Q-Review. Suomen ja maailmantalouden suhdanneanalyysi. Maaliskuu 2013

Samankaltaiset tiedostot
Q-Review. Suomen ja maailmantalouden suhdanneanalyysi. 1. Suhdannekuva ja -ennuste. Kesäkuu 2013

Q-Review. Suomen ja maailmantalouden suhdanneanalyysi. 1. Suhdannekuva. Joulukuu 2012

Q-Review 1/2014. Maaliskuu Positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä

Q-Review 2/2015. Kesäkuu Toipuuko Eurooppa? Erikoisraportti euroalueen taloustilanteesta

Q-Review 4/2014. Joulukuu Epävarmuuden aika

Q-Review. Suomen ja maailmantalouden suhdanneanalyysi. Teemaosiossa Euroopan velkakriisin ratkaisuskenaariot. Syyskuu 2012

Q-Review. Suomen ja maailmantalouden suhdanteiden vuosianalyysi. Maaliskuu 2012

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät

Q-Review 3/2016. Syyskuu Ongelmat kasaantuvat; mihin tästä?

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Q-Review 4/2016. The Trump Effect? Erikoisraportti Yhdysvaltojen taloudesta

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Kansainvälisen talouden näkymät

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, VATT

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talouden näkymät

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Maailmantalouden näkymät

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Globaaleja kasvukipuja

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Euroopan talousnäkymät

Talouden näkymät

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Öljyn hinnan romahdus

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Talouden näkymät

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Kansainvälisen talouden näkymät

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO HPO.FI

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Talouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Talouden näkymät

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Aasian taloudellinen nousu

LähiTapiola Varainhoito Oy

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Talouden tila. Markus Lahtinen

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Transkriptio:

