KAAVOITUSKATSAUS 2018

15.11.2017, päivitetty 21.11.2017 KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan käynnissä olevista ja käynnistyvistä kaavahankkeista Joensuussa. Jokaiseen kotiin jaettavassa Joensuun Uutiset lehdessä julkaistaan uutinen kaavoituskatsauksesta joulukuun numerossa. Katsaus julkaistaan kokonaisuudessaan verkossa pdf muodossa. Katsaus on saatavissa osoitteista www.joensuu.fi/kaavoituskatsaus ja www.joensuunuutiset.fi. Paperisen kaavoituskatsauksen saa halutessaan tulosteena Muuntamontien ja Carelicumin palvelupisteistä Joensuussa ja kaupungin palvelupisteistä Enossa, Hammaslahdessa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa. TIEDOTTAMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa ja kuuluttamalla. Kuulutuskäytäntö on muuttunut. Kuulutukset julkaistaan keskiviikkoisin Karjalan Heilissä ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi. Käytäntönä on myös lähettää kaavahankkeen käynnistyessä tiedotteet alueen asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä. Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan aloitusvaiheessa osallistumis ja arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, arvioitavat vaikutukset ja tiedottamisen ja vuorovaikutuksen tavat. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta. Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Kaavan aloitus ja luonnosvaiheissa pidetään kaava asiakirjat julkisesti nähtävillä ja arvioitavina. Näissä vaiheissa järjestetään myös avoimia yleisötilaisuuksia osallisille. On toivottavaa, että ne, joita kaava hanke koskee, ovat yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Tavoitteena on ratkaista ristiriidat kaavaprosessin aikana. Päätettäväksi menossa olevia kaava asiakirjoja kutsutaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkirakennelautakunta. Ehdotus pidetään maankäyttö ja rakennuslain edellyttämällä tavalla nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaavan hyväksymisestä päättää

2 kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä Suomen hallinto oikeuteen. Kaava asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä Muuntamontien palvelupisteessä Muuntamontie 5:ssä kaupungintalolla Rantakatu 20:ssä ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Lisäksi kaava asiakirjat ovat tarvittaessa nähtävillä kaupungin alueellisissa palvelupisteissä Enossa (Kunnantie 2), Kiihtelysvaarassa (Aprakkatie 2), Hammaslahdessa (Lastaustie 2) ja Tuupovaarassa (Virastotie 10). Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)joensuu.fi tai perinteisenä postina osoitteeseen Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan. On suositeltavaa laatia mielipide kirjallisena. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on aina tehtävä kirjallisena. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä ei oteta huomioon mielipiteinä tai muistutuksina. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Nykyinen Pohjois Karjalan maakuntakaava on laadittu useassa eri vaiheessa. Maakuntaliitto on käynnistänyt koko maakuntakaavan tarkistuksen nimellä Pohjois Karjalan maakuntakaava 2040. Lisätietoja: Internet: www.pohjois karjala.fi/maakuntakaava Pohjois Karjalan maakuntaliitto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu, puhelin 013 337 4700, sähköposti kirjaamo(at)pohjois karjala.fi YLEISKAAVOITUS Yleiskaavalla suunnitellaan koko kaupungin maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Koko Joensuun alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Yleiskaavaan voi tutustua Internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/yleiskaava.

