sairaaloiden tuottavuustiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo) ja erikseen kerättyihin avohoito- ja kustannustietoihin. Erikoissairaanhoidon toimintatietoja täydennetään tiedoilla perusterveydenhuollossa toteutuneista erikoissairaanhoidon hoitojaksoista. Hoitoilmoitusrekisterin yksilötason diagnoosi- ja toimenpidetietoja käytetään tuottavuusaineiston hoitojaksojen DRG -ryhmittelyssä ja episodien muodostuksessa. Aineiston kustannustiedot kerätään sairaanhoitopiiri-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Sairaaloiden tuottavuusprojektissa käytetyt kustannustiedot perustuvat sairaanhoitopiirien tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Palveluiden käytön laskennassa (alue-episodit) erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusten ja yksityissairaaloiden vuodeosastohoito on arvioitu koko maan keskiarvokustannusten mukaan. Vastaavat suoritetiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo). 4 MENETELMÄT DRG-ryhmät, kustannuspainot ja potilasrakenne Tuottavuusaineistossa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG-ryhmiä 6, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset vuodeosastohoitojaksot ja päiväkirurgia hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. NordDRG Classic-ryhmittely vähentää tarkasteltavien potilasryhmien määrän noin 500:aan tuhansien diagnoosiryhmien sijasta. Tässä raportissa esitetyissä aikasarjatarkasteluissa on kaikki vuodet ryhmitelty NordDRG -ryhmittelijän vuoden 2001 - versiolla, kun taas vuoden 2005 poikkileikkausvertailussa on ryhmittelijänä käytetty vuoden 2005 NordDRG Classic -ryhmittelijää. Aineistossa kullekin NordDRG -ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2005 Classic -painoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2005 potilasrakennetta eli casemixiä. Aikasarjatarkastelussa on käytetty vuoden 2002 HUS:n painoja, jotka on korjattu vuoden 2001 koko maan casemixillä. Taulukossa 1 sairaalat on asetettu niiden potilasrakenteen mukaiseen järjestykseen. Koko maan keskiarvo on 1,00. DRG -järjestelmä tarjoaa paljon tutkitun sekä käytössä testatun tavan ryhmitellä potilaat diagnoosien ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Tuottavuusmittauksen kannalta on oleellista kyetä mittaamaan "tuotos" eli palvelujen sisältö riittävän tarkasti. Minimivaatimus vertailujen mielekkyyden varmistamiseksi on käyttää potilasryhmittelyä, joka ottaa huomioon erot eri potilasryhmien voimavarojen kulutuksessa. Aineistoja ollaan koeluonteisesti ryhmitelty myös avohoidon sisältävällä Full -NordDRG -ryhmittelijällä, mutta sitä ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan vielä otettu virallisesti tuotantokäyttöön. 8

Tuotos Tuottavuuden mittaamisessa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita tuottavuuden muutoksesta jollakin aikavälillä tai tuottavuudesta suhteessa toisiin yksiköihin. Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä tuotosta mitataan kahdella tavalla: Välisuoritteina, joita ovat hoitojaksot ja avohoitokäynnit ja loppusuoritteina, joita ovat episodit. Tuottavuustietojärjestelmässä hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Yksi episodi sisältää sairauden tai terveysongelman parantamisen kaikki vaiheet eli kaikki yhdelle potilaalle saman sairauden vuoksi kalenterivuoden aikana kertyneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Episodi eroaa käsitteestä "hoidettu potilas", koska tuottavuusaineisto osittuu yhden vuoden jaksoihin. Näin yli vuodenvaihteen hoidossa olleista potilaista tulee yksi episodi molemmille vuosille. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Panokset Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden kokonaiskustannuksia. Sairaalan kokonaiskustannukset muodostetaan sairaalan toimintakuluista, käyttöomaisuuden poistoista sekä vieraan pääoman kuluista. Toimintakulut koostuvat pääosin henkilöstömenoista, materiaalien ja palvelujen ostoista sekä vuokramenoista. Kustannustietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Sairaanhoitopiirit kehittävät parhaillaan yhteistyössä Kuntaliiton/Efekon kanssa sairaaloiden kustannuslaskentaa, mikä parantaa jatkossa vertailukelpoisen tiedon saantia. Kokonaiskustannuksista vähennetään ne kustannuserät, jotka eivät liity erikoissairaanhoidon toimintoihin tai sairaalan omiin palveluihin välittömästi tai välillisesti tukipalveluina. Kehitysvammahuollon kustannukset on jätetty pois niissä sairaanhoitopiireissä, jotka toimivat myös kehitysvammahuollon erityispiirinä. Kustannusten yhdenmukaistamisen vuoksi sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmä tarjoaa tällä hetkellä parhaan mahdollisen vertailupohjan sairaaloiden kustannuksille. Sairaaloiden ryhmittely aineistossa Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä sairaalat on jaettu kolmeen ryhmään: yliopistollisiin sairaaloihin, keskussairaaloihin ja muihin sairaaloihin. Yliopistollisten sairaaloiden ryhmään luetaan tässä hankkeessa myös Invalidisäätiön sairaala Orton ja Reumasäätiön sairaala, koska niiden hoidon vaativuustaso vastaa yliopistollisten sairaaloiden tasoa. Ne eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia yliopistosairaaloihin, koska niiden tuotevalikoima on suppeampi eivätkä ne päivystä. Vaasan keskussairaalan hoidon vaativuustaso on osittain yliopistollisen sairaalan luokkaa (esim. sydänkirurgia ja syöpätaudit), mutta sairaala kuuluu tässä tarkastelussa keskussairaaloiden ryhmään. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluvat kaikki muut sairaanhoitopiirien sairaalat ja yksittäiset pienet sairaalat, kuten Raahen ja Forssan sairaalat. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vuoden 2005 mukaisten sairaanhoitoalueiden sairaalat sekä HYKS, Jorvin ja HYKS, Peijaksen sairaalat kuuluvat muiden sairaaloiden ryhmään. 9

Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen aineistolla Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta voidaan kuvata tuottavuustietojärjestelmän aineistolla monipuolisesti. Taulukko 1 on yksi esimerkki siitä. Taulukko kuvaa sairaaloiden erilaisuutta ja helpottaa tämän raportin tietojen tulkintaa. Sairaalat on siinä järjestetty niiden potilasrakennetta kuvaavan casemix-indeksin mukaiseen järjestykseen. Koko maan keskiarvo on 1,00. Taulukko havainnollistaa sairaaloiden erilaisuuden myös sairaalaryhmän (yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat ja muut sairaalat) sisällä ja antaa taustatietoa tarkastelulle. Taulukon 1 mukaan Invalidisäätiön sairaala Ortonissa hoidettiin vuonna 2005 selvästi keskimääräistä vaikeahoitoisempia potilaita. Kaikki potilaat olivat kirurgisia, joten eri DRGryhmien määrä oli siellä vertailuaineiston toiseksi pienin. Eniten eri DRG-ryhmiä omaavia potilaita hoidettiin HYKS, Helsingin sairaaloissa, joissa casemix-indeksi on kolmanneksi korkein. TYKSin muita yliopistosairaaloita alhaisempi casemix selittyy osittain muista poikkeavasta kirjaamiskäytännöstä, mikä aiheuttaa tapahtumien ryhmittymisen vähemmän vaativiin ryhmiin. Myös sairaalaryhmän sisällä eri sairaaloissa hoidetaan vaativuudeltaan erilaisia potilaita. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan casemix-indeksi on selvästi korkeampi kuin muissa keskussairaaloissa ja yltää lähelle yliopistosairaaloiden tasoa. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluu vaativuudeltaan erilaisia potilaita hoitavia sairaaloita. Useimmiten näissä hoidetaan voimavarojen kulutuksen näkökulmasta keskimäärin helpompihoitoisia potilaita. 10

Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit Invalidisäätiön sairaala Orton 1,58 16 687 5 676 10 331 - Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) 1,22 264 431 80 452 299 993 49 762 HYKS, Helsingin sairaalat 1,21 633 103 169 190 699 285 110 096 Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) 1,13 233 601 69 934 239 444 40 151 Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) 1,13 178 256 59 507 205 889 38 370 Vaasan keskussairaala 1,01 95 127 27 172 118 483 24 460 Etelä-Karjalan keskussairaala 0,98 68 889 19 933 98 634 19 598 Kainuun keskussairaala 0,84 41 669 12 139 67 550 15 070 HYKS, Peijaksen sairaala 0,97 56 901 17 914 79 953 18 524 Mikkelin keskussairaala 0,95 57 909 16 173 72 141 17 884 Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) 0,97 256 525 66 501 310 445 52 593 Kanta-Hämeen keskussairaala 0,95 85 101 24 809 125 476 30 411 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala 0,95 115 331 31 156 148 494 27 795 Reumasäätiön sairaala 0,95 11 128 4 477 10 811 - Pohjois-Karjalan keskussairaala 0,92 99 786 31 722 133 715 33 294 Päijät-Hämeen keskussairaala 0,93 106 475 33 787 146 855 36 081 Keski-Suomen keskussairaala 0,92 138 817 35 341 199 980 36 222 Porvoon sairaala 0,90 31 507 9 617 51 557 16 031 Savonlinnan keskussairaala 0,90 45 383 11 188 58 823 14 578 HYKS, Jorvin sairaala 0,89 97 331 28 363 141 097 29 423 Hyvinkään sairaala 0,88 60 538 16 586 87 075 21 933 Kuusankosken aluesairaala 0,92 27 237 8 497 46 219 15 084 Kymenlaakson keskussairaala 0,91 77 122 21 132 108 049 20 379 Satakunnan keskussairaala 0,90 128 386 36 802 187 847 38 266 Länsi-Uudenmaan sairaala 0,87 22 715 6 129 38 531 7 796 Forssan sairaala 0,86 14 021 4 433 18 677 8 366 Salon aluesairaala 0,85 23 382 8 478 36 437 10 521 Länsi-Pohjan keskussairaala 0,83 41 405 12 187 58 130 10 145 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,83 49 030 14 262 79 522 13 798 Vakka-Suomen sairaala 0,84 11 915 3 429 21 887 8 310 Lapin keskussairaala 0,83 63 362 16 617 85 067 17 033 Lohjan sairaala 0,83 33 734 9 456 50 481 12 575 Loimaan aluesairaala 0,84 20 555 6 108 29 473 11 080 Valkeakosken sairaala 0,82 17 556 5 966 21 679 6 702 Mäntän aluesairaala 0,79 5 831 1 992 13 766 109 Malmin terveydenhuoltoalue 0,77 20 996 5 903 32 396 9 315 Vammalan sairaala 0,77 12 204 4 029 14 805 4 701 Oulaskankaan sairaala 0,76 18 302 6 678 21 343 3 882 Raahen sairaala 0,75 12 853 4 673 22 879 2 620 Varkauden sairaala 0,75 11 980 4 381 22 886 8 247 Iisalmen sairaala 0,72 12 311 4 980 31 393 2 437 Turunmaan sairaala 0,72 7 740 2 399 16 437 85 11

