HOITOTYÖN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA



Samankaltaiset tiedostot
Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

HOITOTYÖN ROOLI JA OSAAMISVAATIMUKSET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUVISSA PALVELUISSA

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Tehtäväsiirtojen ja työnjaon toteuttaminen työpaikalla eri toimijoiden tehtävät, vastuut ja roolit muuttuvassa toimintaympäristössä

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Kiireettömään hoitoon pääsy

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Terveyden edistäminen Kainuussa

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hankkeen aikataulu. Laaja asiantuntijaverkosto ja OKM-STM virkamiesryhmä valmistelun tukena.

Terveyden edistämisen laatusuositus

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Suun terveydenhuollon valvonta

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Hoitotyön johdon asema erikoissairaanhoidossa

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Ammattihenkilöstön vastuut ja velvollisuudet. Mirva Lohiniva-Kerkelä

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

ASIAKASKESKEISIIN JA MONIAMMATILLISIIN PALVELUIHIN

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

Transkriptio:

HOITOTYÖN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Muuttuvat tehtäväkuvat lainsäädännön ja osaamisvaatimusten näkökulmasta Marjukka Vallimies- Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

PÄÄMINISTERI JYRKI KATAISEN HALLITUKSEN OHJELMA Laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujen keskeinen tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Avainasemassa peruspalvelut ja ehkäisevä työ Kansalaisten vastuullinen terveyskäyttäytyminen Matalan kynnyksen palvelut Kunnat ja SOTE-alueet vastaavat SOTE-peruspalveluista ja osasta erikoistason tehtäviä -> Laaja palvelukokonaisuus Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 22.6.2011. Kuntien ja SOTE-alueiden yhteisiä tehtäviä varten viisi ERVAaluetta

LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Tuli voimaan 1.5.2011 alkaen VN:n asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) VN:n asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011) VN:n asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) VN:n asetus seulonnoista (339/2011) STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011) 3

HALLITUKSEN ESITYS TERVEYDENHUOLTOLAIKSI (90/2010 vp) Hoitotyö oleellinen osa moniammatillisia terveyspalveluita Yksityiskohtaiset perustelut: 24 Sairaanhoito Hoitotyö on yksilöiden, perheiden ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, kärsimyksen lievittämistä sekä sairaiden ja kuolevien hoitamista moniammatillisissa SOTE-toimintaympäristöissä. Hoitoon kuuluu myös hoitajavastaanotoilla toteutettava oireenmukainen hoito, jolla tarkoitetaan laillistetun ammattihenkilön aloittamaa hoitoa potilaan oireiden, käytettävissä olevien tietojen ja hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Oireenmukaiseen hoitoon voi sisältyä sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen perustuva uuden lääkehoidon aloittaminen ja lääkärin tekemän taudinmäärityksen pohjalta lääkemääräyksen uusiminen. 4 Etunimi Sukunimi

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) LAATU JA POTILASTURVALLISUUS (8 ) Terveydenhuollon toiminnan perustuttava näyttöön ja hyviin hoitoja toimintakäytäntöihin sekä oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. Suunnitelmassa otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JA YHDENVERTAINEN SAATAVUUS (10 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sellaisiksi kuin asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät.

TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖTOIMINNAN SÄÄNTELY Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994): Lääkärin ja hammaslääkärin erityiset oikeudet ja velvollisuudet Oireenmukainen hoito ja rajattu lääkkeenmäärääminen sekä sen edellyttämä erikoispätevyys Th:n ammattihenkilöt voivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa, perehtyä säännöksiin ja määräyksiin, soveltaa yleisesti hyväksyttäjä menettelytapoja koulutuksena mukaisesti. Työnantajan ohjaus- ja valvontatehtävä: Henkilöstön määrä ja rakenne, työnjako ja tehtäväkuvat Osaamisen varmistaminen, arviointi ja kehittämisen tukeminen Ammattitoiminnan ohjaus ja seuranta Riskien ennakointi, poikkeamien seuranta sekä reaaliaikainen puuttuminen ja korjaaminen 6

Normi KLIINISEN ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMISEN PERUSTEET Osaamisvaatimuksen peruste Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 4a Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 51 VN:n asetus 1019/2004, 2 (Ei enää voimassa.) Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 52 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 57 L 1224/2004 (Vanhempainraha) VN:n asetus 338/2011, 5 KVTES 2010-2011 (Sairausloma) Kelan lääkärinlausunto C Tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta laadittava suunnitelma, josta ilmenevät hoidon järjestäminen ja aikataulu. Th:n ammattihenkilön tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään 3. arkipäivänä yhteydenotosta terveyskeskukseen. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, kiireellisyys; edellyttää koulutusta, työkokemusta ja yhteyttä toimintayksikköön ja potilasasiakirjojen käyttöä. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta järjestettävä ja aloitettava kiireellisyys huomioiden 6 kk:n kuluessa. Sairaanhoidon aloittamisesta, lopettamisesta, siirtämisestä toiseen yksikköön päättää vastaavan lääkärin ohjeiden mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Äiti on käynyt riittävän koulutuksen saaneen kätilön tai terveydenhoitajan jälkitarkastuksessa. Laajan terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa. Soveltamisohje: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan osaltaan laatiman ja allekirjoittaman lausunto tuen hakijan toimintakyvystä, avuntarpeesta sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta.

HOITOTYÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma Kliininen asiantuntijuus Näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen Laadun ja potilasturvallisuuden edellyttämä osaaminen Terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistämisen osaaminen Asiakaskeskeisen, moniammatillisen toiminnan osaaminen Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA Näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttaminen hoitotyössä: Tunnettava luotettavat tietokannat ja osattava hakea tietoa Ymmärrettävä tiivistetyn tutkimustiedon merkitys Ymmärrettävä sairaanhoitajan osuus näyttöön perustuvassa toiminnassa ja sitouduttava siihen Osattava yhdistää erilaista tietoa ja soveltaa hoito- ja tutkimusohjeita, hoitosuosituksia ja hyviä käytäntöjä Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

TERVEYSPALVELUIDEN LAADUN JA POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Osaamisalue Eettinen osaaminen ja terveydenhuollon arvoperustaan sitoutuminen Menetelmien turvallisuus Prosessien turvallisuus Osaamisvaatimus Ammattietiikan ymmärrys ja toiminta Potilaan informointi ja osallistaminen Tietosuojasta ja -turvallisuudesta huolehtiminen Haittatapahtumien jälkikäsittely Lainsäädännön tuntemus Vastuu omasta osaamisesta ja ammatillisen vastuualueen rajojen tunnistaminen Henkeä uhkaavien tilanteiden ja välitöntä hoitoa tarvitsevien tunnistaminen, hoidon aloittaminen ja hoitoon osallistuminen Laadukas perushoito Terveyden, työkyvyn ja toiminnanvajauksen riskien tunnistaminen Näyttöön perustuvien menetelmien ja ohjauksen hallinta Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ja arviointiin osallistuminen Hoidon jatkuvuuden varmistaminen Kirjaaminen, tiedottaminen ja haittatapahtumien raportointi Potilasturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta Haittatapahtumien käsittely ja toiminnan korjaaminen Potilasturvallisuustyökalujen käyttö Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

TERVEYDEN JA TYÖ- JA TOIMINTANTAKYVYN EDISTÄMINEN Väestön terveystietojen hyödyntäminen käytännön toiminnassa, suunnittelussa ja seurannassa Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen palveluja kohdentamalla Kansantautien ja tapaturmien vähentäminen Iäkkäiden toiminnanvajauksen riskin tunnistaminen Hyvien käytäntöjen ja yhtenäisten menetelmien käyttö Varhainen tukeminen ja puheeksiottaminen, voimaannutta työote ja terveysvalmennus Asiakkaan aktiivisen roolin tukeminen Ryhmäneuvonta Perheen ja yhteisön osallisuuden tukeminen Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

HOITOTYÖN UUDET TEHTÄVÄT UUDISTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma Asiantuntija terveyskeskuksen puhelinpalvelussa ja ajanvarauksessa Ohjaustehtävä matalan kynnyksen neuvontapalveluissa Asiantuntija & koordinoija laajoissa terveystarkastuksissa Asiantuntija & koordinoija hyvinvointia ja terveyttä edistävillä kotikäynneillä Asiantuntija Terveyshyötymalli-toiminnassa Kotiuttaja PALKO-mallin mukaisessa toiminnassa Asiantuntija & koordinoija iäkkäiden hoidossa, palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

HOITOTYÖN UUDET TEHTÄVÄT MUUTTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Yleinen hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus tk:n puhelinpalvelussa ja ajanvarauksessa Potilaiden ryhmäohjaus Erikoisosaamista edellyttävät tehtävät erikoissairaanhoidossa, vanhustyössä, vammaistyössä, ensihoidossa, suun terveydenhoidossa, perhetyössä, mielenterveys- ja päihdetyössä, kuntoutuksessa ja saattohoidossa Perusorientaation vahvistaminen toiminnanvajauksen riskin tunnistamisessa, kuntouttavassa työotteessa ja omahoidon tukemisessa Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

Kolmen vuoden työkokemus Ylempi ammattikorkeakoulu -tukinto 90 op Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma Terveysalan kliiniset osaamiskokonaisuudet Ammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) 210 op Terveydenhoitaja (AMK) 240 op Kätilö (AMK) 270 op Opistoasteen tutkinto Ammatillinen perustutkinto Lähihoitaja 120 ov Kouluasteen tutkinnot Työkokemus Työkokemus Erikoisammattitutkinto Työkokemus Kuvio 1. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden kehittymistä tukeva koulutus tutkintojärjestelmässä ja ehdotus terveysalan kliinisten osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta järjestelmään. Luonnos.