3 Osayleiskaavoitus Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Laadittavana, hallinnollisessa käsittelyssä tai käynnistymässä on tällä hetkellä neljä osayleiskaavaa, joista on alla tarkempaa tietoa. Edellisen kaavoituskatsauksen jälkeen on Iiksenvaara Ketunpesät Papinkangas alueen osayleiskaava saanut lainvoiman, kun sitä koskenut valitus on hylätty korkeimmassa hallinto oikeudessa. YK 1. Rantakylä Utra osayleiskaava YK 2. Kiihtelysvaaran rantaosayleiskaava Rantakylä Utra osayleiskaavan avulla ohjataan alueella tehtäviä asema kaavamuutoksia ja liikenneratkaisuja. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Tavoitteina on asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja liiketoiminnan täydennysrakentaminen, kaupunkikuvan uudistaminen, puukerrostalorakentaminen, jokivarren hyödyntäminen, esteettömyyden, ympäristön turvallisuuden, energiatehokkuuden ja liikenneolosuhteiden parantaminen. Kaavan taustaksi on tehty laaja selvitys Rantakylä Utra alueen energiatehokkuuden parantamiseksi (Älykäs Rantakylä Utra hanke). Kaavatyö on käynnistetty keväällä 2016. Sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi vuonna 2018. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) Kiihtelysvaaran rantaosayleiskaavalla ratkaistaan rantarakentamismahdollisuudet Palojärven, Keskijärven, Löytöjärven, Ylisen, Hiiretynjärven, Kannellammen, Saarilammen, Vehkalammen ja muiden kaava alueella sijaitsevien vesistöjen rannoilla emätilatarkastelun, luonto ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) YK 3. Eno Tuupovaara rantaosayleiskaava Eno Tuupovaaran rantaosayleiskaavalla ratkaistaan rantarakentamismahdollisuudet Ylimmäisen, Saarijärven, Haapojärven, Laakkeenjärven, Kontiojärven, Herasen, Sonkajanrannanjärven, Revon Sonkajan, Aittojärven, Kuusjärven, Poikelluksen ja muiden kaava alueella sijaitsevien vesistöjen rannoilla emätilatarkastelun, luonto ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) YK 4. Niva Ohvana osayleiskaava Niva Ohvana osayleiskaavalla ratkaistaan Nivan alueella Pyhäselän rannalla ja Ohvanassa Pieni Onkamon rannalla ja muilla alueen pienvesillä rantarakentamismahdollisuudet emätilatarkastelun, luonto ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. Nivan kyläalueella tutkitaan

4 myös ympärivuotisten rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuuksia. Lisäksi kaavalla ratkaistaan myös muu kaava alueelle soveltuva maankäyttö. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) ASEMAKAAVOITUS Edellisen kaavoituskatsauksen (päivätty 16.11.2016) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 14 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaava alueiden yhteenlaskettu pinta ala on noin 397 hehtaaria, josta noin 230 hehtaaria on uutta asemakaavaa. Asemakaavan laatimisen keskimääräinen kesto on ollut noin 15 kuukautta (ensimmäisestä kuulutuksesta hyväksymispäätökseen). Hyväksytyistä asemakaavoista valtaosa on koskenut täydennysrakentamista jo asemakaavoitetuille alueille kantakaupungissa. Merkittävimpiä ovat olleet Asemanseudun alueen kaksi asemakaavamuutosta ja Tulliportin kampuksen asemakaavamuutos. Opiskelija asuntojen rakentamisen mahdollistavissa kaavamuutoksissa on rakentamismahdollisuus noin 450 500 opiskelijan asunnoille. Tarve uusiin opiskelija asuntoihin liittyy Itä Suomen yliopiston Savonlinnan toimintojen siirtämiseen Joensuuhun vuonna 2018. Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaavat on uudistettu. Ratapihan alueen asemakaavaa on muutettu niin, että pitkään suunniteltu ratapihan parantamishanke on mahdollinen. Heinävaaran ja Tulliportinkadun asemakaavoista on valitettu Itä Suomen hallinto oikeuteen ja näiden valitusten käsittely on kesken. Haapajoki Kivikontie asemakaavan hyväksymistä koskenut valitus on hylätty Itä Suomen hallinto oikeudessa ja kaava on saanut lainvoiman. Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen ranta asemakaavaa koskenut valitus on hylätty korkeimmassa hallinto oikeudessa ja kaava on saanut lainvoiman. TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi kantakaupunkia ja Reijolaa koskevaa täydennysrakentamisohjelman keväällä 2017. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä ja palvelut lyhyemmän matkan päässä. Täydennysrakentamisohjelma on kaupungin omaa toimintaa ohjaava suunnitelma. Sitä käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena ja ohjelmana asemakaavojen laatimiselle ja muille toimille, joilla edistetään kaupunkirakenteen tiivistämistä. Lisätietoa asiasta on osoitteessa www.joensuu.fi/taydennysrakentamisohjelma.