Q-Review Suomen ja maailmantalouden suhdanneanalyysi Maaliskuu 2013 Ennusteemme mukaan Suomen talous on kääntymässä kasvuun kevään aikana. Euroalueen tämän vuoden kasvu on jäämässä nollille. Yhdysvaltojen talous näyttää jatkavan vahvistumistaan poliittisten päättäjien luomasta epävarmuudesta huolimatta. Ennusteisiin liittyy kuitenkin epävarmuutta Euroopan poliittisen tilanteen vuoksi. 1. Suhdannekuva ja -ennuste Euroalueen ongelmien vaikutus maailmantalouteen on hiipunut alkuvuoden aikana. Osittain tähän on vaikuttanut EKP:n viime kesänä julkaisema velkakirjojen osto-ohjelma (OMT), mutta muutosta selittää myös Yhdysvaltojen koko ajan vahvistuva talous. Ainoa keskeinen reaalitalouden muuttuja, joka Yhdysvalloissa on edelleen selvästi alle vuoden 2007 huipputason, on työllisyys. Vähittäismyynnit, kotitalouksien reaalitulot sekä teollisuustuotanto ovat joko saavuttaneet vuosien 2006 2007 huipun tai ovat hyvin lähellä sitä. Niin sanottu fiscal cliff vältettiin, mutta sequester eli valtion menojen automaattinen leikkuri astui Yhdysvalloissa voimaan 1.3. Leikkurin vaikutukset alkavat tuntua kuitenkin vasta huhtikuussa, kun valtion työntekijöiden 30 päivän irtisanomisajat alkavat umpeutua. Vaikka leikkurilla tulee olemaan Yhdysvaltojen talouteen negatiivisia vaikutuksia, uskomme talouden hyvän vireen kestävän leikkaukset Yhdysvaltojen keskuspankki FEDin avustuksella. Yhdysvaltojen taloutta uhkaa kuitenkin myös liittovaltion hallinnon osittainen sulkeminen 27.3. Tämä tapahtuu, mikäli kongressi ja presidentti eivät pääse sopuun menoleikkauksista ja republikaanit kieltäytyvät korottamasta liittovaltion velkakattoa. Vaikka Yhdysvaltain poliittiset ongelmat luovat uhkakuvia talouskasvun ylle, ovat kasvun pahimmat riskit silti muualla. Euroalueen vaikutus maailmantalouteen voi nimittäin äkisti kasvaa. Euroalueen pankkisektori on luvattoman huonossa kunnossa. Ernst & Youngin tuoreen tutkimuksen mukaan euroalueen pankeilla on lainoja, joita ei tulla maksamaan takaisin joko kokonaan tai osittain, peräti 916 miljardin euron edestä. Tämä vastaa 7,6 prosenttia kaikista euroalueella myönnetyistä lainoista ja on ennätys lajissaan. Eurooppalaisten pankkien velan suhde osakekantaan eli omistajien pääomaan on edelleen lähes 30, kun yhdysvaltalaisten pankkien vastaava suhde lähestyy kymmentä. Kun huomioidaan euroalueen ennätyksellinen työttömyys sekä kriisimaiden talouksien jatkuva heikentyminen, on melko selvää, että velkakriisissä on käynnissä ainoastaan rauhallisempi, EKP:n luoma välivaihe. EKP:n rauhoitettua valtioiden joukkovelkakirjalainojen markkinat kansalaisten tyytymättömyys on noussut uhkaamaan Euroopan integraatiota. Lähes koko Euroopan laajuiset säästämistoimenpiteet ovat iskeneet kaikista pahiten juuri kriisimaihin, joiden kansalaiset ovat äänestäneet säästöohjelmia vastaan. Viime viikonloppuna sovittu Kyproksen lainapaketti sisälsi myös ehtoja, jotka lisäävät epävakautta. Ehdotus säästöjen 6 9% pakkolunastuksesta oli juuri sellainen pankkisektorin epävarmuutta lisäävä toimi, mikä olisi pitänyt jättää tekemättä. Alkaa olla jo melko käsittämätöntä, kuinka euroalueen päättäjät saavat aikaan kriisin hyvin mitättömästä asiasta, kuten Kyproksen, yhden euroalueen pienimpien talouksien pelastamisesta. EKP:n OMT ohjelma on puolestaan luonut tilanteen, jossa kriisimaiden velkakirjojen riski ei vastaa niiden taloudellista tilannetta. Italian vaalit myös osoittivat, että markkinoiden hinnoittelema riski ei todennäköisesti vastaa läheskään velkakirjojen todellista riskiä. EKP:n OMT -ohjelman ehtona oli, että valtio sitoutuu ERVV:n tai EVM:n tukiohjelmien ehtoihin. Käytännössä nämä ehdot ovat samat kuin nyt esimerkiksi Italiassa käynnissä oleva säästäväisyysohjelma.