5 TULOKSET Vuosina 2001 2005 tuotannon määrä on kasvanut yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa. Muissa sairaaloissa tuotos on pysynyt lähes ennallaan lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin tuotos laski. Muiden sairaaloiden tuotannon kokonaiskehitykseen on vaikuttanut osittain toimintojen yhdistäminen keskussairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin. Esim. vuonna 2003 yhdistettiin Raision sairaala osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa ja Riihimäen sairaala osaksi Kanta-Hämeen keskussairaalaa. Selkämeren sairaala yhdistettiin osaksi Vaasan keskussairaalaa vuoden 2005 aikana. Kustannuskehitys on ollut kaikissa sairaalaryhmissä tuotoksen kehitystä nopeampaa, joten tuottavuus on laskenut hieman vuosien 2001 2005 aikana. Tämänkaltainen tuottavuuskehitys on ollut yleistä myös muissa läntisissä maissa. Tuotoksen mittaamisessa käytetty NordDRG - ryhmittelijä ei välttämättä pysty ottamaan huomioon hoidossa mahdollisesti tapahtunutta laadullista kehitystä. Tässä raportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä 6. Käytetty hintaindeksi saattaa aliarvioida erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä. Vuosien 2004 2005 välillä tuottavuuskehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvio 3: Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistollisissa sairaaloissa 2001 2005, vuosi 2001 = 100 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotos Kust annukset 6 Lähde: Tilastokeskus 12

Kuvio 4: Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa 2001 2005, vuosi 2001 = 100 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotos Kustannukset Kuvio 5: Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa 2001 2005, vuosi 2001 = 100 12 0 115 110 10 5 10 0 95 90 85 80 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotos Kustannukset 13

6 TUOTTAJATAULUKOT Tuottajakohtainen episodi kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa (kuvio 2). 6.1 Tuotannon kehitys sairaaloittain Palvelutuotannon määrä episodeilla kuvattuna on kasvanut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2004-2005. Kasvu on ollut suurinta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYS:ssa, 10 %. Episodeista vuodeosasto- ja päivystysepisodien määrä on kasvanut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja Hyksiä lukuun ottamatta myös ajanvarausepisodien lukumäärä. Vuodeosastoepisodeihin sisältyy myös vuodeosastopotilaiden samaan terveysongelmaan liittyvät ajanvaraus- ja päivystysepisodit (ks. käsitemäärittely). Reumasäätiön sairaalan episodien yhteismäärä on laskenut 18 %:lla. (Taulukko 2) Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrä on kasvanut tai pysynyt ennallaan vuosina 2004-2005 Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Länsi-Pohjan keskussairaaloita lukuun ottamatta. Tuotanto on kasvanut eniten Päijät-Hämeen keskussairaalassa, 12 %. (Taulukko 3) Muiden sairaaloiden ryhmässä palvelutuotanto on episodeilla mitattuna kasvanut tai pysynyt ennallaan lukuun ottamatta Forssan, Loimaan, Malmin terveydenhuoltoalueen ja Vammalan sairaaloita. Episodien määrä on kasvanut eniten Salon sairaalassa ja vähentynyt eniten Loimaan sairaalassa. (Taulukko 4) Tarkasteltaessa koko ajanjaksoa vuodesta 2001 vuoteen 2005 palvelutuotanto on lisääntynyt kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja lähes kaikissa keskussairaaloissa. Sen sijaan muiden sairaaloiden palvelutuotanto on vähentynyt useammassa sairaalassa tai fuusioitu isompaan yksikköön osaksi keskussairaalan tai yliopistollisen sairaalan toimintaa. 14