5 TONTTIEN RIITTÄVYYS Asuntorakentaminen on ollut Joensuussa viime vuodet erittäin vilkasta. Erityisesti kerrostaloasuntoja on rakennettu paljon. Pien ja rivitaloasuntojen rakentaminen on ollut määrältään vakaata. Kaupunki on pystynyt kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Asemakaavoitettujen asuintonttien (pientalot, rivitalot, kerrostalot) varanto on hyvä. Tonteista valtaosa sijoittuu kantakaupunki Reijola Niittylahti alueelle, jolle myös kysyntä kohdistuu. Vuonna 2018 on tarkoitus luovuttaa rakentajille noin 100 pientalotonttia. Pientalotonttitarjonta vastaa tulevana vuonna hyvin kysyntää. Rivitalotontteja on kaavoitettu erityisesti uusille pientaloalueille. Tarjonta on riittävää. Asemakaavoihin jätetään joustoa kysynnän muutoksille rivitalo ja pientalorakentamisen välillä. Maaseututaajamien tonttivaranto on hyvä. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen kaupungissa. Myös Reijolan alueella on kysyntää kerrostalotonteista ja tähän on varauduttu kaavoissa. Keskustan osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet ovat auttaneet keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä. Uusien opiskelija asuntojen rakentamiseen on varattu tontteja olemassa olevasta varannosta ja muodostettu uusia kaavamuutosten kautta. Itä Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun on voitu varautua varsin hyvin, vaikkakaan kaikki suunnitellut uudet opiskelija asunnot eivät valmistu syksyyn 2018 mennessä. Laajojen uudispientaloalueiden kaavoja ei ole vähään aikaan tarpeen laatia. Asemakaavamuutoksia kerrostalorakentamiseen laaditaan Penttilänrantaan ja pienialaisempina keskustaan, Niinivaaraan ja Rantakylään. Työpaikkatonttien merkittävin reservi on Papinkankaan alue, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 2017. Kysytyimmällä kantakaupungin on tarjolla työpaikkatontteja lisäksi Pilkossa, Marjalassa, Reijolassa ja Raatekankaan länsiosassa. Tonttivaranto on hyvä ja riittää 5 10 vuoden tarpeisiin. MAANKÄYTTÖKORVAUS Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta merkittävästi.

