Helsinki 13.11.2013 Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa? Jukka Murto, tutkija 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 1
Vanhuspalvelulain vaikutukset ikääntyneenväestön toimintakykyyn ja palveluiden tarpeeseen Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaikutuksia ikääntyneen väestön toimintakykyyn, hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen. Arviointihankkeesta laajemmin verkkosivuilla: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta Iäkkään väestön kokemuksia monipuolisesti kuvaavia tietoja kootaan sekä ennen lain voimaantuloa että sen jälkeen. Tiedot saadaan THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH). www.thl.fi/ath 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 2
Seuranta Ikääntyneen väestön toimintakykyä, hyvinvointia ja koettua palveluiden tarvetta monipuolisesti kuvaavien seurantaosoittimien avulla tuotetaan kansalliset ja aluetasoiset tulokset ikääntyneen väestön tilanteesta ennen lain voimaantuloa ja sen jälkeen. Tulokset perustuvat Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksiin. www.thl.fi/ath Kansalliset tulokset ennen lain voimaan tuloa julkaistiin 31.10.2013. Tiedot perustuvat 63 vuotta täyttäneitä suomalaisia edustavaan otokseen (13 280 henkilöä). Heistä 64 prosenttia osallistui kyselyyn keväällä 2013. Aluetasoinen tarkastelu julkaistaan vuoden 2014 alussa. Seurantatietoa lain vaikutuksista kootaan vuonna 2014, ja tulokset tullaan julkaisemaan osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki/ Tutkimus on osa THL:n ja Valviran toteuttamasta vanhuspalvelulain vaikutusten seurantahankkeesta, jonka toimeksiantajana on STM. 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 3
Tiedot seurantajärjestelmään ATHtutkimuksesta Vuosina 2013-2014 ATH-tutkimuksessa kerättävä 150 000 suomalaisen otos koostuu kahdeksasta noin 3 kk välein poimittavasta kansallisesti edustavasta osasta, joista kukin koostuu noin 19 000 tutkittavasta. ATH-tutkimukseen ja sen tulospalveluun pohjautuvan THL:n uuden seurantajärjestelmän avulla arvioidaan heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaikutuksia. Noin 60:n osoittimien avulla saadaan monipuolinen kuva siitä, millaiseksi ikääntyneet itse kokevat hyvinvointinsa, toimintakykynsä ja palvelujen saannin. 31.10.2013 julkaistut tulokset kuvaavat koko maan tilannetta ennen lain voimaantuloa. Valitut seurantaosoittimet löytyvät arviointihankkeen tulospalvelusta, jossa niitä voi tarkastella iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Alueittaisia (mm. AVI-alueet) tuloksia julkaistaan vuoden alkuvuodesta 2014 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 4
Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 5
ATH-tutkimuksen tuloksia iäkkään väestön hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja palveluiden tarpeesta 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 6
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 7
Koettu terveys ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Korkeasti koulutetut kokevat terveytensä paremmaksi kuin matalasti koulutetut 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 8
Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan. 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 9
Arkitoiminnoista suoriutumisen ongelmat yleisimpiä vähiten koulua käyneillä 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 10
Iäkkäillä naisilla talvella ulkona liikkumisen vaikeudet yleisempiä kuin miehillä 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 11
HYVINVOINTI, OSALLISUUS 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 12
Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 13
Yksinäisyyden kokeminen ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 14
Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 15
Ikääntyessä elämänlaatu näyttää heikkenevän, myös koulutusryhmien välillä eroja 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 16
PALVELUT 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 17
Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 18
Kaikista 63 vuotta täyttäneistä suurin osa (75 %) on tai olisi tarvinnut terveyskeskuslääkärin palveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Heistä lähes neljännes ( yht. noin 300 000 henkilöä) kokee saaneensa palveluja riittämättömästi 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 19
Kotihoidon palveluita ilmoittaa tarvitsevansa joka neljäs kaikista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista (n. 100 000 henkilöä), heistä noin neljäsosa (lähes 30 000 henkilöä) kokee saaneensa palvelua riittämättömästi 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 20
Tarpeisiinsa nähden riittämättömästi omaishoidon tuen palveluita saaneiden osuudet sukupuolittain ja ikäryhmittäin 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 21
Fysioterapiapalveluita tarvinneista riittämättömästi tarpeisiinsa nähden palveluita saaneiden osuus sukupuolittain ja ikäryhmittäin 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 22
Noin viidennes suomalaisista 63vuotta täyttäneestä väestöstä kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi hammashoitopalveluja 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 23
Lisää tuloksia: www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 24
ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportti 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 25
Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p. 029 524 8176 risto.kaikkonen@thl.fi Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p. 029 524 8570 p. 029 524 8762 jukka.murto@thl.fi seppo.koskinen@thl.fi Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p. 029 524 8622 erkki.vartiainen@thl.fi Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p. 029 524 6004 marja.vaarama@thl.fi 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 26