4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET



Samankaltaiset tiedostot
Tampereen seudun. lentogeofysikaaliset aineistot. TAATA hankkeen osaraportti. Hilkka Arkimaa, Heikki Säävuori, Meri-Liisa Airo

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

MAGNEETTISET KARTAT JA NIIDEN KÄYTTÖ MALMINETSINNÄSSÄ

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lentomittaukset Joutsenossa 2008 Maija Kurimo, Hanna Leväniemi ja Meri-Liisa Airo

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu ( ) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA

UAV-alustainen radiometrinen mittaus

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset Erkki Lanne

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat. Meri-Liisa Airo

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

2 tutkittu alue n. 3 km

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

Näränkävaaran FrEM-syvätutkimus 2018

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

1,53 ,`ALE M 19/4241/-72/2/20. Pyhäselkä. Lauri Eskola Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Petri Rosenberg

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

5 OKMULM Rovaniemi. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015

KOPPARNÄSIN TUTKIMUKSET VUONNA 2004

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ 1, KAIV.REK. N:O 4701/1, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

Transkriptio:

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka, joka on osa koko Suomen kattavaa lentomittausaineistoa. Systemaattinen lentomittauskartoitus koko maasta on tehty vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli 200 metriä joitakin tihennysmittauksia lukuun ottamatta. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen, poikkisuuntaan mitatun alueen geologisten rakenteiden pääasiallista suuntautumista. Yhtäaikaisesti on mitattu maan magneettikenttää, maankamaran sähkömagneettista kenttää sekä luonnon gammasäteilyä. TAATA-hankkeen alueella lentomittauksia on tehty hyvin monessa vaiheessa vuosien 1977-2007 aikana (kuva 1). Kaikkiaan kolmentoista eri ajankohdan mittauksista koostuva aineisto on interpoloitu tasaväliseksi pisteverkoksi, jossa pisteväli on 50 metriä. Tätä aineistoa on käsitelty kuvamuodossa tuottaen erilaisia muunnoksia aineistoista geologista tulkintaa varten. Tarkempaa tietoa lentomittausaineistojen saatavuudesta, eri lentomittausalueista ja eri vuosina käytetyistä mittauslaitteistoista löytyy osoitteesta www.gtk.fi/aerogeo. Lentomittaustekniikasta, laitteistosta ja aineistojen käsittelystä löytyy lisää informaatiota myös julkaisusta Hautaniemi et al. (2005). Taajama-alueiden tutkimuksissa aerogeofysikaalisia mittauksia on aiemmin hyödynnetty Helsingin seudun KallioINFO-projektissa (Kuivamäki et al., 2004,2006). Taajama-alueilla geofysikaalinen lentomittausaineisto sisältää informaatiota paitsi maankamaran fysikaalisten ominaisuuksien vaihteluista myös ihmisen toiminnasta (esim. rakennukset, tiet, voimalinjat, kaatopaikat tai pilaantuneet alueet). 4.1.1. Aeromagneettinen aineisto Ihmisen toiminta aiheuttaa vähiten muutoksia magneettiseen mittausaineistoon. Magneettisen aineiston syvyysulottuvuus on myös laajin sillä anomalian lähde voi olla jopa kilometrien syvyydessä. Maankamaran magneettisuuden vaihtelut johtuvat pääasiassa magneettisten mineraalien - magnetiitin ja magneettikiisun - jakaumasta kallioperässä. Magneettisesta aineistosta voidaan tulkita kallioperän kivilajivaihteluita sekä kallioperän rakenteita ja rikkonaisuutta vesistöjen ja irtomaapeitteen alla. Erilaiset deformaatiomuodot kuten siirros- ja ruhjevyöhykkeet, poimukuviot ja ylityönnöt aiheuttavat niille tyypillisiä anomaliakuvioita. Syvällä olevat magneettiset lähteet aiheuttavat yleensä laaja-alaisia ja loivapiirteisiä anomaliakuvioita kun taas pinnanläheiset kohteet aiheuttavat teräväpiirteisiä anomaliakuvioita. Poistamalla laskennallisesti alueelliset laaja-alaiset anomaliat saadaan korostettua paikallisia anomalioita, joita voidaan käyttää kallioperän rakennepiirteiden tulkinnassa. Alueellisanomalioita voidaan poistaa mm. käyttämällä lineaarisia suodattimia. Vinovalaisutekniikalla voidaan myös korostaa paikallisia anomalioita.