Taulukko 2: Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001=100 Vuodeosastoepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 105 102 104 108 KYS 100 100 105 107 109 OYS 100 108 109 116 120 TAYS 100 100 106 112 124 TYKS 1 100 103 111 119 124 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 97 89 92 111 Reumasäätiön sairaala 100 105 80 75 62 Ajanvarausepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 100 103 107 103 KYS 100 102 103 105 109 OYS 100 103 104 106 110 TAYS 100 102 107 106 109 TYKS 1 100 112 114 118 119 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 101 107 100 80 Reumasäätiön sairaala 100 139 121 134 120 Päivystysepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 97 94 94 95 KYS 100 69 67 66 68 OYS 100 95 101 98 104 TAYS 100 98 100 97 101 TYKS 1 100 93 95 103 105 Kaikki episodit yhteensä 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 104 102 104 107 KYS 100 99 104 106 108 OYS 100 107 108 115 119 TAYS 100 100 106 111 122 TYKS 1 100 103 111 119 123 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 97 91 93 108 Reumasäätiön sairaala 100 107 83 78 65 1 Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 15

Taulukko 3: Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 Vuodeosastoepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 100 103 104 111 Etelä-Pohjanmaan ks 100 100 100 102 102 Kainuun ks 100 100 99 100 99 Kanta-Hämeen ks 1 100 100 130 130 132 Keski-Pohjanmaan ks 100 98 101 93 90 Keski-Suomen ks 100 98 104 107 105 Kymenlaakson ks 100 96 103 112 119 Lapin ks 100 97 103 107 108 Länsi-Pohjan ks 100 102 105 107 103 Mikkelin ks 100 101 105 102 106 Pohjois-Karjalan ks 100 101 101 96 104 Päijät-Hämeen ks 100 99 101 101 115 Satakunnan ks 2 100 102 101 104 106 Savonlinnan ks 100 96 97 96 101 Vaasan ks 3 100 101 101 100 113 Ajanvarausepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 99 99 102 108 Etelä-Pohjanmaan ks 100 99 102 109 114 Kainuun ks 100 101 99 95 99 Kanta-Hämeen ks 1 100 103 125 136 135 Keski-Pohjanmaan ks 100 97 99 119 112 Keski-Suomen ks 100 106 104 112 122 Kymenlaakson ks 100 102 102 109 108 Lapin ks 100 101 97 106 97 Länsi-Pohjan ks 100 102 103 109 109 Mikkelin ks 100 98 93 93 96 Pohjois-Karjalan ks 100 101 98 102 98 Päijät-Hämeen ks 100 102 110 112 115 Satakunnan ks 2 100 102 106 111 112 Savonlinnan ks 100 105 105 111 109 Vaasan ks 3 100 105 102 106 106 16

Päivystysepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 102 104 82 78 Etelä-Pohjanmaan ks 100 95 102 103 111 Kainuun ks 100 99 103 93 97 Kanta-Hämeen ks 1 100 92 130 129 129 Keski-Pohjanmaan ks 100 100 102 97 72 Keski-Suomen ks 100 112 147 146 98 Kymenlaakson ks 100 98 100 106 106 Lapin ks 100 88 89 96 100 Länsi-Pohjan ks 100 110 101 105 95 Mikkelin ks 100 102 97 99 105 Pohjois-Karjalan ks 100 100 104 98 100 Päijät-Hämeen ks 100 80 87 88 92 Satakunnan ks 2 100 94 89 87 84 Savonlinnan ks 100 110 111 105 94 Vaasan ks 3 100 108 114 108 104 Kaikki episodit yhteensä 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 100 103 103 110 Etelä-Pohjanmaan ks 100 100 100 103 104 Kainuun ks 100 100 99 99 99 Kanta-Hämeen ks 1 100 100 129 130 132 Keski-Pohjanmaan ks 100 98 101 96 91 Keski-Suomen ks 100 100 105 109 107 Kymenlaakson ks 100 96 103 111 117 Lapin ks 100 97 102 106 106 Länsi-Pohjan ks 100 102 104 108 104 Mikkelin ks 100 101 103 100 104 Pohjois-Karjalan ks 100 101 100 97 103 Päijät-Hämeen ks 100 99 101 102 114 Satakunnan ks 2 100 102 101 104 106 Savonlinnan ks 100 98 99 98 102 Vaasan ks 3 100 102 101 101 112 1 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 17