Mikäli Italiassa äänestäjät äänestävät säästäväisyysohjelmia vastaan, hallituksen on mahdotonta sitoutua tukiohjelman ehtoihin. Tämä todennäköisesti nostaisi välittömästi Italian joukkovelkakirjojen korkoja huomattavasti. Mitä EKP voisi tällaisessa tilanteessa tehdä? Voisiko se alkaa tukea Italian velkakirjojen markkinoita ilman ehtoja? Käytännössä EKP:n olisi tällaisessa tilanteessa tehtävä valinta velkajärjestelyn ja suoran setelirahoituksen välillä. Suora setelirahoitus rikkoisi suoraan EKP:n sääntöjä ja Saksa todennäköisesti vastustaisi tällaista tointa hyvin voimakkaasti. Yhden maan velkajärjestely johtaisi samanlaisiin vaatimuksiin muiden kriisimaiden taholta, ja Euroopan pankkisektori ei todennäköisesti kestäisi useampien kriisimaiden velkojen uudelleenjärjestelyjä. Tämä voisi myös johtaa euroalueen hajoamiseen. Euroalueen verrattain rauhallinen tilanne onkin hyvin suurella varmuudella vain silmänlumetta. Euroalueen talouskehityksen ennustamista vaikeuttaa se, että käänteet voivat olla ennalta-arvaamattomia, kuten Kyproksen tilanne osoitti. Minkä rintaman Italian mahdolliset uudet vaalit nostaisivat voittajaksi? Miten Saksan vaaleissa käy ensi syyskuussa? Kuinka kauan kriisimaiden euromyönteisest hallitukset kestävät pystyssä, mikäli yhteiskunta alkaa rapistua niiden alta, kuten Kreikassa on käymässä? Suomen talous on käytännössä taantumassa, vaikka Tilastokeskuksen tilastojen valossa taantuman tekninen määritelmä ei ole viimeisten tilastotietojen mukaan täyttynyt. Tosin kyseessä on melko pieni marginaali, 7%, jonka verran Suomen talous kasvoi vuoden 2012 kolmannella kvartaalilla. Käytännössä Suomen talous on siis taantumassa ja euroalueen poliittisesta epävarmuus vaikuttaa myös Suomen talouskehityksen ennustamiseen. Taulukossa 1 esitämme todennäköisimmät BKT:n kasvuennusteet Suomen, Yhdysvaltojen ja euroalueen talouksille. Ennusteemme mukaan Yhdysvaltojen reaalinen BKT kasvaisi tänä vuonna noin kahden prosentin verran. Ensi vuonna kasvu kiihtyisi yli kahteen prosenttiin. Euroalueen kasvu jää ennusteemme mukaan tänä vuonna nollaan. Ensi vuonna euroalueen BKT kasvaisi reilun prosentin vauhtia. Suomen BKT kasvaisi tänä vuonna vain hieman alle puoli prosenttia. Ennusteen mukaan Suomen BKT:n kasvu kiihtyisi ensi vuonna noin kahteen prosenttiin. Taulukko 1. Yhdysvaltojen, euroalueen ja Suomen reaalisen BKT:n kasvun nowcastit sekä todennäköisimmät BKT:n kasvuennusteet (prosenttia). Lähde: OECD, Tilastokeskus ja GnS Economics. Neljännes Yhdysvallat Euroalue Suomi 2012 1,59-0,89-1,39 2013:1 0,37-0,32 7 2013:2 0,33 2-0,35 2013:3 0,51 7 0,45 2013:4 0,49 0,23 0,13 2013 1,7 0,3 2014 2,4 1,4 1,9 2. Skenaario-ennusteet 2.1 Euroalue Alla esitämme ennusteet euroalueen talouskasvulle todennäköisessä, positiivisessa ja negatiivisessa skenaariossa. Todennäköisessä skenaariossa euroalueen talous jatkaa taantumassa, mutta toipuu hieman loppuvuotta kohti. Positiivisessa skenaariossa euroalueen taloutta elvytetään EKP:n setelirahoituksen avulla ja Kreikan, Espanjan ja Portugalin velat uudelleen järjestellään kuluvan vuoden syksyllä. Negatiivisessa skenaariossa useita kriisimaita eroaa eurosta kuluvan vuoden syksyn aikana, mikä aiheuttaa rahoitusmarkkinakriisin Euroopassa. Euroalue ei kuitenkaan hajoaisi kokonaan. Taulukossa 2 on esitetty euroalueen reaalisen BKT kasvuennusteemme seuraaville kahdelle vuodelle. Todennäköisen skenaarion toteutumisen todennäköisyydeksi annamme 70 %, positiivisen 20 % ja negatiivisen 10 %. Koska euroalue vaikuttaa myös Yhdysvaltojen ja Suomen talouksien toipumiseen, skenaariotodennäköisyydet ovat samat myös niiden kohdalla. Euroalueen ajautuminen pankkikriisiin ja osittaiseen hajoamiseen laskisi ennusteemme mukaan euroalueen BKT:ta tänä vuonna hieman yli neljä prosenttia ja ensi vuonna vielä yli kaksi prosenttia. Mikäli euroalueen ongelmiin pystytään kuluvan vuoden aikana löytämään kestäviä ratkaisuja, kiihtyisi euroalueen kasvu ensi vuonna lähes kahteen prosenttiin. 2

