Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava TURVETUOTANTO Kaavan vaikutukset 1: luonnonympäristö, pohjavesi, ilmasto ja energiatalous

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava TURVETUOTANTO Kaavan vaikutukset 1: luonnonympäristö, pohjavesi, ilmasto ja energiatalous

FCG Finnish Consulting Group Oy Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava TURVETUOTANTO Kaavan vaikutukset 1: Luonnonympäristö, pohjavesi, ilmasto ja energiatalous 50796-P10548

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Vaikutusten arviointimenetelmät... 1 2.1 Vaikutukset luonnonympäristöön... 2 2.1.1 Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkosto... 2 2.1.2 Ekologiset yhteydet... 4 2.1.3 Kasvi- ja eläinlajit sekä luonnon monimuotoisuus... 4 2.2 Vaikutukset pohjavesiin... 4 2.3 Vaikutukset ilmastoon... 5 2.4 Vaikutukset energiatalouteen... 5 3 Vaikutusten arviointi... 5 3.1 Vaikutukset luonnonympäristöön... 5 3.1.1 Natura 2000 -suojeluverkosto... 5 3.1.2 Yhteisvaikutukset... 18 3.2 Suojelualueverkosto... 18 3.3 Ekologiset yhteydet ja luonnonympäristön pirstoutuminen... 19 3.4 Vesi- ja rantaluonnon suojelun ja virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt... 21 3.5 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus... 21 3.6 Vaikutukset pohjavesiin... 24 3.7 Vaikutukset ilmastoon... 37 3.7.1 Maankäytön ilmastovaikutukset... 37 3.7.2 Turvemaan jälkikäyttö... 39 3.7.3 Ilmastovaikutusten vertailua... 39 3.7.4 Ilmastovaikutusten yhteenveto... 40 3.8 Vaikutukset energiatalouteen... 41 3.8.1 Turve polttoaineena ja sen saatavuus... 42 3.8.2 Turvevarojen kartoitus... 43 3.8.3 Turpeen käyttö Pirkanmaan energiantuotannossa... 43 3.8.4 Pirkanmaan käytössä olevat ja kartoitetut turvetuotantoalueet... 44 3.8.5 Turvetuotannon taloudelliset vaikutukset... 45 3.8.6 Turvetuotannon työllisyysvaikutukset ja kassavirrat Pirkanmaalla... 47 3.8.7 Vaihemaakuntakaavan vaikutukset energiatalouteen... 47 4 Yhteenveto ja haitallisten vaikutusten estäminen... 48 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 103/MML/11 Liitteet Liite 1. Kaavakartta (3.5.2011 Liite 2. Tarkasteluissa huomioidut potentiaaliset uudet turpeenottoalueet, kartta ja listaus alueista Liite 3. Pohjavesialueet ja potentiaaliset uudet turpeenottoalueet Liite 4. Natura-alueet ja potentiaaliset uudet turpeenottoalueet C:\temp\Kaavan vaikutukset 1,.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 1 (51 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVETUOTANTO KAAVAN VAIKUTUKSET 1: LUONNONYMPÄRISTÖ, POHJAVESI, ILMASTO JA ENERGIATALOUS 1 Johdanto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto tarkoituksena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan varauksia turpeenottoalueiden osalta. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2009 ja kaavaehdotus kesällä 2010. Tässä raportissa esitetään 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tulokset seuraavilta osin: vaikutukset ilmastoon vaikutukset pohjavesiin vaikutukset luonnonympäristöön; vaikutukset läheisten Naturaalueiden ja muiden suojelualueiden luontoarvoihin, vaikutukset ekologisiin yhteyksiin ja luonnon monimuotoisuuteen, vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin (erit. riekon elinympäristöt vaikutukset energiatalouteen Vaikutusten yleisestä selvittämisestä kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 :ssä. MRL 197 :n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava myös mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000-verkostosta. Työssä on arvioitu kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Työssä on keskitytty olennaisten vaikutusten havaitsemiseen systemaattisella tarkastelumenetelmällä. Arviointi on suoritettu 3.5.2011 päivätystä kaavasta (liite 1. Tarkastelussa on otettu huomioon kaikki kaavassa osoitetuille turvetuotannon kannalta tärkeille vyöhykkeille sijoittuvat, potentiaaliset uudet tuotantoalueet (liite 2. Luontovaikutuksissa on huomioitu myös turvetuotantovyöhykkeille sijoittuvien muiden mahdollisten tuotantoalueiden vaikutukset lajeihin, ekologisiin yhteyksiin ja Natura-alueiden luontoarvoihin. Vaikutusten arviointityöstä ovat vastanneet FCG Finnish Consulting Group Oy:stä FM, ins. Tiina Rintamäki (projektipäällikkö, ilmastovaikutusten arviointi, FK, biologi Jari Kärkkäinen (vaikutukset luonnonympäristöön, FM, geologi Päivi Ikävalko (vaikutukset pohjavesiin sekä DI Matti Manninen (vaikutukset energiatalouteen. 2 Vaikutusten arviointimenetelmät Pohjaveteen ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty paikkatietoihin, selvitys- ja kirjalliseen aineistoon perustuen. Ilmastovaikutusten tarkastelu sekä energiataloudelliset arvioinnit on tehty yleisellä tasolla pohjautuen kirjallisuuteen sekä tutkimustuloksiin. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 2 (51 2.1 Vaikutukset luonnonympäristöön 2.1.1 Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkosto Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000-verkostoon. Vaikutusarvioinnin lähtökohtana oli kohteiden nykytila, suojelukohteen ominaispiirteet ja herkkyys vaikutuksille. Arviointi perustuu sekä valuma-aluetarkasteluun että suojelun perusteena olevien lajien ja luontotyyppien herkkyyteen. Arvioinnissa on huomioitu myös Pirkanmaan ulkopuolelle rajan läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet, joihin kaavan aluevarauksilla voi olla vaikutuksia. Näihin kohteisiin ei voitu osoittaa vesistö- tai muita vaikutuksia. Vaikka osa kohteista oli samalla valuma-alueella kuin turvetuotannon tärkeät vyöhykkeet, niin tuotantoalueiden vedet eivät virtaa Natura-alueiden kautta tai sen valuma-alueelle. Nämä kohteet ovat myös riittävän kaukana tuotantoalueista melu- ja pölyvaikutuksien osalta Arviointi tapahtui kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin Natura-alueiden ja suojelualueiden suhdetta kaavan turvetuotantoaluevarauksiin. Toisessa vaiheessa tarkempaan tarkasteluun alueet valittiin sen perusteella, voiko alueelle kohdistua turvetuotannon vesistö-, melu- tai pölyvaikutuksia (taulukko 2. Vesistövaikutukset perustuvat 1. vaihemaakuntakaavan vesistöselvitykseen (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011. Turvetuotannossa merkittävimmät pöly- ja melupäästöt syntyvät traktorivetoisten turvekoneiden liikkuessa tuotantoalueilla. Turvetuotannon aiheuttamat meluhaitat painottuvat ilta- ja yöaikaan ja melun leviämisen kannalta suotuisiin olosuhteisiin. Turvetuotantokoneiden hetkelliset 55 db (A melutaso voi ulottua 300 350 metrin vyöhykkeelle avoimessa maastossa. 