Taulukko 4: Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = 100 Vuodeosastoepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 99 95 94 91 Hyvinkään sairaala 100 91 106 110 111 Iisalmen sairaala 1 100 95 95 88 91 Jorvin sairaala 100 103 102 115 117 Kuusankosken aluesairaala 100 97 100 98 102 Lohjan sairaala 100 93 94 106 112 Loimaan sairaala 100 100 100 95 90 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 97 96 98 100 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 103 104 101 95 Mäntän sairaala 100 108 87 76 77 Oulaskankaan sairaala 100 102 107 116 121 Peijaksen sairaala 100 96 98 111 109 Porvoon sairaala 100 98 104 113 118 Raahen sairaala 100 100 102 107 114 Raision aluesairaala 3 100 102 - - - Riihimäen aluesairaala 4 100 103 - - - Salon aluesairaala 100 99 99 97 106 Selkämeren sairaala 5 100 85 66 62 - Turunmaan sairaala 100 105 85 96 99 Vakka-Suomen sairaala 100 97 99 93 96 Valkeakosken sairaala 100 97 90 99 101 Vammalan sairaala 100 99 98 102 99 Varkauden sairaala 1 100 93 96 89 90 Ajanvarausepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 102 112 109 102 Hyvinkään sairaala 100 109 108 113 122 Iisalmen sairaala 1 100 94 95 89 108 Jorvin sairaala 100 109 107 117 122 Kuusankosken aluesairaala 100 99 105 117 111 Lohjan sairaala 100 113 119 121 122 Loimaan sairaala 100 105 109 119 123 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 93 108 109 112 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 103 107 109 104 Mäntän sairaala 100 107 112 126 122 Oulaskankaan sairaala 100 98 102 96 96 Peijaksen sairaala 100 106 96 101 119 Porvoon sairaala 100 115 109 114 120 Raahen sairaala 100 95 102 94 88 Raision aluesairaala 3 100 107 - - - Riihimäen aluesairaala 4 100 102 - - - Salon aluesairaala 100 105 108 122 122 Selkämeren sairaala 5 100 83 65 71 - Turunmaan sairaala 100 103 107 120 128 Vakka-Suomen sairaala 100 96 100 99 116 Valkeakosken sairaala 100 113 117 118 108 Vammalan sairaala 100 102 97 103 105 Varkauden sairaala 1 100 105 106 108 103 Päivystysepisodit 2001 2002 2003 2004 2005 18

Forssan sairaala 100 109 121 117 95 Hyvinkään sairaala 100 84 89 93 106 Iisalmen sairaala 1 100 100 79 57 63 Jorvin sairaala 100 98 101 98 105 Kuusankosken aluesairaala 100 102 106 100 87 Lohjan sairaala 100 96 101 99 89 Loimaan sairaala 100 140 136 159 180 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 104 115 118 118 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 96 96 97 107 Mäntän sairaala 100 69 54 38 5 Oulaskankaan sairaala 100 107 126 128 88 Peijaksen sairaala 100 104 102 112 117 Porvoon sairaala 100 97 95 91 93 Raahen sairaala 100 96 86 89 78 Raision aluesairaala 3 100 95 - - - Riihimäen aluesairaala 4 100 98 - - - Salon aluesairaala 100 81 81 77 84 Selkämeren sairaala 5 100 68 32 45 - Turunmaan sairaala 100 50 255 199 180 Vakka-Suomen sairaala 100 100 96 95 111 Valkeakosken sairaala 100 114 116 111 115 Vammalan sairaala 100 94 92 79 89 Varkauden sairaala 1 100 107 108 113 122 Kaikki episodit yhteensä 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 100 98 96 92 Hyvinkään sairaala 100 100 105 110 112 Iisalmen sairaala 1 100 95 95 87 93 Jorvin sairaala 100 103 102 115 118 Kuusankosken aluesairaala 100 97 101 100 103 Lohjan sairaala 100 95 97 108 112 Loimaan sairaala 100 101 102 99 96 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 97 98 100 102 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 102 104 102 97 Mäntän sairaala 100 107 89 81 81 Oulaskankaan sairaala 100 101 107 114 118 Peijaksen sairaala 100 98 98 110 110 Porvoon sairaala 100 100 104 112 116 Raahen sairaala 100 100 102 105 110 Raision aluesairaala 3 100 102 - - - Riihimäen aluesairaala 4 100 102 - - - Salon aluesairaala 100 99 99 98 107 Selkämeren sairaala 5 100 84 65 63 - Turunmaan sairaala 100 104 88 100 104 Vakka-Suomen sairaala 100 97 99 94 99 Valkeakosken sairaala 100 99 93 101 102 Vammalan sairaala 100 99 98 101 99 Varkauden sairaala 1 100 95 98 93 93 1 Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 19