Kuva 1. GTK:n suorittamat aerogeofysikaaliset mittaukset TAATA-alueella (viivalla rajattu). Kunkin alueen mittausvuosi ja lentosuunta esitetty vieressä. 4.1.2 Aerosähkömagneettinen aineisto Sähkömagneettisissa lentomittauksissa mitataan maankamaran johteeseen indusoitunutta suhteellista kenttää, jossa mittaussuureina ovat kentän ns. reaali- ja imaginäärikomponentti. Vuoteen 1995 saakka mittauksia on tehty n. 3 khz:n taajuudella. Vuosina 1996-2006 taajuuksia oli käytössä kaksi: 3 khz ja 14 khz. Sen jälkeen on käytössä ollut neljä taajuutta 0.9, 3, 12 ja 24.5 khz. Syvyysulottuvuus sähkömagneettisilla lentomittauksilla on alle 100 m. Matalammilla taajuuksilla saadaan tietoa syvempää maankamarasta, kun taas korkeammat taajuudet kertovat johtavuuden vaihtelusta maanpinnalla. Reaali- ja imaginaarikomponentista voidaan laskennallisesti tuottaa esim. ns. näennäinen ominaisvastus tai reaali/imaginääri-suhdekartta kuvaamaan maankamaran johteita. Sähköisillä mittauksilla saadaan tietoa kallioperän sähkönjohtavuudesta ja johtavien kerrosten paksuusvaihteluista. Merkittävimpiä sähkönjohtavuutta aiheuttavia mineraaleja kallioperässä ovat grafiitti ja sulfidit. Maaperä voi olla hyvin johtavaa, jos se sisältää savikoita ja liejukerrostumia. Savimineraalit ja vesipitoisuus ovat syynä siihen, että kallioperän ruhjeet ja rikkonaisuusvyöhykkeet ovat yleensä hyvin erotettavissa aerosähköisestä aineistosta. Ympäristöstään paremmin johtavina erottuvat myös turvemuodostumat ja vesistöt. Taajamat näkyvät yleensä johtavina rakennusten, voimalinjojen ja teiden vuoksi, jolloin maankamaran mahdolliset johteet peittyvät niiden alle.

