Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista?

Esa Iivonen esa.iivonen(at)mll.fi; Twitter @EsaIivonen Yhdessä lapsiperheiden parhaaksi Porvoo 26.2.2015 Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista?

Lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien sopimus sisältää lasten keskeiset ihmisoikeudet. Sopimuksen tarkoituksena on turvata lasten hyvinvointi, kasvu ja kehitys. Lapsilla on oikeus erityiseen huolenpitoon, suojeluun ja apuun. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti sitova. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. 2

Lapsen oikeuksien sopimus on lakina voimassa Lapsen oikeuksien sopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja se on Suomessa lakina voimassa. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla) 3

Lapsen oikeuksien sopimus turvaa oikeuksien minimitason Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapsen oikeuksien minimitason. Se ei vaikuta kansallisen lainsäädännön tai muiden ihmisoikeussopimusten määräyksiin, jotka edistävät lapsen oikeuksien sopimusta paremmin lapsen oikeuksien toteutumista (41 artikla). 4

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely (1) Lapsen määritelmä Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta 5

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely (2) Erityiset turvaamistoimenpiteet poikkeusoloissa elävät lapset lapset rikosprosessissa hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja heidän toipumisensa edistäminen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset 6

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys: Yleissopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia (sopimuksen 2. artikla). Lapsen edun ensisijaisuus: Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3. artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12. artikla). 7

Lapsen oikeuksien komitea Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava YK:n lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön, ja lapsen oikeuksissa tapahtuneesta edistymisestä. Käsiteltyään määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon tueksi. 8

Lapsen etu: Lapsen oikeuksien toteutumisen ja lapsen kehityksen varmistaminen Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14: Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa sekä kaikkien lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täysimääräinen ja tehokas nauttiminen että lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/komitean_yleiskommentit 9

Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Jos lain säännös voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, tulee valita sellainen tulkinta, joka palvelee tehokkaimmin lapsen etua. Lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistetut oikeudet lähtökohtana tulkinnalle. 10

Lapsen etu ja syrjintäkielto (2 art.) Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää myös ennakoivia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet nauttia oikeuksistaan. Tämä voi edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 11

Lapsen etu ja oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 art.) On luotava ympäristö, joka kunnioittaa ihmisarvoa ja takaa kunkin lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen. Lapsen etua arvioitaessa ja määritettäessä on taattava, että lapsen oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen kunnioitetaan täysimääräisesti. 12

Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi (12 art.) Lapsen etua arvioitaessa on kunnioitettava lapsen oikeutta vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja saada nämä näkemykset otetuksi asianmukaisesti huomioon. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. LOS:n 3. artiklan 1. kohtaa ei voida soveltaa oikein, jos 12. artiklan vaatimukset eivät täyty. 13

Lapsivaikutusten arviointi Päätöksen tai toimenpiteen vaikutusten arviointi määrätyn lapsiryhmän (esimerkiksi kunnan lapsiväestö, alle kouluikäiset lapset kunnassa, perusopetuksen oppilaat kunnassa) hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklan mukaisesti lapsen edun tulee olla ensisijaisena harkintaperusteena lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten eri päätösvaihtoehdot toteuttavat lapsen etua (kokonaisharkinta). 14

Lapsen oikeuksien komitea korostaa ennakoivan lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä Ennakoivalla vaikutusten arvioinnilla varmistetaan lapsen edun ensisijaisuus harkinnassa. Arviointi mahdollistaa LOS:n kaikkien säännösten kunnioittamisen. Arvioinnissa ennakoidaan päätöksen vaikutukset lasten hyvinvointiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Lapsivaikutusten tulee olla jatkuvaa ja osa toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla. 15

Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana lapsen oikeuksien sopimus Vaikutusten arviointia on hyödynnettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen voidaan kehittää ja käyttää erilaisia menettelytapoja ja käytäntöjä. Vähimmäisvaatimuksena on käyttää lapsen oikeuksien sopimusta lähtökohtana. Erityisesti tulee varmistaa, että arvioinnoissa huomioidaan lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet. 16

Yleiset periaatteet lapsivaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esimerkkisi tyttöihin/poikiin, kielellisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, vähävaraisten perheiden lapsiin Lapsen oikeus kehittymiseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kasvuun ja kehitykseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Onko lapsia kuultu ratkaisun valmistelussa ja kuullanko heitä toteutuksessa ja seurannassa? Lapsen edun ensisijaisuus: Miten ratkaisu toteuttaa lapsen etua? (= miten lapsen oikeudet toteutuvat; kokonaisharkinta) 17

Vaikutusten arviointi tuo lasten erilaisuuden esille Vaikutusten arviointi tuo esiin eri lapsiryhmien tarpeet. Päätös saattaa vaikuttaa hyvin eri tavalla erilaisessa tilanteessa oleviin lapsiin. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa tai kouluissa, koulunkäyntiavustajien vähentäminen tai vapaa-ajan palvelujen karsinta vaikuttaa eniten heikossa asemassa olevien lasten tilanteeseen. 18