6.2 Kustannusten kehitys sairaaloittain Sairaalatoiminnan kokonaiskustannukset ovat nousseet reaalisesti suurimmassa osassa sairaaloita. Yliopistosairaaloissa kokonaiskustannusten nousu on ollut saman suuruista (n. 6 %) KYS:iä lukuun ottamatta (2 %). Invalidisäätiön sairaala Ortonissa nousu on ollut 9 %. Sen sijaan Reumasäätiön sairaalassa kustannukset ovat laskeneet 26 %. (Taulukko 5) Keskussairaaloiden kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Kainuun ja Länsi-Pohjan keskussairaaloissa. Kokonaiskustannukset nousivat eniten Kymenlaakson (7 %), Savonlinnan (8 %) ja Vaasan (10 %) keskussairaaloissa. (Taulukko 6) Muiden sairaaloiden ryhmässä kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti eniten Hyvinkään 8 % ja Mäntän 7 % sairaaloissa. Kokonaiskustannukset ovat vähentyneet eniten Varkauden sairaalassa 6 %. (Taulukko 7) Taulukko 5: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 106 105 105 112 KYS 100 100 99 107 109 OYS 100 108 109 116 123 TAYS 100 108 115 123 130 TYKS 1 100 102 112 129 136 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 100 96 100 109 Reumasäätiön sairaala 100 105 78 76 60 1 Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 20

Taulukko 6: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 107 110 115 121 Etelä-Pohjanmaan ks 100 103 105 109 112 Kainuun ks 100 104 105 107 100 Kanta-Hämeen ks 1 100 105 137 138 144 Keski-Pohjanmaan ks 100 102 108 110 112 Keski-Suomen ks 100 106 110 116 118 Kymenlaakson ks 100 102 112 121 130 Lapin ks 100 101 109 113 115 Länsi-Pohjan ks 100 107 112 113 112 Mikkelin ks 100 110 111 115 118 Pohjois-Karjalan ks 100 105 104 105 110 Päijät-Hämeen ks 100 107 110 113 119 Satakunnan ks 2 100 104 107 111 113 Savonlinnan ks 100 102 105 109 118 Vaasan ks 3 100 105 107 107 118 1 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 21

Taulukko 7: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 94 97 102 97 Hyvinkään sairaala 100 103 108 112 121 Iisalmen sairaala 1 100 99 97 86 86 Jorvin sairaala 100 108 107 112 117 Kuusankosken aluesairaala 100 104 111 114 115 Lohjan sairaala 100 110 114 118 122 Loimaan sairaala 100 102 104 105 108 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 97 101 97 102 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 100 104 104 99 Mäntän sairaala 100 82 80 61 65 Oulaskankaan sairaala 100 104 111 122 122 Peijaksen sairaala 100 103 108 117 116 Porvoon sairaala 100 106 107 113 118 Raahen sairaala 100 96 103 102 106 Raision aluesairaala 3 100 106 - - - Riihimäen aluesairaala 4 100 105 - - - Salon aluesairaala 100 105 105 109 115 Selkämeren sairaala 5 100 88 78 77 - Turunmaan sairaala 100 102 105 114 119 Vakka-Suomen sairaala 100 101 103 104 105 Valkeakosken sairaala 100 102 103 106 107 Vammalan sairaala 100 101 105 104 109 Varkauden sairaala 1 100 96 90 94 89 1 Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä erikoislääkärijohtoisiksi terveyskeskussairaaloiksi 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 22

6.3 Tuottavuuden kehitys sairaaloittain 6.3.1 Episodituottavuuden kehitys sairaaloittain ja sairaaloiden tuottavuuserot Tuottavuuden kehitystä arvioitaessa kustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä. Käytetty hintaindeksi saattaa aliarvioida erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä. Episodituottavuuden muutokset vaihtelevat sairaaloittain. Yliopistosairaaloiden tuottavuus on laskenut vuosina 2004-2005 kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYS:ssä (3 %) ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä (1 %). (Taulukko 8) Taulukko 8: Episodituottavuuden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 99 98 99 96 KYS 100 99 105 99 100 OYS 100 100 99 99 97 TAYS 100 92 92 90 93 TYKS 1 100 101 100 92 91 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 98 95 94 99 Reumasäätiön sairaala 100 101 106 103 109 1 Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. Kuvio 6 kuvaa tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna 2005. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuus on ollut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Reumasäätiön sairaalan tuottavuus on ollut hyvä suhteessa yliopistollisiin sairaaloihin. Reumasäätiön palvelutuotanto on hyvin spesifi eikä se ole päivystävä sairaala, joten sen toiminta ei ole täysin vertailukelpoinen yliopistosairaalojen toimintaan. 23

