Miten muistin kapasiteettia voi ylittää? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap
Tämän esityksen rakenne Lyhyt katsaus ihmisen tiedonkäsittelyn rajoituksiin esimerkkinä asiantuntijuuden muodot (esim. lääketieteessä) Mikä on laajennettu työmuisti? Keitä ovat diginatiivit? Miten eri sukupolvet kohtaavat ja millaisia haasteita on tiedonkäsittelyllä 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 2
ASIANTUNTIJUUS K.A. Ericsson. Lääketieteessä H. Schmidt, G. Norman Ihminen muodostaa opittavista asioista jatkuvasti sisäisiä malleja, joissa painottuvat hänelle tärkeät asiat Asiantuntijuus perustuu sisäisten mallien laatuun ja jäsentyneisyyteen (Schmidt: illness scripts) tietyt ajattelun tavat automatisoituvat Asiantuntijana kasvu on jatkuvaa sisäisten mallien muokkausta, uudistumista ja arvioimista eikä kehitys välttämättä tapahdu lineaarisesti Asiantuntijana pysyy, kun joutuu jatkuvasti työskentelemään tietojensa ja taitojensa ylärajoilla
Kaksi ajattelun tyyppiä (Systems 1 and 2) Kahneman: Thinking fast and slow Automaattinen prosessointi (1) Intuitiivista Assosiatiivista, ei-tietoista Tiedostamatonta, hiljaista Peukalosääntöjä (heuristiikka) Nopeaa (satoja millisekunteja) Ei pullonkaulaa Rinnakkaista Tietoinen prosessointi (2) Loogista Hallittua, virallista Reflektiivistä, pohdiskelevaa Sisältöpohjaista Hidasta (sekunteja) Työmuisti rajoittaa Sarjallista, peräkkäistä Usein kielellistä ajattelua 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 4
Tiedostamattoman ajattelun kauneudesta Ap Dijkstershuis (2008) Valitse itsellesi asunto Internet-esittelyn perusteella Tietoa 4 asunnosta: - Kolmessa asunnossa 5 positiivista ja 7 negatiivista puolta - Yhdessä asunnossa 8 positiivista ja 4 negatiivista puolta Valinta tapahtuu: a) välittömästi b) 3 minuutin päästä c) 3 minuutin päästä, mutta häirittynä (takaisin-laskemistehtävä) a) 36 % oikein b) 47% oikein + alhaisimmat pisteet holistisesta arviosta c) 59 % oikein ja paras holistinen arvio Ap Dijkstershuis et al. (2004) JPSP, 87, 586-599.
Mitä voimme päätellä Dijkstershuisin kokeista? TAUSTAOLETUS: Tietoinen ajattelu noudattelee yksilön työmuistin rajoituksia, tiedostamattomalla prosessoinnilla laajempi prosessointikapasiteetti Kokeita toistettu eri tavoin ja tulos yleensä sama, vaikka ihmisillä enemmän aikaa päätöksentekoon Mitä monimutkaisempi tuote piti valita, sitä vähemmän tyytyväisyys valintaan oli yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa oli käytetty tietoiseen pähkäilyyn. Dijkstershuis, A. (2006) Science 311, 1005 JOHTOPÄÄTÖS: Tietoinen ajattelu noudattaa tarkkoja sääntöjä ja on tarkkaa hyvä, jos vähän muuttujia ja vaaditaan yksityiskohtaista tietoa. Tiedostamaton ajattelu antaa karkeamman tuloksen, mutta se on tärkeää monimutkaisessa ongelmanratkaisussa, jos paljon muuttujia.
Onko diginatiiveilla heinäsirkkamieli? Carr (2012) The Shallows. Norton. Vai ovatko he parempia luomaan ja rakentamaan tietoa yhdessä kuin me? Lääkärit ovat aina olleet moniajon mestareita. Eivät silti mitään heinäsirkkoja!
