Kysely kehitysvammaisten työntekijöiden työvalmentajille Syksy 2016 Kooste vastauksista
Työelämän tuoreet tuulet projektissa (RAY 2016-2018) kartoitetaan ja selvitetään mitkä seikat vaikuttavat kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen palkkatyösuhteisiin. Selvitysten pohjalta kehitetään materiaalia rekrytointiprosessin tukemiseksi ja helpottamiseksi Projekti on kysynyt yrittäjien ja työnantajien näkökulmia asiaan internetkyselyllä keväällä 2016, ja henkilökohtaisilla haastatteluilla kesän ja syksyn 2016 aikana. Vastauksia on saatu yhteensä noin seitsemältäkymmeneltä yrittäjältä. Tarkempia tietoja pyynnöstä eveliina.ikonen@aula-tyokoti.fi Kyselyn ja haastatteluiden tuloksista on julkaistu raportit. Koska työvalmentajien merkitys työllistymisprosessien onnistumisessa on korostunut työnantajien vastausten myötä, päätettiin projektissa kerätä myös työvalmentajien näkemyksiä mm. kehitysvammaisten työllisyystilanteesta, ja siitä millaisilla asioilla kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä voisi helpottaa.
Taustatiedot Kyselyyn vastasi 19 työ- tai työhönvalmentajaa seitsemältätoista eri paikkakunnalta. Vastaajien pohjakoulutuksista yleisin oli sosionomi (amk tai yamk). Vastaajista 3 oli suorittanut, ja 1 suorittamassa, Työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa. Vastaajilla oli työkokemusta työvalmennuksen alalla 1-22 vuotta. Kehitysvammaisia asiakkaita vastaajilla oli 1-300 (yhteensä 663 henkilöä).
Millaisissa työsuhteissa kehitysvammaiset asiakkaasi työskentelevät? Vastattuja 18, joista kahdeksan vastaajan asiakkaista osa oli palkkatyösuhteessa (yhteensä 48 henkilöä).
Tarjotaanko alueellanne aktiivisesti työkeskuksissa (tai vastaavissa) työskenteleville henkilöille mahdollisuutta työllistyä tuetusti avoimille työmarkkinoille? Kyllä 11 vastaajaa Ei 2 vastaajaa Osa vastaajista totesi, että paikkakunnalla ei ole riittävästi resursseja tuettuun työllistämiseen joten mahdollisuutta ei voida kovin aktiivisesti tarjota. Myös palkkatyöpaikkojen vähäisyys ja vahva avotyön perinne mainittiin.
Mikäli asiakkaasi työskentelee osa-aikaisesti, syynä on (voit valita useamman vaihtoehdon): Vastattuja 17. Kaikki vastaajat nostivat yhtenä syynä osa-aikaisuuteen asiakkaan oman jaksamisen, ja palkan ja eläkkeen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset noin 65% vastaajista. Vähän yli 40% totesi syyksi sen ettei työnantajalla ole tarvetta suuremalle työtuntimäärälle. Asiakkaiden työtuntimäärät vaihtelivat 1-30:nen viikkotunnin välillä. Keskimäärin palkkatyötä tehtiin n. 20 tuntia viikossa.
Mikäli asiakkaasi työskentelee avotyösuhteessa tai vastaavassa, onko tiedossasi miksi työnantaja ei halua palkata työntekijää palkkatyösuhteeseen? Useampi vastaaja mainitsi, että palkkatyösuhdetta ei harkita, mikäli työ ei ole aidosti tuottavaa, eikä työntekijällä ole osaamista useampiin työpaikan työtehtäviin: Asiakas ei pärjää ilman työvalmentajaa, asiakas ei pysty työskentelemään kokonaisvaltaisesti, joten valitaan mieluummin työntekijä, joka voi tehdä kaikkea. Työntekijän tulisi omata tiettyä osaamista, että palkkaus tulisi kyseeseen, esim. kaupan hyllyttämisen alalla lisäksi kassatyö tulisi osata Kokevat että kyvyt eivät vastaa vaadittavia taitoja palkkasuhteeseen. Taloudelliset syyt: Asiakkaat pystyvät tekemään töitä alle 10h/vko avotyötoimintapalkalla, jolloin työnantaja ei saa palkkatukea hänen palkkaamisekseen. Työnantajalla ei myöskään ole aina rahaa tai tarvetta uuden työntekijän palkkaamiseksi. Tuottavuus, vähäiset työtehtävät, Tiukka rahatilanne.