Kuvio 6: Yliopistollisten sairaaloiden ja säätiöpohjaisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2005, koko maa = 100 Reumasäät iö KYS TAYS OYS Invalidisäätiön sairaala Orton TYKS HYKS, Helsingin sairaalat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Epi sodi tuottavuus Hoi toj aksotuottavuus Keskussairaaloiden ryhmässä tuottavuus on noussut vuosina 2004-2005 kolmessa keskussairaalassa ja laskenut kahdeksassa keskussairaalassa. Tuottavuus on noussut eniten Päijät- Hämeen ja Kainuun keskussairaaloissa, noin 6 %. Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloissa tuottavuus on pysynyt ennallaan. Tuottavuus on laskenut eniten Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa 7 %. (Taulukko 9) Taulukko 9: Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 94 93 90 91 Etelä-Pohjanmaan ks 100 97 96 94 93 Kainuun ks 100 96 94 92 98 Kanta-Hämeen ks 1 100 96 95 94 92 Keski-Pohjanmaan ks 100 95 93 87 81 Keski-Suomen ks 100 94 96 94 90 Kymenlaakson ks 100 95 92 92 90 Lapin ks 100 97 94 94 93 Länsi-Pohjan ks 100 96 93 95 93 Mikkelin ks 100 91 93 88 88 Pohjois-Karjalan ks 100 96 97 93 93 Päijät-Hämeen ks 100 92 92 90 96 Satakunnan ks 2 100 98 95 94 94 Savonlinnan ks 100 95 94 90 87 Vaasan ks 3 100 97 95 95 95 1 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 24

Kuvio 7 kuvaa keskussairaaloiden tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna 2005. Tuottavuudeltaan parhaita ovat olleet Kainuun keskussairaala, Päijät-Hämeen keskussairaala ja Pohjois-Karjalan keskussairaala. Kuvio 7: Keskussairaaloiden tuottavuus 2005, koko maa = 100 Kainuun ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Kanta-Hämeen ks Länsi-Pohjan ks Etelä-Karjalan ks Satakunnan ks Vaasan ks Mikkelin ks Kymenlaakson ks Lapin ks Etelä-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Savonlinnan ks 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Episodit uot tavuus Hoitojaksotuottavuus 25

Muiden sairaaloiden tuottavuus on laskenut 7 sairaalassa, pysynyt ennallaan 3 sairaalassa ja noussut 10 sairaalassa vuosien 2004 2005 välisenä aikana (Taulukko 10). Taulukko 10: Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 106 102 94 95 Hyvinkään sairaala 100 98 98 98 93 Iisalmen sairaala 1 100 96 97 102 109 Jorvin sairaala 100 95 95 103 101 Kuusankosken aluesairaala 100 94 91 88 90 Lohjan sairaala 100 86 85 91 92 Loimaan sairaala 100 100 98 94 88 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 100 97 103 100 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 103 101 98 98 Mäntän sairaala 100 132 110 132 124 Oulaskankaan sairaala 100 98 97 93 97 Peijaksen sairaala 100 95 91 94 95 Porvoon sairaala 100 95 97 99 99 Raahen sairaala 100 103 100 103 104 Raision aluesairaala 3 100 96 Riihimäen aluesairaala 4 100 97 Salon aluesairaala 100 94 95 90 93 Selkämeren sairaala 5 100 96 84 82 Turunmaan sairaala 100 102 84 88 87 Vakka-Suomen sairaala 100 96 96 91 95 Valkeakosken sairaala 100 97 90 95 95 Vammalan sairaala 100 98 93 98 91 Varkauden sairaala 1 100 99 109 99 105 1 Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 26

Kuvio 8: Muiden sairaaloiden tuottavuus 2005, koko maa = 100 Iisalmen sairaala Varkauden sairaala Salon aluesairaala Mäntän sairaala Raahen sairaala Kuusankosken aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Forssan sairaala Oulaskankaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Loimaan sairaala Turunmaan sairaala Peijaksen sairaala Malmin terveydenhoitoalue Jorvin sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Lohjan sairaala Hyvinkään sairaala 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Kuvio 8 kuvaa muiden sairaaloiden tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna 2005. Tuottavuudeltaan parhaita ovat olleet Iisalmen, Varkauden, Salon sekä Mäntän sairaalat niin episodikuin hoitojaksotuottavuudellakin mitattuna. Muiden sairaaloiden ryhmässä potilaiden vaikeusaste (casemix) vaihtelee enemmän kuin keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden ryhmässä, millä saattaa olla vaikutusta tuottavuusvertailussa. 27

6.3.2 Sisätautien episodituottavuuden kehitys sairaaloittain Sisätautien episodituottavuus on laskenut vuosien 2004-05 välisenä aikana KYSiä ja TAYSia lukuun ottamatta muissa yliopistollisissa sairaaloissa. TYKSin luvut eivät ole vertailukelpoiset, koska niistä puuttuu angiografioita. Reumasäätiön sairaala ei päivystä, joten sen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Reumasäätiön sairaalan sisätautien toimintaa ja kustannuksia on vähennetty edellisestä vuodesta melko runsaasti ja kustannusten jakoa eri erikoisalojen kesken on tarkennettu, millä saattaa olla vaikutusta vuoden 2005 lukuihin (Taulukko 11) Keskussairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuus on parantunut 6 keskussairaalassa, pysynyt ennallaan 3 keskussairaalassa ja laskenut 6 keskussairaalassa. Eniten sisätautien tuottavuus oli parantunut Kainuun keskussairaalassa 23 %. (Taulukko 12) Muiden sairaaloiden kohdalla sisätautien episodituottavuus on parantunut 10 sairaalassa ja laskenut 8 sairaalassa. Sisätautien tuottavuus on parantunut eniten Lohjan, Porvoon ja Salon sairaaloissa. (Taulukko 13) Taulukko 11: Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 99 102 105 101 KYS 100 96 115 99 104 OYS 100 100 100 98 94 TAYS 100 94 94 95 101 TYKS 1 100 107 104 89 85 Reumasäätiön sairaala 100 94 103 102 207 1 Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 28