45 db (A melutaso ulottuu hieman tätä kauemmaksi. Turvepölylaskeumat alenevat voimakkaasti tuotantokentän ulkopuolella. Taulukko 1. Luettelo Natura-alueista, jotka olivat ensimmäisen vaiheen tarkastelussa. Kohde Tunnus Kohde Tunnus Pohjankangas FI0200022 Punkalaitumen Isosuo FI0200094 Hämeenkangas FI0200024 Telkunsuo FI0200100 Suomijärvi FI0200029 Saarikonmäki FI0200166 Pitkäniemenkeidas FI0200155 Ekojärvi FI0350001 Rastiaisneva FI0200156 Hanhijärvi - Keskinen - Tapiolanjärvi FI0350002 Horjun keidas FI0200189 Iso-Hyyhynen FI0351003 Vatulanharju-Ulvaanharju FI0309001 Häädetkeidas FI0336004 Seitseminen FI0311002 Kaidatvedet FI0336005 Päretkivenneva - Teerineva FI0317001 Puurokeidas - Hannankeidas FI0336006 Raattaniemi - Vekaraniemi FI0321003 Raatosulkonneva FI0336007 Isoneva - Raitakulonneva FI0321007 Ahvenus FI0336008 Aurejärvi FI0321008 Isoneva - Kurjenmetsä FI0355005 Isonkivenneva - Marjakangas FI0336001 Silmäneva - Silmälammi FI0355006 Nälkähittenkangas FI0336002 Närhineva - Koroluoma FI0355007 Rengassalo FI0336003 Haukkaneva FI0355008 Pirjatanneva FI0800028 Joutsenjärvi FI0355009 Haukilamminneva FI0800030 Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 3 (51 Taulukko 2. Luettelo toisen vaiheen Natura-alueista ja niiden suojeluperusteista. Nro Natura-alue Aluetyyppi Luontotyypit Suojeltavat lajit 1 Punkalaitumen Isosuo SCI humuspitoiset järvet ja lammet, keidassuot 2 Vatulanharju - Ulvaanharju SCI lähteet ja lähdesuot, keidassuot, vanhat metsät ja harjumetsät 3 Pitkäniemenkeidas SCI keidassuot, humuspitoiset järvet ja lammet 4 Häädetkeidas SCI humuspitoiset järvet ja lammet, pienet joet ja purot, keidassuot, vanhat metsät ja palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät ja puustoiset suot 5 Rengassalo SCI vanhat metsät, keidassuot ja puustoiset suot liito-orava ja saukko liito-orava 6 Päretkivenneva - Teerineva SCI keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, vanhat metsät ja puustoiset suot 7 Joutsenjärvi SPA humuspitoiset järvet ja lammet 8 Isoneva- Kurjenmetsän Naturaalue SCI humuspitoiset lammet ja järvet vanhat metsät 9 Närhineva Koroluoma SCI keidassuot ja muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, humuspitoiset lammet ja järvet, pikkujoet ja purot, tulvaniityt, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, vanhat metsät, puustoiset suot 10 Haukkanevan Naturaalue SCI humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot ja keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, vaihettumissuot ja rantasuot, vanhat metsät ja puustoiset suot keidassuot ja vanhat metsät 11 Isonkivenneva Marjakangas SCI 12 Seitseminen SCI Humuspitoiset lammet ja järvet, pikkupurot ja joet, puustoiset suot, kuivat ja tuoreet niityt, keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, luonnonmetsät, harjumetsät, hakamaat ja kaskilaitumet ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruisrääkkä, rusko- ja sinisuohaukka, suokukko, uivelo, heinätavi, härkälintu, jouhisorsa, mustalintu, pikkulokki ja 2 uhanalaista lajia. liito-orava liito-orava liito-orava saukko, liito-orava ja lahokapo Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 4 (51 2.1.2 Ekologiset yhteydet Turvepölyvaikutukset voivat ulottua laajalle. Noin 300 metrin etäisyydelle turvepöly voi yksinään muodostaa puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Häiriintyvän kohteen ja tuotantoalueen välisen vyöhykkeen olisi yleensä oltava vähintään 400 metriä. Vesistövaikutukset on tarkasteltu valuma-alueittain. Toisessa vaiheessa valitut kohteet arvioitiin yksityiskohtaisemmin. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat: vaikutusten voimakkuus ja haitallisuus, vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ajoittuminen, kesto, toistuvuus ja palautuvuus sekä vaikutusten todennäköisyys. Työssä arvioitiin, miten aluevarauksien toteutuminen vaikuttaa ekologisiin yhteyksiin. Arvioinnin lähtökohtana ovat alueen nykyiset ekologiset yhteydet. Analyysi on laadittu kartta- ja satelliittikuva-aineiston sekä Pirkanmaan suoluonnon tila -raportin pohjalta. 2.1.3 Kasvi- ja eläinlajit sekä luonnon monimuotoisuus 2.2 Vaikutukset pohjavesiin Arvioinnin keskeisenä pohjana on Pirkanmaan 1. vaihekaavan luontoselvitys (Vauhkonen ym. 2009, Pirkanmaan suoluonnon tila -raportti (Raatikainen ja Haapalehto 2009 ja Kondelin (2011 kartta- ja ilmakuvatarkasteluraportti turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä ( sijaitsevista soista. Lisäksi arvioinnissa on ollut käytössä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen riekkoaineisto. Yhdistys on tehnyt reviirikartoitusta vuosina 1998 2009 Luoteis-Pirkanmaan (Parkano - Karvia - Kihniö soilla (Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys, tiedonanto 2011. Arvioinnissa on keskitytty suojeltaviin luontotyyppeihin 1 ja lajeihin, uhanalaisiin lajeihin sekä Pirkanmaalla harvinaiseen suolajistoon, kuten riekkoon. Kasvi- ja eläinlajien osalta keskeinen arvioitava tekijä on ollut lajien suotuisan suojelun tason arviointi. Vaikutuksia on pidetty merkittävinä, jos lajin tai luontotyypin esiintyminen maakunnassa pitkällä aikavälillä heikkenee olennaisesti. Arvioinnin lähtökohtana on nykytila. Turvetuotannon vaikutuksia pohjavesiin arvioidaan yleisellä tasolla. Niiden soiden osalta, joiden ympäristöstä on käytössä tarkempia ympäristöhallinnon maaperä- ja pohjavesitietoja tai tarkkailutuloksia, arviointi tehdään sekä yleisellä tasolla että tarkastelemalla olemassa olevia yksityiskohtaisempia tietoja. Yleisellä tasolla suoalueiden pohjavesivaikutuksia arvioidaan seuraavasti: selvitetään lähistöllä olevat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet ja etäisyys suoalueesta selvitetään pohjaveden virtaussuunta, jos mahdollista Yleisellä tasolla vaikutusten arvioinnissa käytetään julkisesti saatavilla olevia aineistoja (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta, peruskartta-aineisto, Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Tarkasteltavan suoalueen etäisyys vedenhankinnalle tärkeistä pohjavesialueista mitataan kartalta. Mahdollisista tuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsevista, käytössä olevista talousvesikaivoista ei ole tietoa. 