Asiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?

Samankaltaiset tiedostot
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Aivovamman jälkeiset vuorovaikutushäiriöt ja elämänlaatu!

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

Aivovammat - terveydenhuoltomme laiminlyödyin ongelma. Olli Tenovuo Neurologian dosentti VSSHP

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Psyykkinen toimintakyky

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Kertausta aivovammojen oireista

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Aivovamma kokemuksena Risto Savolainen. Aivovamma

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Otsalohkojen toiminnan arviointi aivovamman jälkeen

Toiminnallisen kuntopiirin kehittäminen ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivätoimintayksikölle. Fyysisen toimintakyvyn näkökulma

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Kuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Psykologi ja neuropsykologi työkykyä arvioimassa. Paltamo Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Mielenterveyden häiriöt

1. TOM-PERUSVALMENNUS

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Avainasiaa aivovammasta

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaudet

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Melu (buller, noise)

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Onko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Häikkää vuorovaikutuksessa?

Koulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

Transkriptio:

Mikä on aivovamma? Titta Ilvonen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Synapsia 1

Aivovaurio yläkäsite, yleisnimi: Käytetään kuvaamaan mistä tahansa syystä johtuvaa aivojen vauriota, esim. aivokasvaimet, aivoverenkiertohäiriöt (aivoinfarkti, aivoverenvuoto, subaraknoidaalivuoto) Myrkytykset Hapenpuute dementia/alzheimer Aivokontuusio Diffuusi aivovamma/traumaattinen aivovaurio 2

Aivovamma Päähän kohdistuu äkillinen voima: liike, kierto, heilahdus, retkahdus Pää iskeytyy johonkin / jokin iskeytyy päähän 3

Aivovammojen esiintyvyys Suomessa 5.000 /v. sairaalahoitoa vaativaa aivovammaa miehiä 60%, naisia 40% Todellinen määrä? arviolta 15.00 20.000 henkilöä Syyt: Kaatumiset, putoamiset 60-65% Liikenne 20% ; jalankulkijat, pyöräilijät, autoilijat Väkivalta 5 % muut syyt 10% 4

Sairaalahoitoa vaatineet aivovammat 1991-2005 Miehet Naiset Yhteensä N per N per N per 100 000 100 000 100 000 1991-1995 1996-2000 2001-2005 14379 117 10121 78 24500 97 15532 124 10789 82 26321 102 16246 127 10892 82 27138 104 Yhteensä 46157 122 31802 80 77959 101 5

Ikä- ja sukupuolijakauma 2001-2005 3500 3000 Lukumäärä (absoluuttiset luvut) 2500 2000 1500 1000 500 miehet naiset 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80 - Ikä 6

Ikä- ja sukupuolijakauma suhteutettuna väestöön (per 100 000) 2001-2005 600 Ilmaantuuvuus per 100 000 500 400 300 200 100 miehet naiset yhteensä 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80+ Ikä 7

Yleisimmät ulkoiset syyt: kaatuminen ja liikenne 2001-2005 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80+ Kaatuminen tai putoaminen Liikenne Ikä 8

Jatkuvan tai lähes jatkuvan avun tarve 2001-2005 Lukumäärä 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80 + Ikä 9

Aivovamman arvioiminen 1. Tajuttomuuden pituus 2. Tajunnan taso 3. Muistiaukon pituus 4. Aivokuvantamislöydökset 5. Neurologiset löydökset 6. Neuropsykologiset löydökset 10

1. Tajuttomuus alle 30 min alle 1 vrk yli 1 vrk Lievä Keskivaikea Vaikea 11

2. Tajunnan tason arvioiminen Glasgow Coma Scale (GCS ) Silmien avaaminen spontaanisti 4 puheelle 3 kivulle 2 ei lainkaan 1 Paras liikereaktio noudattaa kehotuksia 6 torjuu kipua 5 vetäytyy 4 epänormaalia lihasten 3 koukistelua ja ojentelua tahatonta lihasten oikomista ja ojentelua 2 ei lainkaan 1 Sanallinen reaktio tietää paikan ja ajan 5 sekavaa keskustelua 4 sopimattomia sanoja 3 käsittämättömiä äänteitä 2 ei lainkaan 1 min 3 max 15 12

3. Muistiaukko Post-traumaattinen amnesia (PTA) alle 24 h LIEVÄ 1-7 vrk KESKIVAIKEA yli 7 vrk VAIKEA 4 vk ERITTÄIN VAIKEA 13

4. Aivokuvat aivojen rakenne: TT (CT) MRI traktografia aivojen toiminta: EEG PET fmri 14

5. Neuropsykologiset löydökset Orientaatio Älyllinen päättely / suorituskyky Toiminnan ohjaus, tarkkaavaisuus, keskittyminen Muisti Kielelliset toiminnot Näönvaraiset toiminnot Psykomotoriikka Subjektiiviset oireet Emotionaalinen reagointi 15

Aivovamman keskeiset vauriomekanismit 1. Diffuusi aksonivaurio (DAI) vauriot aivorungossa ja aivojen keskisyvissä osissa eivät välttämättä näy aivokuvissa 2. Ennustettava aivojen etuosien vaurio 16

1. Diffuusi aksonivaurio: DAI Hajanainen viestijohtojen vaurio Hidastumis / kiihtymis -liikkeestä hermosolun viejähaarakkeen vaurio 17