6 TULEVAN VUODEN ASEMAKAAVOITUSHANKKEET Tulevan vuoden merkittävimmät asemakaavahankkeet ovat Penttilänrannan seuraavan vaiheen kaavamuutos (Penttilänranta III) ja Yliopistokadun kampuksen kaavamuutos. Jääkärinpuisto Kirkkopuisto alueella laaditaan asemakaavamuutosta yhtä aikaa alueen puistojen ja liikennejärjestelyjen uudistamiseen tähtäävän yleissuunnitelman kanssa. Viereisellä Hasanniemen ja Koivuniemenpuiston alueella suunnitellaan mm. pienimuotoista lisärakentamista, Jokiaseman alueen rakentamisperiaatteita, yleisten alueiden käyttöä ja ratkaistaan rakennussuojelukysymyksiä. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on käynnissä mm. Käpykankaan Raatekankaan työpaikka alueilla, Enon kirkonkylässä, Uimaharju Ukkola alueella ja Heinävaarassa. Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kirkonkylien asemakaavojen uudistaminen käynnistetään. Seuraavassa luettelossa ovat tällä hetkellä käynnissä olevat ja tulevana vuonna käynnistettäviksi suunnitellut kaavahankkeet kaupunginosittain. Kohteiden numerointi viittaa liitekarttaan. Kunkin kohteen tekstin lopussa on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi. Myös muita kaavahankkeita, jotka eivät vielä ole tiedossa, käynnistyy tulevan vuoden aikana. Näistä hankkeista ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella Karjalan Heilissä ja Internetissä www.joensuu.fi. Ruutukaava alue (I IV kaupunginosat) 1. Jääkärinpuisto Kirkkopuisto. Asemakaavamuutos perustuu keskustan osayleiskaavaan. Rantakatu Papinkatu ajoyhteys on tarkoitus katkaista, Jääkärinpuistoa laajentaa rantaan ja mahdollistaa Gävlenlinnan päiväkodin laajentaminen. Kirkon, Kirkkopuiston ja Koivuniemen kentän ympäristön asemakaava ajantasaistetaan. Samalla laaditaan yleissuunnitelma puisto ja katualueiden muutoksista. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 2. Vesikioskin ympäristö. Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry on hakenut asemakaavan muutosta Vesikioskin osoittamiseksi pysyväksi rakennukseksi Keskuskujalla. Vesikioski on saanut tilapäisen rakennusluvan viideksi vuodeksi. Kaavatyön yhteydessä selvitetään Keskusaukion ja Keskuspuiston muu mahdollinen käyttö. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 3. Louhelankatu 15. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kolmikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 4. Torikatu 34. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kahden kuusikerroksisen asuinkerrostalon ja autohallin rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen)

5. Koulukatu Rauhankatu liittymä. Katujen liittymä on tarkoitus muuttaa kiertoliittymäksi. Ratkaisu parantaa liikenteen toimivuutta myös Vanamokadun risteyksessä. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 6. Keskustan rakennussuojelukaava. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella ne rakennukset, joiden suojelusta on päätetty riidattomasti keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutos käsittää 26 eri kiinteistöä, joilla on osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 7. Torikatu 26 (Jokelan tontti). Jokelan tontin rakennussuojelukysymys ja uudisrakentamismahdollisuus ovat ratkaisematta. Asemakaavan valmistelu käynnistetään aiempien päätösten pohjalta. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 8. Suvantokatu 21. PKO on hakenut asemakaavan muutosta korttelin 43 tonteille 9 ja 10 vähittäiskauppaa ja asuinkerrostaloja varten. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko korttelin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Hakija on pyytänyt hankkeen lykkäämistä toistaiseksi. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 9. Hasanniemi ja Koivuniemenpuisto. Kaavassa ratkaistaan asuntojen lisärakentaminen alueelle, rakennussuojelu ja eri toimintojen tilantarpeiden yhteensovittaminen keskustan osayleiskaavan pohjalta. Kaavatyö on aloitettu syksyllä 2016 ja se on tarkoitus saada päätöksentekoon vuonna 2018. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 7 Niinivaara (5) 10. Rinnekadun alue. Maanomistajat ovat tehneet aloitteen neljän pientalotontin muuttamiseksi kerrostalorakentamiseen. Myös viereisten alueiden kaavamuutostarpeet selvitetään (mm. Helluntaiseurakunnan pysäköinti ja laajentamistarpeet). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 11. Kukkolankatu 6 ja 8. Rakennus Hassinen Oy on hakenut asemakaavan muutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi, tavoitteena 6 7 kerroksisen kerrostalon rakentaminen. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 12. Suistamonkadun asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos koskee rakennusoikeuden lisäämistä kerrostalotontilla Suistamonkadulla. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 13. Varaslammen pientaloalue. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan pientaloalueen täydennysrakentaminen muuttamatta sen luonnetta olennaisesti. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen)