Jatkuu Mikäli asiakkaasi työskentelee avotyösuhteessa tai vastaavassa, onko tiedossasi miksi työnantaja ei halua palkata työntekijää palkkatyösuhteeseen? Pelko siitä että kehitysvammaisella henkilöllä voisi olla enemmän sairauspoissaoloja/suurempi riski sairastua: Kokemusta on että työnantaja kertoo olevan riski palkata jos sairastuu He voisivat ottaa mieluummin vuokrafirmasta kehitysvammaisen työntekijän Tiedon puute Ei välttämättä tietoa muista mahdollisuuksista tai sitten se avotyö on helpompi ja halvempi vaihtoehto.
Mikäli asiakkaasi työskentelevät muualla kuin työkeskuksessa tai vastaavassa, Vastattuja: 17. Vastauksista miten käy hyvin työpaikat ilmi työvalmentajan ovat ja työnhakijan löytyneet? aktiivisuuden tärkeys: Vain yksi vastaaja kertoi työsuhteen alkaneen työnantajan aloitteesta.
Jotenkin muuten, miten? Opiskeluaikana opiskelija näyttänyt työssäoppimispaikassa osaamisensa ja työllistynyt ensin esim. kesätöihin ko. yritykseen. Tavallisesti prosessi menee siten että valmentajan tuella asiakas lähestyy työnantajaa, lähettää hakemuksen. Aika moni palkkatyösuhde on saatu muuttamalla aiempi avotyö (työosuusrahalla) palkkatyöksi. Paikka on alun perin etsitty avotyönä ja pitkän avotyön jälkeen sorvattu palkkatyöksi. Opiskeluaikaiseen harjoittelupaikkaan työllistynyt Erityisoppilaitosten opettajat etsivät sellaisia työssäoppimispaikkoja yhdessä työhönvalmentajan kanssa, mitkä mahdollisesti johtavat avtyöhön tai palkkatukityöhön. Hankkeen kautta.
Vastattuja 19. Osoittautui että työvalmentajien omat verkostot ovat kaikkein merkittävimmässä roolissa työpaikkoja etsittäessä. Mikäli työvalmentajana itse etsit aktiivisesti uusia työpaikkoja asiakkaillesi, mitä keinoja käytät siihen (voit valita useamman vaihtoehdon)?
Jotain muuta tapaa. Mitä? Yhteistyö henkilövuokrausfirmojen kanssa. Mainokset, olemassa oleva työpaikka suosittelee toiselle työnantajalle.