KOULUTUKSEN KEHITTÄMISHAASTEITA Terveydenhuollon ammattitoiminnan näkökulma Kliinisen osaamisen vahvistaminen perustutkinnoissa Yhtenäiset osaamiskuvaukset ja -tavoitteet Osaamisen varmistamisen menettelyt perustutkinnoissa Osaamisen näytöt, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Lääkehoitopassi & kliininen passi Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen - Kriteerit turvaamaan ohjauksen laatua - Potilasturvallisuuden edellyttämän osaamisen varmistaminen - Moniammatilliset harjoitteluympäristöt Kliinisen osaamisen vahvistaminen lisäkoulutuksella Laajat kliiniset osaamiskokonaisuudet Yhtenäiset osaamiskuvaukset edistyneestä hoitotyöstä YAMK:n johtavaan kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmaan Kriteerit aiemmin opitun hyväksi lukemisen tueksi Erikoisosaamisen kehittäminen sosiaali- ja perustutkinnon jälkeen Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAEDELLYTYKSET (4 ) Johtamisen tuettava hoidon kokonaisuutta, yhteistyötä ja kehittämistä Toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. 16 Etunimi Sukunimi

Perustelut: HALLITUKSEN ESITYS TERVEYDENHUOLTOLAIKSI (90/2010 vp) Hoitohenkilöstö muodostaa yli puolet terveydenhuollon henkilöstöstä Hoitotyö toteuttaa osaltaan terveydenhuollon perustehtävää Henkilöstö strateginen voimavara ja keskeinen menestystekijä Hoitotyön johtajien vähentämisen seurauksena: Vastuu pirstoutunut hoitotyön ammatillisesta toiminnasta Koordinaatio heikentynyt hoitotyön kokonaisuudesta Hoitotyön johtamisen ydintehtävä on luoda edellytykset turvalliselle, vaikuttavalle, laadukkaalle ja tulokselliselle hoitotyölle Toimintayksikön johtamisjärjestelmän eri tasoilla oltava hoitotyön johtajia, jotka johtavat ja kehittävät hoitotyötä toimintayksikön kokonaisstrategian ja perustehtävän mukaisesti 17 Etunimi Sukunimi

TYÖELÄMÄN, KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TERVEYSKESKUSTEN KEHITTÄMINEN, KOULUTUS JA TUTKIMUS (37 ) Yliopiston lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja terveystieteellisen koulutusyksikön opettaja tai AMK:n terveysalan opettaja voi toimia terveyskeskuksen sivutoimisessa virassa. YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUS (61 ) Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on perustettava yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. MONIAMMATILLINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ (35 ) sovittaa yhteen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIT (42 ) sovittavat yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja tarjontaa

Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy ARVIO VUOSINA 2008-2025 AVAUTUVISTA TYÖPAIKOISTA Määrä Tavoitekehitys 2008-2025 Keskimäärin vuodessa Muutos Poistuma Yhteensä Muutos Poistuma Yhteensä Ammattiala Sosiaalija terveysala Kaikki alat yhteensä 77 510 157 930 235 450 4 310 8 770 13 080 48 640 1 094 140 1 142 790 2 700 60 780 63 490 Lähde: OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16.

Työvoiman kysyntää vastaava koulutustarjonta edellyttää koulutuksen ja työelämän alueellista yhteistyön vahvistamista NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTANEET VUONNA 2009 JA TAVOITE-EHDOTUKSET VUOTEEN 2016 Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Aloittaneet Tavoiteehdotus Erotus, % (n) 2009 17 073 18 770 +10 % (+1 697) Ammatillinen 8 050 9 080 +13 % (+1 030) koulutus Ammattikorkeakoulutus 7 552 7 700 +2 % (+148) Yliopisto 1 471 1 990 +35 % (+519) Kaikki koulutusalat yhteensä 98 763 93 700-5 % (-5 063) Lähde: OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16

YHTEENVETO Terveydenhuoltolain tavoitteena: Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyyden, perusterveydenhuollon ja eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen Terveydenhuoltolailla: Tunnustetaan hoitotyön vastuualue ja vahvistetaan sitä Edistetään moniammatillisuutta ja -tieteisyyttä Tunnustetaan hoitotyön johdon merkitys: Potilasturvallisuuden varmistamisessa Terveyspalvelun laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä Henkilöstön ohjauksessa ja osaamisen kehittämisessä VeTe-hankkeessa: Vahvistettu hoitotyön johtamista luomalla alueellista kehittämisyhteistyötä Haasteena hoitotyössä: Kliinisen asiantuntijuuden vahvistaminen & moniammatillisten toimintatapojen kehittäminen Hoitotyön johtaminen ohjaamaan hoitotyötä ja sen kehittämistä 21 Etunimi Sukunimi

Lämmin kiitos VeTe-hankkeelle!