Diffuusi aksonivaurio: DAI Erityisesti vaurioita: Aivorungossa Keskiaivojen alueilla (limbinen järjestelmä) Corpus callosumissa 18

Ratayhteydet 19

Aivoverkosto Ratayhteydet aivorungosta aivokuorelle 20

VIREYSTILAN SÄÄTELY Aivoverkosto on aivojen Akku 21

Diffuusin aksonivaurion oireita AIVORUNKO: VIREYSTILA! Vireystilan vaihtelu Väsyvyys Unihäiriöt Kuormittuvuus 22

Diffuusin aksonivaurion oireita Informaation käsittelyn nopeus:hitaus Tarkkaavuus, keskittyminen Muisti Uuden oppimisen vaikeus Vaikutus muihin kognitiivisiin toimintoihin 23

Diffuusin aksonivaurion oireita Limbisen järjestelmän vauriosta; tunne-elämän ja tunnekokemusten säätelyn vaikeudet Yhteydet otsalohkoon muuttuneet 24

2. Ennustettava aivojen etuosien vaurio 25

Otsalohko 26

Otsalohko KORKEIN SÄÄTELYKESKUS TIEDON KÄSITTELY VIREYS TUNNE TOIMINNAN SUUNNITTELU TOTEUTUS ARVIOINTI 27

Otsalohkovaurion oireita YLEINEN HALLINNAN VAIKEUS, hämmennys 28

OTSALOHKOVAURION OIREITA OMIEN KYKYJEN KÄYTTÖÖNOTTO HANKALOITUU tahdonalainen havainto-, muisti-, liike-, tunne- ja kielellisten taitojen käyttöönotto ei enää onnistu automaattisesti SUUNNITTELU VAIKEUTUU pitkäkestoinen ja johdonmukainen toimintaohjelmien laatiminen vaikeutuu 29

OTSALOHKOVAURION OIREITA ALOITTAMISEN VAIKEUS motivaation heräämisen ja ylläpidon häiriöstä näennäinen motivaation puute SUUNNITELMALLISUUDEN VAIKEUS osavaiheet ei jäsenny kokonaisuudeksi VAIKEUS ARVIOIDA OMAA TOIMINTAA 30

OTSALOHKOVAURION OIREITA JOUSTAMATTOMUUS / JUUTTUMINEN; Vaikeus irrottautua aikaisemmista toimintamalleista IMPULSIIVISUUS; siirtyminen herkästi asiasta toiseen, hetkelliset mielijohteet 31

OTSALOHKOVAURION OIREITA AJATTELUN KONKRETISOITUMINEN; assosiaatioita ei synny, ajattelu mielikuvien ohjaamaa LUOVUUDEN / TUOTTELIAISUUDEN LASKEMINEN 32

OTSALOHKOVAURION OIREITA KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN JA SOSIAALISEN ARVIOINTIKYVYN MUUTOKSET TUNNEREAKTIOIDEN HALLINNAN VAIKEUTUMINEN 33

Yhteenveto aivovammaan liittyvistä oireista epänormaali väsymys ja rasituksensietokyvyn heikentyminen tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, häiriytymisalttius keskittymisvaikeus muistitoimintojen häiriöt aloite- ja suunnittelukyvyn häiriytyminen toiminnan ja ajattelun hitaus ja juuttuminen sanomattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus toimintojen ja tunteiden hallinnan vaikeudet (ärsykeherkkyys, impulsiivisuus, äkkipikaisuus, ärtyneisyys) käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyn muutokset luonteen muutokset arviointikyvyn ja kriittisyyden heikentyminen ajattelun konkreettisuus ja lapsenomaisuus Aivovammojen Käypä hoito -suositus Duodecim 2003;119:654-81 34

Käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset Reaktiiviset Suoraan vammaan liittyvät Peruspersoonaan liittyvät 35

Reaktiivisia muutoksia ahdistuneisuus, depressio epäluottamus toivottomuus, avuttomuus viha / vihaisuus sosiaalinen vetäytyminen pelot Normaalit reaktiot 36

Peruspersoonaan liittyviä muutoksia pakonomainen tai ylijärjestelmällinen toiminta työteliäs asenne ystävällisyys epäluottamus taipumus hämmentää toisia taipumus riippuvaisuuteen 37

Neuropsykologinen kuntoutus (Käypä hoito 2003) Aivovammaoireiden kompensointi arjessa tukee sopeutumista tukee toiminta- ja työkyvyn paranemista tulosta ei voi seurata testituloksilla oireet esiintyvät yhdistelminä -> kuntoutus poikkeaa yksittäisten oireiden kuntoutuksesta 38

kuntoutuksen myötä - Tarjotaan kuntoutujalle malli, jonka avulla voi käsittää mitä hänelle on tapahtunut Autetaan kuntoutujaa käsittelemään aivovamman merkitystä elämässään Autetaan hyväksymään itsensä (sense of self-acceptance) ja anteeksiantamaan itselle ja muille, jotka ovat vamman aiheuttaneet Autetaan kuntoutujaa tekemään realistisia sitoumuksia työhön ja ihmssuhteisiin Autetaan kuntoutujaa käyttäytymään erilaisissa sosiaalissa tilanteissa kohentaakseen toimintatatasoaan Autetaan kuntoutujaa mieltämään kuntoutuksen pitkäaikainen prosessiluonne 39

Kiitos! 40