Kummasta lähtökohdasta toimit mieluiten? Vastattuja: 19 Ohitettuja: 0
Mitä erityispiirteitä kehitysvammaisten henkilöiden työvalmennukseen Riippuu ihan asiakkaasta liittyy verrattuna muihin valmennettaviin? Vaatii enemmän ammatillista osaamista, kehitysvammaisuuden tuntemista jne. Työtehtävät räätälöityjä: työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioidaan ja yhteensovitetaan. Rinnalla kulkeminen tärkeää ja varsinkin alkukartoitus tehtävä huolella. Motivoituneempia, toistoja tarvitaan huomattavasti enemmän, työmatkojen opettelemista, kellonaikojen ja tilan hahmottamisessa. Oikean työpaikan löytäminen, että siellä arvostetaan kehitysvammaista ja hänen tapaansa kohdata työkaverit, työyhteisön tarvii olla valmis erilaisuuteen ja myös työyhteisöä valmennetaan. Täytyy olla selkeää ohjausta ja selkeät työt. Uusien asioiden oppimisen hitaus, luottaminen omiin kykyihin, asioiden kertaaminen eli työtehtävien samana pysyminen ja hitaasti edeten. Tarvitaan tietoa siitä, miten vamma tai perussairaus vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn. Autisminkirjon henkilön vahvuuksista on yleensä selkeä käsitys mutta kehitysvammainen henkilö saattaa olla ailahtelevampi sekä kertoo usein haaveensa sekä saattaa värittää totuutta valehtelemalla. Selkeä puhe (esim. asiakas mennyt liian aikaisin töihin, koska ohjeita ei kirjoitettu paperille), selkeät ohjeet työpaikoilla, tukea ja turvaa, ainakin alussa joillekin. Yrittäjiltä ymmärrystä, että aikaa saattaa mennä harjoitteluun ja työn suorittamiseen enemmän. Osa hyvin herkkiä ja aistivat nopeasti, jos heitä kohdellaan vähääkään huonosti (Esim. ei tervehditä tai annetaan huonoin työtehtävä ).
Jatkuu Mitä erityispiirteitä kehitysvammaisten henkilöiden työvalmennukseen liittyy verrattuna muihin valmennettaviin? Tehtävä-kokonaisuuksien pilkkominen osiin; jota kautta harjoitellaan tehtävää yksi osio kerrallaan; tarvittaessa kuvalliset työjärjestykset. Jatkuva tuen tarve ja jatkuva yhteydenpito tukiverkostoon. Asiat tulee selittää asiakkaalle aina tämän ymmärryskyvyn mukaisesti, mikä tulee ottaa erityisesti huomioon. Asioiden kertaaminen on myös todella tärkeää sekä selkokieli ja materiaali. Heti alkuvaiheessa riittävän tuen antaminen, kertaaminen tarvittaessa. Riittävä tuki työn onnistumiseksi. Minulla on kokemusta vain kehitysvammaisista, mutta uskoisin että vastaanottavan työpaikan tiedottaminen siitä millainen työntekijä heille on tulossa on tärkeää. Oppimisen hitaus on ehdottomasti kehitysvammaisille ominaista ja tätä varten tarvitaan toistoja. Liian monen työtehtävän hallitseminen saattaa olla vaikeaa. Kehitysvammaisten kohdalla on tehtävä tarkempi osaamiskartoitus ja osattava markkinoida jotain suppeampaa osaamista. Kehitysvammaiset tarvitsevat runsaammin tukea työn aloittamisessa ja sen aikana. On myös osattava huomioida kokonaisuus asiakkaan tulonlähteet huomioiden. Tällä tarkoitan eläkkeen ja palkkatulon yhteensovittamista. On huomioitava tarkemmin asiakkaan jaksaminen, kommunikointitaidot ja sairaudenhoito.
Onko käytössäsi joitain työkaluja/materiaaleja joita hyödynnät räätälöidessäsi työtehtäviä ja ohjatessasi ja perehdyttäessäsi kehitysvammaisia ihmisiä työhön (voit valita useita)? Vastattuja: 16. Muina käytössä olevina menetelminä mainittiin viittomakieli, perehdytyslista, työhönvalmennussuunnitelma, työssä toimimisen arviointilomake, vaitiolositoumus, alkukartoitus, psyykkiset ja toiminnalliset itsearvioinnit, tavoitearvioinnit ja työosuusraha-arviointi.
Löytyykö kehitysvammaisten tai muuten erityistä tukea tarvitsevien työhönvalmennukseen mielestäsi tarpeeksi apuvälineitä/materiaaleja, ja onko niitä helposti saatavilla? Kyllä 3 vastaajaa Löytyy, mutta niiden tunnettavuus ja käyttö ontuu. Ei, tai ei riittävästi 9 vastaajaa Ei löydy, hyvä jos olisi. Ei mielestäni riittävästi Materiaalia on niukasti tarjolla Enemmänkin saisi olla, varsinkin ilmaisia ja helppokäyttöisiä. Voisi olla enemmänkin, varsinkin helposti käytettävää/löydettävää. Kaipaisin selkeää välinettä.