8 Otsola (6) Kanervala (7) Käpykangas (8) 14. Tulliportinkadun kampus. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan toukokuussa 2017. Kaavasta on valitettu Itä Suomen hallinto oikeuteen. Kaupunginhallitus on määrännyt kaavan voimaan niiltä osin, mihin valitukset eivät kohdistu. Kaavan keskeinen sisältö on mahdollistaa asuntorakentamista nykyisin opetuskäytössä olevissa kortteleissa. Liikennejärjestelyjä on suunniteltu samassa yhteydessä laajalla alueella. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 15. Vanamokatu 1 5. Kaavaa muutetaan asuntorakentamista varten sosiaalitoimelta vapautuneella kiinteistöllä ja rakentamattomalla tontilla. Myös viereisten alueiden kaavamuutostarpeet selvitetään. (yhteyshenkilö Juha Pekka Vartiainen) 16. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan asemakaavauudistus. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö ja rakennuslakia (71 a, vähittäiskaupan suuryksikkö). Samalla ajantasaistetaan asemakaavaa muutenkin. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 17. Siilaisen eritasoliittymä. Siilaisen eritasoliittymän liikennejärjestelyjen parantaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Samalla selvitetään, voidaanko Pilkontien liikerakennusten korttelialuetta laajentaa länteen. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Siihtala (9) 18. Teollisuuskadun asemakaavan muutos. Siihtalan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö ja rakennuslakia (71 a, vähittäiskaupan suuryksikkö). Samalla tutkitaan Teollisuuskadun kiinteistöjen rakennusoikeuden lisääminen ja kiinteistöjen sekä hautausmaan pysäköinti. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 19. Utrantie 2 (entinen luotsiasema). Entisen luotsiaseman asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että rakennukset voivat säilyä ja asuinkäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen muodostettava tontti on tarkoitus myydä. Kaavalla huomioidaan myös Utrantien varren pyöräväylän kehittämisen vaatimat alueet (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan asemakaavauudistus. Ks. Käpykangas (8). Mutala (10) 20. Nurmeksentienpuisto. Tutkitaan Salpakankaankadun ja Nurmeksentien kulmassa olevan alueen soveltumista lähikaupan paikaksi. Lisäksi mahdollistetaan Salpakankaankadun ja rautatien eritasojärjestelyn toteuttaminen ja siihen liittyvä erikoiskuljetusreitin rakentaminen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan alueen muu mahdollinen käyttö säilyttäen palstaviljely alue. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen)

9 Sirkkala (13) Karsikko (14) 21. Pekkalan kortteli 1314. Pekkalan kartanon vieressä oleva yleisten rakennusten korttelialue (Y) käyttötarkoitusta muutetaan työpaikkarakentamiseen. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 22. Karsikon koulu. Asemakaavan muutoksella tutkitaan alakoulun, päiväkodin ja mahdollisesti yhtenäiskoulun sijoittaminen samaan kortteliin. Ratkaisu edellyttää nykyisen asemakaavan suojeleman kivisen koulurakennuksen purkamista. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 23. Pajakadun päiväkoti. Asemakaavan muutoksella liitetään päiväkodin tonttiin kävelyn ja pyöräilyn väylää ja Pajakadun aluetta saattoliikenteen järjestämiseksi ja leikkipihan laajentamiseksi. Samalla tutkitaan, voidaanko viereinen entisen Siwan tontti muuttaa kerrostalotontiksi. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Hukanhauta (15) Penttilä (16) Linnunlahti (17) 24. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Laaksoon aiemmin esitetystä täydennysrakentamisesta luovutaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 25. Penttilänranta III. Kaupunki jatkaa Penttilänrannan asemakaavoittamista Pajamäen ja satamaradan välissä. Tavoitteena on luovuttaa kerrostalotontteja rakentamiseen vuonna 2018. Mukana on myös Penttilän hovin ympäristö. Samalla selvitetään jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 26. Yliopistokadun kampus. Kaavamuutoksen hakijana ovat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti Kiinteistöt. Kaavamuutoksella on tarkoitus monipuolistaa alueen toimintoja, mm. mahdollistamalla asuinrakentaminen ja yritystoiminnan ja palvelujen sijoittuminen alueelle. Alueen liikennejärjestelyjä suunnitellaan samassa yhteydessä. Kaavamuutos käynnistetään talvella 2017 2018. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) Hasanniemi ja Koivuniemenpuisto. Ks. Ruutukaava alue (I IV kaupunginosat) Tulliportinkadun kampus. Ks. Otsola (6) Noljakka (18) 27. Lehtipojantie. Korttelin 18179 käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa pääosin asumiseen. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)