4.1.3 Aeroradiometrinen aineisto Gammasäteilymittausten avulla saadaan tietoa maankamaran radioaktiivisten aineiden, kaliumin, uraanin ja thoriumin pitoisuuksista. Radiometrisissä matalalentomittauksissa spektrometrillä rekisteröidään gammasäteilyä energiaväliltä 0.04-3 MeV. Tuleva gammasäteily jaetaan kanaviin (256 kanavaa vuodesta 1977 lähtien), joista käytetään kolmea energiaikkunaa kaliumin, uraanin ja thoriumin hajoamissarjojen voimakkaimpien säteilijöiden määrittämiseen (kuva 2). Kalium määritetään 40 K:n piikistä energiatasolla 1.46 MeV. Uraani määritetään sen hajoamissarjassa olevan 214 Bi-piikin kohdalta energiatasolla 1.76 MeV ja thorium hajoamissarjassaan olevan 208 Tl:n piikin kohdalta energiatasolla 2.62 MeV. Totaalisäteily mitataan koko energiaväliltä 0.04 3 MeV. Matalalentokampanjan aikana sekä kidetilavuus, että kanavien lukumäärä on kasvanut mikä on parantanut mittausten laatua. Kuva 2. Tyypillinen gammasäteilyspektri. Lähde: Hyvönen et al. 2005 Gammasäteily vaimenee nopeasti maaperässä, joten sillä saadaan tietoa vain pintakerroksista, muutamien kymmenien senttimetrien syvyydeltä. Paljastuneilla tai ohuen maapeitteen alueilla gammasäteilyaineisto voi kuvastaa kallioperän koostumusta. Missä irtomaakerrokset ovat paikallisia, niiden säteilytaso voi epäsuorasti kuvastaa alla olevaa kallioperää. Kosteus vaimentaa tehokkaasti gammasäteilyä minkä vuoksi vesistöt ja suot näkyvät hyvin gammasäteilykartoilla. Kaliumin, uraanin ja thoriumin pitoisuudet magmakivilajeilla lisääntyvät happamuuden kasvaessa. Sedimentti- ja metamorfisten kivilajien radioaktiivisuus riippuu lähtömateriaalista ja geologisista prosesseista joiden läpi ne ovat kulkeneet. Kivilajien savipitoisuus lisää niiden radioaktiivisuutta. Maaperämuodostumista savikot ovatkin yleensä voimakkaita säteilijöitä.

4.2 Aerogeofysikaaliset kartat GeoTIETO-järjestelmässä 4.2.1 Magneettikenttäkartta Kuva 3. Harmaasävykuva magneettisesta totaali-intensiteetistä (MTI). Voimakkaat magneettiset anomaliat mustia. TAATA- alueen kallioperän yleispiirteet erottuvat hyvin magneettisella totaali-intensiteettikartalla (kuva 3). Magneettikenttäkartalla korostuvat geologisesti erilaiset vyöhykkeet: Keski-Suomen granitoidivyöhyke pohjoisessa, Tampereen liuskejakso keskivaiheilla ja Pirkanmaan migmatiittivyöhyke eteläosassa, jotka poikkeavat anomaliakuvioinniltaan selvästi toisistaan.

4.2.2 Rakennekartta Kuva 4. Paikallisten magneettisten anomalioiden kartta (paikallissuodatettu MTI). Aeromagneettiseen aineistoon perustuva paikallisten magneettisten anomalioiden kartta kuvaa kallioperän pinnanläheisiä rakenteita. TAATA-alueen rakennekartalla (kuva 4) karttakuvaa dominoivat taipuilevat anomaliajaksot, jotka alueen eteläosassa liittyvät migmatiittivyöhykkeen poimurakenteisiin ja pohjoisosassa pääasiassa granitoidien sisäiseen rakennevaihteluun. Tampereen liuskejakson itä-läntiset rakenteet ja diabaasijuoniin liittyvät lineaariset luode-kaakko-suuntaiset anomaliat leikkaavat poimurakenteita.

4.2.3 Johdekartta Kuva 5. Sähkönjohtavuuskartta. Värilliset alueet ovat hyviä sähkönjohteita. Ne on esitetty aeromagneettisella rakennekartalla. TAATA-alueella kallioperän sähkönjohteita esiintyy pääasiassa Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeellä. Alueen nauhamaiset johdeanomaliat (kuva 5) korreloivat magneettisten paikallisanomalioiden kanssa ja johtuvat pääasiassa mustaliuskeista. Mustaliuskeet sisältävät grafiittia, magneettista magneettikiisua ja muita sulfidi-mineraaleja, jotka aiheuttavat niiden geofysikaalisen erikoislaatuisuuden.

4.2.4 Säteilykartta Kokonaissäteilyn voimakkuus TAATA-alueella heijastaa kivilajivaihtelua alueilla, joissa kallioperä on hyvin paljastunutta (kuva 6). Ympäristöstään erottuvat pohjoisosan granitoidivaltaiset alueet ja eteläosan migmatiittivyöhykkeellä muutamat kalliolohkot. Kuva 6. Kokonaissäteilyn voimakkuus kasvaa punaisen intensiteetin kasvaessa. Siniset alueet ovat järvialueita.