Millaisia materiaaleja/välineitä kaipaisit lisää? Vastattuja: 19. Kaikki mainitut välineet koettiin tarpeellisiksi. Eniten kaivattiin välineitä yritysyhteistyöhön sekä työyhteisöjen tukemiseen.
Millainen mielestäsi tällä hetkellä on yleinen asenneilmapiiri kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöhön palkkaamisen Eivät palkkaa suhteen? Millaisia kommentteja olet kuullut/millaista palautetta saanut työnantajilta asiasta keskusteltaessa? Ilmapiiri ei ole kovinkaan kummoinen. Jotkut työnantajat eivät ymmärrä osatyökykyisten palkkaamisesta olevan mitään hyötyä, koska saisivat samalla rahalla täysin työkykyisenkin. Asenne on periaatteessa positiivinen siihen asti, kun pitäisi ottaa hlö töihin. Tällä hetkellä suuri työttömyys vaikuttaa myös kehitysvammaisten työllistymiseen. Vaihtelee, ei ehkä tarpeeksi tietoa. Ne yritykset, jotka ovat lähteneet mukaan tai ovat työskennelleet kehitysvammaisten kanssa ovat antaneet hyvää palautetta, mutta yritykset, joilla ei ole kosketusta asiakasryhmään, ovat välillä hyvin jyrkkiä. Ilkeitä kommentteja ja ilmaisuja ettei ole tarjolla semmoisia tehtäviä. Toiset taas onneksi ovat hyvin avoimia, innokkaita ja etsineet asiakkaan vammasta lisätietoa aktiivisesti. Suhtautuminen on hyvin vaihtelevaa, mutta usein naisyrittäjät ovat olleet kiinnostuneempia kuin miehet.
Jatkuu Millainen mielestäsi tällä hetkellä on yleinen asenneilmapiiri kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöhön palkkaamisen suhteen? Millaisia kommentteja olet kuullut/millaista palautetta saanut työnantajilta asiasta Työnantajat miettivät paljon kustannuksia ja paperitöiden viemää aikaa. Ikävä kyllä moni työnantaja palkkaa mieluummin ns. tavallisen työntekijän kuin esim. kehitysvammaisen, jonka voi pitää töissä työosuusrahalla oikean palkan maksamisen sijaan. Lisäksi osatyökykyisen henkilön ohjaamiseen kuluva aika on ratkaiseva pohdittaessa pystytäänkö häntä työllistämään. Eräs ison keskusteltaessa? pikaruokaketjun esimies on kerran todennut kollegalleni, että on taloudellisesti kannattomatonta palkata kehitysvammainen henkilö. Lisäksi hänen ohjaamiseensa kuluu kohtuuttomasti aikaa. Hauskinta tässä oli se, että ko. kehitysvammainen henkilö oli ollut samassa paikassa avotyötoiminnassa jo lähes 10 vuotta ja osasi hommansa paremmin kuin moni muu työntekijä. Yleinen asenneilmapiiri on hyvä ja tahtotilaa löytyy! Tärkeää jakaa tietoa onnistuneista caseista ja mukaan työnantajia joilla hyviä kokemuksia! Varovainen. Parempaan päin ollaan menossa.