Millaista on luotettava asiantunteva intuitio? Hari ym. (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus 1) Laaja kokemus ja tilanteen olennaisten piirteiden hahmotus: seurausta tuhansien tuntien harjoituksesta tuttuja tilanteita 2) Oikeanlaiset sisäiset mallit ja paljon oikeaa, pohdittua tietoa asiasta 3) Metakognitio eli oman ajattelun virhelähteiden tunteminen ja oman ajattelun kriittinen tarkastelu. Ei puoskaroi vaan konsultoi 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 8
Laajennettu työmuisti Älykäs toiminta on jaettua ihmisten ja hänen apuvälineidensä kesken Oppiminen ei ole vain tiedon hankkimista, vaan siihen liittyy sosiaalisia käytäntöjä ja erilaisia tietokäytäntöjä Eri sukupolvet näkevät asiat eri lailla Jokaisella sukupolvella on omat apuvälineensä 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 9
Suuret ikäluokat (1940-1959) Lankapuhelin Radio Autot alkoivat yleistyä Vaatimaton ja työorientoitunut kulttuuri 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 10
Sukupolvi X 1960(65)-1980 Televisio (tai väri TV) PC, lerput ja korput VHS, CD Post-it laput Stereot Oppimista ja perhettä sekä vapaa-aikaa arvostava kulttuuri 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 11
Sukupolvi Y 1981-1994(2000) DVD, www Google Digikamera Moniarvoisuutta, viihtymistä ja sosiaalista tietoisuutta arvostava kulttuuri 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 12
Diginatiivit 1995(2000)- Internet Muistitikku Kännykät, kännykkäkamerat Tabletit, älypuhelimet Sosiaalinen media (2008) Pilvipalvelut Ääniviestit 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 13
Diginatiivit ovat pienestä asti älyllisesti sosiaalistuneet Internetin ja mobiililaitteiden käyttöön 24.3.2015 Me digimuukalaiset käytämme tietotekniikkaa enemmän ulkoisena välineenä Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 14
Diginatiivit (Prensky, 2001) Monen asian tekeminen lomittain, lukeminen ruudulta, pelaaminen, keskustelu, chattailu. Uudet sosiodigitaaliset käytännöt. Löysimme 4 eri ryhmää - Peruskäyttäjät - SOME-aktiivit - Pelaajat - Luovat osallistujat sekä kunnon nörtit (Hietajärvi ym., 2014) 24.3.2015 Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 15
Diginatiivi ja digimuukalainen oppimassa Diginatiivi Web-pohjainen tieto Käyttää harvoin kynää Sosiodigitaalisesti verkostunut Pitää tärkeänä päästä käsiksi Internetin tietolähteisiin Riippuvainen mobiililaitteista Käyttää digitaalisia välineitä hallitakseen informaatiovirtaa Digimuukalainen Tieto kirjoista ja lehdistä Käyttää paljon kynää ja paperia Pelkää tai ei ymmärrä sosiodigitaalisen vuorovaikutuksen muotoja Asiantuntija on tärkein tietäjä, jonka pitää tietää oikeat vastaukset Käyttää kännykkää soittamiseen ja tekstiviestien lähettämiseen Sähköposti keskeinen informaatiokanava 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka LÄHDE: 33charts.com 16
Mitä uutta työhön? - Sukupolvien välinen oppiminen - Yhteisöllinen tiedon luominen - Uudenlaiset tilat ja tietokäytännöt - Oivaltava oppiminen - Kohti uudenlaisia sosiodigitaalisia vuorovaikutuksen muotoja - Verkostoitunut älykkyys 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 17
Oivaltava oppiminen millaista on oivalluksen ilo? Faculty of Behavioural Sciences / Professor Kirsti Lonka, 2014
Faculty of Behavioural Sciences / Professor Kirsti Lonka, 2014
Faculty of Behavioural Sciences / KM Lauri Vaara, 2014 Kuva: smartpaint.fi Kuvat: Mikko Hal
Lisätietoa ja tuoreita tuloksia: blogs.helsinki.fi/mindthegap facebook.com/mindthegaptutkimus http://vimeo.com/hufbs/timelapse www.wiredminds.fi/projects/ facebook.com/wiredmindshub twitter.com/wiredmindshub www.rym.fi Lonka (ilmestyy 2015) Oivaltava oppiminen. Otava
Kirjallisuus Baars, B. (2001). In the Theater of Consciousness. The Workspace of the Mind. Oxford: Oxford University Press. Codrington, G. & Grant-Marshall, S. (2004). Mind the Gap. Cape Town, South Africa: Penguin Books. Klein, G. (2009). Streetlights and Shadows. Searching for the Keys to Adaptive Decision Making. Cambridge, MA: MIT Press. Suomeksi: Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. Hakkarainen, K., K. Lonka & L. Lipponen (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY Kahneman, D. (2012). Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. (Alkuteos: Thinking Fast and Slow, 2012.) Lonka, K. (ilmestyy 2015) Oivaltava oppiminen. Otava. 24.3.2015 Professori Kirsti Lonka 22