1 Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 5 (51 2.3 Vaikutukset ilmastoon 2.4 Vaikutukset energiatalouteen Maakuntakaavoituksen yhteydessä turvetuotantoalueiden ilmastovaikutusten arvioinnissa painotus on maankäytössä, maankäytön elinkaaren näkökulmasta. Turpeenhyödyntämisketjun (turpeen tuotanto, kuljetus, poltto aiheuttamat ilmastovaikutukset on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Ilmastovaikutusten arvioinnissa tarkastellaan yleisellä tasolla alueiden soveltuvuutta turvetuotantoon sekä alueiden jälkikäyttöä. Turpeen käytön ilmastovaikutuksia arvioitaessa maankäytöllä on suuri merkitys: millainen tuotantoalue on ennen tuotannon aloitusta (peltoalue, ojitukset ym., tuotannon aikaiset vaikutukset ja maan jälkikäytön vaikutukset. Tuotannon aikaiset maankäyttöön liittyvät vaikutukset ovat esim. aumojen ja vesienkäsittelyjärjestelmien sijoitus sekä jatkuvasti kehitettävistä tuotantomenetelmistä aiheutuvat vaikutukset. Maan jälkikäyttömuodot monipuolistuvat varmasti tutkimusten ja käytännön kokemusten myötä tulevaisuudessa, tässä työssä on arvioitu yleisellä tasolla nykyisiä käytössä olevia jälkikäyttömuotoja. Arvioinnin lähtökohtana on nykytila ja vaihtoehto, missä turvetuotannolle ei ole osoitettu uusia alueita nykyisten lisäksi. Energiataloustarkastelu tehdään maakunnan näkökulmasta ja tarkastelussa huomioidaan eri energialähteiden merkitys talouden kannalta. Tarkastelussa hyödynnetään Pirkanmaan Energiaohjelma 2007-raporttia. 3 Vaikutusten arviointi 3.1 Vaikutukset luonnonympäristöön 3.1.1 Natura 2000 -suojeluverkosto Pirkanmaalla on 115 valtioneuvoston hyväksymää Natura 2000 aluetta. Alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 48 884 ha. Natura -alueista 102 sijaitsee kokonaan Pirkanmaalla ja 13 osittain Pirkanmaalla. Pirkanmaan Natura alueista 93 on SCI alueita 2 ja 16 SPA alueita 3. Pääosa suokohteiden suojelusta on toteutettu luonnonsuojelualueilla. Salmuksen alueen suolla on toteutuskeinona luonnonsuojelulaki, mutta muualla metsälaki ja vesilaki. Närhineva- Korolammella ovat toteutuskeinoina luonnonsuojelulaki ja metsälaki. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 - suojeluverkoston kohteisiin eivät ole merkittäviä, eikä kaavan toteutuminen uhkaa alueiden eheyttä. Seuraavassa on esitetty yksityiskohtaisemmat arvioinnit Natura -alueista, jotka sijoittuvat alustavassa kaavaehdotuksessa osoitettujen turvetuotantovyöhykkeiden läheisyyteen tai samalla valuma-alueella. 1. Punkalaitumen Isosuo (FI0200094 Kunta: Punkalaidun, Huittinen Pinta-ala: 419 ha Aluetyyppi: SCI-alue 2 SCI alue= luontodirektiivin perusteella Natura 2000 - verkostoon valittu alue. 3 SPA-alue = lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 6 (51 Isosuo on keidassuokompleksi, joka sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen (-21 eteläpuolelle. Isosuon suojelu kohdistuu suoluontoon. Pääosa alueesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan SLalueeseen. Vyöhykkeellä on olemassa olevia tuotantoalueita sekä ympäristöluvan saaneita alueita. Alueen suojeluperustana ovat humuspitoiset järvet ja lammet sekä keidassuot. Isosuo sijoittuu Punkalaitumenjoen keskiosan valuma-alueelle (35.942 ja Palojoen valuma-alueelle (35.952 Kuva 1. Punkalaitumen Isosuon ympäristö (merkinnät: Natura-alue = violetti viiva, turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhyke = sininen katkoviiva ja maakunta raja = musta piste-katkoviiva. Karttatarkastelun perusteella alueen kuivatusvedet johdettaisiin pohjoiseen Punkalaitumenjoen keskiosan alueelle ja Isosuon eteläpuolitse länteen Palojokeen. Mm. Holstisuon kuivatusvedet eivät virtaa Natura-alueen kautta. Muiden uusien tuotantoalueiden vedet johtuvat myös poispäin Natura-alueesta Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden aiheuttamat pitoisuusnousut Palojoessa tulevat olemaan vähäisiä (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011. Myös Punkalaitumenjoessa turvetuotannon aiheuttamat pitoisuusnousut ovat hyvin pieniä. Tämän perusteella voidaan todeta, että Natura-alueen humuspitoiset järvet ja lammet -luontotyypin ominaispiirteet eivät muutu. Uusien tuotantoalueiden merkittävät melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Holstinsuo on Natura-alueelta yli 500 metrin päässä ja muut yli 1,8 kilometrin päässä. 2. Vatulanharju Ulvaanharju (FI0309001 Kunta: Hämeenkyrö, Ikaalinen Pinta-ala: 1089 ha Aluetyyppi: SCI-alue Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 7 (51 Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura-alue on harjujakso, joka on yli 10 kilometrin pituinen. Suojeluperusteiset luontotyypit ovat keidassuot, lähteet ja lähdesuot, vanhat metsät ja harjumetsät. Natura-alue sijoittuu kuudelle valumaalueelle ja on vedenjakaja-aluetta. Natura-alue on Vesajärven valuma-alueen pohjoisosassa (35.159, josta vedet virtaavat etelään. Samoin Kyröjoen valuma-alueen (35.166, Hahmajärven valuma-alueen (35.163 ja Prentinjoen valuma-alueen (35.514 vedet virtaavat etelän suuntaan poispäin Natura - alueesta. Natura-alueen eteläpuolelle sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (t-18. Vyöhykkeen raja on lähimmillään noin 1 km etäisyydellä Naturaalueen rajasta, jolloin tuotannon melu- tai pölyvaikutukset eivät ulotu Naturaalueelle. Myös vesistövaikutuksia ei muodostu, koska tuotantoalueiden kuivatusvedet virtaavat etelään. Turvetuotannon aluevaraukset eivät uhkaa Natura-alueen luontoarvoja. Kuva 2. Vatulanharjun Ulvaanharjun ympäristö. 3. Pitkäniemenkeidas (FI0200155 Kunta: Karvia Pinta-ala: 803 ha Aluetyyppi: SCI-alue Pitkäniemenkeitaan alue on useasta eri suosta koostuva keidassuokokonaisuus, ja samalla laaja yhtenäinen erämaa-alue. Suojelu kohdistuu humuspitoiset järvet ja lammet sekä keidassuot luontotyyppeihin. Natura-alue sijaitsee pääosin Kivijoen Jämijoen valuma-alueella (35.544, jolle osittain sijoittuu myös turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (-11. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 8 (51 Tuotantovyöhyke on Natura-alueen eteläpuolella. Vyöhykkeellä on ympäristöluvan saaneita tuotantoalueita ja yksi EO -alue (Pitkäsalonkeidas, EO -11/17. Tuotantovyöhykkeellä aivan Natura-alueen läheisyydessä, noin 220 metrin päässä, on tuotantoluvan saanut Vapo OY:n Hirvikeitaan tuotantoalue. kuva 3. Pitkäniemenkeitaan ympäristö. Pitkäniemenkeitaan Natura-alue rajautuu 11 -alueeseen. Lähimmillään uusi turpeenottoalue, Pitkäsalonkeitaan EO -alue, on noin 420 metrin päässä Natura-alueesta. Merkittävät melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu Naturaalueelle. Myllyharjun alue toimii suojavyöhykkeenä (Hirvikeitaan pohjoisosa ja tälle osalle ei ole syytä viedä turvetuotantoa. Myös vesistövaikutuksia ei muodostu, vaikka tuotantoaluevaraus ja Natura-alue sijoittuvat samalle 3. jakovaiheen valuma-alueelle, koska tuotanto-alueelta lähtevät vedet eivät kulkeudu Natura-alueelle. Pitkänsalonkeitaan, Luodetkeitaan, Hirvikeitaan ja Jämiänkeitaan vedet purkautuvat Kivijoen ja Naurisjoen kautta Jämijärven länsiosaan. Muut uudet potentiaaliset turvetuotantoalueet Viitasaarenkeidas ja Kytömäenkeidas eivät sijoitu Natura-alueen läheisyyteen, eikä niiden melu- tai pölyvaikutukset ulotu Natura-alueelle. Vesistövaikutuksia Natura-alueelle ei muodostu virtaussuuntien takia. Kaavan turvetuotannon aluevaraukset eivät uhkaa Natura-alueen luontoarvoja. 4. Häädetkeidas (FI0336004 Kunta: Parkano, Karvia Pinta-ala: 2 011 ha Aluetyyppi: SCI-alue Häädetkeidas on keidas- ja rämesoiden sekä luonnonmetsien muodostama kokonaisuus, josta noin kolmasosa on jo suojeltu luonnonpuistona. Natura- Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 9 (51 alueeseen kuuluu myös laajahkoja vesialueita sekä Kovesjoen-Pirttiluoman jokivarsialue, joka on arvokas pienvesikohde. Suojeluperusteiset luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet, pienet joet ja purot, keidassuot, vanhat metsät, palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät ja puustoiset suot. Keidassuo on erityisen arvokas luontotyyppi. Suojelu kohdistuu myös liitooravaan ja saukkoon. Natura-alue on viidellä valuma-alueella. Turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen ( 9 lounaisosa rajautuu Natura-alueeseen. Aivan Natura-alueen läheisyydessä on kaksi olemassa olevaa kaavassa osoitettua tuotantoaluetta. Näiden alueiden tuotantoa ei ole syytä laajentaa, koska melu- ja pölyhaittavaikutukset ulottuvat Naturaalueelle. Kuva 4. Häädetkeitaan ympäristö. Murronnevan turvetuotantoalue (EO 9/15, joka on jo osittain tuotannossa, on 2 kilometrin etäisyydellä Natura-alueesta. Se sijaitsee Kovesjärven valumaalueella (35.554, jolle Natura-alue ei ulotu. Karttatarkastelun perusteella alueen kuivatusvedet johdettaisiin Kovesjärven kautta edelleen Kovesjokeen, joka virtaa Natura-alueen itäosan läpi. Tuotanto lisää kiintoaines- ja ravinnekuormaa Kovesjärvessä, mutta Murronnevan turvetuotantoalueen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusnousut eivät ole merkittäviä. Tämän perusteella myös Kolvasjoen ominaispiireteet eivät muutu ja vaikutukset pienet joet ja purot luontotyyppiin eivät ole merkittäviä. Melu- ja pölyhaittavaikutuksia Natura-alueelle ei muodostu johtuen riittävästä etäisyydestä tuotantoalueesta. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 10 (51 Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 12 jää Natura-alueen kaakkoispuolelle. Vyöhykkeen raja on lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella alueen vedet virtaavat etelään ja itään, poispäin Natura-alueesta. Tälle vyöhykkeelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden vesistö-, pöly- ja meluvaikutukset eivät vaikuta Natura-alueen ominaispiirteisiin, suojeltaviin lajeihin tai luontotyyppeihin. 5. Rengassalo (FI0336003 Kunta: Parkano Pinta-ala: 109 ha Aluetyyppi: SCI-alue Rengassalo on edustavaa vanhaa metsää. Suojelu kohdistuu seuraaviin luontotyyppeihin keidassuot, vanhat metsät ja puustoiset suot. Suojeltava laji on liito-orava. Kuva 5. Rengassalon ympäristö. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 8 jää Natura-alueen luodepuolelle noin 250 metrin etäisyydelle. Turvetuotantovyöhyke sijoittuu pääosin Vuorijärven valuma-alueelle (35.535 samoin kuin Natura-alue. Vyöhykkeen eteläosassa on Vapo Oy:n turvetuotantoalue, joka on noin 400 metrin etäisyydellä Natura-alueesta. Vapo Oy:n tuotantoalue ei voi laajentua etelään, koska reunavyöhyke toimii suojavyöhykkeenä. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 11 (51 Tälle vyöhykkeelle sijoittuvat uudet turvetuotantoalueiden melu- ja pölyvaikutukset eivät vaikuta Natura-alueen ominaispiirteisiin, suojeltaviin lajeihin tai luontotyyppeihin, koska tuotantoalueet sijoittuvat riittävän kauaksi Naturaalueesta. Myös vesistövaikutuksia ei muodostu, koska alueen kuivatusvedet kulkevat etelään Rengassalon Natura-alueen länsipuolelta Ritaojan kautta Majajärveen. Natura-alueeseen kuuluvalle Rengasnevalle ei tuotannon kuivatusvedet kulkeudu. 6. Päretkivenneva Teerineva (FI0317001 Kunta: Kihniö Pinta-ala: 565 ha Aluetyyppi: SCI-alue Päretkivenneva-Teerineva-Pohjasnevan alue koostuu kahdesta erillisestä osasta. Alueella on edustavaa suoluontoa ja vanhaa metsää. Suurin osa alueesta on jo perustettua soidensuojelualuetta, pieni osa suojelematonta aluetta yksityismaalla ja valtion maalla. Suojeltavat luontotyypit ovat keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, vanhat metsät ja puustoiset suot. Kuva 6. Päretkivennevan Teerinevan ympäristö. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 3 jää Natura-alueen länsipuolelle. Kolhonneva turvetuotantoaluevaraus (EO-3/2 on noin 1 km etäisyydellä Natura-alueen länsipuolella. Natura-alue on suurelta osin Naarmijärven valuma-alueella (35.537, kuten osa turvetuotantovyöhykkeestä. Natura- Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 12 (51 alueen vedet virtaavat etelään. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhykkeellä ( 3 olevien tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan etelään poispäin Natura-alueesta. Alueen vesistö-, pöly- ja meluvaikutukset eivät ulotu Naturaalueelle. 7. Joutsenjärvi (FI0355009 Kunta: Virrat Pinta-ala: 53 ha Aluetyyppi: SPA-alue Joutsenjärvi on linnustollisesti arvokas, saravaltainen, umpeenkasvava lahti. Joutsenjärvi on osa Kurjenjärvestä. Suojelu kohdistuu seuraaviin lintudirektiivin liitteen I lintuihin: ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja kahteen uhanalaiseen lajiin. Lisäksi suojelu koskee seuraavia lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolintuja heinätavi, härkälintu, jouhisorsa, mustalintu ja pikkulokki. Alueella esiintyvä luontotyyppi on humuspitoiset lammet ja järvet. Kuva 7. Joutsenjärven ja Isoneva-Kurjenmetsän ympäristö. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 1 sijoittuu Natura-alueen pohjoispuolelle ja alueen vedet laskevat pohjoisen suuntaan. Näin ollen turvetuotannon vesistövaikutukset eivät vaikuta Natura-alueelle. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 13 (51 Osa kahden turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen ( 4 ja 5 tuotantoalueiden kuivatusvesistä laskevat Kurjenjärveen ja sitä kautta Joutsenjärveen. Kurjenjärven nykyinen veden laatu on ympäristöhallinnon luokituksessa tyydyttävä. Nykyään järven tilaa heikentää maatalouden, hajaasutuksen ja metsätalouden kuormitus (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011. Sen ongelmana on rehevyys. Järven valuma-alueelle on kohdistettu maa- ja metsätalouden lisätoimenpiteitä. Lisäksi Kurjenjärvellä on tavoitteena nostaa alinta vedenkorkeutta ja tehdä arvokkaalle lintuvesialueelle (Joutsenjärvi Kurjenjärven pohjoisosassa avointa vesialuetta lisää. Kunnostussuunnitelma on valmis ja hanke on lupavaiheessa. Turvetuotannon laskennalliset vaikutukset purkuvesistön fosfori-, kiintoaineja humuspitoisuuksiin ovat pieniä (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011. Tämän perusteella uusien tuotantoalueiden vaikutukset Joutsenjärven veden laatuun jäävät vähäiseksi, mutta kun huomioidaan järven nykytila, turvetuotannossa on oltava käytössä tehokkaat ympärivuotiset vesiensuojelumenetelmät, jolloin voidaan lieventää vesistövaikutuksia. Turvetuotannon vesistövaikutukset eivät ole niin merkittäviä, että suojeltavien lintujen elinympäristöjen laatu heikkenisi Natura-alueella nykyisestä pitkällä aikavälillä. 9. Isoneva-Kurjenmetsän Natura-alue (FI0355005 Kunta: Virrat Pinta-ala: 188 ha Aluetyyppi: SCI-alue Isoneva kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja Kurjenmetsä vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suojelu kohdistuu liito-oravaan ja seuraaviin luontotyyppeihin humuspitoiset lammet ja järvet, keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot ja luonnon metsät. Natura-alue sijoittuu kahden turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen ( 1 ja 4 väliin ja noin 2 kilometrin päähän EO-44 alueesta ja Vähä Tuurannevan tuotantoalueesta. Natura-alue on Kurjenjoen valuma-alueella (42.076, mille sijoittuu 1. Turvetuotanto vyöhykkeen valumavedet eivät kuitenkaan kulkeudu Natura-alueen kautta vaan Kurjenjokeen, joka ohjautuvat Kurjenjärveen. Isoneva-Kurjenmetsän Natura -alue on Kurjenjärven rannalla. Vesistövaikutuksia ei muodostu. Myös pöly- ja meluvaikutuksia ei muodostu. Tuotantoalueet ovat yli 2 kilometrin päässä. 8. Närhineva Koroluoma (FI0355007 Kunta: Kihniö Pinta-ala: 621 ha Aluetyyppi: SCI-alue Närhineva-Koroluoma on laaja ja monipuolinen aapasuoalue. Osa alueesta on ojitettua suota. Lisäksi alueella on Koroluoman arvokas pienvesi. Suojelu kohdistuu seuraaviin luontodirektiivin luontotyyppeihin: humuspitoiset lammet ja järvet, pikkujoet ja purot, tulvaniityt, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, vanhat metsät sekä puustoiset suot. Turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat pikkujoet ja purot luontotyyppiin. Natura-aluetta ympäröi kolme turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä ( 4, 6 ja 7. Vyöhykkeet sijoittuvat osittain Kurjenjoen valuma-alueelle (42.076, jolle Natura-alue kokonaisuudessaan sijoittuu. Iso Pyöriänevan tuo- Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 14 (51 tantoalueen kuivatusvedet kulkeutuisivat Natura-alueen kautta pohjoiseen, mikäli niitä ei johdeta etelänsuuntaan. Ennen Natura-aluetta perattu laskuuoma matkaa ojitetulla alueella noin 2 kilometriä. Natura-alueella uoman pituus on noin 2,6 kilometriä. Natura-alueella laskupuro on osittain luonnontilainen ja osalla matkaa sitä on käsitelty. Vesistövaikutukset kohdistuvat noin 40 % pikkujoet ja purot -luontotyypin levinneisyydestä. Vaikutuksia ei muodostu Koroluoma arvokkaaseen pienveteen. Natura-alueen lähiympäristö on nykyään hyvin intensiivisesti ojitettu ja Natura-alueen kautta menevä lasku-uoma on virtaamaluonteeltaan äärevä. Turvetuotannon vesiensuojelutoimet (laskeutusaltaat ja pintavaluntakentät tasaavat uoman nykyvirtauksia. Samoin turvetuotannon laskennalliset vaikutukset purkuvesistön fosfori-, kiintoaine- ja humuspitoisuuksiin ovat pieniä. Tämän perusteella voidaan todeta, että Natura-alueen pikkujoet ja purot luontotyyppiin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia eikä heikennä luontotyypin ominaispiirteitä. Turvetuotannon melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Kuva 8. Närhinevan Koroluoman ympäristö. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 15 (51 10. Haukkaneva (FI0355008 Kunta: Virrat, (Alavus Pinta-ala: 2106 ha Aluetyyppi: SCI-alue Haukkanevan aluekokonaisuuteen kuuluu isoja suoalueita sekä linnustoltaan arvokas Vähä-Vehkajärvi ympäristöineen. Alueen suot ovat aapasoita. Vähä- Vehkajärvi on pitkälle umpeenkasvanut ja sen reunaosat ovat eriasteisia vaihettumissoita. Suojelu kohdistuu liito-oravaan ja seuraaviin luontotyyppeihin: humuspitoiset lammet ja järvet keidassuot ja muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot vaihettumissuot ja rantasuot aapasuot vanhat metsät ja puustoiset suot Natura-alue sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen pohjoispuolelle ( 5 ja noin 1 kilometrin päähän ja 2,2 kilometrin päähän nykyisistä tuotantoalueista. Natura-alueen eteläpuoliset alueet ovat Uskalinjoen valuma-alueella (35.453 ja sieltä vedet ohjautuvat Heiniluomaan, johon myös turvetuotannon valumavedet laskevat, etelämpänä. Näin vesistövaikutuksia ei muodostu. Samoin pöly- ja meluvaikutuksia ei myöskään muodostu, koska tuotantoalueet tulevat jäämään yli 1 kilomerin päähän. Kuva 8. Haukkanevan Natura-alueen ympäristö. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 16 (51 11. Isonkivenneva Marjakangas (FI0336001 Kunta: Parkano Pinta-ala: 254 ha Aluetyyppi: SCI-alue Isokivenneva - Marjakangas on luonnoltaan monipuolinen kokonaisuus, joka muodostuu ojittamattomasta Isokivennevasta ja Marjakankaan vanhasta metsästä. Suojeluperusteiset luontotyypit ja lajit ovat keidassuot ja vanhat metsät sekä liito-orava. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 13 on lähimmillään noin 470 metrin etäisyydellä Isonkivennevan suojelualueesta, joka on osa Naturaaluetta. Lähin tuotantoon sopiva suo on noin 500 metrin päässä. Tuotannon merkittävät melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Natura-alueelle ei kohdistu mahdollisesta turvetuotannosta aiheutuvia vesistövaikutuksia, koska pääosa Natura-alueesta sijoittuu eri valuma-alueelle kuin tuotantovyöhyke. Samoin Lusikkanevan länsipuolen ja Isonkivennevan länsiosan vedet virtaavat tuotantovyöhykkeen suuntaan. Lisäksi Isonkivennevan suojelualue on metsää eikä vesistövaikutuksia muodostu. Kuva 9. Isonkivenneva Marjakangas ympäristö. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 17 (51 12. Seitseminen (FI0311002 Kunta: Ylöjärvi, Ikaalinen Pinta-ala: 4 530 ha Aluetyyppi: SCI-alue Seitseminen edustaa vedenjakajaseudun havumetsäluontoa. Alue kuuluu lähes kokonaan Seitsemisen kansallispuistoon. Suojelu perustana ovat seuraavat luontotyypit: humuspitoiset lammet ja järvet, pikkupurot ja joet, kuivat ja tuoreet niityt, keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, luonnonmetsät, harjumetsät, hakamaat ja kaskilaitumet sekä puustoiset suot. Suojeltavat luontodirektiivin liitteen II lajit ovat saukko, liito-orava ja lahokapo. Seitsemisen alue sijoittuu seitsemälle eri valuma-alueelle. Kuva 10. Seitsemisen ympäristö. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 17 jää noin 1,8 kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta ja 14 alue noin 3 kilometrin päähän. Natura-alueen länsi- ja lounasosa ja 14 pohjoisosa ja 17 eteläosa ovat Vahojärven-Aurejoen valuma-alueella (35.572 ja Juurijärven- Hulppojärven valuma-alueella (35.585. Natura-alueen länsiosalta vedet virtaavat länteen ja lounasosalta etelään. Turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden vesien virtaussuunnat ovat poispäin Natura-alueelta. Turvetuotantovyöhykkeen alueiden vesistö-, melu- tai pölyvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 18 (51 3.1.2 Yhteisvaikutukset Turvetuotannon vaikutukset eivät ole merkittäviä Natura-alueiden luontoarvoille. Muiden hankkeiden ja kaavan yhteisvaikutuksia muodostuu vain Joutsenjärven Natura-alueella. Jousenjärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma, jolla pyritään parantamaan Joutsenjärven veden laatua ja lintujen elinympäristöä. Yhteisvaikutukset eivät heikennä Joutsenjärven Natura-alueen luontoarvoja. 3.2 Suojelualueverkosto Pirkanmaalla suojeluohjelmien toteutus on lähes valmis (taulukko 3. Soidensuojelualueita on Pirkanmaalla 4 981 ha ja suokohteet keskittyvät pääosin Pirkanmaan pohjois- ja lounaisosiin. Samoille alueille sijoittuvat myös nykyinen turvetuotanto ja alustavassa kaavaehdotuksessa osoitettu turvetuotantopotentiaali. Pirkanmaalla on kaksi kansallispuistoa, Seitseminen ja Helvetinjärvi sekä kaksi luonnonpuistoa, Häädetkeidas ja Sinivuori. Muiden suojeluohjelmien kohteet keskittyvät Pirkanmaan etelä- ja kaakkoisosiin, missä on vähän turvetuotantoa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutukset suojelualueverkoston kohteisiin eivät ole merkittävät. Turvetuotantovyöhykkeellä ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita tai muita merkittäviä suojelukohteita. Lisäksi pääosa turvetuotantovyöhykkeistä ei ole suojelukohteiden läheisyydessä. Vain muutamassa tapauksessa ne rajautuvat suojelualueeseen tai suojelualue sijoittuu turvetuotannon vaikutusalueelle. Seuraavassa on esitetty yksityiskohtaisemmat arvioinnit niistä suojelualueista, jotka sijoittuvat turvetuotantovyöhykkeen läheisyyteen. Taulukko 3. Luonnonsuojelun toteutustilanne v. 2007 loppuun mennessä. Pinta-ala (ha Toteutusaste (% Soidensuojeluohjelma 4 981 97,0 Vanhojen metsien suojeluohjelma 511 96,0 Rantojensuojeluohjelma 1 359 93,0 Lehtojensuojeluohjelma 273 96,0 Lintuvesien suojeluohjelma 2 835 94,0 Kansallis- ja luonnonpuistot 10 430 99.9 Kaavojen suojeluvaraukset 2 473 82,9 1. Isosuon (Punkalaidun-Huittinen soidensuojelualueen (SSO020067 itäosa rajautuu olemassa olevaan turvetuotantoalueeseen (turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke 21. Tuotantoalueen laajentuminen on mahdollista Jussimaan suuntaan. Tämä ei uhkaa alueen suojelutavoitteita. Jussimaa sijoittuu tuotantoalueen itäosaan. 2. Häädetkeitaan Itäpuoliset suot (SSO020083 -soidensuojelualue rajautuu turvetuotannon kannalta tärkeään vyöhykkeeseen ( 9. Soiden suojelualueen läheisyydessä on kaksi olemassa olevaa tuotantoaluetta. Kaavassa osoitettu uusi turpeenottoalue Murronneva (EO 9/15 on 2 kilometrin etäisyydellä soidensuojelualueesta. Haittavaikutuksia ei soidensuojelualueelle muodostu. 3. Rengassalo (VMA020007, AMO020008 on vanhan metsän kohde. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 8 jää metsän luodepuolelle noin Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 19 (51 500 metrin etäisyydelle. Vyöhykkeen eteläosassa on Vapo Oy:n turvetuotantoalue. Tälle vyöhykkeelle sijoittuvien uusien turvetuotantoalueiden vesistö-, pöly- ja meluvaikutukset eivät vaikuta kohteen ominaispiirteisiin, koska ne tulisivat sijoittumaan yli kilometrin päähän suojelukohteesta. 4. Majurinvuori-Ruskiavuori (KAO040123 rajautuu eteläosiltaan 2 - turvetuotantovyöhykkeeseen, jonka pohjoisosassa on Hanhinevan olemassa oleva tuotantoalue. Tuotantoalue jää kalliosuojelukohteesta noin 340 360 m etäisyydelle. Tuotantoalueen mahdollinen laajentuminen kalliosuojelukohteen rajalle ei uhkaa kohteen geologisia arvoja. 5. Närhineva-Korolammen (SSO040135 soidensuojelualuetta ympäröi kolme turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä ( 4, 6 ja 7 (kuva 8. Vyöhykkeet sijoittuvat osittain samalle valuma-alueelle, mille soidensuojelualue kokonaisuudessaan sijoittuu. 4, 6 ja 7 vyöhykkeiden turvetuotannon kuivatusvedet eivät uhkaa soidensuojelualuetta, koska ne eivät virtaa soidensuojelualueen kautta. Soidensuojelualueelle ei kohdistu merkittäviä vesistövaikutuksia. Turvetuotantovyöhykkeiden alueelta aiheutuvat melutai pölyvaikutukset eivät ulotu soidensuojelualueelle. Tuotantoalueet ovat yli 700 metrin päässä. 6. Isonkivennevan suojelualueelle (Marjakangas AMO020006, VMA020005 kuuluva Marjakangas on vanhan metsän suojelukohde. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 13 on lähimmillään noin 470 metrin etäisyydellä Isonkivennevan suojelualueesta, joka on osa Marjakankaan vanhasta metsästä. Lähin tuotantoon sopiva suo on noin 500 metrin päässä. Tuotannon melu- ja pölyvaikutukset eivät ulottuvat suojelukohteeseen. Alueelle ei kohdistu vesistövaikutuksia. 