28. Leilitie 4. Entisen Siilin päiväkodin tontin asemakaavaa muutetaan niin, että tontille voidaan rakentaa rivi tai pienkerrostaloja. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 29. Noljakan ostoskeskus. Noljakantien ja Noljakankaaren kulmauksessa olevan ostoskeskuksen alueelle tavoitellaan rakennettavaksi olemassa olevien liiketilojen lisäksi asuinkerrostalo. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 30. Noljakantien kiertoliittymä. Noljakantien, Marjalantien ja Kosti Aaltosen tien risteyksen katualueen laajennus kiertoliittymää varten. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 10 Raatekangas (21) 31. Telitien asemakaavan muutos. Työpaikkarakentamiseen tarkoitettua korttelia 2128 on tarkoitus laajentaa viereiselle viheralueelle. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan asemakaavauudistus. Ks. Käpykangas (8). Marjala (22) 32. Marjalan bunkkerimuseo. Sotilaspoikien perinnekilta on tehnyt aloitteen bunkkerialueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa kahvilarakennus. Hakija on pyytänyt hankkeen lykkäämistä toistaiseksi. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 33. Marjalantie. Muutetaan asemakaavoittamaton Marjalantien osa maantiestä kaduksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) Iiksenvaara (23) Karhunmäki (24) 34. Biotien asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on, että alueesta kehittyy vetovoimainen työpaikka alue, jossa on mahdollista hyödyntää Fortum Power and Heat Oy:n lämmön, höyryn ja energian tuotantoa. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti biovoimalaitokseen ja raideyhteyteen tukeutuvan teollisuuden tarpeisiin. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 35. Kotilahti. Kaavalla ratkaistaan Kotilahden sairaalan ja sen ympäristön maankäyttö Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. Sairaalatoiminta on lakkaamassa vuoden 2018 alusta, jolloin kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön. (yhteyshenkilö Juha Pekka Vartiainen)

11 Heinävaara (27) Kiihtelysvaara (28) Tuupovaara (29) 36. Heinävaaran asemakaava. Kaupunginvaltuuston hyväksyi kaavan elokuussa 2017. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Itä Suomen hallinto oikeuteen. Kaava on tarkoitus määrät voimaan niiltä osiltaan, mihin valitus ei kohdistu. Asemakaavaa on muutettu vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä. Korttelien ja muiden alueiden rajat on merkitty vastaamaan toteutunutta maankäyttöä ja nähtävissä olevia tarpeita. Asemakaavan pienet laajennukset sijaitsevat kylän eteläosassa. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 37. Kiihtelysvaaran asemakaava. Kiihtelysvaaran kirkonkylän asemakaava on vanhentunut, osin toteutumaton ja monelta kohdin muutenkin korjaamisen tarpeessa. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 38. Riihivaaran tilan ranta asemakaava. Yksityinen maanomistaja laadituttaa omistamansa tilan 167 425 40 10 alueelle ranta asemakaavan. Kaavaalueeseen kuuluu osia Herajärven, Pitkäjärven ja Paatikan rannoista. Kaavaalue sijaitsee noin 9 kilometriä itään Koveron kylästä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 39. Tuupovaaran asemakaava. Tuupovaaran kirkonkylän asemakaava on vanhentunut, toteutumaton ja monelta kohdin muutenkin korjaamisen tarpeessa. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Hammaslahti (30) 40. Hammaslahden asemakaavan muutos. Hammaslahden asemakaavassa tutkitaan muutostarpeet vanhan kunnanviraston korttelissa, Santran tontin, Nuohoojantien ja Sepäntien ja Hovintien alueilla. Samalla tutkitaan Kuparintien rivitalotontin ja nykyisen päiväkotitontin muutostarpeet ja selvitetään, voidaanko nimetä puistoalue Teuvo Koljosen puistoksi kuntalaisaloitteen pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 41. Haapajärven Heikkilän ranta asemakaava. Yksityinen maanomistaja laatii ranta asemakaavaa Suhmurassa Heikkilän maatilamatkailualueelle (kiinteistön 167 409 7 78 ranta alue). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Eno (40) 42. Enon kirkonkylän asemakaava. Enon kirkonkylän asemakaava on vanhentunut, osin toteutumaton ja monelta kohdin korjaamisen tarpeessa. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)