Taulukko 12: Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 91 98 90 97 Etelä-Pohjanmaan ks 100 91 90 88 88 Kainuun ks 100 89 93 91 112 Kanta-Hämeen ks 1 100 94 98 99 100 Keski-Pohjanmaan ks 100 89 84 79 72 Keski-Suomen ks 100 92 99 95 88 Kymenlaakson ks 100 85 85 91 95 Lapin ks 100 95 93 97 92 Länsi-Pohjan ks 100 93 93 95 94 Mikkelin ks 100 94 95 88 92 Pohjois-Karjalan ks 100 98 102 99 99 Päijät-Hämeen ks 100 93 91 86 95 Satakunnan ks 2 100 88 81 81 79 Savonlinnan ks 100 93 94 87 80 Vaasan ks 3 100 98 97 90 90 1 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 29

Taulukko 13: Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Forssan sairaala 100 94 94 82 81 Hyvinkään sairaala 100 95 84 81 81 Iisalmen sairaala 1 100 94 93 95 107 Jorvin sairaala 100 104 102 100 96 Kuusankosken aluesairaala 100 83 85 80 83 Lohjan sairaala 100 79 65 66 76 Loimaan sairaala 100 98 97 95 90 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 99 88 89 87 Malmin terveydenhuoltoalue 2 100 107 102 91 87 Mäntän sairaala 100 136 104 119 115 Oulaskankaan sairaala 100 97 98 96 101 Peijaksen sairaala 100 92 92 89 95 Porvoon sairaala 100 89 85 84 95 Raahen sairaala 100 105 105 112 112 Raision aluesairaala 3 100 82 Riihimäen aluesairaala 4 100 95 Salon aluesairaala 100 86 87 87 101 Selkämeren sairaala 5 100 92 78 70 Turunmaan sairaala 100 106 92 82 86 Vakka-Suomen sairaala 100 96 98 89 78 Valkeakosken sairaala 100 94 87 95 101 Vammalan sairaala 100 93 94 101 90 Varkauden sairaala 1 100 102 125 98 104 1 Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 6.3.3 Kirurgian episodituottavuuden kehitys sairaaloittain Kirurgian episodituottavuus on parantunut vuosien 2004 2005 välillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (12 %) ja Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (3 %) ja laskenut hieman muissa yliopistollisissa sairaaloissa, eniten KYS:ssä 4 %. Keskussairaaloiden kirurgian episodituottavuus on parantunut vuosien 2004 2005 välillä Päijät-Hämeen, Kainuun, Savonlinnan, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan keskussairaaloissa. Muiden keskussairaaloiden kirurgian episodituottavuus on hieman laskenut, eniten Keski- Pohjanmaan keskussairaalassa 6 %. Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuuden kasvu on ollut epäyhtenäistä vuosina 2004 2005. Tuottavuus on noussut 10 sairaalassa ja laskenut 10 sairaalassa. Tuotta- 30

vuus on noussut eniten Iisalmen sairaalassa ja vähentynyt eniten Mäntän sairaalassa. Taulukko 14: Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 HYKS, Helsingin sairaalat 100 107 104 109 107 KYS 100 96 101 98 94 OYS 100 109 108 111 109 TAYS 100 97 98 96 99 TYKS 1 100 96 102 87 96 Invalidisäätiön sairaala Orton 100 98 95 94 99 Reumasäätiön sairaala 100 108 129 120 134 1 Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. Taulukko 15: Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Karjalan ks 100 95 94 95 92 Etelä-Pohjanmaan ks 100 95 95 92 90 Kainuun ks 100 103 96 102 109 Kanta-Hämeen ks 1 100 98 96 94 91 Keski-Pohjanmaan ks 100 96 99 90 85 Keski-Suomen ks 100 90 90 94 91 Kymenlaakson ks 100 101 98 99 95 Lapin ks 100 96 99 96 95 Länsi-Pohjan ks 100 97 90 93 90 Mikkelin ks 100 93 92 88 87 Pohjois-Karjalan ks 100 97 91 87 89 Päijät-Hämeen ks 100 94 92 89 98 Satakunnan ks 2 100 103 106 107 108 Savonlinnan ks 100 93 90 86 88 Vaasan ks 3 100 100 97 102 99 1 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 31