Taulukko 2. Euroalueen reaalisen BKT:n kasvuennusteet (%) eri skenaarioissa sekä joulukuun Q-review:n (4/2012) ennusteet (suluissa). Neljännes Optimisti Todennäk. Kriisi 2013:1 nowcast -0,32-0.32-0,32 2013:2 0,20 3-0,71 2013:3 0,23 7-1,58 2013:4 0,32 0,23-1,75 2013 0,4 (1,4) (0,5) -4,4 (-4,4) 2014 2.2 Yhdysvallat 1,9 (2,2) 1,4 (1,9) -2,2 (-0,7) Yhdysvaltojen talous voi kärsiä mahdollisesta liittovaltion osittaisesta sulkemisesta, mutta todellinen uhka sen taloudelle on silti euroalueen ongelmat. Euroopan pankkikriisi koskisi koko maailmantaloutta, koska Euroopan pankkisektori on huomattavan suuri. Euroopan Unionin yhteenlaskettu BKT on hieman isompi kuin Yhdysvaltojen, mutta sen pankkien varat ovat noin 350% BKT:sta. Yhdysvalloissa vastaava luku on noin 80% BKT:sta. Euroopan pankkikriisi laajenesikin helposti maailmanlaajuiseksi. Taulukossa 3 on esitetty Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n kasvuennusteemme seuraaville kahdelle vuodelle. Taulukko 3. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n kasvuennusteet (%) eri skenaarioissa sekä joulukuun Q-review:n ennusteet (suluissa). Neljännes Optimisti Todennäk. Kriisi 2013:1 nowcast 0,37 0,37 0,37 2013:2 0,44 0,33-0,60 2013:3 0,63 0,51-1,38 2013:4 0,57 0,49-1,61 2013 (2,5) 1,7 (2,1) -3,2 (-2,5) 2014 2,8 (3,0) 2,4 (2,9) -0,3 (0,8) Taulukon 3 mukaan pankkikriisi ja euron osittainen hajoaminen suistaisi Yhdysvaltojen taantumaan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Mikäli euroalueella ei tapahdu mitään dramaattista, Yhdysvaltojen talouskasvu kiihtyisi ensi vuonna jo liki kolmeen prosenttiin. 2.3 Suomi Suomen talouden kehitys on tiivisti sidottu euroalueen kehitykseen ja siksi euroalueen ongelmat vaikuttavat siihen huomattavan voimakkaasti. Taulukossa 4 on esitetty Suomen reaalisen BKT:n kahden seuraavan vuoden kasvuvauhdin ennusteemme. Taulukko 4. Suomen reaalisen BKT:n kasvuennusteet (%) eri skenaarioissa sekä joulukuun Q-review:n ennusteet (suluissa). Neljännes Optimisti Todennäk. Kriisi 2013:1 nowcast 7 7 7 2013:2-0,26-0,34-1,52 2013:3 0,74 0,45-2,50 2013:4 0,29 0,13-3,55 2013 0,8 (1,0) 0,3 (-0,5) -7,5 (-8,6) 2014 2,9 (2,6) 1,9 () -5,1 (2,5) Euroopan pankkikriisi johtaisi ennusteen mukaan Suomen BKT:n lähes kahdeksan prosentin laskuun tänä vuonna ja vielä yli viiden prosentin laskuun ensi vuonna. Optimistisessa skenaariossa Suomen talous kasvaisi tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna lähes kolme prosenttia. 3. Johtopäätökset Euroalue kulkee kriisistä toiseen. Euroalueen ongelmat naamioitiin EKP:n toimesta viime kesänä, mutta ongelmat eivät luonnolliseti poistuneet mihinkään. Kyproksen tilanne on myös osoittanut, että Euroopan johtajat saavat hyvin nopeasti pahennettua helpoltakin näyttävän tilanteen. Yhdysvalloissa poliittinen tilanne on ajautunut pahaan takalukkoon. Ratkaisun muodosta ja ajankohdasta ei voida olla täysin varmoja. Kuluvan vuoden talouskehityksen ennustamiseen liittyykin tällä hetkellä huomattavan paljon epävarmuutta. Ilman poliittisia ongelmia, maailmantalouden kasvuedellytykset näyttävät kohtuullisilta. Sopii siis vain toivoa, että orastavan talouskasvun herkkyys ymmärretään Atlantin kummallakin puolella. 3