3.3 Ekologiset yhteydet ja luonnonympäristön pirstoutuminen Viimeistelyssä kaavaehdotuksessa (3.5.2011 osoitettujen vyöhykkeiden nykyistä laajempi turvetuotantokäyttö lisää luonnon pirstoutumista ja pirstoutumisvaikutukset keskittyvät maakunnan pohjoisosiin. Pirstoutumisvaikutukset eivät ole seudullisella tasolla merkittäviä. Osalla turvetuotantovyöhykkeistä on päällekkäisyyksiä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden vyöhykkeiden (Raatikainen & Haapalehto 2009. Suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat vyöhykkeet ovat laajoja alueita. Turvetuotannon vaikutukset suoluonnon vyöhykkeillä kohdistuvat ojitetuille soille ja arvokasta suoluontoa ei menetetä. Kaavan toteutuminen ei olennaisesti heikennä vyöhykkeiden suoluonnon tilaa. Kaavan toteutuminen ei myös uhkaa olennaisia ekologisia yhteyksiä eri suojelukohteiden tai arvokkaiden suoalueiden välillä. Seuraavassa on arvioitu tarkemmin kaavan vaikutuksia Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla vyöhykkeillä olevien suokohteiden tai muiden arvokkaiden luontoalueiden välisiin ekologisiin yhteyksiin. 1. Isosuon-Telkunsuon-Kaakkosuon suoluonnon monimuotoisuus vyöhykkeellä olevat nykyiset tuotantoalueet peltojen lisäksi erottavat vyöhykkeellä olevien suojelusoiden kytkeytymistä toisiinsa. Vihalaidansuon EO - aluevaraus ja pääosin uudet mahdolliset tuotantoalueet sijoittuvat siten, että vyöhykkeen luonnon pirstoutuminen ei enää olennaisesti nykyisestä kasva. Vain Isosuon Palojoen tuotantoalueen laajentumisessa luoteeseen Isosuon eristyminen lisääntyy. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 20 (51 2. Hämeenkankaan suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on suo harjumaisemaa, jossa rehevät ja karut suotyypit vuorottelevat. Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 18 sijoittuu Hämeenkankaan alueelle. Mahdollinen turvetuotanto alueella ei olennaisesti katkaise arvokkaiden suokohteiden välisiä ekologisia yhteyksiä Hämeenkankaalla. Pirstoutumisvaikutus keskittyy alueelle, missä suoluonnon arvot ovat vähäiset. 3. Häädetkeitaan Puurokeitaan suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on laaja (19 330 ha soiden, metsien ja vesistöjen mosaiikki. Vyöhykkeellä on mm. Rukoneva, missä elää alueellisesti uhanalainen ruskopiirtoheinä ja riekko. Alueelle sijoittuu osittain neljä turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä ( 9, 11, 12 ja 15. Mahdollinen turvetuotanto ei olennaisesti katkaise arvokkaiden suokohteiden välisiä ekologisia yhteyksiä. 4. Isonkivennevan Marjakankaan suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on pienten suojelualueiden keskittymä. Suovyöhyke risteytyy turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen ( 13 kanssa. Risteyskohdassa on kaksi olemassa olevaa tuotantoaluetta. Ekologiset yhteydet eivät muutu. 5. Närhinnevan Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä ( 4 ja 6 sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke ( 22 sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjois-eteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. 6. Silmänevan Haukkanevan suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke sisältää useita Pohjois-Pirkanmaan suurista soidensuojelualueista: Isonevan, Silmänevan, Haukkanevan Nikulinnevan Ruuhinevat sekä Pirjatannevan. Suovyöhykkeen länsiosaan sijoittuu osittain turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke 1 ja itäosassa on 5. Molemmilla turvetuotantovyöhykkeellä on useita olemassa olevia tuotantoalueita. Tuotantoalueiden laajentuminen ei vaaranna tärkeitä ekologisia yhteyksiä. 7. Rengassalon suoluonnon monimuotoisuusvyöhykkeellä on aapasoita ja laajoja ojittamattomia keidassoita. Soilla esiintyy mm. riekko. Turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet ( 8, 9 ja 10 sivuavat suoluonnon monimuotoisuusvyöhykettä. EU/tu -alueella olevat mahdolliset turvetuotantoalueet rajautuvat suoluonnon monimuotoisuusvyöhykkeelle. Tuotantoalueiden laajeneminen ei muuta vyöhykkeen nykyisiä ekologisia yhteyksiä. 8 - alue sivuaa myös Raatosulkonnevan vyöhykettä, risteymäalueella on kangasmetsää. 8. Särkinevan Lylynevan suoluonnon monimuotoisuusvyöhykkeellä on eteläsuomalaisittain harvinaisen hyvin säilynyttä keidas- ja aapasuoluontoa. Soilla pesii arvokasta linnustoa mm. riekko. Ekologiset yhteydet eivät katkea. 9. Seitsemisen-Helvetinjärven suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke jää kokonaisuudessaan turvetuotannon vyöhykkeiden ulkopuolelle, mutta turvetuotanto vyöhyke 22 rajautuu Seitsemisen-Helvetinjärven vyöhykkeeseen. Mikäli 22 -alueen Nimetönneva otetaan tuotantoon, Närhinnevan Koroluoman vyöhykkeen ja Seitsemisen-Helvetinjärven vyöhykkeeseen väliset ekologiset yhteydet vähäisesti heikkenevät. Nimetönneva on ojitettu suo ja sen merkitys ekologisena astinlautana usealle suolajille, jotka vaativat elinympäristökseen luonnontilaista suota, on vähäinen. 22 alueen itäpuolelle jää merkittävä, vaihtelevan levyinen, luonnontilaisten soiden yhteys, jolla on lajistollista merkitystä. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 21 (51 3.4 Vesi- ja rantaluonnon suojelun ja virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt Pirkanmaalla erityisesti suojeltavia valuma-alueita ovat Pihlajaveden reitti (MUU040028 ja Arvajan reitti (MUU040017. Molemmat alueet sijoittuvat pääosin Keski-Suomen puolelle. Maakuntakaavassa esitetyt turvetuotannon kannalta tärkeän vyöhykkeen eivät ulotu näille valuma-alueille. Vanajaveden, Mallasveden, Pälkäneveden, Längelmäveden, Roineen ja Pyhäjärven vesistöreiteillä ovat merkittävästi reheviä rantametsiä, jotka ovat tärkeitä lehdoista ja lehtimetsistä riippuvaiselle lajistolle. Arvokkaat rantametsät ovat rantavyöhykkeiden harmaa- ja tervaleppämetsiköitä. Näihin luontotyyppeihin kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta. 3.5 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus Kondelin (2011 mukaan turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä ei ole erityisen merkittäviä ilmakuvilta ja kartoilta tulkittavia suoluontoarvoja. Kaikki vyöhykkeillä sijaitsevat suot on olennaisilta osiltaan ojitettu. Suurin osan soista on soiden luonnontilaisuuden perustuvan yleisen