Kuva 7. Ympäristöään voimakkaamman säteilyn alueet esitettynä korkeusmallin päällä. Punainen = kaliumpitoisuus, vihreä = thoriumpitoisuus ja sininen = uraanipitoisuus. Summavärit: valkoinen = K+Th+U, keltainen = K+Th, violetti = K + U, turkoosi = Th + U. Verrattaessa säteilyaineistoa kallioperäkarttaan nähdään, miten eri alueet liittyvät kivilajeihin. Säteily liittyy joko paljastuneisiin kallioalueisiin tai siihen, että moreenin alla olevaa kivilajia esiintyy runsaasti moreenin joukossa. Etenkin mustaliuskeet helposti rapautuvina leviävät ympäröivään irtomaahan. Tampereen liuskevyöhykkeen pohjoispuolella esiintyy runsaasti happamia syväkiviä, jotka säteilykartalla erottuvat kaliumpitoisuutensa perusteella punaisina alueina (kuva 7). Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeellä uraani- ja thoriumpitoisuus dominoi ja alueet tunnistaa sinisen ja vihreän sävyistä. Erityisesti ympäristöään korkeampi uraanipitoisuus liittyy muutamiin alueisiin, joissa esiintyy runsaasti mustaliuskeita.

4.2.5 Magneettiset lineamentit 4.2.5.1 Alueelliset lineamentit ( > 1 km) Taajama-alueilla kallioperän rikkonaisuus ja heikkousvyöhykkeet ovat erityisen mielenkiinnon kohteena, koska niillä on vaikutusta rakennettavuuteen. Magneettikenttäkartalla esiintyvät suoraviivaiset piirteet, ns. magneettiset lineamentit, ovat usein indikaatioita kallioperän rikkonaisuus- tai heikkousvyöhykkeistä. Niiden lisäksi magneettisen lineamentin voi aiheuttaa esim. kivilajiraja tai suoraviivainen geometrinen piirre kallioperässä kuten kalliokynnys. Magneettiseksi lineamentiksi tässä työssä katsottiin: ympäristöään heikommin magneettinen lineaarinen piirre, jolla on pituutta ainakin muutama sata metriä äkillinen lineaarinen magneettikentän voimakkuuden muutos ympäristöään voimakkaammin magneettinen lineaarinen, kapea, jatkuva piirre. Yleisesti kallioperän rikkonaisuutta säätelevät: 1) kallioperän kehityshistorian varhaiset vaiheet, jotka säätelevät alueen kivilajijakaumaa, kivilajien sisäistä rakennetta, hauraampien rakenteiden asettumista sekä kallioperän jakautumista toisistaan poikkeaviin osa-alueisiin; 2) hauraat siirrosvyöhykkeet, jotka ovat kapeita ja jatkuvia kallioperää lohkouttavia rajapintoja ja jotka toisinaan kehittyvät voimakkaan rakoilun heikkousvyöhykkeiksi; 3) rakoilu, joka särkee kallioperää läpikotaisesti, joskin intensiteetiltään epätasaisesti. Magneettiset lineamentit tulkittiin erilaisista geofysikaalisista aineistoista ja verrattiin topografiseen korkeusmalliin ja kallioperäkarttaan. Tavoitteena oli muodostaa yleiskuva alueella vallitsevista kallioperän rakenteiden suuntauksista, ryhmittymisestä ja alueellisesta systematiikasta. Magneettisten lineamenttien pituus voi aiheuttajansa luonteesta riippuen vaihdella muutamasta sadasta metristä useisiin kymmeniin kilometreihin. Yleensä pitkän lineamentin aiheuttaja ulottuu maanpinnasta syvemmälle kuin lyhyen lineamentin. Lineamentit luokiteltiin pituutensa perusteella kolmeen ryhmään: Paikalliset lineamentit (pituudeltaan luokkaa < 1 km) Alueelliset lineamentit (pituudeltaan luokkaa 1-5 km) Geofysikaalisten osa-alueiden rajat (pituudeltaan > 5 km) Geofysikaalisten osa-alueiden rajat (pituudeltaan > 5 km) rajoittavat koostumukseltaan tai rakenteiltaan erilaisia osa-alueita, jotka poikkeavat toisistaan geofysikaalisesti. Ne ovat tavallisesti suuremman rikkonaisuuden vyöhykkeitä, jotka edustavat alueella yleisiä lineamenttien suuntauksia ja rajoittavat ehjempiä kalliolohkoja. Ne liittyvät useimmiten suuraluegeologisiin piirteisiin. Aeromagneettisen aineiston perusteella TAATA-alueen kallioperän lohkoutumista osa-alueisiin määräävät koilliseen ja luoteeseen suuntautuvat murrosvyöhykkeet, jotka jatkuvat yli alueen keskeisen