Tiedon monipuolinen hyödyntäminen Vaikutusten arvioinnissa tiedon monipuolinen hyödyntäminen: - Lapset, nuoret ja perheet, kokemusasiantuntijuus - Kansalaisjärjestöt - Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät - Tilasto- ja indikaattoritieto - Tutkimustieto Järjestöt kunnan kumppanina vaikutusten arvioinnissa. 19

Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti (2009) Lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2009 antanut yleiskommentin (nro 12) eli tulkintaohjeen lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmiä. Lapsia tulee rohkaista muodostamaan mielipiteensä sekä luoda ympäristö, jossa lapset voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi. 20

Lasten kuulemisen perusedellytykset (1) Lapsen oikeuksien komitea korostaa yleiskommentissaan, että menettelyjen, joissa kuullaan lasta tai lapsia tai joihin osallistuu lapsi tai lapsia on oltava: a) Avoimia ja informatiivisia b) Vapaaehtoisia c) Kunnioittavia d) Merkityksellisiä 21

Lasten kuulemisen perusedellytykset (2) e) Lapsille sopivia f) Kaikille lapsille avoimia (syrjimättömyys) g) Koulutukseen perustuvia h) Turvallisia ja mahdolliset riskit huomioivia i) Vastuullisia 22

Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011) Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto. Kunta tekee linjauksen ennakkoarviointia vaativista päätöksistä. 23

Vaikutusten arvioinnista tietoa Lapsiasiavaltuutetun toimiston sivut: http://www.lapsiasia.fi/lapsivaikutusten-arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivut: http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/johdon_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvienvaikutusten-arviointi Kuntaliiton sivut: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointilaatu/ennarv/sivut/default.aspx 24

Hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä (1) Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan tulee laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma voi olla myös kuntien yhteinen. Suunnitelman hyväksyy valtuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. 25

Hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä (2) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 26

Hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä (3) 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 27

Hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä (4) Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :ssä edellytetään, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata: 1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. 28

Hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä (5) Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen hyödyntäminen suunnitelmassa Suunnitelma lapsen oikeuksien edistämisen välineenä kunnassa Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat järjestöt mukaan suunnitelman valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan! 29

Kumppanuus hyvinvointisuunnitelman valmistelussa ja seurannassa Kunnan ja järjestöjen kumppanuus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelussa ja seurannassa Yhteistyön foorumeita voivat olla esimerkiksi: järjestöjen edustus hyvinvointisuunnitelman valmistelu- ja seurantaryhmissä järjestöjen ja kunnan edustajien yhteiset tapaamiset kunnan järjestämät kuulemistilaisuudet järjestöille järjestöjen lausunnot kunnalle hyvinvointisuunnitelman sisällöstä, toteuttamisesta ja seurannasta. 30

Lopuksi Tutkimuksia ja selvityksiä lasten, nuorten ja perheiden palveluista

Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (VNK:n julkaisu 2013) (1) 1990-luvulla kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palveluiden tarpeen ja kustannusten kasvuna. 2000-luvulla palveluiden valtiollista ohjausta on lisätty kansallisilla suosituksilla ja säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä on yritetty siirtää varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. 32

Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (2) Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat kuitenkin osoittautuneet vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään usein täyttämään liian vähäisillä resursseilla. Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön edellyttää säännösten kehittämisen lisäksi myös resurssiohjausta ja riittäviä henkilöstövoimavaroja palveluissa. 33

Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (3) Oppilashuolto ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä. Onnistunut siirtymävaiheiden yli ulottuva ohjaus auttaa valitsemaan motivoivan urapolun ja vähentää toisen asteen opintojen keskeytyksiä. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja erityistuen tarpeessa olevilla nuorilla on muita korkeampi riski jäädä nivelvaiheessa ulkopuolelle tai keskeyttää opinnot. 34

THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (1) Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen. Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat nuorten hyvinvointiin. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012 35

THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (2) Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään. Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012 36

THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (3) Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa. Onkin oleellista, että arjen kasvuympäristöt, kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012 37

Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (VM:n julkaisu 2013) (1) Suomessa ohjelmilla ja lainsäädännöllä on pyritty ehkäisevien palvelujen vahvistamiseen, jotta lasten huostaanotot vähenisivät. Toisin on kuitenkin käynyt: painopiste on raskaissa korjaavissa toimissa. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta yhä useammat eivät. Yhteiskunnan vaatimukset kasvavat, mutta selviytymisen edellytykset eivät. 38

Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (2) Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien tukeminen nousee vahvasti esille. Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla. 39

LSKL:n ja THL:n selvitys (2012): Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät Tarvitaan toimia, joilla palvelujen painopistettä muutetaan korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan. Ehkäisevän työn palvelut ovat kustannuksiltaan hyvin alhaisia verrattuna kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Peruspalvelujen saatavuutta tulee parantaa. Korjaavien palvelujen asiantuntijoita tulee ottaa mukaan ehkäisevien palvelujen toteutukseen. 40