BKT:n kasvun ennusteet kuvioina. Alla on esitetty euroalueen, Yhdysvaltojen ja Suomen BKT:n kasvun historia sekä todennäköisimmän skenaarion perusteella rakennettu ennuste seuraavan vuoden BKT:n kasvusta. Kuviossa harmaalla on kuvattu kunkin talouden taantumajaksot. Suomen taantumajaksot perustuvat BKT:n kasvuun sekä Makrosuhdanne-blogin (ks. http://blogs.helsinki.fi/makrosuhdanne/) suhdanneindikaattorin antamiin taantumajaksoihin. USA, BKT:n kasvu 2,5 1,5 1,0 0,5-0,5 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-1,0-1,5 - -2,5-3,0 Euroalue, BKT:n kasvu 1,5 1,0 0,5-0,5 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-1,0-1,5 - -2,5-3,0-3,5 4

Suomi, BKT:n kasvu 4,0 3,0 1,0-1,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 - -3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0 Menetelmäkuvaukset Q-review - raportissa raportoidut ennusteet perustuvat tilastolliseen mallinnukseen, jonka yhteydessä hyödynnetään uusinta akateemista tietoa niin käytettävien menetelmien kuin suhdannevaihteluiden ennustamiseen liittyvien tutkimustulosten osalta. Nowcastit ovat ennustehetkellä muodostettuja arvioita kuluvan neljänneksen BKT:n kasvusta. Raportin kirjoittamishetkellä kyseisen neljänneksen talouskasvu, BKT:lla mitattuna, on vielä tuntematon. Tästä johtuen myös tälle ajankohdalle on tulevaisuuteen suuntautuvien ennusteiden (forecast) lisäksi muodostettava ennuste (nowcast). Nowcastit muodostuvat tilastollisen malliin perustuen, jossa hyödynnetään ennustehetkellä tiedossa olevaa informaatiota talouden tilasta kyseisen neljänneksen aikana. Varsinaiset BKT-ennusteet perustuvat dynaamiseen tilastolliseen ennustemalliin, jonka yhteydessä eri neljänneksille muodostetut ennusteet riippuvat aina edellisen neljänneksen toteutuneesta BKT-kasvusta tai sen ennusteesta. Lopputuloksena saadaan ennusteet kaikille kolmelle talousalueelle (Suomi, euroalue ja Yhdysvallat) siten, että ennusteita muodostettaessa eri talousalueet ja niille tehtävät ennusteet voivat riippua toisistaan. Eri ennusteskenaariot perustuvat GnS economicsin rakentamiin malleihin sekä GnS economicsin asiantuntijanäkemykseen tulevasta suhdannekehityksestä. Tarkemmin suhdanne-ennusteiden muodostamisesta ja siihen liittyvistä seikoista on kerrottu GnS economicsin kotisivuilla osoitteessa www.gnseconomics.com.. Seuraava Q-review julkaistaan kesäkuussa 2013.. Tämä GnS economicsin raportti ei sisällä kehotusta ostaa mitään hyödykkeitä, arvopapereita tai investointeja. Raportissa esitettyä informaatiota voidaan pitää luotettavana, mutta sen tarkkuutta ei voida taata. Raportissa esitetyt ennusteet eivät välttämättä korreloi myöhemmän maailmantilanteen kanssa. Henkilöt, jotka käyttävät tämän raportin tietoja, tekevät sen omalla riskillään eikä GnS economicsia voida pitää vastuullisena mistään raportin perusteella tehdystä toimesta tai tekemättä jättämisestä. GnS economicsin raportit edustavat yrityksen sisällä tehtyä analyysiä eivätkä siten välttämättä kenenkään yksittäisen henkilön näkemystä saati heidän taustaorganisaatioiden mahdollisia näkemyksiä. 5

Lisätiedot: Tuomas Malinen, VTT Toimitusjohtaja puh: +358 40 196 3909 email: tuomas.malinen@gnseconomics.com http://www.gnseconomics.com 6