43. Palojärven, Pirttilammen ja Ala Koitajoen ranta asemakaava. Kaava laaditaan Tornator Oy:n omistaman tilan 167 437 3 12 ja Vattenfall Oy:n omistaman tilan 167 437 1 60 alueelle. Kaavaan kuuluu osia Palojärven rannoista, Pirttilammen rannat. Kaava alue sijaitsee noin 15 kilometriä itään Enosta. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 44. Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta asemakaava. Kaava laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamille tiloille 167 435 245 1, 167 436 8 107 ja 167 436 12 21 kahdella eri alueella. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä Ihannon ja Saarilammen rannoista. Eteläisempi alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alueet sijaitsevat noin 13 kilometriä Uimaharjusta pohjoiseen ja noin 4 kilometriä Enosta kaakkoon. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 12 Uimaharju (41) ja Ukkola (42) 45. Uimaharjun ja Ukkolan asemakaavojen uudistaminen. Uimaharjun ja Ukkolan kirkonkylän asemakaavat ovat vanhentuneet, osin toteutumattomat ja monelta kohdin korjaamisen tarpeessa. Asemakaavat muutetaan vastaamaan paremmin nykyistä maankäyttöä ja nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)

13 Yhteystiedot JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus Muuntamontie 5, 80100 Joensuu www.joensuu.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)joensuu.fi Kaavoituspäällikkö Juha Pekka Vartiainen, puh. 050 538 0708 sähköposti: juha pekka.vartiainen(at)jns.fi Suunnittelijat: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen 050 448 1365 sähköposti: antti.rissanen(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen 050 315 6623 sähköposti: simo.vaskonen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti, puh. 050 553 0353 sähköposti: jukka.haltilahti(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen, puh. 050 315 6521 sähköposti: vesa.huohvanainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen, puh. 050 349 4920 sähköposti: kimmo.kymalainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen, puh. 050 435 3541 sähköposti: sanna.seppanen (at)jns.fi Suunnitteluavustajat: Kaija Kinnunen, puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.kinnunen(at)jns.fi Liisa Lampilahti, puh. 050 409 2124 sähköposti: liisa.lampilahti(at)jns.fi Niklas Santala, puh. 050 575 0387 sähköposti: niklas.santala(at)jns.fi Heini Sorsa, puh. 050 409 2128 sähköposti: heini.sorsa(at)jns.fi

33 16 31 20 30 32 16 29 27 YK1 16 16 16 17 28 15 16 18 5 19 14 23 21 4 26 2 7 22 22 8 13 6 11 3 10 1 9 TYÖOHJELMA 2018 34 12 25 24 YK1 26 YLEISKAAVATYÖT ASEMAKAAVATYÖT 35 6. Keskustan rakennus suojelukaavan kohteet JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 15.11.2017, päivitetty 21.11.2017. 26

41 40 YK4

YK3 YK2 38 36 39 YK4 39 37

44 45 43 26 42 44