itä-läntisen lohkorajavyöhykkeen. Etenkin koillissuunta tulee vahvasti esille verrattuna topografian perusteella tulkittuihin murros- ja heikkousvyöhykkeisiin (kuva 8). Kuva 8. Pituudeltaan > 5 km magneettiset lineamentit vinovalaistun magneettikenttäkartan päällä. Magneettiset alueelliset lineamentit ovat pituudeltaan luokkaa 1-5 km tai enemmänkin (kuva 9). Ne edustavat voimakkaita kallioperän heikkousvyöhykkeitä, siirroksia ja lohkorajoja.

Kuva 9. Magneettiset alueelliset lineamentit magneettikenttäkartalla. 4.2.5.2 Paikalliset lineamentit Paikalliset lineamentit (pituudeltaan luokkaa < 1 km) edustavat kallioperän paikallista rakoilua ja rikkonaisuutta ja ovat yleensä siirros- ja heikkousvyöhykkeitä tai voimakkaamman rakoilun vyöhykkeitä (kuva 10). Ne liittyvät usein kivilajirajoihin ja kallioperän liuskeisuuden suuntautuneisuuteen ja heijastavat topografiaa sääteleviä rakosuuntauksia. Kivilajille tyypilliset ja ominaiset heikkous- ja rikkoutumissuunnat korostuvat magneettisessa aineistossa. Esimerkiksi kerroksellisissa kivissä kerrosten suuntainen ja kerroksellisuutta leikkaava liuskeisuus ovat tyypillisiä heikkoussuuntia, jotka voidaan havaita magneettisina lineamentteina.

Kuva 10. Paikalliset magneettiset lineamentit magneettikenttäkartalla.

Viitteet: Hautaniemi,H., Kurimo, M., Multala,J., Leväniemi,H & Vironmäki,J., 2005. In Airo, M-L. (ed.), The Three in One aerogeophysical concept of GTK in 2004. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, 21-74. Hyvönen, E., Turunen, P., Vanhanen, H., Arkimaa, H. and Sutinen, R., 2005. Airborne gamma-ray surveys in Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, 119-134. Kuivamäki, Aimo (toim.) 2004. KallioINFO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntasuunnittelua ja kalliorakentamista varten. Vaihe 1:KallioINFO-käyttöliittymän prototyypin ja 1:20 000 rakennettavuusmallin luonnoksen valmistaminen. Loppuraportti. KallioINFO-projekti. Vaihe I 1. 1. 2003-30-9-2004. 68 s.,40 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2004/3. Kuivamäki, Aimo (toim.) 2006. GeoTIETO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelua sekä rakentamista varten. Vaihe II: Geo TIETO-käyttöliittymän ja 1:20 000 rekennettavuusmallien viimeistely sekä 1:50 000 rakennettavuusmallien kehittäminen. 166 s., 29 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2006/2.