luontoarvon luokittelussa luokassa 0-1 (luonnontilansa menettäneet. Toiseen luokaan kuuluvia soita on vain Louhinevalla, Kuusikeitalla ja Unnannevalla. Kondelin (2011 mukaan edellä mainituilla soilla ei ole seudullista arvoa. Näille soille ei ole osoitettu kaavassa turvetuotantoa ja ne eivät sijoitu turvetuotantovyöhykkeille. Kaavaehdotuksessa esitetyt EO alueet (uusi turpeenottoalue ovat pääosin kasvillisuudeltaan erilaisia ombro- tai oligotrofisia, korkeintaan oligo mesotrofisia muuttumia ja turvekankaita. Kolmella suolla on luonnontilaisen kaltaista tai vain vähän muuttunutta suokasvillisuutta, mutta niilläkin kasvillisuus on luonteeltaan karua. EO -soilla pesii enimmäkseen yleisiä metsien ja hakkuuaukeiden lintuja. Varsinaisia suolintuja on sangen vähän (Vauhkonen ym. 2009. Luontoselvityksen mukaan EO -soilla ei ole vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet eikä Suomessa uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b. Soilta ei ole tiedossa luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Soilla ei ole vaateliaille ja harvinaisille kämmekkäkasveille sopivia kasvupaikkoja. Vaihekaavan toteutus ei heikennä uhanalaisten luontotyyppien suojelutasoa Pirkanmaalla tai Suomessa. Osalla EO alueista on havaittu kaksi uhanalaista (pohjansirkku ja sinisuohaukka ja muutamia silmälläpidettäviä (sirittäjä, metso, teeri ja riekko lajeja sekä useita lintudirektiivin liitteen I lajeja 4 (taulukko 4 ja 5 (Vauhkonen ym. 2009. Osa lajeista pesii soilla ja osa käyttää soita saalistusalueina. Eläimistön osalta kaavan toteuttaminen heikentää eritoten riekon, metson ja teeren soidin- ja elinpiirin levinneisyyttä. Huomattavalla osalla EO alueista on metson tai teeren reviiri, tai ne pesivät osalla suoalueista (Vauhkonen ym. 2009. Uusilta turpeenottoalueilta (EO alue metsoja havaittiin 10 suolta ja teertä 11 suolta. EO -alueiden merkitys teeren ja metson soidinpaikkoina ei ole tiedossa, mutta on mahdollista, että jossain tapauksessa lajit soitivat EO - alueilla. Metson soidinpaikat sijoittuvat pääosin kangasmaille, mutta usein niitä löytyy myös rämeiltä ja korvista. Teeren vaatimukset soidinpaikan suhteen 4 Lintudirektiivin liitteessä I on esitetty Euroopan yhteisön tärkeinä pitämät linnut, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -verkosto. Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutukset 1 22 (51 ovat väljät. Tärkein vaatimus on soidinpaikan avoimuus. Turvetuotannon myötä voidaan menettää metson soidinalueita, mutta teeren osalta tilanne on toinen, koska laji voi käyttää turvetuotantoalueita soidinpaikkana. Kaavan toteutumisen myötä menetetään useita metson ja teeren poikue-, ruokailu- ja pesimäalueita, ja tällä on vaikutusta lajien kantaan pitkällä aikavälillä Pohjois-Pirkanmaalla. Turvetuotannon haittavaikutus kohdistuu erityisesti metsoon. Merkitys lajien kantaan on kokonaisuudessaan vähäinen, mutta haittavaikutus on lisänä muiden kantaa heikentävien tekijöiden kanssa. Viime vuosien seurantojen mukaan teeri- ja metsokannat ovat taantuneet merkittävästi Pirkanmaalla. Vaikka teeren ja metson kannan taantumiseen on pääasiassa vaikuttanut metsätalous, on turvetuotannolla oma merkitys tässä kehityksessä. Muita syitä taantumiseen ovat mm. metsästys, pienpedot ja rakentaminen. Silmälläpidettävä riekko on elinympäristönsä suhteen monipuolinen. Se elää yleensä soiden tuntumassa rämepainanteissa, rämeillä ja avosoiden rämelaiteilla. Koko maassa pesii nykyään noin 83 000 riekkoparia ja Pirkanmaalla on tiedossa yli 200 reviiriä. Riekkokanta keskittyy Pirkanmaan pohjoisosiin. Kaavan toteutuminen mahdollisesti heikentää riekon pesimäoloja turvetuotannon kannalta tärkeälle vyöhykkeellä 3 ( 3, missä on tiedossa kaksi reviiriä ja poikaspesueita on tavattu kaksi (Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys, tiedonanto 2011. 3 alueella Kokonnevalla ja Teerinevalla on riekkoreviiri. Näille soille ei ole osoitettu kaavassa turvetuotantoa. Mikäli näillä soilla aloitetaan turvetuotanto, se vähentää Pirkanmaalla reviirien määrää noin 1 %:lla. Lisäksi 3 pohjoisrajalla, Ison Ristinevan länsipuolella on riekkoreviiri, nykyisen tuotantoalueen pohjoispuolella. Riekkopoikueita on tavattu myös 10 -alueelta kaksi poikuetta, 9 alueelta kaksi poikuetta ja 4 alueelta kolme poikuetta (Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys, tiedonanto 2011. Myös turvetuotannon kannalta tärkeälle vyöhykkeelle 9 ( 9 Ristinevan tuotantoalueella on riekon reviiri. Lisäksi paikalliset ihmiset ovat ilmoittaneet, että 14 alueella on riekkokanta (Liesineva, Ruusinrämäkkä ja Kotkansalo. Tiedot riekosta eivät kuitenkaan ole kattavat. Reviirimäärät ovat määrällisesti huomattavasti suuremmat kuin on tiedossa. Mikäli pelkästään olemassa olevat riekkosuot menetetään, heikentää se hieman lajin Pirkanmaan kantaa pitkällä aikavälillä, mutta ei merkittävästi. Lisäksi osalla mahdollisilla tuotantoalueista on nykyään ilmeisesti riekolle sopivaa ruokailualuetta ja tuotanto näillä alueilla pirstoaa riekolle sopivaa elinympäristöä. Tämä myös heikentää lajia. Silmälläpidettävä sirittäjä viihtyy lehti- tai sekametsissä. Lajin pesimäkanta vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen. Lajin kanta runsastui 1990-luvulle saakka, mutta sen jälkeen sirittäjä on vähentynyt voimakkaasti. Taantuman syynä ovat ilmeisesti lajin ongelmat talvehtimisalueilla ja muuttomatkan aikana. 1980-luvun maamme kannanarvio oli noin 300 000 paria, ja nykyinen kannanarvio on 100 000 200 000 paria. Laji havaittiin luontokartoituksessa kahdeksalla EO -suolla. Laji esiintyy pitkälti lehtipuita kasvavilla turve- ja kangasmetsäosilla eikä avosoilla tai ojitetuilla rämeosilla. Kaavan toteutuminen vähentää jossain määrin lajille sopivia elinympäristöjä, mutta Pirkanmaan pesimäkantaa tällä ei juuri ole merkitystä. Uhanalaisten lajien vaikutukset keskittyvät vaarantuneeseen pohjansirkkuun. Uhanalainen pohjansirkku (VU pesii Nimetönnevalla, Viitasaarenkeitaalla, Isonevalla (E, Pökkelistönnevalla, Ruusinrämäkällä, Parvilahdennevalla, Pitkäsalonkeitaalla ja Niittynevalla (Vauhkonen ym. 2009. Laji on taantunut ja se on Etelä-Suomessa melko harvinainen rämeiden ja korpien laji. Taantuman syyt ovat epäselvä, mutta yhtensä syynä on talvehtimisalueilla tapahtu- Y:\MKY\1.VMK_turve\D_Valmisteluaineisto\Vaikutusarviointi\Raportti\110509\Kaavan vaikutukset 1, doc.doc