Jatkuu Millainen mielestäsi tällä hetkellä on yleinen asenneilmapiiri kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöhön palkkaamisen suhteen? Millaisia kommentteja olet kuullut/millaista palkkatyössä. palautetta saanut työnantajilta asiasta keskusteltaessa? Ei mielellään palkata jos tulee ylimääräisiä kustannuksia. Kun ei ole muillekaan työtä, niin ei eläkeläisten tarvitse olla Työnantajat myönteisiä, mutta vedotaan helposti kiireeseen, tunnistetaan keskimääräistä suurempi tuen tarve. Ennakkoluulot edelleen vahvasti. Kuulin hiljattain ettei uskalla ottaa riskiä ja palkata vammaista edes harjoittelijaksi. Pelko miten työyhteisössä suhtaudutaan. Onko aggressiivinen henkilö, miten tällaisen kanssa jutellaan. Koko ajan avarakatseisempaa. 3 Kehitysvammaista vastaa yhtä tavallista työntekijää. Määrärahojen puute, ei olla palkkatyössä valmiita räätälöimään tehtäviä vaan olisi pystyttävä kaikkiin töihin. On myös niin, että kehitysvammaiset itse eivät halua palkkatyötä vaikka sitä olisi tarjolla. Riippuu ihan työnantajasta miten hän suhtautuu palkkaamiseen, jotkut eivät näe sitä vaihtoehtona, toiset taas ihan hyvästä sydämestäkin saattavat palkata, vaikka taidot olisivat aika matalat. Kvhenkilön persoona tuntuu vaikuttavan aika paljon. Hyvä, myönteistä muutosta tapahtunut viime vuosina, tietoa on, mutta sitä ei silti ole koskaan liikaa. Yritykset jotka ovat palkanneet kehitysvammaisen ovat olleet tyytyväisiä. Kommentteina suoraan tulee mieleen, että kehitysvammaisella henkilöillä ei ole ns. rokulipäiviä, he ovat tunnollisia ja todella motivoituneita. Heillä on into tehdä ns. oikeaa työtä.
Miten perustelet työnantajille että kehitysvammaisia ihmisiä kannattaa palkata? Emme korosta henkilön kehitysvammaa vaan korostamme henkilön voimavaroja kyseiseen tehtävään. Motivoitunut, koulutettu, juuri kyseiseen tehtävään sopiva yms. Itse kerron esimerkkejä onnistumisista, etuuksista, kuinka parhaimmillaan voi saada todella sitoutuneen henkilön töihin sekä innokkaan. Kerron yleensä että kyse henkilöstä jolla jotain puutteita tietyllä alueella, mutta kellä ei olisi. Lisäksi asiakkaat joiden kanssa ulkopuoliseen työpaikkaan mennään on itsellä motivaatio, joka on tärkeää. Mahdollisuus pieniin tuntimääriin mm. kiireapulaiseksi saada luotettava ja motivoitunut työntekijä. Tunnollisia ja työyhteisöä rikastuttavia henkilöitä. Innostunut tekijä, joka haluaa tehdä työnsä hyvin ja tarkasti.
Jatkuu Miten perustelet työnantajille että kehitysvammaisia ihmisiä kannattaa palkata? Osaamisella ja toisten yrittäjien kommenteilla. Innostunut ja motivoitunut kun oikea paikka löytyy. Tarkkoja ja luotettavia. Siksi että hän on motivoitunut työskentelemään teidän yrityksessänne. Hänellä on kokemusta juuri tästä tehtävästä. Yritys saa lisäksi työhönvalmentajan palvelut käyttöönsä. Hän tuo omalla osaamisellaan ja persoonallisuudellaan erilaista näkökulmaa työyhteisössä toimimiseen. Painotan työnantajalle työvalmentajalta tulevaa apua ja tukea kehitysvammaisen henkilön perehdyttämisessä ja ohjaamisessa. Yrityksen sosiaalisen arvon nousulla, sillä kuinka ahkeria ja innostuneita työntekijöitä meiltä tulee ja kuinka opittuaan työn, he tulevat ajallaan ja hoitavat homman. Lisäksi mielellään jututtavat asiakkaita ja ovat kohteliaita. He ovat usein motivoituneempia kuin muut työntekijät. Sopivaan työhön löytyy tarvittaessa sopiva ja motivoitunut työntekijä.